Kutsutut: Fred Karlsson (johtaja), Kimmo Koskenniemi, Ritva Laury, Antti Arppe, Juha Hurme, Miikka Silfverberg; Andrew Chesterman (asiantuntija)

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 06/06 Yleisen kielitieteen laitoksen johtoryhmän kokous 06/06. Aika: maanantaina klo ja maanantaina klo laitoksen seminaarihuoneessa. Kutsutut: Fred Karlsson (johtaja), Kimmo Koskenniemi, Ritva Laury, Antti Arppe, Juha Hurme, Miikka Silfverberg; Andrew Chesterman (asiantuntija) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todettiin. Kokous käytiin YT-menettelyn mukaan. Läsnä olivat yt-menettelyn mukaisesti myös Johanna Ratia ja Hanna Westerlund. 2. Ilmoitusasiat - FM Johanna Ratia on vakinaisesti nimitetty yleisen kielitieteen laitoksen amanuenssiksi alkaen. - Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää rehtorille monikielisen viestinnän professuurin perustamista pysyvästi alkaen. Virka rahoitetaan dekaanin strategisesta määrärahasta. Virkaan on tarkoitus kutsua (50%) professori Andrew Chesterman. - Yleisen kielitieteen laitoksen tulosneuvottelut pidetään perjantaina klo laitoksen seminaarihuoneessa. - FT Krister Lindén ja FT Matti Miestamo ovat molemmat saaneet kolmivuotisen tutkijatohtorin viran Suomen Akatemialta alkaen. Miestamo sijoittuu tutkijakollegiumiin. - Laitoksen johtaja ilmoittaa määränneensä amanuenssi Johanna Ratian laitoksen esittelijäksi alkaen toistaiseksi. - Dekaani on siirtänyt laitosten johtajille oikeuden nimittää ja ottaa täydentävällä rahoituksella palkattu henkilökunta, kaikki tutkijakoulutettavat sekä sivutoimisen tuntiopetuksen ja dosenttiopetuksen opettajat (tiedekuntaneuvosto , ilmoitusasiat). - Rehtori on päättänyt perustaa monikielisen viestinnän professuurin yleisen kielitieteen laitokseen. Viran opetusala on kääntämisen teoria. Virkaan tullaan tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti kutsumaan professori Andrew Chesterman alkaen. 3. Tulosneuvottelut Päätettiin, että tulosneuvotteluissa laitosta edustavat johtoryhmä in corpore, prof. Andrew Chesterman sekä amanunssit Johanna Ratia ja Päivi Väätänen. 4. Yleisen kielitieteen laitoksen tavoiteohjelma kaudelle Tiedekunnan ohjeistus on tämä: Tavoiteohjelma (max 5 sivua) sisältää laitoksen keskeisimmät tavoitteet ja priorisoinnit kaudelle ottaen huomioon laitoksen kokonaistalouden (ml. täydentävä rahoitus) ja tiedekunnan tavoiteohjelman. Siihen sisällytetään ainakin seuraavat asiat: Tutkimusta koskevat tavoitteet (ml. painopisteet ja profilointi; täydentävää rahoitusta koskevat tavoitteet ja suunnitelmat) jatkokoulusta koskevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (ml. tutkintotavoitteet FT/vuosi ja niiden perustelut) peruskoulutusta koskevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (ml. tutkintotavoitteet HuK/vuosi ja FM/vuosi sekä niiden perustelut) ns. kolmatta tehtävää koskevat tavoitteet (ml. avoin yliopisto) hallinto, tuki- ja kirjastopalveluja koskevat tavoitteet (keskitetyt / hajautetut palvelut) henkilöstöä koskevat tavoitteet (ml. virkarakenne, mutta ei yksittäisiä virkoja; tarkempi henkilöstösuunnitelma laaditaan keväällä 2007)

2 Oppiaineet tuonevat ehdotuksensa kokoukseen sisäisten käsittelyjensä pohjalta. Tekstiä yhteensä viisi sivua eli noin puolitoista sivua per aine. Käsittelyä varten voidaan pitää toinenkin kokous. Deadline on Suunnitelmissa on syytä erityisesti kiinnittää huomiota laitoksemme tutkimuksen tehostamiseen tutkimuksen arvioinnin tulosten pohjalta. Päätös: Hyväksyttiin pienin muutoksin ja lisäyksin yleisen kielitieteen ja MonAKOn esitykset (LIITE 1). 5. Kokous keskeytettiin klo ja päätettiin jatkaa maanantaina klo (kieliteknologia). 