Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Transkriptio

1 Uutta ARTTUohjelmasta arttututkimusohjelman JULKAISUSARJA nro / Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa Arto Koski Raportin sisältö. Katsaus kriisikuntakriteereihin ja kriisikuntiin. ARTTUkuntien taloustarkastelu. ARTTUkuntien kuntaliitokset. Yhteenveto kriisikuntakriteereistä RAPORTTI PÄHKINÄNKUORESSA Tässä tiiviissä tutkimusraportissa paneudutaan ART TUtutkimusohjelman kunnan talouteen vuosina 6. Raportin alussa analysoidaan lyhyesti kriisikuntakriteereitä ja kriisikuntia koko maan tasolla. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan ARTTUtutkimuskuntia. Kun kriisikuntatarkasteluissa yleensä keskitytään taloudeltaan heikompien kuntien nimeämiseen, niin tässä kohdennetaan tarkastelu kaikkiin ARTTUtutkimuskuntiin. Saadut tulokset tiivistetään havainnollisiksi taulukoiksi ja kuvioiksi. ARTTUtutkimuskunnat ryhmitellään kriisikuntakriteerien perusteella parhaimman, kohtuullisen ja heikoimman taloustilanteen kuntiin. Sen lisäksi ko. kuntia tarkastellaan muun muassa ristiintaulukoimalla ne asukasluvun ja täyttyneiden kriisikuntakriteerien lukumäärän perusteella. Tarkasteltavana ovat myös ARTTUtutkimuskuntien tekemät kuntaliitokset. Huomiota kiinnitetään ennen muuta siihen missä määrin ARTTUtutkimuskuntiin liittyneet kriisikunnat ovat vaikuttaneet uusien kuntien talouteen. Tämän raportin lopussa esitetään toivomus siitä, että ARTTUohjelman varsinaisessa kuntatalouden osaprojektissa palattaisiin vielä tähän kriisikuntatarkasteluun. Se voisi tapahtua tekemällä analyysi siitä, miten tämän raportin antama kuva ARTTUkuntien taloudesta poikkeaa laajan talousaineiston antamasta talouskuvasta. Suomen Kuntaliitto Toinen linja, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen yksikkö Yhteystiedot: arttu@kuntaliitto.fi ISSN 968 (pdf) Helsinki

2 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa. Katsaus kriisikuntakriteereihin ja kriisikuntiin Talouden kriisikuntakriteerit Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien tarkastelu kirjattiin vuonna lakiin kunta ja palvelurakenneuudistuksesta (69/). Tarkasteltavien kuuden talouskriteerin rajaarvoista säädettiin ensimmäisen kerran valtioneuvoston asetuksella (/) ja sen jälkeen kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 6 a :ssä (/9). Tässä raportissa keskitytään ARTTUtutkimuskuntien talouteen kriisikuntakriteereiden avulla. Kuudesta kriisikuntakriteeristä tärkein muuttuja on taseeseen kertynyt alijäämä. Kunta voidaan määrätä pelkästään sen perusteella kriisikunnaksi, mikäli kertynyttä alijäämää on yli ja edellisenä vuonna yli asukasta kohden. Toinen väylä päätyä kriisikunnaksi on se, että kaikkien kuuden kriteerin rajaarvot täyttyvät seuraavasti:. Kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen;. Kunnan asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään prosentilla;. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää;. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään, yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;. Kunnan omavaraisuusaste on alle prosenttia; 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään prosenttia. Talouden kriisikuntakriteereitä ei ole juurikaan tutkittu. Esimerkiksi kunta ja palvelurakenneuudistuksen loppuarvioinnissa paneuduttiin kriisikuntien arviointimenettelyyn, mutta ei siihen, kuinka hyvin kriisikuntakriteereiden avulla onnistuttiin tunnistamaan talouden kriisikunnat (Stenvall ym. 9, s. 8 6). Kuntatalouden tutkija Heikki Helin kirjoitti Kuntalehteen vuonna artikkelin kriisikuntakriteereistä. Hän kiinnitti huomiota erityisesti kahteen kysymykseen: Miten kriteerit oli valittu ja miten tunnuslukujen rajaarvot oli määritelty? Heikki Helinin mukaan kriisikuntakriteereiksi oli valittu kuusi sellaista muuttujia, jotka olivat osaksi päällekkäisiä. Helin laski vuoden tiedoilla kunnan lainojen ja suhteellisen velkaantuneisuuden korrelaation olevan,9, omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden korrelaation,8 sekä omavaraisuusasteen ja kunnan lainojen korrelaation,6 (Helin, ). Vertailun vuoksi laskettiin tähän raporttiin vastaavat korrelaatiot vuoden tiedoilla (liite ). Laskelmat osoittivat kriisikuntakriteereiden välisten korrelaatioiden pysyneen korkeina. Heikki Helin kritisoi sitä, että kriisikuntakriteerien rajaarvoja ei ole kunnolla perusteltu. Hän käytti esimerkkinä tuloveroprosentin rajaarvoa, joka oli määritelty, prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin maan painotettu keskiarvo. Vuonna tuon rajaarvon ylitti peräti kuntaa. Toisin sanoen, maassamme oli tuolloin suuria alueita, joissa kaikki kunnat kuuluivat ko. kriteerin perusteella kriisikuntien joukkoon (Helin, ). Talouden kriisikuntakriteerien käyttöä tässä ARTTUtutkimuskuntien tarkastelussa puoltavat edellä esitetyistä puutteista huolimatta seuraavat kaksi seikkaa:. Valtiovarainministeriön kunta ja aluehallintoosasto on vuodesta 6 lähtien kerännyt vuosittain Tilastokeskuksen avulla kuuden kuntatalouden muuttujan valmiit tilastot kaikista MannerSuomen kunnista.. Vaikka puheena oleva kriisikuntatarkastelu on kehitetty taloudeltaan heikoimpien kuntien tunnistamiseen, niin tuon tarkastelun voi ulottaa myös kaikkien neljänkymmenen ARTTUtutkimuskunnan talouden analysoimiseen. Talouden kriisikunnat vuosina 6 MannerSuomessa on vuosina 6 nimetty kaiken kaikkiaan talouden kriisikuntaa (taulukko ). Niistä neljätoista () kuntaa on ollut kriisikuntana vähintään kolmena vuotena, yhdeksäntoista (9) kuntaa kahtena vuotena ja neljätoista () kuntaa yhtenä vuotena. Kaiken kaikkiaan näiden yhdeksän vuoden aikana kriisikuntakriteerit ovat täyttyneet kertaa. Eniten kriisikuntia, kaksikymmentä kahdeksan (8), oli vuonna. Vuoden 6 ja kriisikuntamäärät olivat suuria sen vuoksi, että ministeriö teki vasta ensimmäiset kriisikuntatarkastelunsa, eikä kuntia oltu vielä tuolloin velvoitettu arviointimenettelyn avulla sopeuttamaan omaa talouttaan. Kaikista kriisikunnista () 6 tapauksessa eli yli puolessa päädyttiin kuntaliitokseen. Talouden kriisikuntien pakkoliitokset tehtiin mahdolliseksi vuoden kuntarakennelain muutoksella (8/). Sen jälkeen valtioneuvostolla on ollut toimivalta päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta. Tämä menettely edellyttää kuitenkin, että kuntaliitos katsotaan välttämättömäksi talouden kriisikunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Kaksi tapausta on määrätty pakkokuntaliitoksiin valtioneuvoston päätöksillä. Sekä Lavian että Tarvasjoen kuntaliitokset toteutuivat vuoden alusta.

