Yleisen kielitieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Yleisen kielitieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma Käsitellään johtoryhmän kokouksessa Laitoksen yleistavoite on harjoittaa laadukasta yleislingvististä, kieliteknologista ja käännöstieteellistä tutkimusta ja opetusta. Yhteistyötä oppiaineiden välillä ja lähilaitosten (mm. kielten laitosten) kanssa tiivistetään erityisesti metodiopetuksen ja korpuslingvistiikan aloilla. Tutkimuksen arvioinnin arvosanaa nostetaan seuraavassa tutkimuksen arvioinnissa, keinoina erityisesti vakinaisen henkilökunnan julkaisujen määrä lisääminen ja huomion kiinnittäminen julkaisufoorumien laatuun (ks. kohtaa 4). 1. Yleinen kielitiede 1.1 Yleistä Päätös käännöstieteen laitoksen lakkauttamisesta nykymuotoisena ja sen toimintojen siirtämisestä Helsinkiin avaa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia lingvistiikan opetuksen ja tutkimusprofiilin kehittämiseen, erityisesti yleisen ja soveltavan kielitieteen integroimiseen. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen oppiaineen valtakunnallinen vastuu kasvaa tulevaisuudessa, koska Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on tehnyt päätöksen oman yleisen kielitieteen oppiaineensa professuurin lakkauttamisesta nykyisen haltijan (s. 1944) siirtyessä eläkkeelle. Humanististen puhetieteiden tutkimus on viime vuosina heikentynyt, koska Helsingin yliopiston fonetiikan laitos on siirtynyt käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan ja harrastaa käytännössä voittopuolisesti logopediaa. Tämäkin kasvattaa yleiseen kielitieteeseen kohdistuvia tarpeita. 1.2 Tutkimus Yleisen kielitieteen henkilökunta keskusteli edellisen tutkimuksen arvioinnin tuloksista useissa tilaisuuksissa vuoden 2006 aikana. Asia oli esillä muun muassa yleisen kielitieteen tutkijaseminaarissa sekä opettajien yhteiskokouksessa , jolloin päätettiin täsmentää oppiaineen tutkimusprofiilia. Ottaen huomioon sekä vakinaisen henkilökunnan tieteellisen kiinnostuksen kohteet että jatko-opiskelijoiden väitöskirja-aiheet, kauden tutkimuksen painopisteet ovat: kielitypologia ja kaikkinainen kieltenvälinen vertailu, kenttätyöhön perustuva deskriptiivinen lingvistiikka, entistä huomattavampi panostus puheeseen, luonnollisten kielten kompleksisuus, Suomen pienet vähemmistökielet, korpuslingvistiikka, kielitieteen metodologiset kysymykset ja kielitieteen historia. Erityisesti uusi avaus voisi olla askel soveltavan kielitieteen suuntaan, joka olisi hyödyksi myös opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksille. Tällöin kyseeseen tulisivat erityisesti Suomen maahantulokaskielet ja niihin liittyvä problematiikka, mm. näiden kielten kuvaus ja opetus Suomen yhteiskunnan ja asianomaisten henkilöiden tarpeista käsin sekä heidän suomen kielen oppimiseensa liittyvät tutkimusongelmat ja tarpeet. Tarkastelukulman pitäisi olla nimenomaan monikielinen ja vertaileva, jotta se lingvistisen substanssinsa puolesta sopisi yleisen kielitieteen laitokseen. Suomen Akatemial-