6. Jatkokokous : kieliteknologian TTS Läsnä: Fred Karlsson (johtaja), Kimmo Koskenniemi, Graham Wilcock (Ritva Lauryn varajäsenenä), Antti Arppe, Juha Hurme, Miikka Silfverberg sekä yt-menettelyn mukaisesti Johanna Ratia ja Hanna Westerlund. Kieliteknologian tts-esitys oli lähetetty etukäteen. Päätös: Esitys hyväksyttiin pienin muutoksin ja lisäyksin (LIITE 1). 7. Seuraava kokous Päätös: maanantai klo Fred Karlsson laitoksen johtaja Pöytäkirja liitteineen tarkistettu Fred Karlsson LIITE 1. Yleisen kielitieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma Hyväksytty johtoryhmän kokouksessa ja Laitoksen yleistavoite on harjoittaa laadukasta yleislingvististä, kieliteknologista ja käännösteoreettista tutkimusta ja opetusta. Yhteistyötä oppiaineiden välillä ja lähilaitosten (mm. kielten laitosten) kanssa tiivistetään erityisesti metodiopetuksen ja korpuslingvistiikan aloilla. Tutkimuksen arvioinnin arvosanaa nostetaan seuraavassa tutkimuksen arvioinnissa. 1. Yleinen kielitiede 1.1 Yleistä Mikäli käännöstieteen laitos nykymuotoisena lakkautetaan ja käännöstieteen tutkimus siirtyy Helsingin yleisen kielitieteen laitokseen, avautuu mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia lingvistiikan opetuksen ja tutkimusprofiilin kehittämiseen. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen oppiaineen valtakunnallinen vastuu kasvaa tulevaisuudessa, koska Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on tehnyt päätöksen oman yleisen kielitieteen oppiaineensa professuurin lakkauttamisesta nykyisen haltijan (s. 1944) siirtyessä eläkkeelle.

3 1.2 Tutkimus Yleisen kielitieteen henkilökunta on keskustellut edellisen tutkimuksen arvioinnin tuloksista useissa tilaisuuksissa vuoden 2006 aikana. Asia oli esillä muun muassa yleisen kielitieteen tutkijaseminaarissa sekä opettajien yhteiskokouksessa Lähivuosien tutkimuksen painopisteet ovat, ottaen huomioon sekä vakinaisen henkilökunnan kiinnostuksen kohteet että jatko-opiskelijoiden väitöskirja-aiheet: kielitypologia ja kaikkinainen kieltenvälinen vertailu, kenttätyöhön perustuva deskriptiivinen lingvistiikka, entistä huomattavampi panostus puheeseen, luonnollisten kielten kompleksisuus, Suomen pienet vähemmistökielet, korpuslingvistiikka, kielitieteen metodologiset kysymykset ja kielitieteen historia. Uusi avaus olisi askel soveltavan kielitieteen suuntaan. Tällöin kyseeseen tulisivat erityisesti Suomen maahantulokaskielet ja niihin liittyvä problematiikka, mm. näiden kielten kuvaus ja opetus Suomen yhteiskunnan ja asianomaisten henkilöiden tarpeista käsin. Tällainen avaus voisi myös olla hyödyksi opiskelijoiden työhön sijoittumiselle. Täydentävä rahoitus: oppiaineeseen kuuluu myös yksi tutkijakollegiumin tutkijatohtori. Langnet-haussa sl lienee mahdollista saada 1-2 rahoitettua jatkoopiskelijapaikkaa (päättyvässä Langnetissä niitä on nyt kaksi). SA-projekti Luonnollisten kielten kompleksisuus päättyy 12/2006. Tavoitteena on saada ainakin yksi kolmitai nelivuotinen SA-projekti sekä yksi varttuneen tutkijan yksivuotinen paikka. Pyritään yhden soveltavan projektin aikaan saamiseen (ainakin 1-2 henkilötyövuotta). 1.3 Jatkokoulutus Kirjoilla on tällä hetkellä 27 läsnä olevaa jatko-opiskelijaa, joista neljä on MonAKOn ohjauksessa. Jäljelle jäävistä 23:sta kymmenkunta on passiivisia. Aktiivisista voidaan arvioida noin viiden - seitsemän väittelevän tohtoriksi kaudella FT-tavoite voisi olla kuusi eli 2/v. Oppiaine osallistuu aktiivisesti valtakunnallisen Langnetin toimintaan (Fred Karlsson ja Seppo Kittilä ohjaajina osaohjelmassa Kielioppi ja kielen teoria, Ritva Laury osaohjelmassa Kielen rakenteet käytössä ). Oppiaine järjestää maalis/huhtikuussa 2007 sekä loka/marraskuussa 2007 Langnetin rahoituksella valtakunnallisen kaksiosaisen jatkokoulutuskurssin Kielitieteellinen tutkimusmetodiikka Kielitieteellistä jatkokoulutusta tulisi tiedekunnassa tehostaa. Pienet oppiaineet eivät yksin kykene ylläpitämään täysimittaista FT-koulutusta. Yleinen kielitiede on valmis osallistumaan kieliaineiden (ja miksei tiedekunnankin) yhteisen FT-koulutuksen kehittämiseen sekä metodiopetuksen että lingvistisen substanssin osalta. Edellytykset yhteistyölle paranevat, kun laitos muuttaa Metsätaloon. 1.4 Peruskoulutus On kolme painopistettä kaudella : laadukkaan yleisen kielitieteen peruskurssin opettaminen laajalle opiskelijajoukolle (ainakin 300 kuulijaa vuodessa), kielitieteen menetelmäopintojen kehittäminen (myös kieliaineiden tarpeisiin) sekä yleisen kielitieteen syventävien opintojen täsmentäminen uuden tutkintojärjestelmän mukaiseksi. FM-tutkintojen tavoite on keskimäärin kolme vuodessa (60% sisäänotosta), mikä vastaa viime vuosien pitkäaikaistrendiä. Sisäänotto on pitkään ollut 5 opiskelijaa vuodessa. Voisi harkita kymmenen opiskelijan ottamista joka toinen vuosi, jolloin opetustarjonta ja opetusresurssien käyttö olisi tehokkaampaa. Kielitieteellisen metodologian verkkosivustohanke viedään päätökseen 2007, mukaan luettuna fonologian ja morfologian harjoituskurssin verkkoversio. Syntaksin harjoituskurssin

4 verkkoversion laadinta käynnistetään. Tavoitteena on tuottaa 4000 opintopistettä vuodessa. 1.5 Kolmas tehtävä Professori johtaa (rahoituksen hankinta mukaan luettuna) romanikielen kansallista elvytyshanketta ja toimii useiden HY:n ulkopuolisten yhteisöjen johtokunnissa. 1.6 Hallinto-, tuki- ja kirjastopalvelut Metsätaloon siirtymisen yhteydessä olisi mahdollisimman pitkälle pyrittävä yhteisiin talon sisäisiin hallintopalveluihin (yhteistyössä keskustan hallintopalveluyksikön kanssa). 1.7 Henkilöstösuunnitelma Oppiaineeseen kuuluu nyt professori ja kaksi yliopistonlehtoria. Vireillä ei nyt ole uusia suunnitelmia. 2. Kieliteknologia 2.1 Yleistä Laitoksella on kieliteknologian opetuksessa valtakunnallinen asema ainoana kaikkien tasojen opetusta antavana yksikkönä sekä KIT-verkoston ja KIT-tutkijakoulun koordinaattorina. Laitos johtaa yhdessä Göteborgin yliopiston kanssa pohjoismaista tutkijakoulua Nordic Graduate School of Language Technology (NGSLT). Pohjoismaiden ministerineuvostolle laaditun asiantuntijaraportin (Koskenniemi, Nordgård ja Lindén 2006) perusteella pyritään saamaan jatkoa toimineelle pohjoismaiselle kieliteknologian tutkimusohjelmalle. Kieliteknologian oppiaineen yksi keskeinen tehtävä tulevalla kaudella on luoda asianmukainen tutkimusympäristö ja -yhteisö, jotka ovat osin yhteisiä lähiaineiden kanssa, mahdollisesti EU:n seitsemännen puiteohjelman infrastruktuureihin kytkeytyneenä (neuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa meneillään). 2.2 Tutkimus Oppiaineen opettajien ja tutkijoiden tutkimuksen erityiset painopistealueet ovat a) kieliteknologisen tutkimusympäristön parantaminen ja rakentaminen, b) äärellistilaisten transduktoreiden hyödyntäminen erilaisissa jäsennys- ym. menetelmissä, c) leksikoiden ja säännöstöjen automatisoitu kartuttaminen, ja d) ontologiatekniikat ja niiden sovellukset kielten ja kielitieteellisten teorioiden vertailemiseksi sekä kieliteknologiaan. 2.3 Jatkokoulutus Kimmo Koskenniemen johtama KIT-tutkijakoulu jatkaa toimintansa ainakin v loppuun ja siinä on kaksi täysrahoitteista laitoksen opiskelijaa. Pohjoismaisen NGSLT -tutkijakoulun rahoitus on varmistettu v loppuun. Tutkintotavoite: yhteensä kaksi FT-tutkintoa Perustutkintoon johtava koulutus Oppiaine pyrkii kehittämään verkostomaista opetusta toisaalta keskittymällä kotimaassa yhteistyöhön niiden laitosten kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan vastavuoroisesti palveluja tänne päin ja toisaalta kansainväliseen suuntaan, jossa on runsaasti korkeatasoisia osapuolia. Omaa opetusta kehitetään edelleen parantamalla esim. videoneuvottelun menetelmillä vuorovaikutteisuutta etäopetuksessa.