3 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa Taulukko. Talouden kriisikunnat koko maassa vuosina 6 ja niiden kuntaliitokset. Vuoden 6 kriisikunnat nimettiin tosiasiassa vuoden alussa. Sulkuihin merkitty vuosi osoittaa, että kunta olisi ollut kriisikunta tuona vuonna, jos se ei olisi toteuttanut kuntaliitosta. Kunta. Enontekiö. Ii. Karjaa. Keminmaa. Kestilä 6. Lehtimäki. Leivonmäki 8. Längelmäki 9. Muonio. Pelkosenniemi. Puolanka. Puumala. Rantsila. Rääkkylä Kunta kriisikuntana. Utajärvi 6. Utsjoki. Ylivieska Siikajoki 6 9. Vuolijoki 6. Kemi. Askainen. Korpilahti. Lohtaja. Oulainen. Pohja 6. Suolahti. Vaala 8. Ähtäri 9. Hartola. Pello. Perniö. Västanfjärd. Ylikiiminki. Haapajärvi. Lavia 6. Nivala. Ylämaa 8. Hanko 9. Kesälahti. Vihanti. Tarvasjoki. Juankoski. Kitee. Jalasjärvi. YliIi 6. Honkajoki. Vimpeli () (9) 6 (8) 6 () (9) (9) 8 8 (9) () (9) 8 8 (9) () () () Kuntaliitos

4 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa. ARTTUkuntien taloustarkastelu ARTTUtutkimusohjelmassa on neljänkymmentä () erikokoista ja eri puolelta Suomea valittua kuntaa. Kyseisten tutkimuskuntien taloutta havainnollistetaan kriisikuntakriteereillä kuviossa. ARTTUtutkimuskunnista vain Nivala ja Vimpeli ovat joutuneet talouden kriisikunniksi. Nivala oli kriisikunta vuonna 9 kaikkien kuuden kriteerin perusteella ja Vimpeli vuonna suureksi nousseen alijäämän perusteella. Neljästäkymmenestä ARTTUkunnasta seitsemän () on sellaisia, jotka ovat olleet koko tarkastelukauden (v. 6 ) ajan ilman yhdenkään kriisikuntakriteerin täyttymistä (taulukko ). Nämä kunnat ovat Espoo, Hirvensalmi, Kurikka, Kuusamo, Oulu, Tampere ja Turku. Toisessa ääripäässä erottuu viisi () sellaista kuntaa, joilla täyttyy vuonna vähintään neljä kriisikuntakriteeriä. Nämä kunnat ovat Askola, Kotka, Nivala, Raasepori ja Vimpeli. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna ART TUtutkimuskunnat jakaantuvat kriisikuntakriteereillä kolmeen lähes yhtä suureen ryhmään: Ensimmäisessä ryhmässä mikään kriteeri ei täyty ( kuntaa), toisessa ryhmässä kriteeriä täyttyy ( kuntaa) ja kolmannessa ryhmässä 6 kriteeriä täyttyy ( kuntaa). Kunta Askola Espoo Hattula Hirvensalmi Hollola Hämeenlinna Inari Jyväskylä Kankaanpää Keitele Kemiönsaari Keuruu Kokkola Kotka Kurikka Kuusamo Lappeenranta Lempäälä Liperi Mikkeli Mustasaari Nivala Oulu Paltamo Parkano Petäjävesi Pudasjärvi Raasepori Raisio Rautalampi Salo Sipoo Säkylä Tampere Tornio Turku Vaasa Vantaa Vimpeli Vöyri Liitokset ,6 9,, 9, Tämä kuvion selitysosa liittyy edelliseen kuvioon eli diaan nro., 6K K Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, : Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja kriisikuntastatuksen. Kertynyt alijäämä Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Ei mittausta määrää kriisikunnaksi Kuvio. ARTTUtutkimuskunnat talouden kriisikuntakriteereillä tarkasteltuna vuosina 6. Kuvio. ARTTUtutkimuskunnat talouden kriisikuntakriteereillä tarkasteltuna vuosina 6.