2 le jätettiin projektianomus tammikuussa 2007 aiheesta Pronunciation of Finnish by immigrants in Finland a longitudinal phonetic study of the acquisition of Finnish as a second language. Lokakuussa 2007 Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti myöntää hankkeelle 320,000 euroa nelivuotiskaudeksi Tutkimuksen laadun parantaminen. Kuten kohdasta 4) ilmenee, johtoryhmä on tehnyt päätöksen laitoksella tehtävän tutkimuksen laadun parantamiseksi. Yleinen kielitiede ilmoittaa, että sen vakituiset opettajat ovat vuonna 2007 julkaisseet ainakin kuusi B1- luokituksen mukaista referoitua artikkelia 6 ja 2 muuta tieteellistä julkaisua. Täydentävä rahoitus: oppiaineeseen kuuluu professorin ja kahden yliopistonlehtorin lisäksi (joista toinen on tätä kirjoitettaessa avoinna Ritva Lauryn siirryttyä professoriksi suomen kielen laitokseen) myös yksi tutkijakollegiumin tutkijatohtori ( ), yksi akatemiatutkija ( ) ja yksi tutkijakoulu Langnetissa oleva jatko-opiskelija. Vuosina on meneillään Ruotsin Forsmarkin ydinvoimalan turvallisuuskäsikirjojen kielen leksikaalisia erityispiirteitä koskeva tutkimus (rahoittajana Pohjoismaiden ydinturvallisuuselin NKS, 20,000 euroa). Edellä mainittu uusi Akatemiaprojekti tuo mukanaan kolme kokopäiväistä väitöskirjan tekijää/postdocia ynnä useita osa-aikaisia tutkimusapulaisen paikkoja. Lukuvuodeksi tavoitteena on saada yksi Suomen Akatemian varttuneen tutkijan paikka. Täydentävänä rahoituksena on saatu myös kolme vakituisen opetushenkilökunnan matka-apurahaa. 1.3 Jatkokoulutus Kirjoilla on tällä hetkellä 30 läsnäolevaa jatko-opiskelijaa, joista neljä on MonAKOn ohjauksessa. Jäljelle jäävistä kymmenkunta on passiivisia. Aktiivisista kolme on saanut väittelyluvan syyslukukaudella 2007 (Airola, Kuningas, Wilde). Varmasti ainakin kuusi tai parhaassa tapauksessa peräti kymmenen lisää saa väittelyluvan / väittelee vuosina (Aho, Arppe, Berghäll, Järvinen, Kauhanen, Marttila, Peltomaa, Rueter, Sinnemäki, Vilkki). FT-tavoite kolmivuotiskaudelle voisi olla Oppiaine osallistuu aktiivisesti valtakunnallisen tutkijakoulu Langnetin toimintaan (Fred Karlsson ja Seppo Kittilä ohjaajina osaohjelmassa Kielioppi ja kielen teoria ). Oppiaine järjesti maaliskuussa 2007 sekä lokakuussa 2007 Langnetin rahoituksella valtakunnallisen kaksiosaisen jatkokoulutuskurssin Kielitieteellinen tutkimusmetodiikka (yhteensä 6 päivää). ). Seppo Kittilä oli luennoijana Langnetin Tvärminnessä pidetyssä Miten teen väitöskirjan -kurssilla helmikuussa Kielitieteellistä jatkokoulutusta tulisi tiedekunnassa tehostaa. Pienet oppiaineet eivät yksin kykene ylläpitämään täysimittaista FT-koulutusta. Yleinen kielitiede on valmis osallistumaan kieliaineiden (ja miksei tiedekunnankin) yhteisen FT-koulutuksen kehittämiseen sekä metodiopetuksen että lingvistisen substanssin osalta. Edellytykset yhteistyölle paranevat, kun laitos muuttaa Metsätaloon vuonna Peruskoulutus Kirjoilla olevia perustutkinto-opiskelijoita on lokakuussa 2007 yhteensä 74 (HuK 25, FM 49). FM-tutkintojen tavoite on keskimäärin kolme tutkintoa vuodessa (60 % sisäänotosta), mikä vastaa pitkäaikaistrendiä. Sisäänotto on pitkään ollut viisi opiskelijaa vuodessa. Voisi harkita kymmenen opiskelijan ottamista joka toinen vuosi, jolloin opetustarjonta ja opetusresurssien käyttö olisi tehokkaampaa.

