Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Hallituksen esittämällä tavalla muutettavan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten muun sosiaaliturvan rahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: , 51, 52, 53, 54, 55, , 52, 53, 54, 55, ja 57. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke). Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes. Sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen ennakoidaan kehittyvän maltillisesti vuosina Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee arvion mukaan vajaan 25 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Lisätään työelämän vetovoimaa. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, ja kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee, alkoholin haittavaikutukset vähenevät, tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus vuotiaista, % miehet naiset Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä miehet naiset Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) vuotiaista, % miehet naiset Päivittäin tupakoivat vuotiaat, % miehet naiset Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä miehet naiset Lisätään työelämän vetovoimaa Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla ja poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyohjelmalla (MASTO-hanke). Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna, työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä ja sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia miehet 60,6 61,5 61,5 61,8 naiset 60,6 61,5 61,6 61,8 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (lkm/ työllistä) miehet naiset Vakavat työpaikkatapaturmat (lkm/ palkansaajaa) miehet naiset Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,6 3,5 3,4 naiset 4,4 4,7 4,8 4,6 Sairauspäiviä/työllinen, % miehet 7,8 7,9 7,6 7,5 naiset 9,3 9,6 9,8 9,6 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat, toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, % 1) 11,3 12,5 13,6 11,0 Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 11,7 12,3 13,9 10,5 Yli vuoden työttömänä miehet naiset ) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Pitkittyneesti pienituloisia miehet naiset Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % Lapsia avohoidon tukitoimissa Asunnottomia miehet naiset Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, ja kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua, turvataan henkilöstön riittävyys, varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus, taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva, tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,6 18,9 19,5 palveluasuminen 5,1 5,7 6,0 6,5 vanhainkodeissa 5,3 4,1 4,0 3,8 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,4 2,2 2,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,7 3,9 4,3 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 8,9 10,0 7,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,0 28,0 28,0 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,84 1,83 1,84 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat 35,3 38,9 40,4 42,0 3 5-vuotiaat 66,5 70,2 71,8 73,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 53,2 53,4 54,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke miehet naiset Osa-aikaeläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömyyseläke miehet naiset Leskeneläke miehet naiset Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömien ansiopäiväraha miehet naiset Sairauspäiväraha miehet naiset Vanhempainpäiväraha miehet naiset Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha Työttömän peruspäiväraha Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Kansaneläke (yksinäinen, täysi) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet henkilöt Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan. Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,4 80,7 81,0 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,6 12,3 12,1 naiset 19,9 20,0 19,4 19,0 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,7 6,1 6,5 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 70,5 71,6 73,6 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 97 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Ministeriön alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskitetään yhdistämällä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään sekä keskittämällä toimintaa yhdistämällä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnot Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirastoksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtoa palvelukeskukseen jatketaan. Lisäksi ministeriön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan. Kansaneläkelaitoksen rahoitus Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta momentin selvitysosassa tarkemmin esitetyssä tarkoituksessa. Osana esitykseen liittyviä uudistuksia perustettaisiin Kansaneläkelaitokseen muun sosiaaliturvan rahasto, josta maksettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa päätösosassa mainituilta momenteilta suoritettavat etuudet. Lisäksi muun sosiaaliturvan rahastosta maksettaisiin opetusministeriön pääluokan momenteilta , , ja suoritettavat etuudet. Muun sosiaaliturvan rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi esitetään mahdollisuutta käyttää rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen nimenomaisesti sen suorittamiseen varatun määrärahan ohella tilapäisesti myös muun rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen varattua määrärahaa, kuitenkin niin, että rahaston varojen tilapäinen käyttö muun saman rahaston etuuden maksamiseen tulee oikaista mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin viimeistään kalenterivuoden lopussa. Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Hallinto Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) (28.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) Valvonta Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) Tutkimus- ja kehittämistoiminta Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) Kansaneläkelaitokselle maksettavat muun sosiaaliturvarahaston etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut (arviomääräraha) Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) Sotilasavustus (arviomääräraha) Asumistuki (arviomääräraha) Elatustuki (arviomääräraha) Työttömyysturva Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 54. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) Sairausvakuutus Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Eläkkeet Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Veteraanien tukeminen Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Rintamalisät (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) (38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Maatalousyrittäjien lomitustoiminta Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi organisaatiomuutoksesta, jossa lukuun Valvonta sisältyvistä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnoista muodostetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi organisaatiomuutoksesta, jossa lukuun Tutkimus- ja kehittämistoiminta sisältyvistä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnoista muodostetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 428 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten lääkehuoltoa koskevat tehtävät organisoidaan uudelleen perustamalla lääkealan keskus. Organisaatiouudistus koskee Lääkelaitoksen, uuden Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus) ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintaa sekä lääkehuoltoon liittyviltä osin uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus ja Kansanterveyslaitos) tehtäviä. Tavoitteena on, että uusi keskus aloittaisi toimintansa syksyllä Organisaatiomuutoksen vaikutuksia ei ole otettu huomioon asianomaisten laitosten vuoden 2009 talousarvion toimintamenomomenteilla. 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 5) tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen liittyviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolle sijoitettu apulaisosastopäällikön virka muutetaan lukien kehittämispäällikön viraksi, jota ei ole valtion talousarviossa eriteltävä. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009: Toiminnallinen tuloksellisuus Toimeenpannaan hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaaliturvakomitea (SATA), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE), Masennuksen ehkäisy -hanke (MASTO), ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit hankkeiden päättyessä. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon uudistetut prosessit on vakiinnutettu ja siirrot palvelukeskukseen on toteutettu. Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnan tehostamista jatketaan muun muassa selvittämällä eräiden tukitoimintojen vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2009: Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa toteutuma 2008 talousarvio 2009 talousarvio 3) Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki 3) Menojakaumassa ei ole otettu huomioon siirtyvien määrärahojen käyttöä vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 hallinto-osasto talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Perhe- ja sosiaaliosasto 4) Terveysosasto Työsuojeluosasto Muita työterveyshuollon koulutus estm-hanke Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 10 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Vuoden 2008 alusta lukien toteutettujen tehtävä- ja virkasiirtojen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euron vähennys. Vastaava lisäys on tehty työsuojelun piirihallinnon momentille ) alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto ja sosiaali- ja terveyspalveluosasto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -510 Siirto momentille (Valtion IT-palvelukeskus) -46 Siirto momentilta Siirto momentille (Työsuojeluun liittyvät tehtävät ja virat, palkkaus- ja muut menot) -234 Palvelukeskuksen ostopalvelut 100 Lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän kertamenon vähennys -300 Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön menot 610 Palkkojen tarkistukset Tasa-arvon tietopalvelun perustaminen 180 Kertaluonteiset muutokset -250 Yhteensä 821 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : T a s a - a r v o n t i e t o p a l v e l u Tasa-arvon tietopalvelun perustamista esitettiin jo vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön teettämässä selvityksessä. Myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa todetaan hallituksen huolehtivan siitä, että tietopalvelu käynnistetään viimeistään vuonna Valtioneuvosto hyväksyi tasa-arvo-ohjelman tekemällään periaatepäätöksellä. Tietopalvelua ei ole vielä perustettu eikä sen käynnistämiseen tarvittavia resursseja ole myöskään otettu huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä. Tietopalvelun tehtävänä olisi muun muassa tasa-arvotiedon tuottaminen, alan kehittäminen ja koulutus sekä yleisten tietolähteiden valtavirtaistaminen eli sukupuolija tasa-arvonäkökulmien edistäminen tiedonlähteiden tuottamisessa. Tietopalvelu toimisi myös EU:n tasa-arvoinstituutin ja Suomen välisenä yhteydenpitofoorumina. Valiokunta viittaa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ja toteaa, että tietopalvelun perustaminen on välttämätöntä tasa-arvotiedon kokoamiseksi ja levittämiseksi. Talousarvioaloitteen TAA 118/2008 vp perusteella valiokunta lisää momentille euroa ja lisää momentin perusteluihin maininnan, että määrärahaa saa käyttää myös tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen. Valiokunta korostaa, että kyseessä on toiminnan käynnistäminen, jonka yhteydessä on vielä arvioitava, mikä on tietopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin sijoituspaikka talousarvio III lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää kantelujen määrä mahdollisimman vähäisenä. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat Valitusten käsittelyaika (kk) 5,7 5,0 5,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Lautakunta osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -30 Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 62 Palkkioiden korotus 50 Yhteensä Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea lukuunottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on, että valitusratkaisuissa nykyinen oikeusturva säilyy ennallaan ja ettei kantelujen määrä kasva. Toiminnallinen tuloksellisuus 2009 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös toteutuma ennakoitu arvio Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) Valitusten käsittelyaika 13 kk 1 pv 16 kk 15 kk Työn tuottavuus on laskettu arvioilla ratkaisua ja 58 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu arvioilla ratkaisua ja euron määrärahalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 122 Palkkioiden tarkistukset 150 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit 700 Muut muutokset 130 Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan työtilanne on ruuhkautunut pahoin ja käsittelyajat ovat pidentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2007 aikana keskimääräinen käsittelyaika oli kaikissa asioissa noin 13 kuukautta, mutta syyskuussa 2008 postitettujen päätösten keskimääräinen käsittelyaika oli jo 17 kuukautta. Lautakunnassa arvioidaan olevan vuoden lopulla noin käsittelyä odottavaa asiaa. Lautakunnan henkilöresursseja on lisätty ja organisaatiota ja toimintatapoja muutettu toimivammaksi. Talousarvioesityksessä määrärahoja korotetaan edelleen eurolla lisähenkilöiden palkkaamiseksi. Lautakunta käsittelee keskeisiä perusturvaan liittyviä kysymyksiä, sillä se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena valtaosassa Kansaneläkelaitoksen tekemistä päätöksistä. Suurimmat asiaryhmät ovat sairausvakuutusasiat ja työkyvyttömyyseläkeasiat sekä yleistä asumistukea, vammaisetuuksia, kuntoutusta ja kuntoutusrahaa koskevat asiat. Valiokunta toteaa, että nykyinen tilanne on kohtuuton kansalaisten oikeusturvan kannalta. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota tilanteeseen ja korostaa, että lautakunnan työtilannetta seurataan tiiviisti ja että tarvittaessa arvioidaan vielä mahdollisuudet lautakunnan työ- ja toimintatapojen tehostamiseen talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämislaitokselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2007 toteutuma 2008 arvio 2009 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon palkkojen tarkistusten kertaluonteinen vähennys euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 607 siirtynyt seuraavalle vuodelle 570 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/ henkilötyövuodet) kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 180,58 179,14 180,00 Niuvanniemen nuoriso-osasto 77,35 74,22 77,00 Vanhan Vaasan aikuisosastot 218,04 214,50 219,00 Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 291,00 307,45 308,00 Niuvanniemen nuoriso-osasto 723,63 779,19 780,00 Vanhan Vaasan aikuisosastot 266,19 283,98 284,00 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2007 toteutuma 2008 budjetoitu 2009 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia Mielentilatutkimushoitovuorokausia Mielentilatutkimuksia Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee neljällä henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja kysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen sekä koulukodissa osana lasten- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palkkaukseen 2) alueelliseen lastensuojelutyöhön 3) perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen 4) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen 5) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön 6) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 7) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämislaitokselle aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää koulukotien maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Koulukotien maksulliseen toimintaan annettava hintatuki on välttämätöntä koulukodeista riippumattomien äkillisten kysynnän vaihteluiden tasaamiseksi. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja/tai alkoholiongelmista sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä en- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18