TOIMIELIN SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA

Transkriptio

1 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE VASTUUHENKILÖ TEHTÄVÄKUVAUS Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalaisopisto ja musiikkiopisto), liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut Jukka Talka (2017 Jyrki Lumiainen) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaiset palvelut vastaavat laissa säädetyistä ja muutoin määrätyistä tehtävistä, jotka koskevat kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, vapaan sivistystyön sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämistä. Näiden palveluiden tehtävänä on tukea ja edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä tasokkaaseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan sekä elinikäiseen oppimiseen. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA kokouksia 7 Salminen Toni, pj 7 Murto Sari, vj - Uusitalo Joona, vpj. 4 Seppä Jouni, vj. - Berg Rauno, j. 5 Tanninen Eetu, vj. - Holmanen Kirsi, j. 6 Tuominen Outi, vj. - Klapuri Tintti, j. 3 Riipinen Hannu, vj. - Nisu Teemu, j. 2 Virtanen Jari, vj. - Kuisma Karoliina, j. 7 Ristilä Pasi, vj. 1 Pirhonen Henna, j. 6 Mäenpää Marja, vj. - Rantanen Riitta, j. 7 Heino Outi. vj. - Hörkkö Jaana, kh:n ed. 6 Rautio Rauno, kh:n ed, vj - Pohjola Kari, esittelijä 5 Pesonen Arja, esittelijä alk. 1 Lehtisalo-Toivonen Satu, pöytäkirjanpitäjä 7 Läsnäolokerrat Kallio Jarkko, kh:n pj. - Jussinmäki Jari, kaupunginjohtaja - Talka Jukka, sivistysjohtaja 2

2 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Paimion opisto Musiikkiopisto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: Kulttuuripalvelut 1,26 Kirjasto 4 Paimion opisto 1, tuntiopettajaa Musiikkiopisto 4 + kuusi tuntiopettajaa Liikuntapalvelut 6,1 Nuorisopalvelut 4,1 Muutokset sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisissa palveluissa Vapaa-aikatoimenjohtaja, joka toimi myös Paimion opiston rehtorina, jäi tehtävästään eläkkeelle loppuvuodesta 2015 ja virkaa ei täytetty. Paimion opiston rehtorin virka täytettiin Sivistysja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden vastuuhenkilönä toimii sivistysjohtaja vuoden alusta voimaan astunut lautakunnan alaisiin tehtäviin liittynyt organisaatiomuutos vaikutti Paimion opiston ja kulttuuripalveluiden toimintaan. Opiston toimistosihteeri siirtyi osaaikaeläkkeelle, minkä vuoksi museo- ja kulttuurisuunnittelijan työpanoksesta 50% käytetään opiston työtehtäviin. Tämä näkyy suoraan kulttuuripalvelujen tarjonnan vähenemisenä. Kirjaston henkilömäärää vähennettiin yhdellä henkilöllä, minkä johdosta aukioloaikoja jouduttiin supistamaan ja tapahtumatarjontaa vähentämään. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset (sisäiset kulut mukana = ) - menot yhteensä: tulot yhteensä: nettokustannus:

