Valtuusto Sivu 1 / 35

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 35 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen 4 jaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 4 Varavaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 5 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 5 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 7 Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n otettavalle lainalle Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto 11 7 Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen 16 8 Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen 21 9 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden 25 sijoittumisen periaatteista 10 Valtuustoaloite sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja 30 yrittäjyysohjelmasta 11 Valtuustoaloite Espoon muinaismuistojen kartoittamiseksi ja julkaisemiseksi 33 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 35 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 35 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / SFP.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2013 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali - ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirkka-Liisa Furun (Kok.) tilalle (Kok.) Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Sirkka-Liisa Furu (Kok.) pyytää eroa em. jaoston jäsenyydestä perusteena ulkomailla viettämänsä aika. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että varajäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali - ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirkka- Liisa Furun (Kok.) tilalle (Kok.) Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Jaoston sihteeri - Valittu - Sirkka-Liisa Furu

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 5 / / /2012 Kaupunginhallitus Varavaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Minna Ihamuotilan (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Ihamuotilan (Kok.) tilalle Leena Hoppanian (Kok.) Selostus Varavaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Minna Ihamuotila (Kok.) pyytää eroa em. luottamustehtävistä perusteena henkilökohtaiset syyt. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Minna Ihamuotilan (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Kimmo Oilan (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Ihamuotilan (Kok.) tilalle Leena Hoppanian (Kok.) Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / 35 - Minna Ihamuotila

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Leppävaaran jalkapallohalli Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 10 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada laitoskiinnitys vuokraoikeuteen, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 4

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 35 että vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 3 mainitun lisäksi, että Leppävaaran Pallo ry sitoutuu siihen, että se vastaa Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n ottamasta lainasta kokonaisuudessaan ja antaa suostumuksensa siihen, että kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan 5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Selostus Leppävaaran jalkapallohalli Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta lainalle, jolla rahoitettaisiin tekonurmen sekä talvikaudeksi pystytettävä ylipainehallin rakentaminen Leppävaaran, Veräjävahdin kentälle. Leppävaaran jalkapallohalli Oy on hakenut vuokraoikeutta Espoon kaupungin omistamasta n m2 suuruisen alueen 51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin tontista 1 ja yleisestä alueesta 51P27 ylipainehallin ja tekonurmen rakentamista varten. Vuokra-alueen tarkka rajaus tulee tarkentumaan suunnittelu- ja lupaprosessin yhteydessä. Vuokrauksesta päätettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa Leppävaaran jalkapallohalli Oy on tammikuussa 2014 perustettu Leppävaaran Pallo ry:n kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö on perustettu tätä hanketta varten ja tulee jatkossa myös operoimaan hallin toimintaa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole saada toiminnasta liiketaloudellista voittoa. Leppävaaran Pallo ry on Suur-Leppävaaran alueella Espoossa toimiva jalkapalloiluun erikoistunut urheiluseura. Seuran toiminta keskittyy lasten ja nuorten sekä aikuisten amatööri- ja Kunnossa kaikenikää -jalkapalloiluun. Seura on kasvanut viimevuosina noin 100 pelaajaa vuodessa ja kauden lopussa 2013 seurassa oli hieman yli pelaajaa. Leppävaaran jalkapallohalli Oy aikoo rakentaa vuokrattavalle alueelle talvikaudeksi pystytettävän ylipainehallin. Nykyinen hiekkakenttä muutettaisiin samalla hankkeella jalkapallonurmeksi (kumirouhenurmi). Koska alueen maapohja on pehmeää savimaata, on kenttäpohjaan ensin tehtävä perustamistyöt, lisäksi maarakennusvaiheessa toteutetaan ylipainehallin vaatima ankkurointi. Pelialueen kooksi on suunniteltu 48 * 70 metriä hallin ollessa 54 * 79 metriä. Hankkeen investointi arvio euroissa on seuraava:

