Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet, samoin yhteiset tavoitteet, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Uudistamalla työelämää ja sosiaaliturvaa voidaan taata kaikille riittävä ja aukoton perusturva. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa kolmannes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenot kehittyvät maltillisesti vuosina Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee vajaan 26 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Lisätään työelämän vetovoimaa Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön (työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Myös sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 mintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.03, ja kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee alkoholin haittavaikutukset vähenevät tupakointi vähenee uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus vuotiaista, % miehet naiset Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä miehet naiset Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) vuotiaista, % miehet naiset Päivittäin tupakoivat vuotiaat, % miehet naiset Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä Lisätään työelämän vetovoimaa Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja lisätä työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt yhdellä vuodella työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote miehet 60,6 60,9 61,5 61,8 naiset 60,6 60,9 61,5 61,8 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä miehet naiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) 30,2 32,2 33,5 33,5 Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,3 3,6 3,4 naiset 4,4 4,8 4,7 4,4 Sairauspäiviä/työllinen 9,0 9,0 miehet 7,8 7,3 7,9 7,6 naiset 9,3 10,0 9,6 9,3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinninpolitiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Yli vuoden työttömänä miehet naiset Pitkittyneesti pienituloisia Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24,4 24,2 24,1 23,0 Lapsia avohoidon tukitoimissa Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin niiden saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.20, 33.30, ja kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua turvataan henkilöstön riittävyys varmistetaan palvelujen kestävä rahoitus taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan sekä valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille , jolla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä ohjausta. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,2 18,3 18,5 palveluasuminen 5,1 5,4 5,5 5,7 vanhainkodeissa 5,3 4,3 4,2 4,1 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,5 2,4 2,3 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,7 3,9 4,1 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 8,5 8,5 8,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä 27,6 27,9 28,0 27,9 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,80 1,84 1,85 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat vuotiaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Valtionosuusprosentti 24,2 32,99 33,32 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 52,6 52,8 53,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke miehet naiset Osa-aikaeläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömyyseläke miehet naiset Leskeneläke miehet naiset Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Vanhuuseläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömien ansiopäiväraha miehet naiset Sairauspäiväraha miehet naiset Vanhempainpäiväraha miehet naiset Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha Työttömän peruspäiväraha Kansaneläke (täysi, I kuntaryhmä) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet henkilöt Perheiden hyvinvointi Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa ja Tavoitteena on, että tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa, äitien ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä. Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin. Tavoitteena on, että kukin hallinnonala valtavirtaistaa toimintansa arvioimalla tarpeen mukaan hallituksen esitystensä merkittävät sukupuolivaikutukset naisten ja miesten väliset keskimääräiset palkkaerot kaventuvat viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 uudistetun tasa-arvolain mukaiset tasa-arvosuunnitelmat laaditaan viipymättä ja niiden taso on vuoden 2008 loppuun mennessä vähintään tyydyttävä naisten osuus taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa kasvaa tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta. Tavoitteisiin pyritään muun muassa toteuttamalla hallituksen kaikkia hallinnonaloja koskevan tasa-arvo-ohjelman kirjaukset samoin kuin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteisen samapalkkaisuusohjelman kirjaukset. Miehet ja tasaarvo -aiheesta laaditaan strategia-asiakirja. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2005 toteutunut 2006 toteutunut 2008 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,7 80,3 80,8 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,9 12,7 12,5 naiset 19,9 19,9 20,0 19,5 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,5 5,7 6,0 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 69,8 70,5 71,5 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 71 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuosina Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko. Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Hallinto Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) (02.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 02. Valvonta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) (03.) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) (04.) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (05.) Vakuutusvalvontavirasto (06.) Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (07.) Työterveyslaitos (08.) Kansanterveyslaitos (09.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (10.) Säteilyturvakeskus 10. Perhekustannusten tasaus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) Sotilasavustus (arviomääräraha) Asumistuki (arviomääräraha) (11.) Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus (12.) Valtion koulukodit (13.) Työsuojelun piirihallinto (14.) Valtion mielisairaalat (15.) Perhekustannusten tasaus (16.) Yleinen perhe-eläke (17.) Työttömyysturva (18.) Sairausvakuutus (19.) Eläkevakuutus (20.) Tapaturmavakuutus 20. Työttömyysturva Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) (21.) Rintamaveteraanieläkkeet (22.) Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot (23.) Muu sodista kärsineiden turva (28.) Muu toimeentuloturva 30. Sairausvakuutus Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) (32.) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % (33.) Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 40. Eläkkeet Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Veteraanien tukeminen Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Rintamalisät (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) (53.) Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta (57.) Maatalousyrittäjien lomitustoiminta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille mielentilatutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) (38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (kiinteä määräraha) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Maatalousyrittäjien lomitustoiminta Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) (92.) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) 01. (33.01, osa, 03, 04, 12 ja 14) Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikean, perustellun ja yhdenmukaisen päätöksen. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. 01. ( ) Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 425 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008: Vaikuttavuus Toimeenpannaan hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus Viraston tulosalueittaiset menot 2006 toteutuma 2007 talousarvio 2008 esitys Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki hallinto-osasto talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Perhe- ja sosiaaliosasto Terveysosasto Työsuojeluosasto Muita työterveyshuollon koulutus estm-hanke Yhteensä Toiminnan menot ja tulot 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 hapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2008: Selvitetään tukitoimintojen vaihtoehtoiset toteuttamismallit. Uudistetaan talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit samalla, kun tehtäviä siirretään palvelukeskukseen. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Ministeriön toimintaa tehostetaan ja rakennetta kehitetään. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöä ja henkilöstörakennetta kehitetään ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen liittyen käynnistetään 3-vuotinen samapalkkaisuusohjelma. Ohjelman toimenpidekokonaisuus valmistellaan kolmikantaperiaatteella. Ohjelman toteuttamiseen varataan yhteensä enintään euroa. Lisäksi ohjelman rahoittamiseen haetaan ESR-rahaa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon viiden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Uusi palkkausjärjestelmä 80 Tuottavuustoimet -149 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimialan laajentaminen, siirto momentille Asumistuen siirtoon liittyvät palkkaus- ja muuta kustannukset, siirto momentilta Terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus- ja muut kustannukset 160 Samapalkkaisuusohjelman kustannukset 200 Kertaluonteiset muutokset -115 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää kantelujen määrä mahdollisimman vähäisenä. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Valitusten käsittelyaika (kk) 4,5 5,0 5,0 Muutosaste vakuutusoikeudessa Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Lautakunta osallistuu hallinnonalan tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Uusi palkkausjärjestelmä 5 Tuottavuustoimet -30 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea lukuunottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on, että valitusratkaisuissa nykyinen oikeusturva säilyy ennallaan ja ettei kantelujen määrä kasva. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) Valitusten käsittelyaika 11 kk 26 pv 11 kk 11 kk Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Hen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 kilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kahden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Uusi palkkausjärjestelmä 1 Tuottavuustoimet -60 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen, 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen, ja 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (743/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja laitosten välisissä tulossopimuksissa vuodelle Vaikuttavuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan vaikuttavuutta tehostetaan täydennyskouluttamalla henkilöstöä. Tavoitteena on lisätä sisäisen erityistason täsmäkoulutusta, jossa hyödynnetään myös sairaaloiden omaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2006 toteutuma 2007 arvio 2008 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Ulkopuolinen rahoitus yhteensä muut valtion virastot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 516 siirtynyt seuraavalle vuodelle 607 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/ henkilötyövuodet) kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 181,69 179,86 179,14 Niuvanniemen nuoriso-osasto 78,05 72,67 74,22 Vanhan Vaasan aikuisosastot 217,43 214,63 214,50 Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioidaan kehittyvän seuraavasti: toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot 274,74 293,98 307,45 Niuvanniemen nuoriso-osasto 662,37 763,79 779,19 Vanhan Vaasan aikuisosastot 245,66 265,07 283,98 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia Mielentilatutkimushoitovuorokausia Mielentilatutkimuksia Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee 15 