Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: , 51, 52, 53, 54, 55, 60, , 52, 56 sekä S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat ikärakenteen muutos, kansainvälinen taloustaantuma, työllisyys, syrjäytyminen, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, teknologian kehitys sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unioni ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus sekä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Tähän liittyen on toteutettu työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen alkaen. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriö jatkaa laajojen, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavien kokonaisuuksien toimeenpanoa (Sata-komitean jatkotoimenpiteet, Paras-hanke, Kaste-ohjelma sekä Masto-hanke). Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 106 milj. eurolla eli noin prosentilla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Lisätään työelämän vetovoimaa. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön uusittu strategia vuoteen 2020 valmistui vuoden 2010 lopulla. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, ja kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee alkoholin haittavaikutukset vähenevät tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 arvio 2011 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus vuotiaista, % miehet naiset Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet miehet ) naiset Humalahakuinen juominen (yli 5 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) vuotiaista, % miehet naiset Päivittäin tupakoivat vuotiaat, % miehet naiset Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä miehet naiset Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus. Arviot STM ja Eläketurvakeskus Lisätään työelämän vetovoimaa Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta ja kattavaa työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada työurat alkamaan aiemmin ja jatkumaan pidempään. Tavoitetta tuetaan terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä erityisesti panostamalla työhyvinvoinnin kehittämiseen. Varhaista työkyvyttömyyttä torjutaan masentuneisuuden ehkäisyhankkeella (Masto) sekä puuttumalla tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttaviin työolosuhteisiin. Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloajan odote on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna työtapaturmien taajuus ja ammattitautien määrä vähenee vuodesta 2007 alkaen 40 prosenttia ja sairauksien aiheuttamat poissaolot eivät merkittävästi kasva tai ne vähenevät verrattuna vuoden 2007 tilanteeseen. 1) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 arvio 2011 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia miehet 60,6 61,4 61,6 62,2 62,3 naiset 60,6 61,4 61,8 62,2 62,3 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit (palkansaajat) yhteensä ) miehet naiset Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat, milj. työtuntia kohden) Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä, % miehet 3,4 4,1 3,8 4,0 4,0 naiset 4,4 5,3 5,0 5,1 5,1 Sairauspäiviä työllistä kohden, miehet 7,8 9,1 8,4 9,0 9,0 naiset 9,3 11,1 10,3 11,0 11,0 Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus. Arviot STM Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 arvio 2011 arvio Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, % 3) 11,3 13,3 13,2 13,1 13,2 Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 11,6 13,3 13,2 13,1 13,2 2) Ennakkotieto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Yli vuoden työttömänä miehet naiset Pitkittyneesti pienituloisia miehet naiset Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % Lapsia avohoidon tukitoimissa Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Asunnottomia miehet naiset Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Arviot STM Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) vuosille muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet sidotaan kansaneläkeindeksiin. Pienituloisten eläkkeensaajien asemaa parannetaan ottamalla käyttöön takuueläke. Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, ja kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua turvataan henkilöstön riittävyys vahvistetaan asiakaskeskeisyyttä palvelujärjestelmässä varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. 3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 arvio 2011 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 19,2 20,4 20,5 20,6 palveluasuminen 4,0 6,2 6,4 6,6 6,8 vanhainkodit 5,3 3,8 3,7 3,5 3,4 terveyskeskusten pitkäaikaishoito 3,0 2,1 2,0 1,8 1,6 omaishoidontuki 3,0 4,1 4,1 4,4 4,5 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 11,0 6,8 6,0 5,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,2 28,2 28,0 28,0 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,85 1,86 1,9 1,9 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat vuotiaat Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 54,0 54,5 55,0 55,5 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke miehet naiset Osa-aikaeläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömyyseläke miehet naiset Leskeneläke miehet naiset Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke 4) miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset ) Vuodesta 2009 lähtien ei sisällä asumis- eikä hoitotukea. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Työttömien ansiopäiväraha miehet naiset Sairauspäiväraha miehet naiset Vanhempainpäiväraha miehet naiset Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha Työttömän peruspäiväraha Kansaneläke (yksinäinen, täysi) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet henkilöt Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja STM. Arviot STM, Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan. Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 arvio 2011 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 81,2 81,8 82,0 81,8 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 13,0 11,2 10,6 9,9 10,0 naiset 19,9 18,8 18,4 18,0 18,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 6,6 6,7 7,0 7,2 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 72,8 73,0 73,2 73,4 Lähteet: Tilastokeskus ja Kansaneläkelaitos. Arviot STM Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 78 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon jatketaan asteittain. Talousja henkilöstöhallinnon palvelujen siirto palvelukeskukseen on pääpiirteissään toteutettu. Lisäksi ministeriön organisaatiota ja prosesseja kehitetään, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan koko hallinnonalalla. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2010 varsinainen 2011 talousarvio esitys Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin myöntämisvaltuus 10,0 - Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Hallinto Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion koulukotien sekä vankilan perheosaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) Valtion rahoitus lääkärihelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) (27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) Valvonta Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (siirtomääräraha 2 v) Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) Tutkimus- ja kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut (26.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle vammaisten tulkkipalvelujen siirron valmistelukustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) (27.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut (arviomääräraha) Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) Sotilasavustus (arviomääräraha) Asumistuki (arviomääräraha) Elatustuki (arviomääräraha) Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) Työttömyysturva Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) (53.) Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) Sairausvakuutus Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Eläkkeet Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) (56.) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Veteraanien tukeminen Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Rintamalisät (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) (37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (39.) Valtionavustus sairaanhoitopiireille ja kunnille pandemiavarautumisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirja. 5) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 411 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin 5) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011: Toiminnallinen tehokkuus Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa ja muuta seurantajärjestelmää. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2011: Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaaliturvakomitea (Sata), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste), Palveluinnovaatiohanke, Kansallisten sähköisten tietojärjestelmien kehittämishanke (Kanta ja Tikesos), Masennuksen ehkäisy -hanke (Masto) ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit hankkeiden päättyessä. Osallistutaan kunta- ja palvelurakennehankkeen toimeenpanoon. Käynnistetään sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus tehtyjen ehdotusten pohjalta. Toteutetaan voimaantulevan terveydenhuoltolain toimeenpano. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Työhyvinvointi Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. Osaaminen Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 18 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 talousarvio 2011 esitys Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki hallinto-osasto talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Työsuojeluosasto Muita työterveyshuollon koulutus Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toimintamenosäästön osittainen palautus 450 Tuottavuusohjelmaan liittyvä kohdennuserä -147 Palkkausten tarkistukset 314 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 118 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen liittyvä kertavähennyksen palautus 300 Momentille v tehdyn siirron palautus 400 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Tuottavuusohjelmaan liittyvän vähennyksen kohdennuksen korjaus siirtona momentilta SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Tuottavuussäästön palautus 75 Tasokorotus 70 Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on kohtuullinen käsittelyaika. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat Valitusten käsittelyaika (kk) 6,8 6,0 6,0 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 16 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 3 Tasokorotus 3 Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea ja työttömyysturvaa lukuun ottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on käsittelyajan lyhentäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) Valitusten käsittelyaika Työn tuottavuus on laskettu arvioilla ratkaisua ja 69 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu arvioilla ratkaisua ja euron määrärahalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Momentilta v saadun siirron palautus -400 Palkkausten tarkistukset 32 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 10 Yhteensä talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia ja entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle 488 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/henkilötyövuodet) kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot Niuvanniemen nuoriso-osasto Vanhan Vaasan aikuisosastot Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot Niuvanniemen nuoriso-osasto Vanhan Vaasan aikuisosastot Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia Mielentilatutkimushoitovuorokausia Mielentilatutkimuksia Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee kuudella tuottavuustoimien johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkausten tarkistusten johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion koulukotien sekä vankilan perheosaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tukemiseen 2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen 3) alueelliseen lastensuojelutyöhön 4) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön 5) perhekotitoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen 6) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen 7) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen 8) koulukodissa osana erikoistumisopintojaan työskentelevän, lasten- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palkkaukseen. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtion koulukoteja ja vankilan perheosastoa koskevaksi laiksi. Laki korvaa valtion koulukodeista annetun asetuksen (769/1978). Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Vankilan perheosastolle sijoitettujen lasten menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 nilta vankilan perheosaston käytöstä perittävät korvaukset hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein vastaavasti kuin valtion koulukotien osalta. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja/tai alkoholiongelmista sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä entistä enemmän huomiota. Voimavaroja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään edelleen. Lasten ja nuorten psykososiaalista hoitoa kehitetään yhteistyössä lasten ja nuorten psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa. Palvelujen ostajien eli kuntien muuttuviin tarpeisiin vastataan joustavasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Vankilan perheosastolle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja vankilan perheosaston välisessä tulossopimuksessa vuodelle Vaikuttavuus Toiminnan painopisteenä on lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen parantaminen ja valmistautuminen kotiutumiseen. Työn laatua ja laatuajattelua kehitetään edelleen. Palvelujen ostajien eli kuntien muuttuviin tarpeisiin vastataan joustavasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Vankilan perheosastot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion koulukotien sekä vankilan perheosaston rahoitusrakenne 2009 toteutuma 2010 arvio 2011 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha 559 6, , ,5 Liiketaloudelliset suoritteet 6) , , ,5 Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 912 siirtynyt seuraavalle vuodelle 559 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset. 6) Liiketaloudelliset suoritteet sisältävät opetushallituksen rahoitusosuuden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2009 toteutuma 2010 varsinainen talousarvio 2011 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Koulukotien sekä vankilan perheosaston maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 100 % niiden kustannuksista. Koulukotien ja vankilan perheosaston arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen. Eräitä maksullisen toiminnan asiakassuoritteita 2009 toteutunut 2010 arvio 2011 arvio Koulukodit Hoitovuorokausi Hoitovuorokausi erityisessä huolenpidossa Koulupaikka Jälkihoitopäiviä Vankilan perheosasto Hoitovuorokausi 200 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee viidellä tuottavuustoimien johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa palkkausten tarkistusten johdosta. Momentin nimike on muutettu talousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) KanTa-hankkeen strategiseen suunnitteluun ja operatiiviseen suunnitteluun ja ohjaukseen (STM, THL) 2) KanTa-hankkeeseen liittyvien kansallisten määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (THL, Kela) 3) Korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti KanTarekisterin (kansallinen potilastietojen sähköinen hakemisto- ja arkistointipalvelu, sähköinen lääkemääräys ja reseptiarkisto sekä kansalaisen omien sähköisten reseptija asiakastietojen katselupalvelu) rakentamiseen (Kela) 4) Sosiaalihuollon sähköisen asiakastietojärjestelmän (TikeSos-hanke) rakentamisen kokonaisuuden määrittelyyn ja toimeenpanoon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19