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 35 Maanrakennus Tekonurmi Ylipainehalli Oheistekniikka ja -rakenteet Yhteensä Investointi on tarkoitus rahoittaa tuki- ja lainarahoituksella. Avustuksia anotaan ELY-keskuksesta ja Suomen Palloliitolta. Loput noin euroa rahoitetaan lainalla, johon haetaan Espoon kaupungin omavelkainen takaus. Lainan takaisinmakuaika on 10 vuotta. Hallin vuotuiset tuotot muodostuvat seuran ilta- ja viikonloppuvuorojen käyttömaksuista sekä koulujen arkipäivien käytön tuotosta. Yhteensä hallin arvioidaan tuottavan vuodessa noin euroa alv-tulotusten jälkeen. Arvio vuotuisista kokonaiskustannuksista on euroa. Tuottoarvioon sisältyvästä koulukäytön kompensaatiomallista ei ole vielä sovittu kaupungin kanssa. Sivistystoimi puoltaa omalta osaltaan hanketta: Hankkeen myötä alueelle syntyy sisäpalloilumahdollisuus aiemmin, kuin urheilupuiston kaavallisen kehittämisen kautta on mahdollista. Hankkeen myötä Veräjävahdin kentän laatutaso ja käyttöaste paranevat. Hanke ei muodosta oleellista estettä Leppävaaran koulukeskuksen kehittämiselle. Hallin väliaikainen olemassaolo ajoittuu samanaikaisesti koulukeskuksen oletettujen tulevien rakennustöiden kanssa. Teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut eivät näe estettä hankkeelle, mutta edellyttävät erityisehtoja rakentamisen ja ylläpidon suhteen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Leppävaaran jalkapallohalli Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 10 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 10 / 35 Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 3 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada laitoskiinnitys vuokraoikeuteen, joka on 1,3 kertaa taattavan lainan määrä 4 että vastavakuutena kaupunki edellyttää kohdassa 3 mainitun lisäksi, että Leppävaaran Pallo ry sitoutuu siihen, että se vastaa Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n ottamasta lainasta kokonaisuudessaan ja antaa suostumuksensa siihen, että kaupungilta mahdollisista saamista avustuksista kuitataan lainaerät, jotka kaupunki joutuu takauksensa perusteella maksamaan 5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,1 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 että takaussitomus voidaan allekirjoittaa vasta kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Leppävaaran Pallo ry