3 On kolme painopistettä kaudella : laadukkaan yleisen kielitieteen peruskurssin opettaminen laajalle opiskelijajoukolle (ainakin 300 kuulijaa vuodessa), kielitieteen menetelmäopintojen kehittäminen (myös kieliaineiden tarpeisiin) sekä yleisen kielitieteen syventävien opintojen täsmentäminen uuden tutkintojärjestelmän mukaiseksi. Kielitieteellisen metodologian verkkosivustohanke viedään päätökseen 2007, mukaan luettuna fonologian ja morfologian harjoituskurssin sekä syntaksin harjoituskurssinverkkoversio. Tavoitteena on tuottaa 4000 opintopistettä vuodessa. 1.5 Kolmas tehtävä Professori johtaa (rahoituksen hankinta mukaan luettuna, tähän mennessä noin 100,000 euroa) valtakunnallista romanikielen kansallista elvytyshanketta sekä romanikielen lautakuntaa. Hän toimii myös useiden HY:n ulkopuolisten yhteisöjen johtokunnissa (mm. vapapuheenjohtajana Iberialais-amerikkalaisessa säätiössä ja Svenska Litteratursällskapetissa). ). Jaakko Leino on Suomen kognitiivisen kielentutkimuksen yhdistys ry:n puheenjohtaja. 1.6 Hallinto-, tuki- ja kirjastopalvelut Metsätaloon siirtymisen yhteydessä olisi mahdollisimman pitkälle pyrittävä yhteisiin talon sisäisiin hallintopalveluihin (yhteistyössä keskustan hallintopalveluyksikön kanssa). 1.7 Henkilöstösuunnitelma Oppiaineeseen kuuluu nyt professori ja kaksi yliopistonlehtoria. On erittäin tärkeää, että nyt avoinna oleva yliopistonlehtorin virka (Laury) voidaan julistaa haettavaksi vakinaista täyttöä varten. Muuten sekä oppiaineen omaa aineopetusta että kieliaineille suunnattua kielitieteen perusteiden opetusta on pakko supistaa. 2. Kieliteknologia 2.1 Yleistä Laitoksella on kieliteknologian opetuksessa valtakunnallinen asema ainoana kaikkien tasojen opetusta antavana yksikkönä sekä KIT-tutkijakoulun koordinaattorina. KITverkoston erityisrahoitus lakattua verkosto jatkaa tarjoten opetusta yleisen JOOmenettelyn puitteissa. Laitos johtaa yhdessä Göteborgin yliopiston kanssa pohjoismaista tutkijakoulua Nordic Graduate School of Language Technology (NGSLT). Pohjoismaiden ministerineuvostolle laaditun asiantuntijaraportin (Koskenniemi, Nordgård ja Lindén 2007) perusteella pyritään saamaan jatkoa toimineelle pohjoismaiselle kieliteknologian tutkimusohjelmalle. Kieliteknologian oppiaineen yksi keskeinen tehtävä tulevalla kaudella on luoda asianmukainen tutkimusympäristö ja -yhteisö, jotka ovat osin yhteisiä lähiaineiden kanssa. EU:n seitsemänteen puiteohjelmaan on hyväksytty ESFRI-tiekarttaan kuuluva CLARIN-niminen valmisteluhanke, jossa laitoksella on merkittävä rooli yhden työpaketin vastuutahona ja Executive Boardin jäsenyyden kautta. EU:n rahoitusosuus on yhteensä n euroa kolmeksi vuodeksi laitokselle. HY:n, Kotuksen, CSC:n, TaY:n, JoY:n ja OY:n kesken on solmittu aiesopimuksella Kieliresurssikonsortio-

4 niminen yhteenliittymä, jota laitoksemme koordinoi ja joka pyrkii tukemaan CLA- RIN-hankkeeseen liittyvää kieliresurssien infrastruktuurien rakentamista Suomessa. 2.2 Tutkimus Oppiaineen opettajien ja tutkijoiden tutkimuksen erityiset painopistealueet ovat a) kieliteknologisen tutkimusympäristön parantaminen ja rakentaminen, b) äärellistilaisten transduktoreiden hyödyntäminen erilaisissa jäsennys- ym. menetelmissä, c) leksikoiden ja säännöstöjen automatisoitu kartuttaminen, ja d) ontologiatekniikat ja niiden sovellukset kielten ja kielitieteellisten teorioiden vertailemiseksi sekä kieliteknologiaan. 