3 TOIMIELIN TEHTÄVÄ (Tulosalue) VASTUUHENKILÖ Tavoitteet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Tiivistetään ja kehitetään edelleen yhteistyötä sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa jatketaan yhteistyömuotojen kehittämistä. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä tapahtumia sekä yhteistä markkinointia ja koulutusta. Vuosille laadittu kulttuuristrategia päivitetään nykyisen taloussuunnitelmakauden aikana Toteutuminen Kulttuuripalveluiden palvelut on pyritty saamaan kaikkien saavutettavissa oleviksi, järjestämällä mahdollisuuksien mukaan maksuttomia tapahtumia sekä hinnoittelemalla pääsymaksut kohtuullisiksi. Kulttuuritarjonta on sovitettu niihin henkilöstö- ja taloudellisiin resursseihin, joita on ollut käytettävissä. Taloussuunnitelman hyväksymisen jälkeen kulttuuripalvelujen henkilöstöresurssit supistuivat, mikä aiheutti tarpeen supistaa kulttuuripalveluiden palvelutarjontaa. Paimiosalin kuukausikonserttisarjaa ei järjestetty aiempien vuosien tapaan vuonna Lisäksi Paimion kotiseutumuseota ei pidetty avoinna kesällä Kotiseutumuseon lainamakasiinin alakerta luovutettiin kuitenkin yksityisen taiteilijan taidenäyttelyn järjestämiseksi. Kaupungintalon näyttelyparven näyttelyt ovat vakiintuneet osaksi kulttuuritarjontaa. Vuoden aikana parvella oli yhdeksän näyttelyä. Kulttuurimatkoja järjestettiin vuonna 2016 viisi, joista yhdessä tehtiin yhteistyötä Paimion liikuntapalvelujen kanssa ja yhdessä Käsityömuseo Miilan kanssa. Vuosittain toistuvista tapahtumista toteutuivat Kansallisen veteraanipäivän tapahtuma, Varsinais- Suomen museopäivä sekä Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Kaupungintalo-kirjastossa järjestettiin yhteisvoimin muutamia tapahtumia, joihin kulttuuripalvelut osallistui joko päävastuullisena tai osavastuullisena tahona. Lautakunnan alaisten toimijoiden yhteisprojektina järjestettiin syyskuussa Paimiossa ensimmäistä kertaa Elävä kirjasto tapahtuma. Yhdenvertaisuutta edistävässä, toiminnallisessa menetelmässä paperisten kirjojen sijaan lainattiin oikeita ihmisiä keskustelua varten. August Pyölniitun museo oli avoinna heinäkuun sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina järjestettiin perinteinen Pyölniittupäivä. Pyölniitun museo sai Museovirastolta keväällä 6000 euron avustuksen museon kirjakokoelman luettelointiin ja kuntokartoitukseen. Luettelointityö suoritettiin kesä-syyskuun välisenä aikana. Kulttuuripalvelut jatkoi tiivistä yhteistyötä Lyyli Tuomolan säätiön kanssa. Samoin yhteistyötä tehtiin myös Paimion opiston (ml musiikkiopisto), Paimion Sähkömuseosäätiön, matkailuneuvonnan, Paimion opasryhmän, Paimion kirjaston sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa.

4 Kulttuurin kohdennetut tuet jaettiin ensimmäistä kertaa lautakunnan vuonna 2015 hyväksymien tukisääntöjen mukaisesti. Kohdennettuja tukia myönnettiin euroa 13 eri hankkeelle. Mauri Perkonojan lahjoitusrahaston sääntöjen mukaisesti järjestettiin kesällä Paimion kaunein piha kilpailu, jonka tulokset julkistettiin syyskuun alussa Elävä kirjasto-tapahtuman yhteydessä. Perkonojan rahastostosta myönnettiin keväällä uudistettujen sääntöjen pohjalta myös kaksi 100 euron stipendiä vähävaraisille paimiolaisille opiskelijoille. Kotiseutuarkiston ja kirjaston kotiseutukokoelman välisiä päällekkäisyyksiä poistettiin vuoden lopulla määräaikaisen työntekijän voimin. Saman työntekijän toimesta kotiseutuarkistoon lahjoitettua arkistomateriaalia järjestettiin 0,3 hyllymetrin verran. Ylikunnallista yhteistyötä on toteutettu mm. Turun seutukunnan kuntien kulttuurivastaavien Oikeesti jotakin verkoston kesken. Konkreettista yhteistyötä on ollut esimerkiksi kesätapahtumien yhteismarkkinoinnissa ja hautausmaakierrosten järjestämisessä. Verkoston puitteissa toteutettava Sata kohtaamista yhteisötaidehanke alkoi Paimiossa lokakuussa 2016, jolloin järjestettiin Kohtaamisten kartta työpaja. Suomi 100 vuotta juhlavuoteen tähtäävä yhteisötaidehanke jatkuu vuonna 2017, jolloin Paimio on mukana myös Kuulumiset-sanomalehtiprojektisssa. Kaupunginhallitus nimesi maaliskuussa 2016 Suomi 100 koordinaatiotyöryhmän, joka aloitti jo keväällä 2016 Suomi100&Paimio20 juhlavuoden hankkeiden suunnittelun. Juhlavuodelle hyväksyttiin euron budjetti, jonka puitteissa uudenvuodenaattona järjestettiin kaupungintalo-kirjastossa Juhlavuoden aloitustapahtuma yhteistyössä kirjaston ja paikallisten yhdistysten kanssa. Vuoden 2016 taloussuunnitelmaan kirjattua kulttuuristrategian päivittämistä ei aloitettu vuoden 2016 aikana.

5 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Arja Pesonen Tavoitteet Kirjasto palvelee kaikenikäisiä paimiolaisia osana lähes koko Varsinais-Suomen kattavaa kirjastoyhteistyötä, Vaski-kirjastoja. Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä verkossa että kirjaston fyysisissä tiloissa. Aineistokokoelma on ajantasainen ja monipuolinen, hyvin järjestetty ja selkeästi asetettu esille eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden. Toimiva kirjastojärjestelmä ja asiantunteva henkilökunta tekevät aineiston löytämisen helpoksi. Asiakkaiden käyttöön on varattu työasemia sähköisten palvelujen käyttöön. Vaski-kirjastojen yhteistyö tuo maakuntatasoiset aineistokokoelmat ja erilaisia sähköisiä aineistoja kaikkien paimiolaisten ulottuville. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja kaupungin sivistys- ja vapaaaikapalvelujen kanssa. Kaikki Paimion ala- ja yläasteikäiset koululaiset perehdytetään kirjaston palveluihin eri luokka-asteilla. Toteutuminen Kirjasto tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja tilankäyttöön. Kirjastossa järjestetään säännöllisesti Paimion opiston opetusta, minkä lisäksi perusopetuksen opettajat tuovat lapsia ja nuoria yhä enemmän oppitunneilla kirjastoon. Myös erilaisia vapaamuotoisia kerhoja kokoontuu aika ajoin kirjaston tiloissa. Uudella palvelumuotoilulla on pyritty parantamaan kirjaston käyttäjien asiakaskokemusta. Uudenlainen palvelutiski on tehnyt henkilökuntaa saavutettavammaksi ja aineistoja on järjestetty uudelleen, esimerkiksi siten, että suosituimmat aineistot ovat keskeisimmällä paikalla. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston tekemä päätös jättää avautunut kirjastovirkailijan toimi täyttämättä tuli voimaan 2016 vuoden alusta. Tämä tarkoitti, että vakituisen henkilöstön määrä Paimion kirjastossa väheni viidestä neljään henkilöön, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositus yleisille kirjastoille on 1 henkilötyövuosi tuhatta asukasta kohden. Henkilöstövähennys on vaikeuttanut laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamista entisestään ja vaikuttanut kirjastopalveluiden saatavuuteen heikentävästi. Tilastojen valossa se on myös laskenut kirjastopalveluiden suosiota, sillä verrattuna edelliseen vuoteen, on Paimion kirjaston käyttö selvästi laskenut. Kirjastossa käynnit vähenivätt 19% viime vuodesta, mikä tarkoittaa lähes käyntiä vähemmän. Lasku kävijämäärissä johtunee suurelta osin aukioloaikojen supistuksesta. Lainaustenkin määrä laski lähes lainalla eli yli 7%. Lainaus / aukiolotunti kasvoi kuitenkin hieman (vuonna ,2 lainaa/aukiolotunti ja vuonna ,5 lainaa/aukiolotunti). Uutuushankinnoissa ei tavoitettu Opetus- ja kullttuuriministeriön asettamaa suositusta, joka on 400 kirjaa / 1000 asukasta eikä edes Varsinais-Suomen keskitasoa, joka vuonna 2015 oli 305 kirjaa / 1000 asukasta. Kirjoja hankittiin Paimion kirjastoon vain 243 / 1000 asukasta. Aineistohankintaan vaikutti osittain kirja-aineiston toimittajan aikaisempaa kalliimmat hinnat ja osittain supistunut henkilöstöresurssi, joka vaikeuttaa kaikkea kirjaston toimintaa, myös aineiston hankintaa. Niinpä vuonna 2016 ajantasaisen aineiston tarjoamisessa asiakkaille nojauduttiin entistä enemmän Vaskiyhteistyön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vaski-yhteistyö saa asiakkailta paljon kiitosta, ja kirjaston arjessa tämä näkyy yhä kasvavana varausten määränä. Paimion kirjasto osallistui vuonna 2016 aktiivisesti Vaski-yhteistyön kehittämiseen. E-aineistojen määrän kasvattaminen on yksi Vaski-kirjastojen yhteisistä päämääristä. Vaski-kirjastojen yhdessä hankkimien e-aineistojen (e-kirjat, verkkolehdet) lisäksi Paimion kirjasto tarjoaa asiakkailleen kotimaisia sähköisiä aikakauslehtiä tarjoavan emagz-palvelun. Lehtilukusalissa on asiakkaille varattu työasema verkkolehtien lukemiseen. Lisäksi verkkolehtiä voi kirjastossa lukea omalta laitteelta kaupungin langattoman verkkoyhteyden kautta.