5 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa Pääryhmät Alaryhmät Kuntien lkm Parhaimman taloustilanteen kunnat vuonna (Mikään kriteeri ei täyty) Koko tarkastelujakso ilman poikkeamia: Espoo, Hirvensalmi, Kurikka, Kuusamo, Oulu, Tampere ja Turku Tarkastelujakson aikana yksittäisiä poikkeamia: Hollola, Inari, Keitele, Kemiönsaari, Salo, Vaasa ja Vöyri Kohtuullisen taloustilanteen kunnat vuonna ( kriteeriä täyttyy) Vuonna yksi kriisikuntakriteeri: Jyväskylä, Keuruu, Lempäälä, Mikkeli, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi ja Sipoo, Vuonna kaksi kriisikuntakriteeriä: Hattula, Hämeenlinna, Lappeenranta, Mustasaari, Raisio, Säkylä ja Tornio 8 Taulukko. ARTTUtutkimuskuntien jaottelu kolmeen pääryhmään ja kuuteen alaryhmään täyttyneillä kriisikuntakriteereillä vuonna. Heikoimman taloustilanteen kunnat vuonna (6 kriteeriä täyttyy) Vuonna kolme kriisikuntakriteeriä: Kankaanpää, Kokkola, Liperi, Paltamo, Rautalampi ja Vantaa Vuonna neljä tai viisi kriisikuntakriteeriä: Askola, Kotka, Nivala, Raasepori ja Vimpeli 6 Taulukko. ARTTUtutkimuskuntien ristiintaulukointi täyttyneiden kriisikuntakriteerien lukumäärän ja asukaslukuluokan perusteella vuonna. Alle Yli Kuntien as. as. as. as. as. as. lkm kriteeriä Hirvensalmi Kurikka, Salo, Espoo, 9 v. 6 * Kuusamo Vaasa Oulu, Tampere, Turku kriteeriä Keitele Inari, Hollola Kemiönsaari, Vöyri kriteeri Petäjävesi Parkano, Keuruu, Lempäälä Mikkeli Jyväskylä 8 Pudasjärvi Sipoo kriteeriä Säkylä Hattula Mustasaari Raisio, Hämeen Tornio linna, Lappeenranta kriteeriä Paltamo, Kankaanpää, Kokkola Vantaa 6 Rautalampi Liperi 6 kriteeriä Askola, Nivala Raasepori Kotka Vimpeli Kuntien lkm * Yksikään kriisikuntakriteeri ei täyty vuosina 6 Jos kunnat ristiintaulukoidaan täyttyneiden kriisikuntakriteerien lukumäärän ja asukaslukuluokkien perusteella (taulukko ), voidaan siitä tehdä seuraavat havainnot:. Tutkimuskuntien ristiintaulukointi synnyttää varsin tasaisen jakautuman, joten näiden kahden muuttujan välille on vaikea löytää selvää yhteyttä.. Alle asukkaan kahdeksasta kunnasta Askola ja Vimpeli erottuvat muita heikompana ja Hirvensalmi muita vahvempana kuntana.. asukkaan kuudesta kunnasta viidellä täyttyy enintään yksi talouden kriisikuntakriteeri, joten niiden taloustilanne on kokonaisuudessaan varsin hyvä.. Kolmessa kuntakokoluokassa ( as.) täyttyneiden kriisikuntakriteerien jakautuma on tasainen.. Kuudesta yli asukkaan kunnasta neljä eli Espoo, Oulu, Tampere ja Turku sijoittuvat vahvimpaan kuntaryhmään, mikä siirtää näiden suurimpien kuntien painopisteen hyvän talouden puolelle. Laskemalla vuosittain yhteen kaikkien ARTTUtutkimuskuntien täyttyneet kriisikuntakriteerit nähdään, millainen merkitys on yksittäisellä kriteerillä (kuvio ). Tarkastelu osoittaa, että kuudesta kriisikuntakriteeristä vuosikate erottelee kuntajoukkoa kaikkein heikoimmin. Sen avulla erottuu vuodesta riippuen vain yksi, kaksi tai kolme kuntaa. Kunnan lainamäärä asukasta kohden on tässä kuntajoukossa muuttuja, joka erottelee kuntaa. Kolmantena kriteerinä oleva kertynyt alijäämä erottelee hieman selvemmin tuota neljän