2.3 Jatkokoulutus Kimmo Koskenniemen johtama KIT-tutkijakoulu jatkaa toimintansa ainakin v loppuun ja siinä on kaksi täysrahoitteista laitoksen opiskelijaa. Pohjoismaisen NGSLT -tutkijakoulun rahoitus on varmistettu v loppuun. Tutkintotavoite: yhteensä kaksi FT-tutkintoa Perustutkintoon johtava koulutus Oppiaine pyrkii kehittämään verkostomaista opetusta toisaalta keskittymällä kotimaassa yhteistyöhön niiden laitosten kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan vastavuoroisesti palveluja tänne päin ja toisaalta kansainväliseen suuntaan, jossa on runsaasti korkeatasoisia osapuolia. Omaa opetusta kehitetään edelleen parantamalla esim. videoneuvottelun menetelmillä vuorovaikutteisuutta etäopetuksessa. Sisäänotto oppiaineeseen on kymmenen vuodessa. Tarvittaessa harkitaan Kieli-, puheja käännösteknologian korvaamista kansainvälisellä tai muuten laajapohjaisemmalla ohjelmalla tai muuntamalla sitä tällaiseen suuntaan tai sen lakkauttamista kokonaan. Esim. TKK:n informaatiotekniikan ottamisesta mukaan ohjelmaan on keskusteltu myönteisessä hengessä. Pääsykoetta on tarpeen kehittää siten, että sisään otettavien opiskelijoiden edellytykset formaalien menetelmien käyttöön varmistetaan paremmin, koska osa aiempien vuosien opiskelijoista on vaihtanut pois oppiaineesta, vähemmän formaaleihin aineisiin. Opettajien kuormitus on liiankin suuri. Yksi opiskelijoiden kannalta epäedullinen, mutta opettajien kuormitusta vähentävä ratkaisu olisi sisäänoton muuttaminen joka toinen vuosi tapahtuvaksi (myös maisteriohjelman osalta). HuK-tutkintojen tavoite on 2007: 9, 2008: 9 ja 2009: 9 kpl. FM-tutkintojen tavoite on 2007: 5, 2008: 5 ja 2009: 5 kpl (mukaan lukien maisteriohjelman tutkinnot). HuKtutkinnoissa päästään lähelle 60 % toteutuneesta sisäänotosta (v kpl), mutta FM-tutkintojen osalta tästä jäädään opiskelijoiden siirtymisen takia suunnittelukauden aikana jonkin verran jälkeen (tosin v yht. 7 FM-tutkintoa). Maisteriohjelmasta, jossa kahden ensimmäisen vuoden sisäänotot ovat olleet kumpikin 3, päästään valmistumisessa 2/3 osuuteen (kaksi FM-tutkintoa per vuosi). 2.5 Kolmas tehtävä Oppiaineen toimesta on ylläpidetty kieliteknologian toimijoiden (henkilöiden, laitosten, yritysten) ja resurssien (aineistojen, tuotteiden, ohjelmien) dokumentointikeskusta FiLT, joka toimii osana pohjoismaista vastaavien keskusten NorDokNet-verkostoa.

5 Kieliteknologian hankkeet kohdistuvat paljolti myös vähemmistökieliin (saamen kielet) tai esim. kehitysmaiden kieliin (swahili), jota tukevat tutkimuksen kohdat a-c (2.2). 2.6 Hallinto-, tuki- ja kirjastopalvelut Hankkeet ja verkostomainen toiminta edellyttävät jonkin verran tavanomaista enemmän hallintotoimia. Tarvittavien työasemien ylläpitämiseksi tarvitaan tavanomaista enemmän ATK-tukea, vaikka käytetäänkin enenevässä määrässä HY:n vakioimia ratkaisuja. Paljon tietokonekapasiteettia ja tukea saadaan myös CSC:n Kielipankin kautta. Oppiaine tarvitsee erityisesti talletustilaa HY:n tietotekniikkaosastolta. Lopuistakin Siltavuorenpenkereellä olleista omista palvelinlaitteista luovutaan viimeistään keväällä Henkilöstösuunnitelma Vakinaisen professuurin ja yliopistonlehtoraatin opetuskuorma on suuri. Lisäksi tarvittaisiin yhdessä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan fonetiikan oppiaineen kanssa kustannettava puheteknologian yliopistonlehtori, koska muuten on vaara, että kielen huomioon ottavan puheteknologian opetus lakkaa ainakin pääkaupunkiseudulta ja ehkä koko maasta. Muutenkin tiedekunnan olisi järjestettävä oppiaineelle opetusresursseja vastaavassa suhteessa kuin muille oppiaineille, joiden tutkintomäärät ja tavoitteet ovat vastaavat. Laitoksella toimii myös SA:n rahoituksella post doc -rahoituksella tutkija (Krister Lindén) suunnittelukauden ajan. 3. MonAKO 3.1 Yleistä Tärkein tavoite on valmistautua käännöstieteen koulutuksen siirtymiseen Kouvolasta Helsinkiin, jonka yhteydessä on mahdollista, että merkittäviä osia kääntäjänkoulutuksesta siirtyisi yleisen kielitieteen laitokseen MonAKOn yhteyteen. Lienee suunniteltava uusi maisteriohjelma muiden kielten laitosten kanssa. Monikielisen professorin (50 %) virka perustettiin ajaksi , joten MonAKOn resurssit ovat suunnittelukaudella puolen virkaa vähemmän kuin v MonAKOsta ei tule pääainetta. Omia FM-tutkintoja ei tule olemaan. Graduseminaarin tavoitteena on gradua vuodessa kieliaineiden hyväksi. 