Moraalitalouden yhteisöllinen määritelmä

Transkriptio

1 Moraalitalous

2 Moraali (morality) viittaa olemassa oleviin käyttäytymissääntöihin (code of conduct), jotka ovat yhteiskunnan tai sen jonkin ryhmän määrittelemiä. mikä on hyväksyttävää, millainen toiminta rikkoo yhteisön moraalikoodeja Sisältää moraaliset säännöt, ihanteet ja hyveet. Morality, an informal public system applying to all rational persons, governing behavior that affects others, having the lessening of evil or harm as its goal, and including what are commonly known as the moral rules, moral ideals, and moral virtues. (Cambridge Dictionary of Philosophy 1995)

3 Talouden moraali 1/2 Aristoteles. Eronteko asianmukaisen taloudenpidon ja rahan tekemisen välillä. Tuomitsi voitontavoittelun periaatteeseen perustuvan tuotannon ihmiselle luonnottomana Kotitalous on markkinaton yhteisö, joka ei pyri voittoon. Se on sellaisena taloudellisen sosiaalisuuden korkein muoto, jossa ihminen on tuotannon päämäärä (Sahlins 1972 Stone age economics) Ateenassa näennäisesti taloudelliset toiminnot eivät olleet puhtaasti taloudellisia. Kaupungin talous ymmärrettiin kotitalouden (oikos) valossa kotitalouden toiminta perustui ymmärrykseen oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä.

4 Talouden moraali 2/2 Talous oli kiinnittynyt ei-taloudellisiin instituutioihin (sukulaisuus, uskonto, politiikka). Vaikka kaupungin markkinapaikka oli tarpeellinen, se oli epäilyn ja halveksunnan kohde, jota kontrolloitiin ja pidettiin erossa yhteisön keskuksesta. Karl Polanyi: Suuri murros irrotti (modernissa) talouden kiinnikkeet, loi markkinoiden autonomisen ja itseään säätelevän, laajenevan luonteen.

5 Moraalitalouden yhteisöllinen määritelmä E.P.Thompson (1971) ja James Scott (1976) nimittävät moraalitaloudeksi tietyn ihmisryhmän käsityksiä moraalin, yhteiskunnallisten käytäntöjen ja talouden välisestä suhteesta Thompson, E. P.: "The Moral Economy of the English Crowd in the 18th Century". Past & Present, (1971)

6 Scott Scott soveltaa antiikista lainattua tulkintaa modernin talonpoikaiskylän tutkimukseen kyläläiset minimoivat epävarmaan toimeentuloon liittyviä riskejä. (menetelminä vastavuoroisuus, hyväntekeväisyys, laidunoikeudet) Johtopäätös: esimodernien maatalousyhteisöjen taloudellisen toiminnan motiivina ei ole voiton maksimointi Scottin ym. mukaan talonpojat vastustavat muutosta. Arvot ja käyttäytymissäännöt on sisäistetty (embedded) talonpoikaisyhteiskunnissa ja kylä-instituutioissa. Maatalouden kaupallistuminen pyrkii korvaamaan (disembed) talonpoikaiset arvot ja käyttäytymissäännöt markkinapohjaisilla instituutioilla. Tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä ja kapinointia

7 Stephen Wegren moraalitaloudesta Wegrenin mukaan venäläinen talonpoika sopeutuu vastarinnan sijaan. (Wegren 2003,XII, 3-5) Venäjän maaseudun arvot eivät ole inherently antimarket and antiprivatization. Maaorjuuden ja talonpoikaiskapinoiden perintö: toivotaan vapauksia markkinatalouden myötä Todisteita: Sopeutuminen Stolypinin reformiin 1900-luvun alussa Kollektivisoinnin vastarinta sosialismissa Vastatodisteita: Perheviljelyn ja pienyritystoiminnan vaikea alku 1990-luvun Venäjällä, Bulgariassa ym.

8 Karl Polanyi ja moraalitalous Karl Polanyi ei keskity ihmisten moraalisiin tuntemuksiin vaan laajemmin Talouden kiinnittymiseen sosiaaliseen kontekstiinsa (embeddedness) Markkinoiden taipumukseen irrottautua tästä sidoksesta Sidoksen purkautumisen synnyttämiin yhteiskunnan vastaliikkeisiin.(työväenliike) Tulkitsee kapitalismin merkitsevän talouden ja moraalin erkaantumista toisistaan. Sayer kyseenalaistaa tämän erkaantumisen

9 Mistä moraalitaloudessa on kyse? Andrew Sayer (2000): Moraalitaloudessa on kyse sellaisista normeista ja näkemyksistä, jotka koskevat yksilöiden ja instituutioiden keskinäisiä vastuita ja oikeuksia. oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa taloudellisen toiminnan hyväksi koettavia tarpeita ja päämääriä? ympäristön hyväksi koettavaa kohtelua? Moraalitalouden käsitettä voidaan soveltaa Yhteiskuntiin, joissa markkinoita on vähän tai ei lainkaan, joissa normit koskevat ihmisten työvelvollisuuksia, kuluttamista, vastuita ja kiitollisuudenvelkoja. Kehittyneisiin kapitalistisiin yhteiskuntiin