6 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa lkm lkm VLKTOS VLKTOS VLKTOS VLKTOS VLKTOS VLKTOS VLKTOS VLKTOS VLKTOS (yht. ) (yht. ) (yht. 9) (yht. 9) (yht. ) (yht. 9) (yht. ) (yht. 9) (yht. 6) 9 9 V=Vuosikate L=Lainat /as. K=Kertynyt alijäämä T=Tulovero O=Omavaraisuusaste S=Suht. velkaantuneisuus Kuvio. Täyttyneet kriisikuntakriteerit vuosittain ARTTUtutkimuskunnissa vuosina 6. kymmenen kunnan joukkoa, sillä sen vaihteluväli on kuntaa. Neljäntenä kriteerinä oleva tuloveroprosentti poikkeaa muista siinä, että se erottelee läpi koko tarkastelukauden tutkimuskuntaa. Vain, prosenttiyksikön poikkeama keskiarvosta näyttää olevan tässäkin aineistossa muita herkempi mittari. Viidennen kriteerin eli omavaraisuusasteen erottelukyky kasvaa vuosien saatossa, sillä se on minimissään vain kolme () kuntaa vuonna 6, keskitasossaan kymmenen () kuntaa vuonna ja viisitoista () kuntaa vuonna. Kuudes kriteeri eli suhteellinen velkaantuneisuus vaihtelee hyvin samansuuntaisesti kuin omavaraisuusaste. Seitsemän () kuntaa erottui vuonna 6, kolmetoista () vuonna ja seitsemäntoista () kuntaa vuonna.. ARTTUkuntien kuntaliitokset ARTTUtutkimuskunnissa on toteutunut ja toteutuu vuosina 6 6 yhteensä 9 kuntaliitosta ja kuntien lukumäärän vähennys on (taulukko ). Kyseisessä joukossa oli kahdeksan sellaista kuntaliitosta, joissa yhdistyviä kuntia oli vähintään kolme. Kuntamäärällä mitattuna suurimmat kuntaliitokset olivat kymmenen kunnan Salon, kuuden kunnan Hämeenlinnan ja viiden kunnan Oulun kuntaliitokset. Liittyvän kunnan heikentynyt talous on yleinen syy päätyä kuntaliitokseen. Sen vuoksi on mielenkiintoista tarkastella sitä, kuinka monta talouden kriisikuntaa oli liittyneiden kuntien joukossa. ARTTUtutkimuskuntiin on liittynyt tai liittymässä kymmenen () sellaista kuntaa, jotka ovat olleet kolmen vuoden aikana ennen yhdistymistä vähintään kerran talouden kriisikuntana (taulukko ). Yhteenvetona voidaan havaita, että puheena olevat kuusi kriisikuntakriteeriä erottelevat ARTTUtutkimuskuntia hyvin eri tavalla. Vuosikatteen painoarvo jää hyvin vähäiseksi ja vastaavasti tuloveroprosentin merkitys ylikorostuu. Sellaisessa kuntaliitoksessa, jossa asukasluvultaan pieni talouden kriisikunta liittyy asukasluvultaan selvästi suurempaan kuntaan, ei yleensä synny ongelmia talouden tasapainottamisessa. Pienemmän kunnan talousvaikeudet peittyvät siten suuremman kunnan suurempaan talouteen. Esimerkiksi kun Ylikiiminki liittyi vuonna 9 Ouluun, ei asukkaan kokoisen Ylikiimingin heikko talous päässyt vaikuttamaan neljäkymmentä kertaa suuremman Oulun talouteen (kuvio ). 6

7 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa Vuosi Kuntaliitokset. Mikkeli ja Haukivuori. Vöyri ja Maksamaa (= VöyriMaksamaa) 9. Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Jyväskylä ja Jyväskylän mlk sekä Jyväskylä ja Korpilahti. Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd (= Kemiönsaari) 6. Karjaa, Pohja ja Tammisaari (= Raasepori). Kokkola, Lohtaja, Ullava ja Kälviä 8. Kurikka ja Jurva 9. Lappeenranta ja Joutseno. Oulu ja Ylikiiminki. Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Lappeenranta ja Ylämaa. VöyriMaksamaa ja Oravainen (= Vöyri). Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja YliIi. Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi 6. Vaasa ja Vähäkyrö Taulukko. ARTTUtutkimuskuntien kuntaliitokset vuosina Kurikka ja Jalasjärvi 8. Hollola ja Hämeenkoski 9. Säkylä ja Köyliö Taulukko. ARTTUtutkimuskuntiin liittyneet kriisikunnat. Sulkuihin merkitty kriisikuntavuosi ei realisoitunut kuntaliitoksen vuoksi. Kriisikunta Kriisikuntavuodet liitosvuosi Uusi kunta. Karjaa 6 9 Raasepori. Pohja, 8, (9) 9 Raasepori. Korpilahti, 8, (9) 9 Jyväskylä. Perniö 8, (9) 9 Salo. Västanfjärd 8 9 Kemiönsaari 6. Lohtaja 9 Kokkola. Ylikiiminki 8, (9) 9 Oulu 8. Ylämaa 9, () Lappeenranta 9. YliIi () Oulu. Jalasjärvi, 6 Kurikka Talouden kriisikunta saattaa liittyä myös pieneen naapurikuntaan. Sellaisessa tilanteessa asetelma voi olla vaikea, koska talouden painolastista on mahdollista tulla vastaanottavalle kunnalle raskas taakka. Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren yhdistyminen Raaseporiksi vuonna 9 oli kuntatalouden näkökulmasta haasteellinen kahdesta syystä (kuvio ). Ensiksikin sekä Karjaa että Pohja olivat molemmat taloudeltaan heikkoja kuntia ja toiseksi Tammisaari ei ollut kooltaan niin suuri eikä taloudeltaan niin vahva, että se olisi ilman sopeutustoimia kyennyt ottamaan vastaan nuo kaksi talousvaikeuksissa olevaa kuntaa. Karjaa ja Pohja olivat yhteen laskettuna lähes Tammisaaren kokoisia. Tarkasteltavista kriisikunnista Västanfjärdin liitos Dragsfjärdin ja Kemiön kanssa Kemiönsaareksi muistuttaa edellä kuvattua Raaseporin esimerkkiä (kuvio ). Merkittävin ero oli siinä, että kriisikunnaksi joutuneessa Västanfjärdissä oli alle asukasta ja näin ollen vain noin prosenttia uuden Kemiönsaaren koko asukasluvusta. Sen lisäksi sekä Dragsfjärd että Kemiö olivat taloudeltaan suhteellisen vahvoja, joten asetelma ei ollut niin haasteellinen kuin Raaseporissa. Jalasjärven kunta liittyy Kurikan kaupunkiin vuoden 6 alusta. Myös näiden kuntien asukaslukujen ero on suhteellisen pieni, sillä Jalasjärvi on noin kolmanneksen uudesta Kurikasta. Asetelma on kuitenkin vähemmän haasteellinen sen vuoksi, että Kurikan talous on vahva.

8 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa 8 9 Ylikiiminki 6K () Oulu () OULU Kuntaliitos Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, : Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K kriisikuntastatuksen. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää kriisikunnaksi Ei mittausta Kuvio. Ylikiimingin ja Oulun talous kriisikuntakriteereillä tarkasteltuna ennen ja jälkeen kuntaliitoksen. 8 9 Pohja Karjaa Tammisaari 6K () () () RAASEPORI Kuntaliitos Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, : Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K kriisikuntastatuksen. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää kriisikunnaksi Ei mittausta Kuvio. Pohjan, Karjaan ja Tammisaaren talous kriisikuntakriteereillä ennen ja jälkeen kuntaliitoksen. 8 9 Västanfjärd Dragsfjärd Kemiö 6K () () () KEMIÖNSAARI Kuntaliitos Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, : Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K kriisikuntastatuksen. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää kriisikunnaksi Ei mittausta Kuvio. Västanfjärdin, Dragsfjärdin ja Kemiön talous kriisikuntakriteereillä ennen ja jälkeen kuntaliitoksen. 8

9 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa. Yhteenveto kriisikuntatarkastelusta ARTTUtutkimuskuntien tarkastelu talouden kriisikuntakriteereillä tarjoaa mahdollisuuden tehdä seuraavat johtopäätökset:. Kriisikuntakriteereillä tehtävä kuntien taloustarkastelu on yksinkertainen toteuttaa, koska valtiovarainministeriön kunta ja aluekehitysosasto kokoaa joka vuosi Tilastokeskuksen avustuksella tarvittavat tilastot.. Kriisikuntakriteereillä tehdyn tarkastelun avulla oli helppo erotella taloudeltaan heikoimmat kunnat. Sen sijaan taloudeltaan