5 Sisäänotto oppiaineeseen on kymmenen vuodessa. Tarvittaessa harkitaan Kieli-, puheja käännösteknologian korvaamista kansainvälisellä tai muuten laajapohjaisemmalla ohjelmalla tai muuntamalla sitä tällaiseen suuntaan tai sen lakkauttamista kokonaan. Pääsykoetta on tarpeen kehittää siten, että sisään otettavien opiskelijoiden edellytykset formaalien menetelmien käyttöön varmistetaan paremmin, koska osa aiempien vuosien opiskelijoista on vaihtanut pois oppiaineesta, vähemmän formaaleihin aineisiin. Opettajien kuormitus on liiankin suuri. Yksi opiskelijoiden kannalta epäedullinen, mutta opettajien kuormitusta vähentävä ratkaisu olisi sisäänoton muuttaminen joka toinen vuosi tapahtuvaksi (myös maisteriohjelman osalta). HuK-tutkintojen tavoite on 2007: 9, 2008: 9 ja 2009: 9 kpl. FM-tutkintojen tavoite on 2007: 5, 2008: 5 ja 2009: 5 kpl (mukaan lukien maisteriohjelman tutkinnot). HuKtutkinnoissa päästään lähelle 60 % toteutuneesta sisäänotosta, mutta FM-tutkintojen osalta tästä jäädään opiskelijoiden siirtymisen takia suunnittelukauden aikana jonkin verran jälkeen. Maisteriohjelmasta, jossa kahden ensimmäisen vuoden sisäänotot ovat olleet kumpikin 3, päästään valmistumisessa 2/3 osuuteen (kaksi FM-tutkintoa per vuosi). 2.5 Kolmas tehtävä Oppiaineen toimesta on ylläpidetty kieliteknologian toimijoiden (henkilöiden, laitosten, yritysten) ja resurssien (aineistojen, tuotteiden, ohjelmien) dokumentointikeskusta FiLT, joka toimii osana pohjoismaista vastaavien keskusten NorDokNet-verkostoa. Kieliteknologian hankkeet kohdistuvat paljolti myös vähemmistökieliin (saamen kielet) tai esim. kehitysmaiden kieliin (swahili), jota tukevat tutkimuksen kohdat a-c (2.2). 2.6 Hallinto-, tuki- ja kirjastopalvelut Hankkeet ja verkostomainen toiminta edellyttävät jonkin verran tavanomaista enemmän hallintotoimia. Tarvittavien työasemien ylläpitämiseksi tarvitaan tavanomaista enemmän ATKtukea, vaikka käytetäänkin enenevässä määrässä HY:n vakioimia ratkaisuja. Paljon tietokonekapasiteettia ja tukea saadaan myös CSC:n Kielipankin kautta. Oppiaine tarvitsee erityisesti talletustilaa HY:n tietotekniikkaosastolta. 2.7 Henkilöstösuunnitelma Vakinaisen professuurin ja yliopistonlehtoraatin opetuskuorma on suuri. Lisäksi tarvittaisiin yhdessä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan fonetiikan oppiaineen kanssa kustannettava puheteknologian yliopistonlehtori. Muutenkin tiedekunnan olisi järjestettävä oppiaineelle opetusresursseja vastaavassa suhteessa kuin muille oppiaineille, joiden tutkintomäärät ja tavoitteet ovat vastaavat. Laitoksella toimii myös SA:n rahoituksella post doc -rahoituksella tutkija (Krister Lindén) suunnittelukauden ajan. 3. MonAKO 3.1 Yleistä Tärkein tavoite on valmistautua Käännöstieteen laitoksen uuteen sijoittumiseen. Helsingin yliopiston kääntäjäkoulutus saattaa vähitellen siirtymä pääosiltaan yleisen kielitieteen laitokseen, eli MonAKOon. Lienee suunniteltava uusi maisteriohjelma muiden kielten laitosten kanssa. Jos rehtori hyväksyy tiedekunnan esityksen monikielisen professorin viran perustamisesta (aluksi 50%), MonAKOn resurssit ovat vain puoliviran vähemmän kuin nyt. MonAKOsta ei tule pääainetta. Omia FM-tutkintoja ei tule olemaan. Graduseminaarin tavoitteena on gradua vuodessa kieliaineiden hyväksi.