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja kysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen sekä koulukotitoimintaan erikoistuvaan nuorisopsykiatriaan, 2) alueelliseen lastensuojelutyöhön, 3) perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen, 4) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 5) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön, 6) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen, ja 7) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää koulukotien maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Koulukotien maksulliseen toimintaan annettava hintatuki on välttämätöntä koulukodeista riippumattomien äkillisten kysynnän vaihteluiden tasaamiseksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja laitosten välisissä tulossopimuksissa vuodelle Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja alkoholiongelmista sekä mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä huomiota. Voimavaroja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään jatkamalla koulukotien yhteistä laatuhanketta. Lasten ja nuorten psykiatristen toimipisteiden kanssa kehitetään psykososiaalista hoitoa. Palvelujen ostajien muuttuviin tarpeisiin vastataan joustavasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Valtion koulukotien rahoitusrakenne 2006 toteutuma 2007 arvio 2008 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha 615 4, , ,5 Liiketaloudelliset suoritteet 2) , , ,5 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä - 0, Yhteensä , Toiminnan menot ja tulot 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 583 siirtynyt seuraavalle vuodelle 615 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2006 toteutuma 2007 varsinainen talousarvio 2008 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 99 prosenttia sen kustannuksista. Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen. Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita 2) Liiketaloudelliset suoritteet sisältävät opetushallituksen rahoitusosuuden arvio 2007 arvio 2008 arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Hoitovuorokausi Kriisihoitovuorokausi Koulupaikka Jälkihoitopäiviä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee 15 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös (02.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan yhdistettäväksi lukuun ja sen momentti 21 siirrettäväksi momentiksi (33.05, 06, osa, 09, 10, 11, osa ja 33, osa) Valvonta S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valvontaa lakisääteisesti harjoittavien laitosten toimintamenoista sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoista. Valvontalaitoksia ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Säteilyturvakeskus ja Lääkelaitos. Valvontalaitosten toiminta kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön strategisista tavoitteista seuraaviin: Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Vaikuttavuus Oikeusturvan varmistaminen. Lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukainen käsittely. Ennakkovalvonnan toimivuuden varmistaminen lainsäädännön edellyttämällä palvelutasolla. Toiminnallinen tuloksellisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintaan. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan valvontalaitosten osalta vuosina 2008 ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 toimeenpanoon. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen tavoitteena on kansalaisen oikeusturvan ja kuolinsyyn oikeellisuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä lähivuosina on enintään 20 prosenttia kaikista vainajista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä ja yhteistyön lisäämistä läänin alueella terveydenhuollon, oikeuslääkäreiden ja poliisitoimen välillä oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämistoiminnassa. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio Menot, euroa Oikeuslääketieteellisten avausten määrä, kpl Oikeuslääketieteellisten avausten osuus kaikista vainajista, % 24,8 24,5.... Euroa/avaus keskimäärin Vakuutusvalvontavirasto Vakuutusvalvontaviraston toiminnan tavoitteena on vakuutus- ja eläkelaitosten vakaa toiminta sekä luottamuksen säilyminen vakuutustoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Vakuutusvalvontavirasto hoitaa vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvontaa ja tarkastusta lainsäädännön edellyttämällä tavalla noudattaen vuonna 2007 päivitettävää viraston strategiaa vuosille Valvottavien vakavaraisuutta, hallintoa, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa sekä lain ja hyvän tavan mukaisten menettelyjen noudattamista valvotaan riskiperusteisesti. Kaikista finanssi- ja vakuutusryhmittymiin kuuluvista vakuutusyhtiöistä laaditaan pääasialliset riskialueet kattava riskiarvio. Finanssiryhmittymien kokonaisriskiarviot valmistellaan yhteistyössä Rahoitustarkastuksen kanssa. Vuonna 2008 työeläkelaitosten valvonnassa painopisteenä on erityisesti sijoitustoiminnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien arviointi. Virasto osallistuu valvontaa koskevan kotimaisen ja EY-lainsäädännön kehittämiseen. Virasto toimii aktiivisesti EU:n vakuutus- ja eläkevalvojien komiteassa solvenssi II direktiivin toimeenpanosäännösten valmistelutyöryhmissä. Sidosryhmäviestinnässä viraston keskeisenä tehtävänä on kannustaa valvottavia valmistautumaan tulevaan solvenssi II uudistukseen. Viraston tutkimustoimintaa keskitetään solvenssi II aihepiiriin liittyvien riskienhallinta- ja vakavaraisuusmallien tutkimukseen. Toiminnallinen tuloksellisuus Valmistaudutaan rahoitustarkastuksen ja vakuutustarkastuksen yhdistämiseen ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisesti. Viraston toimintakustannukset pidetään hallinnassa seuraamalla säännöllisesti kokonaiskustannuksia vastuualueittain ja valvottavaryhmittäin. Kustannustehokkaan toiminnan varmistamiseksi resurssit kohdennetaan strategian mukaisille toiminnan painopistealueille. Työajan käytön jakaantumista eri tehtäväalueille seurataan ja toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20