parhaiden kuntien erotteluun ja ryhmittelyyn tuo menetelmä ei sovellu yhtä hyvin.. ARTTUtutkimuskuntien tarkastelu osoitti, että kuusi kriisikuntakriteeriä erotteli kuntajoukkoa eri tavalla ja se herätti kysymyksen tarpeesta suhteuttaa kriteereiden rajaarvot paremmin keskenään. Uuden kuntalain (HE 68/ vp 8, s. 8 ) valmistelun yhteydessä kriisikuntakriteereitä muutettiin. Alijäämän kattamisvelvollisuutta kiristetään siten, että kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertyneelle alijäämän kattamiselle annetaan enintään neljän vuoden määräaika. Kriisikuntakriteerien lukumäärä vähennetään kuudesta neljään siten, että alijäämän tarkastelu otetaan erilleen ja omavaraisuusaste poistetaan kokonaan kriteereistä. Kunnan tuloveroprosentin rajaarvo korotetaan, prosenttiyksiköstä, prosenttiyksikköön eli tällä tavoin tuloveroasteen rajaarvoa heikennetään. Talouden tarkastelu laajennetaan koskemaan vuodesta lähtien kuntien sijasta kokonaisia kuntakonserneja. Lähteet Hallituksen esitys (HE 68/ vp.). Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hyväksyttiin eduskunnassa... Helin, Heikki (). Kriisikuntien valinnan perusteet sekavat. Kuntalehti 9/, s.. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (/9). Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta (69/). Laki kuntarakennelain muuttamisesta (8/). Stenvall, Jari Hanna Vakkala Antti Syväjärvi Jaana Leinonen Pekka Jantunen Lasse Oulasvirta Aaro Tiilikainen (9). Parasta nyt Kunta ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaiheen loppuarviointi. Valtiovarainministeriö /9. Valtioneuvoston asetus (/) kunnan talouden eräistä rajaarvoista. Kriisikuntakriteereillä ja niiden tarkastelulla on lakiin perustuva asema. Koska kriisikuntatarkastelu perustuu kahden edellisen vuoden talouslukuihin, aiheutuu kriisikuntien nimeämisestä, sen jälkeen toteutettavasta arviointimenettelystä ja mahdollisesta kuntajakoselvityksestä ajallisesti pitkä, yli kolme vuotta kestävä prosessi. ARTTUohjelman kuntatalouteen liittyvässä osaprojektissa tullaan tarkastelemaan tutkimuskunnan joukkoa laajan empiirisen talousaineiston avulla. Siinä yhteydessä on hyvä mahdollisuus vertailla myös sitä, millä tavoin kyseessä olevan talousaineiston antama kuva poikkeaa kriisikuntakriteerien antamasta kuvasta. 9

10 Uutta ARTTUohjelmasta / Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTUkunnissa Liite. Kuntien talouden kriisikuntakriteerien väliset korrelaatiot MannerSuomen kunnissa vuonna. (n = ) Kriisikuntakriteerit. Vuosikate (ilman harkinnanvaraisia). Lainat ( /as.). Kertynyt ali/ ylijäämä ( /as.). Tuloveroprosentti. Omavaraisuusaste 6. Suhteellinen velkaantuneisuus. Vuosikate (ilman harkinnanvaraisia). Lainat ( /as.),*. Kertynyt ali/ ylijäämä( /as.),9**,**. Tuloveroprosentti,9**,6**,9**. Omavaraisuusaste,**,**,6**,9** 6. Suhteellinen velkaantuneisuus,**,9**,**,6**,6** * merkittävä korrelaatio,:n tasolla ** merkittävä korrelaatio,:n tasolla ARTTUtutkimusohjelma Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 8 eli ARTTU on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet mm. kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU on jatkoa vuosina 8 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Parasarviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimus ja rahoittajatahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto. Lisätietoja ARTTUtutkimusohjelmasta: