Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet, samoin yhteiset tavoitteet, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Uudistamalla työelämää ja sosiaaliturvaa voidaan taata kaikille riittävä ja aukoton perusturva. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenot kehittyvät maltillisesti vuosina Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee vajaan 26 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Lisätään työelämän vetovoimaa Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön (työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Myös sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 mintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.03, ja kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee alkoholin haittavaikutukset vähenevät tupakointi vähenee uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus vuotiaista, % miehet naiset Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä miehet naiset Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) vuotiaista, % miehet naiset Päivittäin tupakoivat vuotiaat, % miehet naiset Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä Lisätään työelämän vetovoimaa Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja lisätä työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt yhdellä vuodella työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia miehet 60,6 60,9 61,5 61,8 naiset 60,6 60,9 61,5 61,8 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä miehet naiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) 30,2 32,2 33,0 32,0 Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,3 3,6 3,4 naiset 4,4 4,8 4,7 4,4 Sairauspäiviä/työllinen, % miehet 7,8 7,3 7,9 7,6 naiset 9,3 10,0 9,6 9,3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Yli vuoden työttömänä miehet naiset Pitkittyneesti pienituloisia Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24,4 24,2 24,1 23,0 Lapsia avohoidon tukitoimissa Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin niiden saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.20, 33.30, ja kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua turvataan henkilöstön riittävyys varmistetaan palvelujen kestävä rahoitus taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan sekä valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille , jolla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä ohjausta. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,2 18,3 18,5 palveluasuminen 5,1 5,4 5,5 5,7 vanhainkodeissa 5,3 4,3 4,2 4,1 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,5 2,4 2,3 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,7 3,9 4,1 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 8,5 8,5 8,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 27,9 28,0 27,9 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,80 1,84 1,84 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat vuotiaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 52,6 53,2 54,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke miehet naiset Osa-aikaeläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömyyseläke miehet naiset Leskeneläke miehet naiset Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömien ansiopäiväraha miehet naiset Sairauspäiväraha miehet naiset Vanhempainpäiväraha miehet naiset Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha Työttömän peruspäiväraha Kansaneläke (täysi) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet henkilöt Perheiden hyvinvointi Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa ja Tavoitteena on, että tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa, äitien ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä. Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin. Tavoitteena on, että naisten ja miesten välisiä palkkaeroja kavennetaan selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana. naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla edistetään suunnitelmallisesti. vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen. sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa. tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta. tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan. Tavoitteisiin pyritään mm. laatimalla hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja toteuttamalla samapalkkaisuusohjelman kirjaukset. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,7 80,3 80,8 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,9 12,7 12,5 naiset 19,9 19,9 20,0 19,5 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,5 5,7 6,0 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 69,8 70,5 71,5 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 71 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuosina Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko. Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Hallinto Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 05. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) (02.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 02. Valvonta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) (03.) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) (04.) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (05.) Vakuutusvalvontavirasto (06.) Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (07.) Työterveyslaitos (08.) Kansanterveyslaitos (09.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % (10.) Säteilyturvakeskus 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) Sotilasavustus (arviomääräraha) Asumistuki (arviomääräraha) (11.) Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus (12.) Valtion koulukodit (13.) Työsuojelun piirihallinto (14.) Valtion mielisairaalat (15.) Perhekustannusten tasaus (16.) Yleinen perhe-eläke (17.) Työttömyysturva (18.) Sairausvakuutus (19.) Eläkevakuutus (20.) Tapaturmavakuutus 20. Työttömyysturva Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) (21.) Rintamaveteraanieläkkeet (22.) Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot (23.) Muu sodista kärsineiden turva Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % (28.) Muu toimeentuloturva 30. Sairausvakuutus Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) (32.) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto (33.) Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 40. Eläkkeet Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Veteraanien tukeminen Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Rintamalisät (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) (53.) Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta (57.) Maatalousyrittäjien lomitustoiminta 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille mielentilatutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (kiinteä määräraha) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Maatalousyrittäjien lomitustoiminta Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) (92.) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on käynnistetty runsaasti erilaisia uudistus- ja kehittämishankkeita. Vuosille ajoittuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa määritellään mm. keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet. Palvelujen järjestämiseen liittyy keskeisesti myös kunta- ja palvelurakenneuudistus. Lisäksi hallitus on käynnistänyt sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kaksi keskeisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan liittyvää politiikkaohjelmaa: terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Vireillä olevilla hankkeilla on merkittävä vaikutus palvelujen järjestämiseen, niistä aiheutuviin kustannuksiin sekä palvelurakenteen uudistamiseen. Hankkeiden suuremmat kustannusvaikutukset ajoittuvat tuonnemmaksi, joten ne eivät vaikuta merkittävästi vielä ensi vuoden talousarvioon. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hankkeiden ja politiikkaohjelmien toteuttamiseen osoitetaan riittävät resurssit, jotta ne etenevät suunnitellussa aikataulussa. Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ja siihen liittyvissä hankkeissa ja uudistuksissa on kauttaaltaan ja määrätietoisesti vahvistettava ennalta ehkäisevän työn asemaa ja merkitystä. Lähtökohtana tulee olla terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistäminen sekä palvelujen vaikuttavuus. Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset toimet ovat tehokkain tapa hillitä palvelujen ja menojen kasvua ja ne ovat tärkeitä ennen muuta kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. L a s t e n j a l a p s i p e r h e i d e n a s e m a 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 425 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Hallitusohjelmassa sekä ensi vuoden talousarvioesityksessä on monia tavoitteita, jotka tähtäävät lasten ja lapsiperheiden aseman parantamiseen. Valiokunta pitää asetettuja tavoitteita erittäin tärkeinä ja ajankohtaisina, sillä lasten ja lapsiperheiden pahoinvointi on monella tavalla lisääntynyt mm. alkoholi- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Myös lapsiperheiden köyhyys on edelleen vakava ongelma. Stakesin noin vuosi sitten julkaisemassa laajassa hyvinvointitutkimuksessa todettiin, että suhteellinen köyhyys oli lisääntynyt ja nimenomaan lapsiperheiden köyhyys oli kasvanut. Valiokunnan mielestä konkreettiset lapsiperheiden asemaa parantavat toimenpiteet jäävät vielä ensi vuoden talousarvioesityksessä suhteellisen vähäisiksi. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen 10 eurolla ei paranna kaikkein pienituloisimpien yksinhuoltajien tilannetta, koska tukea määriteltäessä lapsilisän korotus pienentää toimeentulotukea. Valiokunnan mielestä jatkossa on edelleen tehostettava niitä toimia, joilla parannetaan lasten ja lapsiperheiden elämäntilannetta. Lapsiperheiden taloudellisen aseman vahvistaminen on keskeistä, sillä lapsiperheiden köyhyys lisää syrjäytymisriskiä ja vaikeuttaa lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä. On myös tärkeää panostaa ongelmien varhaiseen tunnistamiseen sekä perheitä tukevien palveluketjujen toimivuuteen. Valiokunta korostaa myös toimia, joilla voidaan parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja lapsiperheiden vanhempien jaksamista. Lapsiperheiden arkea helpottaisi esim. nykyistä paremmat mahdollisuudet kotipalvelujen saamiseen. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 2 : Eduskunta edellyttää, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota köyhimpien lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseen sekä riittävän perusturvan varmistamiseen. Etuuksien yhteensovituksessa on otettava aiempaa paremmin huomioon toimeentulotuen varassa olevat lapsiperheet. Kuten edellä on todettu, hallitusohjelmaan sisältyy paljon tavoitteita lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Valiokunnan mielestä on perusteltua, että lasten ja perheiden hyvinvointi sisältyisi myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisiin tavoitteisiin. Valiokunta katsoo, että valtion talousarvion yhteydessä tulisi myös arvioida kokonaisvaltaisesti budjetin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Saadun selvityksen mukaan monet kunnat suorittavat jo Stakesin ohjeiden mukaista lapsivaikutusten arviointia kunnallisten lapsiohjelmien yhteydessä. E d u s k u n n a n l a u s u m a 2 : Eduskunta edellyttää, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota köyhimpien lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseen sekä 01. (33.01, osa, 03, 04, 12 ja 14) Hallinto riittävän perusturvan varmistamiseen. Etuuksien yhteensovituksessa on otettava aiempaa paremmin huomioon toimeentulotuen varassa olevat lapsiperheet. S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Luvun nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 01. ( ) Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä 4) terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008: Vaikuttavuus Toimeenpannaan hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaalikomitea (SATA), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE), Masennuksen ehkäisy -hanke (MASTO), ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit hankkeiden päättyessä. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Viraston tulosalueittaiset menot 2006 toteutuma 2007 talousarvio 2008 talousarvio 2) Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki hallinto-osasto talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Perhe- ja sosiaaliosasto Terveysosasto Työsuojeluosasto Muita työterveyshuollon koulutus estm-hanke Yhteensä Toiminnan menot ja tulot 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot ) Menojakaumassa ei ole otettu huomioon siirtyvien määrärahojen käyttöä vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008: Selvitetään tukitoimintojen vaihtoehtoiset toteuttamismallit. Uudistetaan talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit samalla, kun tehtäviä siirretään palvelukeskukseen. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Ministeriön toimintaa tehostetaan ja rakennetta kehitetään. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöä ja henkilöstörakennetta kehitetään ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen liittyen käynnistetään 3-vuotinen samapalkkaisuusohjelma. Ohjelman toimenpidekokonaisuus valmistellaan kolmikantaperiaatteella. Ohjelman toteuttamiseen varataan yhteensä enintään euroa. Lisäksi ohjelman rahoittamiseen haetaan ESR-rahaa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon viiden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Virka- ja työehtosopimus Uusi palkkausjärjestelmä 80 Tuottavuustoimet -149 Eräiden toimeentuloturva-asioiden siirtoon liittyvät palkkaus- ja muut kustannukset, siirto momentilta Valtioneuvoston tietohallintoyksikön tuottamien palvelujen osto, siirto momentilta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimialan laajentaminen, siirto momentille Elintarvikelainsäädäntöön liittyvien tehtävien siirtoon liittyvät palkkaus- ja muut kustannukset, siirto momentille Asumistuen siirtoon liittyvät palkkaus- ja muut kustannukset, siirto momentilta Terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus- ja muut kustannukset (kertamenoa euroa) 460 Samapalkkaisuusohjelman kustannukset 200 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean palkkaus- ja muut menot 200 Lastensuojelulain toimeenpano 300 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Kertaluonteiset muutokset -115 Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta ja euroa asetetun Sosiaaliturvan uudistamiskomitean menojen maksamisesta. Komitean määräaika on V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : U u d e n l a s t e n s u o j e l u l a i n t ä y t ä n t ö ö n p a- n o. Valiokunta on jäljempänä momentin kohdalla kiinnittänyt huomiota voimaantulevan lastensuojelulain toimeenpanoon liittyviin haasteisiin ja ongelmiin. Uudistuksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kuntien sosiaalitoimessa työskentelevillä sekä myös muilla lastensuojelulakia soveltavilla toimijoilla on riittävät perustiedot lain sisällöstä ja sen asettamista velvoitteista. Valiokunta lisää momentille euroa lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän koulutuksen järjestämiseen talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää kantelujen määrä mahdollisimman vähäisenä. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat Valitusten käsittelyaika (kk) 4,5 5,0 5,0 Muutosaste vakuutusoikeudessa <12 Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Lautakunta osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Uusi palkkausjärjestelmä 5 Virka- ja työehtosopimus 64 Yhteensä 69 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta ja euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muista menoista tuottavuustoimenpiteiden lykkääntymisen johdosta talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 03. ( ) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea lukuunottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on, että valitusratkaisuissa nykyinen oikeusturva säilyy ennallaan ja ettei kantelujen määrä kasva. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) ) Valitusten käsittelyaika 11 kk 26 pv 13 kk 11 kk Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Uusi palkkausjärjestelmä 1 Virka- ja työehtosopimus 70 Yhteensä 71 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta ja 3) Sisältää sosiaalivakuutuslautakunnista siirtyvää valitusta euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muista menoista tuottavuustoimenpiteiden lykkääntymisen johdosta talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen, 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuviin kustannuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (743/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja laitosten välisissä tulossopimuksissa vuodelle Vaikuttavuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan vaikuttavuutta tehostetaan täydennyskouluttamalla henkilöstöä. Tavoitteena on lisätä sisäisen erityistason täsmäkoulutusta, jossa hyödynnetään myös sairaaloiden omaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2006 toteutuma 2007 arvio 2008 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Ulkopuolinen rahoitus yhteensä muut valtion virastot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 516 siirtynyt seuraavalle vuodelle 607 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/ henkilötyövuodet) kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 181,69 179,86 179,14 Niuvanniemen nuoriso-osasto 78,05 72,67 74,22 Vanhan Vaasan aikuisosastot 217,43 214,63 214,50 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioidaan kehittyvän seuraavasti: toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 274,74 293,98 307,45 Niuvanniemen nuoriso-osasto 662,37 763,79 779,19 Vanhan Vaasan aikuisosastot 245,66 265,07 283,98 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia Mielentilatutkimushoitovuorokausia Mielentilatutkimuksia Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja kysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen sekä koulukotitoimintaan erikoistuvaan nuorisopsykiatriaan, 2) alueelliseen lastensuojelutyöhön, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 3) perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen, 4) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 5) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön, 6) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 7) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää koulukotien maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Koulukotien maksulliseen toimintaan annettava hintatuki on välttämätöntä koulukodeista riippumattomien äkillisten kysynnän vaihteluiden tasaamiseksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja laitosten välisissä tulossopimuksissa vuodelle Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja alkoholiongelmista sekä mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä huomiota. Voimavaroja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään jatkamalla koulukotien yhteistä laatuhanketta. Lasten ja nuorten psykiatristen toimipisteiden kanssa kehitetään psykososiaalista hoitoa. Palvelujen ostajien muuttuviin tarpeisiin vastataan joustavasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion koulukotien rahoitusrakenne 2006 toteutuma 2007 arvio 2008 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha 615 4, , ,5 Liiketaloudelliset suoritteet 4) , , ,5 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä - 0, Yhteensä , Toiminnan menot ja tulot 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät 4) Liiketaloudelliset suoritteet sisältävät opetushallituksen rahoitusosuuden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 siirtynyt edelliseltä vuodelta 583 siirtynyt seuraavalle vuodelle 615 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 99 prosenttia sen kustannuksista. Koulukotien arvioidaan Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen arvio 2007 arvio 2008 arvio Hoitovuorokausi Kriisihoitovuorokausi Koulupaikka Jälkihoitopäiviä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista talousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20