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / / /2013 Kaupunginhallitus Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Liite Selostus 1 Tilinpäätöksen ennakkotieto Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 3 Pöytäkirjamerkinnät 2013 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty. Kirjaamatta olevatta poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tilinpäätösennuste Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on n. 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy n. 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on n. 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Ennakoitua paremmat rahoitustuotot johtuivat yhden varainhoitosopimuksen irtisanomisesta, jonka johdosta kaupungin kirjanpitoon realisoitui varainhoitosopimuksen sisällä olleita rahoitustuottoja. Rahoitustuotot kirjautuvat tuotoksi kirjanpitoon siinä vaiheessa kun ne realisoidaan. Loppuvuodesta muutettiin kolmen varainhoitosopimuksen neutraaliallokaatiota, jolloin myös realisoitui tuottoja kirjanpitoon. Lisäksi tuottoihin vaikuttivat ennakoitua paremmat osakemarkkinoiden kehitykset.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / 35 Kaupungin käyttötalouden rahoitus ei voi perustua rahoitustuotoille mm. niiden suurten vuosittaisten vaihtelujen takia. Rahoitustuotot voivat olla negatiivisia juuri silloin, kun muidenkin tulojen kehitys on heikkoa. Rahastojen tuotot kirjautuvat rahastojen taseisiin. Rahastoja voidaan käyttää valtuuston päätöksillä yksittäisten vuosien investointien rahoitustarpeiden tasaamiseen. Verotulojen tilitysaikataulumuutoksen takia ennen tammikuulle kirjautuneita verotuloja tilitettiin joulukuussa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.41 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Käyttötalous Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja parani hieman edellisestä vuodesta, mutta huomioiden verotulojen tilitysmuutokset, se todellisuudessa heikentyi n. 10 milj. eurolla edellisvuodesta. Kate on heikentynyt, koska ulkoisten kulujenkehitys on ollut voimakkaampaa kuin ulkoisten tulojen ja verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat n. 10 prosenttia ja olivat yhteensä 278 miljoonaa euroa. Ulkoisissa tuotoissa oli kertaluonteisia saatavia, jotka nostivat tuottojen kokonaismääriä. Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Kasvu oli kohtuullinen, mutta suhteessa erityisesti verotulojen kehittymiseen, kulujen kehitys oli liian suurta.. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä kasvoi 123 henkilöllä ja sivistystoimen 74 henkilöllä. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä sen sijaan pieneni 17 henkilöllä. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ne kasvoivat 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuokratyövoiman kustannukset olivat 27,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,8 prosenttia. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 685 milj. euroa ja avustuksiin 142 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 228 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat 18 milj. euroa eli 8,6 prosenttia. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 50 milj. euroa ja jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 milj. euroa eli 8,7 prosenttia. Verorahoitus Verotulot ylittivät talousarvion yhteensä 5,5 milj. eurolla. Verotuloja tilitettiin 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Vertailtavuutta heikentää se, että vuoden aikana tehtiin oikaisuja ja tilitysaikatauluja muutettiin. Tilitysaikataulumuutoksen huomioiden todellinen verotulojen kasvu oli 3,9 prosenttia.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / 35 Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 129,1 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 61,6 milj. euroa eli 5,8 prosenttia. Huomioitavaa on, että yhteisöveroa tilitettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilitykset olivat yhteensä 109,6 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa eli 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöverojen tuotto on ollut heikkoa useampana vuonna peräkkäin ja tilitykset ovat olleet aina edellisvuotta pienempiä. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, kasvua edellisvuoteen oli 9 milj. euroa. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 112 milj. eurolla. Vuoden 2013 talousarvioon merkitystä 116 milj. euron lainanottovaltuudesta nostettiin koko summa. Tämän lisäksi loput rahoitustarpeet hoidettiin lyhytaikaisella rahoituksella ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 211,7 milj. euroa. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen neljän tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja ne toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset tulostavoitteet liittyvät kaupungin toimintakatteen, vuosikatteen ja tuottavuuden kehittymiseen sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuteen. 12 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu on ollut lähes odotetun mukainen vuoden 2013 aikana ja asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan asukkaalla eli 1,5 %. Espoon asukaslukuarvio on vuodenvaihteen tietojen mukaan Maahanmuuton tuoma väestönlisäys on noussut vuodesta 2005 lähtien ja vuonna 2013 se näyttäisi olevan noin asukasta ja olisi yli 40 prosenttia Espoon koko vuoden väestönkasvusta. Syntyneiden enemmyys on kuitenkin tällä hetkellä suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä, vuonna 2013 syntyneitä on kuolleita enemmän. Joulukuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 8,4 %, joka on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / 35 Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä ja 50 vuotta täyttäneitä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 57,1 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 26 % työttömistä. Vuosi 2013 oli suurten muutosten aikaa. Kuntauudistus, metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä kaupungin historiallisen suuret investointihankkeet leimasivat niin henkilöstön kuin luottamushenkilöiden työntäyteistä vuotta. Yhteenveto Taloudellinen toimintaympäristö heikkeni edelleen viime vuonna ja kaupunki ryhtyi syksyn ennusteiden perusteella toimenpiteisiin, joilla talouden tasapainoa pyrittiin parantamaan. Myös vuosien taloussuunnitelman kehysarviot osoittivat, että kaupunki tekee reilusti alijäämää kaikkina suunnitelmakauden vuosina. Toimenpiteet viime vuoden menokehityksen hillitsemiseksi onnistuivat, mutta tuloksen nouseminen nykyiselle tasolla johtui suurimmalta osaltaan kertaeristä. Kertaerät eivät korjaa kaupungin talouden rakenteellista epätasapainoa. Ne myös saattavat vaikuttaa negatiivisesti kaupungin tulokseen, kuten vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin yhteydessä tapahtui, kun jouduttiin kirjaamaan sijoituksien merkittäviä arvonalentumisia. Käyttötalouden kulujen ja tulopohjan epätasapaino on kaupungin talouden merkittävin haaste, jota ei yhden vuoden kertaeristä johtuva tuloksen paraneminen korjaa. Viime vuoden vertailukelpoinen tilikauden tulos oli n. 16 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate n. 124,4 milj. euroa. Vuosikate on n. 56 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vertailukelpoinen vuosikate on neljässä vuodessa laskenut 60 milj. euroa. Samaan aikaan investointien omarahoitusosuus on laskenut sadasta prosentista 40 prosenttiin. Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireä hitaan talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Kaupunki kasvaa asukkaalla vuosittain, mikä yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa lisää kaupungin palveluvelvoitteita. Samaan aikaan yleisen taloudellisen tilanteen epävakaus näkyy verotulojen kasvun hitautena ja työttömyytenä. Viime vuoden positiivinen tulos ei pienennä kestävyysvajetta, sillä kertaerillä saavutettu kohtuullinen tilikauden tulos ei korjaa velvoitteiden ja tulopohjan välistä epäsuhtaa. Valtuusto on päättänyt, että keväälle valmistellaan valtuustokauden mittainen talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma, vuoden 2013 ennakoitu tulos ei muuta ohjelman valmistelutarvetta.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 15 / 35 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 16 / / /2014 Kaupunginhallitus Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 lausuu erityisen kuntajakoselvitykseen osallistumisen osalta seuraavaa: Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Lisäksi metropolilain valmistelu on käynnistetty. 2 päättää, että Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. 3 nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajan. 4 edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä. Oheismateriaali Selostus - Päätös erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta - Selvitysryhmän kirje Koska asettamispäätös poikkeaa valtuuston aikaisemmista päätöksistä, osallistuminen viedään valtuustoon päätettäväksi.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 17 / 35 Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä, valtiovarainministeriö on määrännyt kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Päätöksessään ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö on alkanut ja se päättyy selvityksen valmistuttua, mutta kuitenkin viimeistään mennessä. Selvitysryhmän mukaan ottaen huomioon kuntarakennelaissa (4 b 4 ja 4 e 3) määritelty yhdistymisselvityksen vähimmäissisältö ja ministeriön asettamispäätöksen tehtävämäärittely, on selvitystyötä vietävä eteenpäin etupainotteisesti ja vahvassa vuorovaikutuksessa selvitysalueen kuntien kanssa. Kuntien osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjien ehdotuksen valmisteluun säädetään kuntarakennelain 16 :ssä. Selvitysryhmä asettaa neuvotteluelimeksi seurantaryhmän, johon selvittäjät pyytävät asianomaisista kaupungeista/kunnista edustajiksi valtuuston puheenjohtajan, kaupungin/kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä kaupungin/kunnanjohtajan. Lisäksi jos kaupungissanne/kunnassanne katsotaan välttämättömäksi, voitte riittävän edustavuuden varmistamiseksi nimetä ryhmään myös 1-2 muuta keskeisissä luottamustehtävissä olevaa edustajaa. Selvitysryhmä pyytää ilmoittamaan kaupungin edustajat seurantaryhmään mennessä. Kuntarakennelain 17 2 momentin mukaisesti kuntajakoselvittäjällä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua. Selvitysryhmä haluaa asettaa paikallisen asiantuntemuksen varmistamiseksi seitsemän valmistelevaa viranhaltijaryhmää seuraavien teemojen mukaisesti: - Kuntatalous - Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön (MALY)

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 18 / 35 - Sivistyspalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Henkilöstö - Demokratia - Kilpailukyky. Selvitysryhmä pyytää ilmoittamaan kaupungin edustajat kuhunkin teemaan mennessä. Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 19 / 35 Päätöshistoria Kaupunginhallitus tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 lausuu erityisen kuntajakoselvitykseen osallistumisen osalta seuraavaa: Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan , , ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Metropolialueen esiselvityksen ehdotuksen mukaisesti on jo käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa kuntarakennelain velvoittamana kuntarakenneselvitys kuntien yhteisestä vapaaehtoisesta tahdosta. Lisäksi metropolilain valmistelu on käynnistetty. 2 päättää, että Espoon kaupunki osallistuu erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain 16 mukaan kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun. 3 nimeää seurantaryhmään asemansa puolesta valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajan. 4 edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista selvitysvaiheessa yhdeksän kunnan yhdistämisestä. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 29 jälkeen. Hyrkkö Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: 5 edellyttää, että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi, lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin ja erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot selvitetään osana erityistä selvitystä.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 20 / 35 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Hyrkön lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi