Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: , 51, 52, 53, 54, 55, 60, , 52, 53, 55 ja 56 sekä S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 2010, siten että vuonna 2010 sovelletaan vuodelle 2009 vahvistettua kansaneläkeindeksin pistelukua Näin vältytään kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien nimellisarvojen alentamiselta kansaneläkeindeksin pisteluvun laskiessa vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Esitys vaikuttaa määrärahan mitoitukseen talousarvion momenteilla , , , , , , , , , , , ja Vuonna 2011 on tarkoitus palata nykyisen lainsäädännön mukaisesti vahvistettavan kansaneläkeindeksin soveltamiseen. Toimintaympäristö Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen finanssikriisi ja siitä aiheutunut taantuma, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Tähän liittyen toteutetaan työmarkkinajärjestöjen esittämät eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat uudistukset ja työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen. Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke). Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Osuuden lasku johtuu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien siirrosta valtiovarainministeriön pääluokkaan. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan lähes 1,8 mrd. eurolla eli miltei 19 prosentilla vuoden 2009 varsinaisen talousarvion edellä mainitun rakennemuutoksen huomioivaan tasoon verrattuna. Tärkein syy tähän on työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen ja korvaaminen valtion talousarviorahoituksella. Myös taantuman myötä nopeasti kohoavat työttömyysturvamenot kasvattavat pääluokan menotasoa huomattavasti. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Lisätään työelämän vetovoimaa. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Edistetään terveyttä ja toimintakykyä Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, ja kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee, alkoholin haittavaikutukset vähenevät, tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 2010 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus vuotiaista, % miehet naiset Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä miehet naiset Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) vuotiaista, % miehet naiset Päivittäin tupakoivat vuotiaat, % miehet naiset Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä miehet naiset Lisätään työelämän vetovoimaa Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä erityisesti toteuttamalla työmarkkinajärjestöjen esittämät eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat uudistukset ja poistamalla työnantajan kansaneläkemaksu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyhankkeella (MASTO). Tavoitteena on, että vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna, työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä ja sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 2010 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia miehet 60,6 61,5 61,5 61,7 61,9 naiset 60,6 61,5 61,6 61,7 61,9 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä miehet naiset Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) 30,2 33,3 33,6 32,5 32,0 Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,6 3,5 3,8 3,6 naiset 4,4 4,7 4,8 4,5 4,3 Sairauspäiviä/työllinen, % miehet 7,8 7,9 7,6 7,5 7,0 naiset 9,3 9,6 9,8 9,0 8,0 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat, toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 2010 arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, % 1) 10,2 12,5 2) 13,6 13,0 12,0 Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 11,7 12,3 13,9 13,0 12,0 Yli vuoden työttömänä miehet naiset Pitkittyneesti pienituloisia miehet naiset Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % Lapsia avohoidon tukitoimissa Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Asunnottomia miehet naiset Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet sidotaan kansaneläkeindeksiin. Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, ja kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua, turvataan henkilöstön riittävyys, varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus, taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva, tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. 1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). 2) Arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 2010 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,6 18,9 19,5 19,8 palveluasuminen 5,1 5,7 6,0 6,4 6,5 vanhainkodeissa 5,3 4,1 4,0 3,9 3,8 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,4 2,2 2,0 1,8 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,7 3,9 4,3 4,5 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 8,9 9,7 9,0 7,0 Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,0 28,1 28,2 28,2 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,84 1,83 1,85 1,85 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat , vuotiaat Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 53,2 53,4 54,0 54,2 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke miehet naiset Osa-aikaeläke miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset Työttömyyseläke miehet naiset Leskeneläke miehet naiset Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke 3) miehet naiset Työkyvyttömyyseläke miehet naiset ) Vuodesta 2009 lähtien ei sisällä asumis- eikä hoitotukea. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Työttömien ansiopäiväraha miehet naiset Sairauspäiväraha miehet naiset Vanhempainpäiväraha miehet naiset Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha Työttömän peruspäiväraha Kansaneläke (yksinäinen, täysi) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet henkilöt Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana, naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan, miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen, sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa, tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan. Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2006 toteutunut 2007 toteutunut 2009 arvio 2010 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,8 81,0 81,4 81,6 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,6 12,3 11,0 10,5 naiset 19,9 20,0 19,4 18,5 17,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,7 6,1 6,5 7,0 Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 70,5 71,6 73,0 74,0 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 108 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon jatketaan asteittain. Talousja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtoa palvelukeskukseen on pääpiirteissään toteutettu vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan koko hallinnonalalla. Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 01. Hallinto Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (28.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) Valvonta Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (siirtomääräraha 2 v) Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (03.) Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut (27.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut (arviomääräraha) Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) Lapsilisät (arviomääräraha) Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) Sotilasavustus (arviomääräraha) Asumistuki (arviomääräraha) Elatustuki (arviomääräraha) Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) Työttömyysturva Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) Sairausvakuutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Eläkkeet Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) (56.) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Veteraanien tukeminen Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) Rintamalisät (arviomääräraha) Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v esitys 1000 Muutos % 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, valtion mielisairaaloiden ja valtion koulukotien toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten lääkehuoltoa koskevat tehtävät organisoidaan uudelleen perustamalla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Organisaatiouudistus koskee Lääkelaitoksen, Lääkehoidon kehittämiskeskuksen ja osin myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintaa sekä lääkehuoltoon liittyviltä osin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäviä. Tavoitteena on, että uusi keskus aloittaisi toimintansa jo syksyllä Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 4) Tästä maksullisen toiminnan osuus on henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 30 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) terveyden edistämisen politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin sekä 5) tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen liittyviin kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteita käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä rahaautomaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010: Toiminnallinen tehokkuus Varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon uudistetut prosessit on vakiinnutettu ja siirrot palvelukeskukseen on toteutettu. Vahvistetaan ja tehostetaan valvonnan ja lupa-asioiden viranomaistoimintaa. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnan tehostamista jatketaan muun muassa selvittämällä eräiden tukitoimintojen vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa ja muuta seurantajärjestelmää. Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Tuotoksille ja laadunhallinnalle on asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010: Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaaliturvakomitea (SATA), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE), Masennuksen ehkäisy -hanke (MASTO) ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit hankkeiden päättyessä. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna hallitusohjelman mukaisesti. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Työhyvinvointi Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan. Osaaminen Huolehditaan henkilöstön vaihtuvuuden suunnittelusta ja hallinnasta siten, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntemus pystytään korvaamaan ja vaihtuvuutta hyödynnetään ministeriön tarvitseman uudenlaisen osaamisen hankkimiseksi. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan euroa toteutuma 2009 talousarvio 2010 esitys 5) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Johto ja erillisyksiköt Johdon tuki hallinto-osasto talous- ja suunnitteluosasto Vakuutusosasto Perhe- ja sosiaaliosasto 6) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Terveysosasto Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Työsuojeluosasto Muita työterveyshuollon koulutus Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteutuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet (-3 htv) -90 Tutkimushankemäärärahan siirto momentille Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) -24 VaEL-maksun muutokset Lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön kertamenon vähennys -610 Terveyden edistämisen politiikkaohjelman rahojen siirto momentille Siirto momentille Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen liittyvä kertamenon vähennys (I LTA 2009) -300 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen liittyvä siirto momentilta Uudelleenkohdentaminen -600 Siirto momentille (-0,5 htv) -40 Muu muutos yhteensä -425 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seu- 5) Menojakaumassa ei ole otettu huomioon siirtyvien määrärahojen käyttöä vuonna ) alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto ja sosiaali- ja terveyspalveluosasto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 raavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on kohtuullinen käsittelyaika. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat Valitusten käsittelyaika (kk) 6,8 6,0 5,0 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta ja esimiesten johtamistaitoa seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 3 VaEL-maksun muutokset Muu muutos yhteensä -1 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa opintotukea ja työttömyysturvaa lukuun ottamatta edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on käsittelyajan lyhentäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu arvio Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) Valitusten käsittelyaika 16 kk 10 pv 15 kk 14 kk Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Työn tuottavuus on laskettu arvioilla ratkaisua ja 58 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu arvioilla ratkaisua ja euron määrärahalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Organisaatiomuutoksen johdosta jaostotoimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ylläpidetään tarkoituksenmukaisella työtehtäviin liittyvällä koulutuksella ja työhön perehdyttämisellä. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä euroa) 9 VaEL-maksun muutokset Ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit, siirto momentilta Muu muutos yhteensä -461 Yhteensä -29 Ruuhkan purkamiseen liittyvät määräaikaiset lisäresurssit on tarkoitus poistaa vuoden 2010 päättyessä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen ja 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevan tieteellisen tutkimustyön merkitys kasvaa. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia entistä paremmin sopivaa hoitotyötä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia tavoitteena vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne 2008 toteutuma 2009 arvio 2010 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha Liiketaloudelliset suoritteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteutuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 570 siirtynyt seuraavalle vuodelle Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/ henkilötyövuodet) kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot Niuvanniemen nuoriso-osasto Vanhan Vaasan aikuisosastot Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys toteutuma arvio arvio Niuvanniemen aikuisosastot Niuvanniemen nuoriso-osasto Vanhan Vaasan aikuisosastot Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2008 toteutuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma arvio arvio Hoitopotilaiden hoitovuorokausia Mielentilatutkimushoitovuorokausia Mielentilatutkimuksia Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Määrärahan mitoituksessa on otettu palkkojen tarkistuksiin liittyvänä vähennyksenä huomioon euroa. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee kuudella tuottavuustoimien johdosta talousarvio I lisätalousarvio 2009 talousarvio tilinpäätös Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) koulukotien sisällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tukemiseen 2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen 3) alueelliseen lastensuojelutyöhön 4) kansainväliseen ja lähialueyhteistyöhön 5) perhekotitoiminnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden menojen maksamiseen 6) koulukotien yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen 7) koulukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 8) koulukodissa osana erikoistumisopintojaan työskentelevän, lasten- tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palkkaukseen. S e l v i t y s o s a : Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetusministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen maksettavat korvaukset perustuvat lastensuojelulakiin (683/1983), -asetukseen (1010/1983) ja sosiaalihuoltolakiin (710/1982). Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein. Valtion koulukodeille asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle Tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Vaikuttavuus Huume-, lääke- ja/tai alkoholiongelmista sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen kiinnitetään koulukotitoiminnan kehittämisessä entistä enemmän huomiota. Voimavaroja suunnataan koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään edelleen. Lasten ja nuorten psykososiaalista hoitoa kehitetään yhteistyössä lasten ja nuorten psykiatristen hoitoyksiköiden kanssa. Palvelujen ostajien eli kuntien muuttuviin tarpeisiin vastataan joustavasti. Toiminnallinen tuloksellisuus Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Valtion koulukotien rahoitusrakenne 2008 toteutuma 2009 arvio 2010 arvio htv htv htv Toimintamenomääräraha , , ,5 Liiketaloudelliset suoritteet 7) , , ,5 Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2008 toteutuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 522 siirtynyt seuraavalle vuodelle 912 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, euroa) 2008 toteutuma 2009 varsinainen talousarvio 2010 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % ) Liiketaloudelliset suoritteet sisältävät opetushallituksen rahoitusosuuden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 99 % sen kustannuksista. Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen. Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita 2008 toteutunut 2009 arvio 2010 arvio Hoitovuorokausi Kriisihoitovuorokausi Koulupaikka Jälkihoitopäiviä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista. Määrärahan mitoituksessa on otettu palkkojen tarkistuksiin liittyvänä vähennyksenä huomioon euroa. Maksullisen toiminnan osalta henkilöstön määrä vähenee kolmella tuottavuustoimien johdosta talousarvio I lisätalousarvio 2009 talousarvio tilinpäätös Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös (33.02 ja 03, osa) Valvonta S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valvontaa lakisääteisesti harjoittavien laitosten toimintamenoista sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoista. Valvontalaitoksia ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Säteilyturvakeskus ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Valvontalaitosten toiminta kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriön strategisista tavoitteista seuraaviin: Edistetään terveyttä ja toimintakykyä. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Vaikuttavuus Oikeusturvan varmistaminen. Lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukainen käsittely. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19