6 Panostusta kouluyhteistyöhön jatkettiin vuonna Kirjasto sai AVI:lta jälleen hankerahoitusta kouluyhteistyön kehittämiseen. Hankkeen omarahoitusosuus saatiin Paimion kaupungin perusopetuksen yhteisistä määrärahoista. Tällä rahoituksella saatiin palkattua määräaikainen henkilö kirjaston asiakaspalveluun ja kokoelmatyöhön, jotta kirjaston kouluyhteistyöstä vastaava kirjastonhoitaja pystyi viemään koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä yhä pidemmälle uuden opetussuunnitelman mahdollistamaan suuntaan. Kirjastonhoitaja jalkautui aktiivisesti kouluille tekemään lukemista ja monilukutaitoa edistävää yhteistyötä ja kirjasto näkyy nyt Paimion koulujen opetussuunnitelmassa yhtenä oppimisympäristönä. Hankerahoituksen päättyessä, palveluita kouluille ei voida enää samassa mittakaavassa tarjota, ellei lisärahoitusta saada. Satutunnit, lukupiirit ja musiikkiopiston oppilaskonsertit toteutettiin suunnitellun mukaisesti. Muiden tapahtumien järjestämisessä tehtiin yhteistyötä muiden sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapalveluiden kanssa yhteistyössä aloitettiin liikuntavälineiden lainaustoiminta. Marraskuun alusta kirjastonjohtajan virassa aloitti Arja Pesonen Kari Pohjolan irtisanouduttua tehtävästä.

7 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Satu Lehtisalo-Toivonen Paimion opisto (kansalaisopisto) Tavoitteet Kansalaisopisto pyrkii sekä säilyttämään perinteitä että vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jokaiselle kuntalaiselle annetaan mahdollisuus saada edullista opetusta omalla paikkakunnallaan. Kansalaisopisto on osaavana lähipalvelun oppilaitoksena kaikille kuntalaisille avoin ja joustava oppimisympäristö. Opetusta pyritään antamaan kustannustehokkaasti. Tavoitteena vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin entistä monipuolisemmalla tarjonnalla, mikä houkuttelee uusia asiakkaita. Yhteistyötä lisätään eri tahojen, mm. kolmannen sektorin kanssa. Kielissä jatketaan etäopetuskurssien tarjoamista, mikä laajentaa asiakaspohjaa kuntarajojen yli. Lapsille ja nuorille suunnataan lisää liikunta- ja musiikkiharrastusta, jonka lisäksi toimii aktiivisesti myös kuva- ja kädentaitojen koulu. Seniori-ikäisten tietotekniikan valmiuksia pyritään parantamaan pienryhmäopetuksella. Markkinoinnissa laajennetaan sosiaalisen median käyttöä perinteisten mainoskanavien rinnalla. Näkyvyyttä pidetään yllä myös konserteilla, kuva- ja käden taitojen näyttelyillä sekä muilla tapahtumilla. Toteutuminen Vuoden 2016 talousarvioon tehdyn muutoksen johdosta kurssimaksuja jouduttiin nostamaan sekä opetusta supistamaan. Tästä huolimatta opisto on onnistunut tarjoamaan tietoja ja taitoja, sekä harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille. Pieniä opetusryhmiä yhdistettiin, jolloin opetusta on pystytty antamaan kustannustehokkaammin. Maksutuloja saatiin aiempaa enemmän ja henkilöstökulut pienenivät. Kokonaiskustannukset nousivat jonkin verran, sillä kaupungin kiinteistökuluja jyvitettiin opistolle aiempaa enemmän. Kansalaisopisto täytti 50 vuotta vuonna Opiston juhlavuoden kunniaksi järjestettiin mm. vanhojen käsitöiden näyttely, liikunnan pop-up tapahtuma, sekä 50 vuotisjuhla, jossa oli monipuolisesti esillä opiston toimintaa musiikki- ja tanssiesitysten muodossa. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille kuntalaisille ja niihin osallistuttiin innokkaasti. Konsertit, käden taitojen näyttelyt, lasten esitykset toivat opistoa esille uusille kohderyhmille. Espanjan teemavuoden johdosta saatiin opistolle joidenkin vuosien tauon jälkeen luentoja. Paimion opisto on ollut hyvin esillä sosiaalisessa mediassa ja se koettiin tärkeäksi markkinointikanavaksi. Facebookin rinnalle otettiin käyttöön Instagram. Opiston toiminnasta julkaistiin myös aiempaa enemmän artikkeleita sanomalehdissä. Kielten etäopetuskurssit toivat uusia asiakkaita oman kunnan ulkopuolelta. Seniori-ikäisten aktivoimisessa kohtaamaan nykypäivän haasteet onnistuttiin hyvin. Soveltavan liikunnan kursseja toteutettiin edelleen yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa. Yhteistyö eri toimialojen välillä, sekä hanke- että opintosetelirahoitus ovat mahdollistaneet monipuolisen toiminnan ja osittain maksuttomankin opiskelun seniori-ikäisille ja alhaisen pohjakoulutuksen saaneille opiskelijoille. Opistossa on huomioitu myös maahanmuuttajat suomen kielen opetuksella. Opetuksen ja henkilöstön arvioinnin perusteella opetus on todettu laadukkaaksi ja työympäristö mielekkääksi. Yhteistyö muiden opistojen kanssa on toiminut hyvin. Opetushenkilöstölle tarjottiin pedagogista ja hankeyhteistyön koulutusta opistojen yhteisellä Osaava-hankkeen rahoituksella. Laatu- ja kehittämisrahoituksella toteutettiin Mennääks tänne? hanke kuntalaisten ja

