40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

Transkriptio

1 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta. Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli vuonna 2007 yhteensä ), joista vanhuuseläkkeellä , työttömyyseläkkeellä , työkyvyttömyyseläkkeellä , osa-aikaeläkkeellä , muilla eläkkeillä sekä perhe-eläkkeellä Työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi eläkejärjestelmää on uudistettu asteittain vuodesta 2005 lukien siten, että eläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) Yksityinen sektori Kunnalliset eläkkeet Valtion eläkkeet Muut julkiset yhteensä Työeläkkeet yhteensä Solita-eläkkeet ) Kelan eläkkeet Lakisääteiset eläkkeet yhteensä Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 15 % kokonaiseläkemenoista rahoitetaan työnantajan vakuutusmaksuilla ja valtion varoista. Yleiset perheeläkkeet rahoitetaan valtion varoista toteutunut arvio arvio arvio Merimieseläkkeen saajia Maatalousyrittäjäeläkkeen saajia Yrittäjäeläkkeen saajia Tapaturmavakuutettuja maatalousyrittäjiä Tapaturmavakuutustapahtumia, maatalousyrittäjät Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahatapauksia, maatalousyrittäjät Lapseneläkkeen saajia Leskeneläkkeen saajia Maahanmuuttajan erityistukea saavia keskimäärin ) Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä. 2) Arvio 3) Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Pitkäaikaisesti työttömien eläketukea saavia keskimäärin Kansaneläkkeen saajia ) Keskimääräiset eläkkeet toteutunut arvio arvio arvio Keskimääräinen merimieseläke ( /kk) Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke ( /kk) Keskimääräinen yrittäjäeläke ( /kk) Keskimääräinen tapaturmaeläke ( /kk), maatalousyrittäjät Keskimääräinen leskeneläke ( /kk) Keskimääräinen maahanmuuttajan erityistuki ( /kk) Keskimääräinen pitkäaikaistyöttömien eläketuki ( / kk) Keskimääräinen kansaneläke ( /kk) Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Valtio osallistuu näiden rahoitukseen. Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan muun muassa sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL -vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen. Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Leskeneläkettä yhteensovitetaan laskennallisen omaeläkkeen kanssa. Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle 65 vuotta täyttäneelle tai työkyvyttömälle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen tavoitteena on turvata riittävä ja pysyvä toimeentulo 65 ikävuoteen saakka vuosina syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle, jolle on maksettu työttömyysturvalain mukaista päivärahaa tai työmarkkinatukea yli 10 vuotta. Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa, eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata omaisten vähimmäistoimeentulo perhehuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle. 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. 4) voimaan tulleen kansaneläkelain (568/2007) johdosta lukuun ei enää sisälly sellaisia asumis- ja hoitotuen saajia, jotka eivät saa kansaneläkettä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 S e l v i t y s o s a : Valtion osuus merimieseläkemenoista on 1/3. Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2009 lopussa olevan noin euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 :n ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2009 olevan 77 %. Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2009 lopussa olevan noin ja vakuutettuja noin Viitaten momentin selvitysosaan, apurahansaajien ryhmähenkivakuuttaminen MYEL:ssä on otettu määrärahan mitoituksessa huomioon euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä. Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2009 oletettu olevan 20,8 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 21,9 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 :n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu euroa. Yrittäjän eläkelain mukaisia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2009 lopussa olevan noin ja vakuutettuja euroa tarvearvion muutoksen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu avoimien maksujen maksuosuuden arvion lisäyksestä työttömyysastearvion kohoamisen johdosta talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 :n mukaiseen valtion korvaukseen. S e l v i t y s o s a : Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 :n ja 16 :n ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannukset jakaantuvat perusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 27,8 % ja maatalousyrittäjien osuus on 31,8 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 osuus on kokonaiskustannuksista 30,8 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 9,60 %. Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. esityksen maatalousyrittäjän eläkelain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta apurahansaajien sosiaaliturvan järjestämiseksi lukien. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Apurahansaajien sosiaaliturvan järjestäminen Määrärahan tarvearvion muutos 900 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta annetun lain (39/2005) mukaisen tuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Eläketukea maksetaan lukien vuosina syntyneille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuen saajia arvioidaan vuonna 2009 olevan keskimäärin 600 henkilöä. Momentilta rahoitetaan vuotiaiden eläketuki. Yli 62-vuotiaiden osalta menot maksetaan kansaneläkemomentilta Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen seurauksena työmarkkinatukimenot alenevat momentilla Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisen tuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Erityistuen saajia arvioidaan vuonna 2009 olevan keskimäärin henkilöä euroa tarvearvion muutoksen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ja 60) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansaneläkelain (568/2007) :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen 2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 :n mukaisten etuuksien maksamiseen 3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 :n mukaisten etuuksien maksamiseen ja 4) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 16 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio rahoittaa perhe-eläkkeet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston maksuvalmiuden. Viitaten momentin selvitysosassa todettuun Kansaneläkelaitoksen rahoituksen uudistamiseen lukien valtio rahoittaa kansaneläkkeistä perusrahoitusosuutena 53 %. Loppuosa rahoitetaan työnantajan kansaneläkemaksulla, valtion lisärahoitusosuudella ja sijoitusten tuotoilla. Kansaneläkerahaston vähimmäismääräksi säädetään 5 % kansaneläkkeiden ja perhe-eläkkeiden kuluista. Kansaneläkelaitokselle perustetaan uusi muun sosiaaliturvan rahasto ja Kansaneläkelaitoksen toimintamenoja kohdennetaan nykyistä tarkemmin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa etuusrahastojen sijoitusosuuden siirron johdosta ja euroa kansaneläkerahaston vähimmäistason laskutavan muutoksesta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa siirtona momentille johtuen Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kohdentamisesta nykyistä tarkemmin menon aiheuttajalle. esityksen laiksi sairausvakuutuksen sairaanhoitomak- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 sun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta siten, että yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu on 0,801, 3,001 tai 3,901 % palkoista riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen, Ahvenanmaan maakunnan sekä kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu on 1,851 % palkoista. Lapin alueen ja saaristokuntien, Kainuun hallintokokeilualueen, Pielisen-Karjalan seutukunnan, Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien työnantajamaksualennuskokeilut ovat voimassa vuoteen Maksuvapautuskokeilujen rahoittamiseksi muiden työnantajien kansaneläkemaksua on korotettu 0,011 prosenttiyksikköä. esityksen Australian kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta lukien. Sopimuksesta johtuen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon kansaneläkevakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2009 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa) Menot Kansaneläkemenot 3 313,2 Toimintamenot 83,9 Siirrot eläkevastuurahastoon 20,0 Yhteensä 3 417,1 Tulot Työnantajamaksut 1 101,5 Muut tulot 22,7 Valtion osuudet 2 265,0 Valtion osuus kansaneläkkeestä ja toimintakuluista (53 %) 1 346,7 Valtion osuus perhe-eläkkeestä (100 %) 37,9 Valtion osuus vammaisetuuksista (100 %) 433,6 Valtion osuus eläkkeensaajan asumistuista (100 %) 377,3 Valtion lisärahoitusosuus 69,5 Yhteensä 3 389,2 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Muun sosiaaliturvan toimintakulujen siirto momentille Rahaston vähimmäistason laskentatavan muutos Vähennys sijoitusomaisuuden siirron johdosta Australian sosiaaliturvasopimus Määrärahan tarvearvion muutos Yhteensä T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu kansaneläkeindeksin vahvistamisesta arvioitua korkeampana, työnantajan kansaneläkemaksutuottoarvion alenemasta sekä eläkkeensaajan asumistukimenoarvion kasvusta taloustilanteesta johtuen talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5