Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen keskeinen tavoite on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan. Sosiaalimenoista rahoitetaan valtion talousarvion kautta noin kolmannes. Kaksi kolmannesta sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on lähes neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Sosiaalimenojen arvioidaan kasvavan vuosina reaalisesti keskimäärin 2,8 prosenttia vuosittain. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kasvu jatkunee maltillisena vuosina Sosiaalimenot bruttokansantuotteeseen suhteutettuina sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaalimenojen ennakoidaan kohoavan vuonna 2007 hieman suhteessa bruttokansantuotteeseen ja olevan noin 27,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on Lapsiperheiden hyvinvointi Sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön kaikissa strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) voimaan tulevan muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriöiden (sisäasiainministeriö ja työministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.07, 33.08, ja kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee alkoholin haittavaikutukset vähenevät tupakointi vähenee uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus vuotiaista, % miehet naiset Alkoholin aiheuttamat kuolemat, yhteensä Humalahakuinen juominen (15 64-vuotiaista), % miehet naiset Päivittäin tupakoivat vuotiaat, % miehet naiset Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä Työelämän vetovoiman lisääminen Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja tehdä työ houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa eläkejärjestelmää, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella ja Veto-ohjelmalla. Tavoitteena on, että vuonna 2010 työelämässä pysytään 2 3 vuotta kauemmin kuin vuonna 2002 työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote miehet 60,6 60,9 61,1 61,5 naiset 60,6 60,9 61,1 61,5 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 miehet naiset Korvatut työtapaturmat (vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet) Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,4 3,3 3,2 naiset 4,4 4,5 4,8 4,6 Sairauspäiviä/työllinen 9,0 9,0 10,0 9,0 miehet 7,8 7,5 7,3 7,0 naiset 9,3 9,4 10,0 9,5 Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Syrjäytymisessä on useimmiten kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee. Sukupuolivaikutusten arviointi toteutetaan toimeentulotukilain uudistamiseen liittyvässä hallituksen esityksessä, joka koskee toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä sekä etuoikeutetun tulon vakinaistamista. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Yli vuoden työttömänä miehet naiset Pitkittyneesti pienituloisia Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24,4 24,2 23,5 23,0 Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata väestön tarpeiden mukaisten kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus, laatu ja määrä kohtuullisin kustannuksin. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Eri elämäntilanteissa kansalaisilla tulee olla kohtuullinen toimeentuloturva, mutta järjestelmän tulee myös kannustaa työntekoon. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.17, 33.18, ja kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua turvataan henkilöstön riittävyys varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen toteutumisen arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös hankkeen sukupuolivaikutuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolivaikutusten arviointi toteutetaan vammaislain ja lastensuojelulain uudistamiseen liittyvissä hallituksen esityksissä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään myös Yrittäjien sosiaaliturva työryhmän esityksen mukaisilla muutoksilla yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaoikeuteen. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita Vanhusten palveluja saavat 75-vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,7 17,5 17,5 palveluasuminen 5,1 5,5 5,6 5,7 vanhainkodeissa 5,3 4,7 4,4 4,2 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,6 2,4 2,2 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,5 3,8 4,0 Täyttämättömät terveyskeskuslääkärin virat, % 6,8 12,1 15,3 13,0 Valtionosuusprosentti 24,2 28,06 32,99 33,86 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 52,1 52,7 53,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke miehet naiset Osa-aikaeläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömyyseläke miehet naiset Leskeneläke miehet naiset Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Työttömien ansiopäiväraha miehet naiset Sairauspäiväraha miehet naiset Vanhempainpäiväraha miehet naiset Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha Työttömän peruspäiväraha Kansaneläke (täysi, I kuntaryhmä) ) 524 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet henkilöt Lapsiperheiden hyvinvointi Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa ja Tavoitteena on, että tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Lapsiperheiden hyvinvointia tuetaan luomalla molemmille vanhemmille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelämään sekä samanaikaisesti huolehtia perheen hyvinvoinnista. Näin vahvistetaan myös lasten kasvamista arvostamaan tasa-arvoa perheen hyvinvoinnin perustana. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä. Lapsiperheiden hyvinvoinnin tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Ensisynnyttäjien keski-ikä 27,6 27,8 27,9 28,0 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,76 1,80 1,80 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat 35,3 35,7 36,7 37,0 3 5-vuotiaat 66,4 67,9 68,0 68,2 Lapsia avohoidon tukitoimissa Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,2 5,5 6,0 Isyysrahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 68,4 69,8 71,0 1) Tasokorotukset 7 /kk ja 5 /kk lukien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin eikä siihen ole kohdennettavissa erillisiä talousarvion lukuja tai momentteja. Tavoitteena on, että kukin hallinnonala valtavirtaistaa toimintansa muun muassa arvioimalla tarpeen mukaan hallituksen esitystensä sukupuolivaikutukset naisten ja miesten väliset keskimääräiset palkkaerot kaventuvat vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä uudistetun tasa-arvolain mukaiset tasa-arvosuunnitelmat laaditaan viipymättä ja niiden taso on vuoteen 2008 mennessä vähintään tyydyttävä naisten osuus taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa kasvaa tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta. Tavoitteisiin pyritään muun muassa toteuttamalla hallituksen kaikkia hallinnonaloja koskevan tasa-arvo-ohjelman kirjaukset samoin kuin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteisen samapalkkaisuusohjelman kirjaukset. Miehet ja tasaarvo -aiheesta laaditaan strategia-asiakirja. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,2 80,7 82,0 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,6 12,9 12,0 naiset 19,7 19,9 19,9 18,0 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden kautta vähennettävä henkilötyömäärä on 340 henkilötyövuotta vuosina Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2008 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko. Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vakuutusvalvontavirasto 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) Työterveyslaitos Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Kansanterveyslaitos Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 21. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Säteilyturvakeskus Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion koulukodit Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työsuojelun piirihallinto Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaalat Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Perhekustannusten tasaus Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) Yleinen perhe-eläke Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Työttömyysturva Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) Sairausvakuutus Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Eläkevakuutus Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Tapaturmavakuutus Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Rintamaveteraanieläkkeet Rintamalisät (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) (51.) Valtion korvaus partisaanien uhreille (siirtomääräraha 3 v) Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Muu sodista kärsineiden turva Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Muu toimeentuloturva Sotilasavustus (arviomääräraha) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) (31.) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 428 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (kiinteä määräraha) Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Maatalousyrittäjien lomitustoiminta Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on noin 12 miljardia euroa, joka on noin 370 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti lapsiperheille, vammaisille, yrittäjille sekä eläkeläisille ja veteraaneille. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Vuonna 2007 sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 45,2 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Sosiaali- ja terveysministeriölle on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toteutetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti ja käytetään siinä apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Prosessit ja rakenteet Käydään läpi ydinprosessit, arvioidaan prosessien laadunhallinnan tila ja kehitetään prosesseja. Selvitetään tukitoimintojen vaihtoehtoiset toteuttamismallit. 2) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Jatketaan talousarvion rakenneuudistusta. Arvioidaan EU-puheenjohtajuuskauden toteutuminen. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Vakiinnutetaan uusi palkkausjärjestelmä. Kehitetään rekrytointimenettelyä. Toimeenpannaan hallinnonalan henkilöstöstrategiaa. Edistetään työhyvinvointia. Resurssit ja talous Suunnitellaan ja varmistetaan tehokas resurssien käyttö strategian suuntaisesti. Toteutetaan hallinnonalan tuottavuusohjelmaa ja valmistellaan sen edellyttämiä toimenpiteitä. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. Bruttobudjetoidun toiminnan tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 talousarvio 2007 talousarvio Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki Hallinto-osasto Talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Perhe- ja sosiaaliosasto Terveysosasto Työsuojeluosasto Muita Työterveyshuollon koulutus estm-hanke Yhteensä Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. 21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hy- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 väksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä euroa tavanomaista laajempien perhevapaauudistuksen ja samapalkkaohjelman toteuttamiseen liittyvien tiedotuskampanjoiden järjestämiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon myös euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä euroa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen arkistopalvelun tietohallinnon valtakunnallisen ohjauksen edellyttämän viiden viran palkkaus- ja muina vastaavina menoina sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen arkistopalvelun tietohallinnon neuvottelukunnan menoina. Vastaava vähennys on tehty momentilla Viroista kolme on perustettu vuonna toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää ohjelmakauden Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen yhdessä momenteilla ja olevien EU-osuuksien kanssa. Momentin määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/ artiklasta (tukikelpoisuus) ja 39 artiklasta (varainhoitoa koskevat oikaisut) johtuvien velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä Vuoden sitoumukset 5,663 4,900 10,563 Yhteensä 5,663 4,900 10,563 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden ja vuoden 2007 myöntämisvaltuuden poisto aiheutuvat uuden ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien valtion rahoitusosuuden varojen kokoamisesta ao. rahaston hallintoviranomaisen pääluokkaan momenteille ja talousarvio II lisätalousarvio 2007 I lisätalousarvio 2006 talousarvio tilinpäätös Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano Terveys kansanterveysohjelma Kansallinen toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi Veto-ohjelma (työllisyysohjelma) Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Alkoholiohjelman toimeenpano Palvelulainsäädäntöhanke Työterveys toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen Vakuutustoiminnan kehittämishanke Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitäviä terveystarkastuksia koskevan kokeiluhankkeen jatkaminen Päihdeongelmiin liittyvien hoitojärjestelmien kehittäminen (päihdeäidit ja raskaana olevat naiset) EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti vuodesta 2004 lukien, jolloin alkoholin tuonti vapautui muista EU-maista ja alkoholin verotusta alennettiin Suomessa. Vuosien 2003 ja 2005 välillä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta noin 70 prosenttia oli peräisin matkustajatuonnin kasvusta. Suurkuluttajien määräksi arvioidaan noin henkilöä ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttäjiä on vuosittain noin Päihdehuollon erityispalveluissa kohdataan entistä vakavampia päihdeongelmia. Alkoholin käytön ongelmat heijastuvat myös lastensuojeluun, jonka tarve on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Selvitysten mukaan vanhempien runsas päihteiden käyttö on ollut syynä tai jopa keskeisenä syynä prosentissa huostaanotoista. Erityisen huolestuttavaa on myös se, että raskaana olevien naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan noin 6 prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvuus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdepalvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Avohoitopaikat, katkaisuhoitoyksiköt ja ns. matalan kynnyksen paikat ovat jatkuvasti täynnä eivätkä kunnat anna maksusitoutumuksia pitempikestoiseen laitoskuntoutukseen, jossa olisi vapaata kapasiteettia. Myöskään päihdeongelmaisten äitien hoitomahdollisuuksia ei ole riittävästi. Valiokunta korostaa, että kuntien tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa entistä määrätietoisemmin arvioida päihdetilannetta ja vahvistaa palveluverkostoa niin, että se vastaa todellisia tarpeita. Etenkin hoitoonohjausta tulee vahvistaa. Kuntien tulee myös olla valmiita kustantamaan pitkäkestoista laitoskuntoutusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeongelmaisten äitien hoitomahdollisuuksia lisätään. Tämä on ensiarvoisen tärkeää niin äidin kuin myös lapsen kannalta. Saadun selvityksen mukaan päihderiippuvaisilla äideillä on raskauden aikana usein suurempi motivaatio hakeutua hoitoon kuin muulloin. Valiokunta korostaa, että päihteiden käytöstä johtuvien ongelmien ennaltaehkäisy ja laaja-alainen hoito edellyttävät monipuolista yhteistyöverkostoa, joka ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti koko perheen tilanteen ja palvelutarpeet. Valiokunta kiinnittää myös yleisemmin huomiota naisten lisääntyneisiin alkoholiongelmiin. Naisille kynnys hoitoon hakeutumiseen on yleensä miehiä korkeampi ja myös hoitomahdollisuudet ovat usein miehiä heikommat. Valiokunta pitää tärkeänä, että naisten alkoholiongelmien hoitoa vahvistetaan. Tehokkaalla hoitoonohjauksella voidaan vähentää myös lasten pahoinvointia ja huostaanottoja. Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 ei toimi saumattomasti. Sen parantamiseen ja kehittämiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään euroa. Määräraha osoitetaan lääninhallituksille sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joilla kehitetään päihdeongelmiin liittyviä hoitojärjestelmiä. Määrärahan erityisenä painopisteenä on nimenomaan päihdeongelmaisten ja mahdollisesti myös mielenterveysongelmaisten äitien ja naisten hoitojärjestelmän parantaminen. Tavoitteena on vahvistaa nykyjärjestelmää siten, että erityisesti raskaana olevien naisten päihdeongelmiin voidaan puuttua nykyistä aiemmin ja tehokkaammin talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Laitoksen perustehtävä 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluita sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Toimintaympäristön muutokset Suomessa asuvan väestön keskimääräisen hyvinvoinnin ja eliniän odotetaan jatkossakin kehittyvän myönteisesti. Valoisan yleiskuvan taakse kätkeytyy kuitenkin kielteisiäkin kehityskulkuja. Osin 1990-luvun vaikean taloustilanteen aiheuttamana sosiaalinen syrjäytyminen on saamassa yhä pitkäkestoisempia, jopa yli sukupolvien jatkuvia muotoja. Hyvinvoinnin ja terveyden alueellinen ja väestöryhmittäinen jakautuminen on edelleen epätasaista. Syrjäytymiskehityksen kannalta erityisiä huolenaiheita ovat lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Mielenterveyden häiriöt eräänä kaikkein suurimmista kansanterveysongelmista korostuvat entisestään. Muuttuva maailmantalous ja muu globaali kehitys tuovat heijastusvaikutuksia suomalaiseen hyvinvointiin. EU-työvoiman vapaa liikkuvuus ja muu maahanmuutto vaikuttavat maan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen ja sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeisiin. Kansantalouden ja erityisesti kuntatalouden heilahtelut vaikeuttavat lakisääteisten peruspalvelujen järjestämistä. Maan väestön sisäinen muuttoliike horjuttaa palvelujen tasapuolista saatavuutta sekä alueellisesti että paikallisesti. Terveydenhuollon teknologia tuottaa uusia laitteita, hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla kaikilla on taipumus lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia uusine sovelluksineen kehittyy voimakkaasti ja helpottaa muun muassa palvelujärjestelmien ja kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Työelämän ja työympäristöjen nopeat muutokset heijastuvat voimakkaasti myös sosiaali- ja terveysalalle, jonka työntekijöiden lähivuosien runsas eläköityminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, ellei ammatillisen henkilöstön saantia ryhdytä turvaamaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Strategiset linjaukset Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalipalvelujen toimivuutta. Stakes arvioi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia muutoksia ja hyvinvointipolitiikan seurauksia sekä esittää uusia vaihtoehtoja. Stakes vahvistaa hyvinvointiosaamista kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen sektoritutkimuslaitos, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietotuotanto. Lisäksi Stakes tukee ministeriötä hallinnonalan strategian toimeenpanossa. Stakes toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön kaikkia strategioita suuntaamalla tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita: hyvinvointipolitiikan kestävyys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä palvelujen vaikuttavuus väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta eriarvoistumisen vähentäminen ohjaava tietoperusta innovaatiokyky. Tavoitteet on tarkemmin määritelty Stakesin uudessa strategia-asiakirjassa. Keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2007 Vuonna 2007 Stakesin toimintaa suuntaavat erityisesti hallitusohjelman, valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden, Terveys kansanterveysohjelman sekä uuden tavoite- ja toimintaohjelman toteuttaminen ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä siten, että ne tukevat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä strategisia linjauksia: terveyden ja toimintakyvyn edistämistä, työelämän vetovoiman lisäämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja hoitoa, toimivia palveluja ja kohtuullista toimeentuloturvaa ja lapsiperheiden hyvinvointia. Stakes kohdentaa toimintaansa erityisesti tieto-ohjauksen ja tieto-tilastojärjestelmien kehittämiseen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön vahvistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä laatusuositusten ja muiden ohjausvälineiden toimeenpanon ja vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin. Prosessit ja rakenteet Stakesin ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Stakes parantaa tilasto- ja tutkimustiedon hyödyntämismahdollisuuksia kunta-, seutu- ja aluetasolla uudistamalla sekä maksutonta että maksullista palvelutoimintaansa. Stakesin organisaatio toimii kokonaisuutena ja uusi organisaatiorakenne tukee Stakesin uuden strategian linjauksia. Stakesin hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista valtavirtaistamissuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Stakesin henkilöstöllä on riittävät kyvyt ja taidot toteuttaa ministeriön ja Stakesin tavoitteet. Stakesin henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Resurssit ja talous Stakesin rahoitusrakenne 2005 toteutuma 2006 arvio 2007 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Yhteisrahoitteinen rahoitus yhteensä Muut valtion virastot EU Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Stakesin rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Stakes toimii taloudellisesti ja tuottavasti. Maksuttoman toiminnan budjettimäärärahojen käyttö tulosalueittain toteutuma 2006 arvio 2007 arvio Tulosalue htv htv htv Sosiaali- ja terveyspalvelut 3) Hyvinvointi Stakes Tieto Hallintopalvelut Ulkomaanavun yksikkö Alue- ja kuntapalvelut Säätiö Erilliskustannukset yhteensä Talousarviosta Siirtomääräraha ed. vuodelta Maksullisen toiminnan siirtomääräraha Käytettävissä yhteensä Siirto seuraavalle vuodelle Henkilötyövuodet sisältävät myös yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot ) Vuonna 2006 toteutetussa organisaatiouudistuksessa Sosiaali- ja terveyspalvelut ja Stakes Tieto jakautuivat kahdeksi tulosalueeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 101,5 104,1 107,8 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tulot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Sosiaali- ja Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa terveydenhuollon arviointiyksikön toiminnan laajentamisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on niin ikään lisäyksenä otettu huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 03. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta, koulutusrahaston myöntämiä etuuksia ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2005 vireille tuli valitusasiaa. Vuonna 2006 vireille arvioidaan tulevan noin ja vuonna 2007 noin valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää muutokset työttömyysturvalainsäädännössä. Vuosina 2005 ja 2006 toteutuneiden lainsäädäntöuudistusten, ns. muutosturvahanke ja työttömien aktivointia lisäävä työmarkkinatukiuudistus, arvioidaan nostavan vireille tulevien asioiden lukumäärää ja samalla nostavan valitusten käsittelyajan viiteen kuukauteen. Lisäksi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle siirretään vakuutusoikeudelle kuuluvia lainvoimaisten päätösten poistamista koskevia tehtäviä. Muutosten vaikutukset on otettu huomioon arvioissa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tekemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy ennallaan, noin 12 prosentissa toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20