6 3.2 Tutkimus Outi Paloposken (et al.) toimittama suurteos suomentamisen historiasta ilmestyy v (SKS). Yleisenä tavoitteena on lisätä referee-lehdissä julkaistujen artikkeleiden määrää. Tutkimusprofiilin painopisteet ovat edelleen kääntämisen käsiteanalyysi, kääntämisen historia ja tutkimusmetodologia. 3.3 Jatkokoulutus ja jatkotutkinnot Tutkimusmetodologia on painopisteenä useilla perus- ja aineopintojen kursseilla. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa jatkokoulutuksen käännöstieteen metodikurssi myös perustutkintoopiskelijoiden soveltuvaksi. MonAKOn ohjauksessa on tällä hetkellä 10 jatko-opiskelijaa, joista 2 on äityislomalla. Jotkut ovat yhteisohjauksia toisen laitoksen kanssa. Uusissa ohjaussopimuksissa otetaan käyttöön yhteisohjaus (Chesterman + Paloposki). Odotettavissa olevat FT-tutkinnot : ainakin kolme. Yksi väitöskirja on esitarkastuksessa (Laygues). Toinen mennee esitarkastukseen v lopussa tai v alussa (Nordmann; Langnet-stipendiaatti). Yksi lisensiaatti on korjausvaiheessa (Savolainen). Toisen Langnet-stipendiaatin työ (Tuominen) on vielä kesken. Langnet-omarahoitteisen jatkoopiskelijan työ (Hekkanen) valmistunee esitarkastukseen v aikana. Uudessa Langnethaussa (2007-) on 4 MonAKOn ohjauksessa olevaa opiskelijaa. MonAKOn prof. on edelleen mukana useiden referee-lehtien toimituskunnissa ja kansainvälisissä graduate-school toiminnoissa, sekä Langnetin ohjaajapoolissa. Yliopistonlehtori on myös mukana Langnet-poolissa. 3.4 Opintopisteet, perusopetus Tavoitteena on 2000 op/v. Tulkkauksen opetus jatkuu (konferenssitulkin koulutushanke loppui ) syventävien opintojen yhtenä vaihtoehtona. Metsätalon tulkkauskoppeja käytetään hyväksi. 3.5 Täydentävä rahoitus MonAKO on mukana Palmenian ja oikeustieteellisen laitoksen kanssa oikeustulkin koulutushankesuunnitelmassa (Palmenian johtama TUNE-hanke; rahoitusta ei vielä ole). Web-etäopetusprojekti (2007, atk-suunnittelija Mikko Laaksonen): Projektin tarkoituksena on tuottaa Web-sivustolta käsin käytettävää opetusmateriaalia kurssille Cmo242 (tietokoneavusteisen kääntämisen harjoituskurssi) ja myöhemmin myös Cmo141 (tietokoneen käyttämisen peruskurssi). Kustannusarvio: 3600 per kurssi + sivukulut. 3.7 Kolmas tehtävä Suunnitteilla oleva oikeustulkin koulutushanke toteutuu. MonAKO säilyttää hyvät yhteydet kääntäjien ja tulkkien kanssa, mm. ammattiliiton suuntaan (mm. Kääntäjä-lehden toimituskunnassa Paloposki). Yhteistyö jatkuu TSKsanastokeskuksen kanssa (terminologia, tuntiopetus). Kääntäjien työ ja käännöstutkimus tuodaan esille Mikael Agricola -juhlavuoden aikana v (Paloposki on mukana SKTL:n ja Kotuksen Oma kieli, oma mieli -työryhmässä). 4. Koko laitoksen kokopäiväisesti palkatun tutkimushenkilökunnan tavoite Tutkimushenkilökunta kiinnittää erityistä huomiota julkaisufoorumiensa valintaan mahdollisimman näkyviksi. Jokaisella kokopäiväisesti palkatulla tulisi olla ainakin kaksi julkaisua vuodessa, joista ainakin toinen JULKI-luokassa B1. Mitä enemmän tutkimusaikaa

7 työsuunnitelmaan kuuluu, sitä enemmän julkaisuja tulisi olla yli tämän minimin.