8 yhdistystoimijoiden aktivoimiseksi ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Hankkeen johdosta alettiin yhteistyössä yhdistysten kanssa suunnitella mm. Suomi100 juhlavuoden tapahtumia. Paimion opisto (musiikkiopisto) Tavoitteet Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista, tavoitteellista ja monipuolista musiikin perusopetusta erityisesti lapsille ja nuorille lähiopetuksena sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria eri tavoin. Myös aikuisten omaehtoista musiikin harrastamista pyritään tukemaan. Opetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin itsenäiselle ja elämänikäiselle harrastamiselle. Samalla opetus antaa valmiudet jatkaa myös musiikin ammattiopintoihin. Opisto on menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Yksilöopetuksen tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta ja taiteen perusopetuksen valtakunnallisia perusteita noudattavan opetussuunnitelman puitteissa. Opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan mahdollisuus toteuttaa itseään oman kokemisen ja tekemisen kautta. Opetus edistää luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa ja heidän lähipiirissään myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Tavoitteena on laajentaa musiikkileikkikoulutoimintaa myös päiväkoteihin. Lukioyhteistyö musiikin valinnaisuuden lisäämiseksi ja lukiokursseiksi etenee opintosuunnitelmien mukaisesti. Vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja muuta taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa on tärkeää. Musiikkiopisto myy palvelujaan lähikunnille. Toteutuminen Opetukselliset tavoitteet annetun laajan oppimäärän mukaisen opetuksen mukaan ovat toteutuneet resurssien puitteissa. Vuoden 2016 talousarvioon tehdyn muutoksen johdosta lukukausimaksuja jouduttiin nostamaan, jotta saatiin enemmän maksutuloja. Tuntimäärää jouduttiin hieman vähentämään, jonka johdosta soitonopetuksessa aloitettiin pari- ja ryhmäopetusta. Tämä mahdollisti käytännössä sen, että kaikki musiikkiopistoon pyrkineet voitiin ottaa oppilaiksi. Musiikkikerhoa pidettiin sekä paimiolaisille että sauvolaisille iltapäiväkerholaisille. Muskaritoiminta jatkui jo vakiintuneesti yhdessä paimiolaisessa yksityisessä päiväkodissa. Samoin jo pitkään toiminut englanninkielinen muskari Easybiisi jatkoi toimintaansa. Lisäksi aloitettiin Tjolahåpp eli "kastautuminen kaksikielisyyteen - osittain ruotsin kieltä käyttävä perhemuskari" -lyhytkurssi, jota on tarkoitus jatkaa ja laajentaa tulevana vuonna. Musiikkileikkikoulutoiminnalla tavoitetaan koko perhe ja lapsen lähipiiri, ja toiminnan yhdeksi tärkeäksi ulottuvuudeksi on noussut Paimioon muuttavien lapsiperheiden sosiaalinen verkostoituminen ja integraatio paikalliseen elämään ja toimintaan. Musiikkiopisto järjesti monenlaisia omia musiikkitilaisuuksia. Lisäksi musiikkiopiston oppilaita, kuorolaisia, muskarilaisia ja opettajia esiintyi monissa muissa tilaisuuksissa sekä Paimiossa että Sauvossa, mm. itsenäisyysjuhlissa. Yhteistyötä tehtiin kirjastojen, koulujen ja seurakuntien kanssa niin Paimiossa kuin Sauvossa.