10 Nyky-yhteiskunnan moraalitalous? Taloutta säätelevät monenlaiset moraaliset normit. Pohjoismaissa hyvinvointivaltion yrityksille asettamat ehdot ja rajoitukset (verot, sosiaalimaksut, työsuojelu) Venäjän maaseudulla nykyään toimivien yritysten velvoitteet pitää yllä kirkkoja, kesätapahtumia, urheiluseuroja, osallistua koulujen korjaamiseen tms. Länsi-Euroopan maataloudessa perheviljelmäkeskeinen maatalouden toimintamalli Ruokajärjestelmän moraalitalous?

11 Lähteitä: Sayer, Andrew: Moraalitalous ja poliittinen talous In I.Kauppinen (toim). Moraalitalous. Vastapaino. Thompson, E. P.: "The Moral Economy of the English Crowd in the 18th Century". Past & Present, (1971) Kauppinen, Ilkka: Tiedon omistaminen on valtaa, globalisoituvan patenttijärjestelmän poliittinen moraalitalous ja globaali kapitalismi. Jyväskylä Studies in 2008.

12 Systeemiteoriasta Vilfredo Pareto ( ), defined society explicitly as a social system. Natural scientists Pitirim A. Sorokin ( ), brought system theory to the context of early sociology Talcott Parsons ( ), developed the first coherent theory of society as a whole, [in opposition to the dominant mode of anti-theoretical sociological empiricism (Swingewood 1991, 228)]. Theory of action 1937, Theory of Social System 1951 Niklas Luhmann ( ), continues Parsons work Elinor Ostrom (1933- ), How to reach resilient socialecological systems.

13 Sosiaalisen systeemin teoria Moderni yhteiskunta koostuu osasysteemeistä. Sosiaaliset osasysteemit ovat evoluution tulosta: Osasysteemit muotoutuvat evoluution aikana, Kunkin osasysteemin sisällä kehittyvät kommunikaatiomenetelmät (Luhmann: binäärikoodisto), Osasysteemin autonomia vahvistuu Differentaatio tapahtuu eri osasysteemien välillä. Evoluutio muuttaa yhteiskunnan moderniksi yhteiskunnaksi

14 Parsonsin sosiologinen funktionalismi 1/2 Yhteiskunnan ovat kokonaisuuksia, jotka koostuvat osasysteemeistä. Kullakin osasysteemillä on oma funktio koko systeemin kannalta Neljä funktionaalista välttämättömyyttä, jotka jokaisen yhteiskunnan tulee täyttää (AGIL) Adaptation - Resurssien tuottaminen ja koordinointi Goal Attainment - Päämääriä koskeva päätöksenteko Integration - Kiinteyden ylläpitäminen Latency/pattern maintenance - Jatkuvuuden ylläpitäminen LG Vilnius 2011

15 Parsonsin sosiologinen funktionalismi 2/2 Osasysteemit huolehtivat näistä funktioista. Esim. modernissa yhteiskunnassa ne on institutionalisoitu politiikkaan, talouteen, uskontoon/yhdistyslaitokseen/joukkotiedotukseen koulutuslaitokseen. Parsons impact in America and world-wide was unbelievable and in the 1960 s functionalism was widely understood as the objective, basic theory of sociology

16 Niklas Luhmann 1/2 Ainakin talous, oikeuslaitos, tiede, politiikka, uskonto ja kasvatusjärjestelmä ovat osasysteemejä. Kullakin on oma funktio yhteiskunnan kokonaisuudelle. Kullakin on oma koodi kommunikaation perustana: Tosi/epätosi tieteessä Oikein/väärin oikeuslaitoksessa Kullakin on oma ohjelma Kukin on autonominen, kykenevä uusintamaan itsensä (autopoiesis).

17 Niklas Luhmann 2/2 Osasysteemeillä on rajat, Ne reflektoivat rajojen ulkoa tuleviin viesteihin vain oman kommunikaatiojärjestelmänsä rajoissa. Tämä ei takaa tehokkaita tai optimaalisia vastauksia kokonaisuuden kannalta, - ekologisen kommunikaation kannalta tämä on kriittistä. Yhteiskunnassa ei ole johtokeskusta, joka huolehtisi systeemien ympäristöstä, esim. ekologisista kysymyksistä. Kaikki osasysteemit ovat samanarvoisia, autonomisia, niiden kommunikaatiokoodistot ovat erillisiä toisistaan. Viestit osasysteemin ulkopuolelta ovat (aluksi) hälinää