3.2 Tutkimus Outi Paloposken (et al.) toimittama suurteos suomentamisen historiasta ilmestyi keväällä 2007 (SKS). Yleisenä tavoitteena on lisätä referee-lehdissä julkaistujen artikkeleiden määrää. Tutkimusprofiilin painopisteet ovat edelleen kääntämisen käsiteanalyysi, kääntämisen historia ja tutkimusmetodologia. Näihin liittyen on valmisteilla monografia uudelleensuomennoksista (Paloposki ja Koskinen). 3.3 Jatkokoulutus ja jatkotutkinnot Tutkimusmetodologia on painopisteenä useilla perus- ja aineopintojen kursseilla. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa jatkokoulutuksen käännöstieteen metodikurssi myös perustutkinto-opiskelijoille soveltuvaksi. MonAKOn ohjauksessa on tällä hetkellä 10 jatko-opiskelijaa, joista 2 on äitiyslomalla. Jotkut ovat yhteisohjauksia toisen laitok-

6 sen kanssa. Uusissa ohjaussopimuksissa otetaan käyttöön yhteisohjaus (Chesterman + Paloposki). Odotettavissa olevat FT-tutkinnot : Yksi väitöskirja valmistui 2007 (Laygues). Langnetin omarahoitteisen jatko-opiskelijan työ (Hekkanen) menee esitarkastukseen keväällä Kolmas on kohta valmis, mutta tekijä on äitiyslomalla (Nordman; Langnetin OPM-rahoitteinen). Toisen Langnetin OPM-rahoitteisen työ (Tuominen) on vielä kesken. Yksi lisensiaatti on korjausvaiheessa (Savolainen). MonAKOn prof. on edelleen mukana kansainvälisissä tutkijakoulutoiminnoissa, sekä Langnetin ohjaajapoolissa. Yliopistonlehtori on myös mukana Langnetin poolissa. 3.4 Opintopisteet, perusopetus Tavoitteena on 2000 op/v. Tulkkauksen opetus jatkuu (konferenssitulkin koulutushanke loppui ) syventävien opintojen yhtenä vaihtoehtona. Metsätalon tulkkauskoppeja käytetään hyväksi. 3.5 Täydentävä rahoitus MonAKO on mukana Palmenian ja oikeustieteellisen laitoksen kanssa oikeustulkin koulutushankesuunnitelmassa (Palmenian johtama tulosneuvotteluvaiheessa oleva hanke; rahoitusta ei vielä ole). Web-etäopetusprojekti (2007, atk-suunnittelija Mikko Laaksonen): Projektin tarkoituksena on tuottaa Web-sivustolta käsin käytettävää opetusmateriaalia kurssille Cmo242 (tietokoneavusteisen kääntämisen harjoituskurssi) ja myöhemmin myös Cmo141 (tietokoneen käyttämisen peruskurssi). Kustannusarvio: 3600 per kurssi + sivukulut. 3.7 Kolmas tehtävä MonAKO on edelleen mukana suunnitteilla olevassa oikeustulkin koulutushankkeessa. MonAKO pitää yllä yhteyksiä alan toimijoiden, kuten Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton, kanssa (mm. Kääntäjä-lehden toimituskunnassa Paloposki). Yhteistyö jatkuu Tekniikan sanastokeskuksen kanssa (terminologia, tuntiopetus). Kääntäjien työ ja käännöstutkimus tuodaan esille Mikael Agricola -juhlavuoden aikana v. 2007, mm. Paloposki on ollut mukana tuottamassa suomentamista käsittelevää opetusmateriaalia opetushallituksen sivuille ( >> Hankkeita >> Agricolan juhlavuosi >> Kilpailuja >> Opetusmateriaalia kääntämisestä). 4. Koko laitoksen kokopäiväisesti palkatun tutkimushenkilökunnan tavoite Tutkimushenkilökunta kiinnittää erityistä huomiota julkaisufoorumiensa valintaan mahdollisimman näkyviksi. Jokaisella kokopäiväisesti palkatulla tulisi olla ainakin kaksi julkaisua vuodessa, joista ainakin toinen JULKI-luokassa B1. Mitä enemmän tutkimusaikaa työsuunnitelmaan kuuluu, sitä enemmän julkaisuja tulisi olla yli tämän minimin.