9 Sauvon kunnan kanssa on tehty pysyvä sopimus oppilaspaikoista. Muilta paikkakunnilta kotoisin olevat voivat opiskella avoimella osastolla omakustannushintaan. Musiikkileikkikouluun voi tulla kotipaikkakunnasta riippumatta samalla maksulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi musiikkiopistolle euron hankerahoituksen, joka liittyi yhteen hallituksen kärkihankkeista eli taiteen perusopetuksen saatavuuden parantamiseen. Paimion musiikkiopisto ideoi Eskarista estradeille hankkeen, jossa musiikkiopiston opettajat pitävät alakouluissa koulupäivän jälkeen Soitinkerhoja. Niissä eri soittimiin pääsevät tutustumaan sellaiset lapset ja nuoret, joilla vielä ei ole musiikkiharrastusta. Eskarilaisille on hieman vastaava kerho aamupäivisin. Kaksivuotisen hankkeen ensimmäisenä vuonna mukana ovat Hanhijoen ja Kriivarin koulut sekä Jokelan päiväkoti. Toisena vuonna toiminta laajenee muihin paimiolaisiin päiväkoteihin sekä Sauvoon. Musiikkiopisto on vuodesta 2013 ollut mukana Turun konservatorion isännöimässä Osaavammat musiikkioppilaitosten opettajat hankkeessa, jonka puitteissa varsinaissuomalaisten musiikkioppilaitosten opettajille järjestetään monenlaista täydennyskoulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia. Musiikkiopisto: Esiintymiset omissa tilaisuuksissa Esiintymiset muualla Oppilaiksi hakijat Hyväksytyt TPO -oppilaita Musiikkileikkikouluryhmiä Kuorolaisia (mus.op. ulkopuolisia) Kielipainotteisia muskariryhmiä Musiikin iltapäiväkerhoryhmiä Maininnat mediassa Kansalaisopisto: Kurssien kokonaismäärä Musiikkiesiintymiset Liikunta- ja tanssikursseja Kielten kursseja Musiikin opetusta Näyttelyitä Seniorien päiväkursseja Opintoseteliavusteisia kursseja 16 kpl 4 kpl 27 oppilasta 25 oppilasta 132 oppilasta 19 kpl, yht. 144 lasta 15 oppilasta 2 kpl, yhteensä 14 lasta 2 kpl, yhteensä 14 lasta 17 kpl 292 kpl, yht kurssilaista 7 kpl 85 kpl, yht opiskelijaa 58 kpl, yht. 517 opiskelijaa 2541 tuntia 3 kpl 35 kpl, yht. 478 opiskelijaa 36 kpl, yht. 521 opiskelijaa

10 TOIMIELIN OSATEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelut (Liikunta- ja nuorisopalvelut) Mia Lemberg Liikuntapalvelut Paimion kaupungin liikuntapalveluista vastaavat liikunnanohjaaja, erityisliikunnanohjaaja sekä Paimion uimahalli Solinan kaksi uinninvalvojaa ja kaksi kassatyöntekijää. Tavoitteet Liikuntapalveluiden tavoitteena on aktivoida erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia matalan kynnyksen liikunnan keinoin sekä Paimion ja Sauvon yhteisen liikuntaneuvonta hankkeen käynnistäminen. Lisäksi tavoitteena on Rajattomasti liikuntaa -hankkeen ja seurayhteistyön kehittäminen. Toteutuminen Tavoitteisiin on vastattu jatkamalla mm. matalan kynnyksen Intti Action -ryhmää ja monialaista Lipake Peimari -hanketta. Lisäksi liikuntapalvelut on kouluttanut vertaisliikuttajia ikääntyneiden ohjaamiseen sekä välkkäri-ohjaajia koulujen liikuntaryhmien ohjaamiseen. Seurayhteistyötä on kehitetty kouluttamalla yhteistyössä Liiku ry:n kanssa Seurat matalan liikuntakynnyksen tuottajina -koulutuksella sekä tarjoamalla mahdollisuuden Rajattomasti Liikuntaa -hankkeen koulutuksiin. Yhteistyötä lukion kanssa vietiin eteenpäin kehittelemällä kerho-ohjaajakurssia ja aloittamalla keskustelut urheiluakatemiatoiminnan käynnistämisestä Paimiossa. Syyskuussa vietettiin liikunnan unelmakuukautta. Liikunnanohjaajan perustehtävänä on kuntalaisten liikkumaan aktivointi luomalla mahdollisuuksia omatoimiseen ja seurojen tuottamien liikuntamuotojen harrastamiseen. Yhteistyötä tehdään koulujen kanssa, muun muassa liikunnanohjaaja järjesti kouluilla liikuntakerhoja sekä peruskoulun 1. luokkalaisille uimakoulun kevään aikana. Liikuntapalvelut tukee seuroja jakamalla perustoimintatukea ja koulutusavustuksia sekä soveltavan liikunnan kohdennettuja tukia. Seuroille myönnetään lisäksi salivuoroja käyttöön maksutta. Soveltavan liikunnan tehtävänä on tarjota liikuntamahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville kuntalaisille. Soveltava liikunta sisältää mm. liikuntapalveluiden järjestämiä liikuntaryhmiä eri kohderyhmille. Erityisliikunnanohjaaja kouluttaa ikääntyneiden vertaisliikuttajia sekä tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa sekä erityispäivähoidon ja kehitysvammaisten toimintakeskusten, vanhus- ja vammaisneuvostojen ja järjestöjen kesken. Yhdenvertaisuus ja suvaitsevuus -teemaa toteutettiin yhteistyössä koko vapaan sivistystyön toimesta Elävä kirjasto - tapahtumalla. Omatoimista liikuntaa ovat tukeneet mm. seniorikortit, Paltanpuiston kuntosalikortti, Mihi-passit- ja ryhmät, seudulliset nuorisokortit, saattajakortit sekä kirjastossa kiinteästi toimiva liikuntavälinelainaamo. Viikonlopuille on myönnetty sulkapallovuoroja kuntalaisten käyttöön ja on suunniteltu sähköisen varauskalenterin käyttöönottoa, jotta salivuorojen varaaminen ja myöntäminen helpottuisi. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen, kuten olemalla mukana Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hankkeessa. Vuoden aikana Ville Rahila -työryhmä on jatkanut ulkokuntosalihankkeen toteuttamista ja vuoden lopulla lähetettiin avustushakemus Lounais-Suomen Aluehallintovirastoon. Yhteistyö teknisen toimen kanssa on tiivistynyt kuluneen vuoden aikana. Jokipuistoon on saatu pienpelikenttä (petanque- ja boccia -kenttä), ulkoshakki, sekä urheilupuistoon hankittu monitoimikuntoiluteline.

11 Uimahalli Solinassa on käytössä nuorisokortti, seniorikortti, saattajakortti sekä move-kortti eri kohderyhmille. Uutena Solinassa otettiin käyttöön 1.-luokkalaisten uintikortti. Ykkösten uimakortit ovatkin mukavasti tuoneet uusia kasvoja uimahallille. Kortti on voimassa kulloisenkin lukuvuoden loppuun. Kortti lisää myös maksavia asiakkaita, sillä kortin kanssa on aina tultava mukaan maksava aikuinen. Koko toimintakauden kävijämäärä on , joka on pientä nousua edellisestä vuodesta. Voidaankin todeta, että kuntalaiset ovat käyttäneet uimahallin palveluita hyvin. Liikuntapalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2016: Liikunnanohjaajan ohjatut ryhmät 149 osallistujaa, 1136 käyntiä Koulujen vertaisliikuttajakoulutukset 26 osallistujaa Peuhis (8) 465 osallistujaa Polkuretki (1) 76 osallistujaa Miniolympialaiset 120 osallistujaa LiPaKe- Peimari liikuntaneuvontaan osallistui 23 osallistujaa LiPaKe-Peimari tapahtumat (2) 170 osallistujaa Liikuntavälinekirjaston välinelainaukset 226 lainausta Erityisliikunnanohjaajan ohjatut ryhmät 769 osallistujaa, 5293 käyntiä Soveltavan liikunnan tapahtumat (4) 255 osallistujaa Kehitysvammaisten tapahtumat (3) 130 osallistujaa Ikääntyneiden retki 52 osallistujaa Vertaisohjaajien tapaamiset (2) 21 osallistujaa Liikuntapalveluiden uimakoulut 90 osallistujaa Liikuntapalveluiden järjestämät koulutukset (4) 135 osallistujaa Ui Kesäksi kuntoon, vesijuoksuintrot (2) 60 osallistujaa Hulivili-uinnit (2) 60 osallistujaa Kuutamouinnit (3) 110 osallistujaa Myönnetyt saattajakortit 31 kpl 70+ seniorikortit 145 kpl 3230/ seniorikortit 102 kpl 2839/2386 Nuorisopalvelut Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat erityisnuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ja pajaohjaaja. Tavoitteet Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen. Monipuolisen vapaa-ajantoimintojen tarjoamisen ja monialaisen yhteistyön kautta on tavoitteisiin pyritty vastamaan. Toteutuminen Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leiri- ja retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiossa, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä

12 tehdään yli hallinto- ja kuntarajojen, esimerkkinä mm. Elävä Kirjasto-tapahtuma Paimion kirjastossa yhteistyössä vapaa-aikapalveluiden, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden kanssa. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään katupäivystys Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Toimintavuotena on lisätty monialaista yhteistyötä entisestään ja otettu käyttöön uusia toimintatapoja, esimerkiksi KiVi-ryhmä yhteistyössä koulupalveluiden kanssa erityistä tukea tarvitseville yläkoulun oppilaille. Etsivä nuorisotyö ja nuorten pajatoiminta on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet paimiolaiset ja sauvolaiset vuotiaat nuoret. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkari-toiminnasta. NuortenTupa on pienryhmätoimintaa, jonka kesto on noin 3-6 kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta. Paja- ja etsivästä työstä on tehty selvitys kaupungin hallitukselle elokuussa 2016, jotta työntekijöiden työsuhteet saataisiin vakinaistettua. Nuoria aktivoiva seutukunnallinen nuorisokortti sekä vuotiaille sosiaalista tukea tarvitseville nuorille suunnattu CultureMove-kortti ovat löytäneet paikkansa nuorten keskuudessa. Nuorisopalveluiden toimintaan osallistuneet vuonna 2016: Tillintuvan avoin nuorisotyö Iltapäivä nuorisotalotoiminta Tillintuvan nuorisotapahtumat (4) Nuorisokahvilatoiminta 7-luokkalaisten toimintapäivät Kesäleirit (3) Sporttibaana Retket (4) Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Sporttipäivä Nuorisoneuvosto (8 jäsentä) Tukioppilastoiminta Pienryhmätoiminta (2) Valomerkki-keskustelut Katupäivystys Parkki Murkkufoorumi (5) Ehkäisevän päihdetyön viikko Vanhemmuuden viikko Etsivä nuorisotyö NuortenTupa Nuoriso- ja CultureMove-kortit 6100 käyntiä 900 käyntiä 300 nuorta 2300 käyntiä 150 oppilasta ja tukioppilaat 109 lasta 60 lasta 109 osallistujaa 100 osallistujaa 25 osallistujaa 9 kokousta 14 tukioppilasta 16 nuorta 6 perhettä 12 kertaa 45 osallistujaa 640 osallistujaa 800 vanhempaa ja lasta 49/39 nuorta tavoitettu 14 nuorta 55 kpl

13 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden määrällisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2016 Kulttuuripalvelut /as. (netto) Kulttuuriavustukset /asukas Kulttuurimatkat Konsertit Muut kulttuuritapahtumat Näyttelyt Kotiseutuarkiston käyttökerrat Museoiden kävijämäärät Kirjastopalvelut lainat käynnit lainaus / aukiolotunti lainaus / htv käynnit / aukiolotunti aineistokustannukset / asukas Kansalaisopisto opetustunnit kurssilaisia /op.tunti (netto) /kurssil. (netto) asiakastyytyväisyys (1-5) Musiikkiopisto opetustunteja oppilaita /oppilas (netto) /op.tunti (netto) TOT 15 TA 16 TOT 16 12,39 1, , , ,60 75, ,00 42,70 9,55 1, , ,80 82, ,00 32,80 9,70 1, , ,3 6, ,10 73, ,00 42,70 Liikuntapalvelut /As. (netto) Liikuntavälinelainaukset Kerho-ohjaajakurssi (1) Uimahallin kävijämäärät LiPaKe neuvontaan osallistuneet LiPaKe ryhmät (2) 49, , Nuorisopalvelut /Alle 29v (netto) Nuorisotapahtumat Leirit ja retket Nuorten pienryhmät Kontaktit vuotiaat sosiaalista vahv. tarvitsevat nuoret Nuoriso- ja culturemovekortit 65, , Paimion opiston opetustunti / kurssilainen -luvuissa (netto) ei ole huomioitu valtionosuustuloja.

14 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden käyttötalouden toteutuminen vuonna 2016 Alkuperäinen talousarvio TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma % Toteuma 2015 Tot. 2016/ Tot muutos-% Toimintatuotot ,9 % ,5 % ulkoiset tuotot ,0 % ,0 % sisäiset tuotot ,3 % ,6 % Toimintakulut ,0 % ,1 % ulkoiset kulut ,4 % ,3 % sisäiset kulut ,5 % ,9 % Toimintakate ,6 % % Poistot ,0 % 0 0 % Netto ,6 % % Toimintatuottojen on vuoden 2016 talousarviossa arvioitu kasvavan yli eurolla. Sen sijaan tuotot kasvoivat vain noin 2900 euroa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden arvioitu euron tuottojen kasvu kääntyikin lähes laskuksi. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden sekä Paimion opiston arvioitu euron tuottojen kasvu jäi noin euroon. Menot on kuitenkin sovitettu tuottojen mukaisesti, joten Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden toimintakate toteutui vain 0,6% ylityksellä arvioidusta.