Moraalitalous. Moraali (morality)

Transkriptio

1 Moraalitalous Moraali (morality) viittaa olemassa oleviin käyttäytymissääntöihin (code of conduct), jotka ovat yhteiskunnan tai sen jonkin ryhmän määrittelemiä. Määrittelee, mikä on hyväksyttävää ja millainen toiminta rikkoo yhteisön moraalikoodeja Sisältää moraaliset säännöt, ihanteet ja hyveet. 1

2 Talouden moraalin historiaa 1/6 Aristoteles. Eronteko asianmukaisen taloudenpidon ja rahan tekemisen välillä. Tuomitsi voitontavoittelun periaatteeseen perustuvan tuotannon ihmiselle luonnottomana Kotitalous on markkinaton yhteisö, joka ei pyri voittoon. Se on sellaisena taloudellisen sosiaalisuuden korkein muoto, jossa ihminen on tuotannon päämäärä (Sahlins 1972 Stone age economics) Ateenassa näennäisesti taloudelliset toiminnot eivät olleet puhtaasti taloudellisia. Kaupungin talous ymmärrettiin kotitalouden (oikos) valossa kotitalouden toiminta perustui ymmärrykseen oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä. Adam Smith ja skotlantilainen moraalitalous 2/6 The Wealth of Nations (1776) The Theory of Moral Sentiments (1759) 2

3 Smith Ei hylännyt teoriaansa moraalisesta järjestyksestä (moral order) ottaakseen sen tilalle puhtaasti omaan intressiin (selfinterest) perustuvan järjestyksen. Sayerin mukaan Smith ajattelee, että Yksilöt kehittävät moraalisia asenteita (sentiments), sellaisia kuin hyväntahtoisuus, sääli, kiitollisuus, oikeudenmukaisuus, närkästys ja kateus, syyllisyys ja häpeä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa toisiin. Yksilöillä on olennainen yhteenkuuluvuuden tunne muiden kanssa, jonka kautta he aistivat ja arvioivat omaa käyttäytymistään ja sitä, mitä heille itselleen tapahtuu. Yksilöt ovat paitsi taloudellisesti myös psykologisesti riippuvaisia toisistaan Smithiltä löytyy bottom-up, empirical implisiittinen moraalipsykologia. Sen mukaan Toimijat ovat kykeneviä yhteenkuuluvuuden tunteeseen, joka on perustava osa sosiaalista järjestystä. Toimijat eivät pystyisi edes toimimaan, elleivät omaisi ainakin jonkin verran sitä tunnetta. Smith Smithin ajattelu olennaisesti ristiriidassa uusklassisen talousteorian rationaalisen taloudellisen yksilön mallille. 3

4 Moraalitalouden kapitalismitulkinta Polanyi 3/6 Talous oli kiinnittynyt ei-taloudellisiin instituutioihin (sukulaisuus, uskonto, politiikka). Vaikka kaupungin markkinapaikka oli tarpeellinen, se oli epäilyn ja halveksunnan kohde, jota kontrolloitiin ja pidettiin erossa yhteisön keskuksesta. Karl Polanyi: Suuri murros irrotti (modernissa) talouden kiinnikkeet, loi markkinoiden autonomisen ja itseään säätelevän, laajenevan luonteen. Andrew Sayer: Moraali on yhä läsnä taloudesssa eri tavoin. Laaja määritelmä, joka sisältää sekä etiikan että moraalin. They concern norms (formal and informal), values and dispositions regarding behaviour that affects others, and they imply certain conceptions of the good. Talouden moraalin historiaa 4/6 Moraalitalouden yhteisöllinen määritelmä E.P.Thompson (1971) ja James Scott (1976) nimittävät moraalitaloudeksi tietyn ihmisryhmän käsityksiä moraalin, yhteiskunnallisten käytäntöjen ja talouden välisestä suhteesta Thompson, E. P.: "The Moral Economy of the English Crowd in the 18th Century". Past & Present, (1971) 4

5 Talouden moraalin historiaa 5/6 James Scott aasialaisen kylän moraalitaloudesta Scott (1976) soveltaa antiikista lainattua tulkintaa modernin talonpoikaiskylän tutkimukseen Esimodernien maatalousyhteisöjen taloudellisen toiminnan motiivina ei ole voiton maksimointi Scottin ym. mukaan talonpojat vastustavat muutosta. Arvot ja käyttäytymissäännöt on sisäistetty (embedded) talonpoikaisyhteiskunnissa ja kylä-instituutioissa. Maatalouden kaupallistuminen pyrkii korvaamaan (dissembed) talonpoikaiset arvot ja käyttäytymissäännöt markkinapohjaisilla instituutioilla. Tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä ja kapinointia Talouden moraalin historiaa 6/6 Stephen Wegren Venäjän moraalitaloudesta Wegrenin mukaan venäläinen talonpoika sopeutuu vastarinnan sijaan. (Wegren 2003,XII, 3-5) Venäjän maaseudun arvot eivät ole inherently antimarket and antiprivatization. Maaorjuuden ja talonpoikaiskapinoiden perintö: toivotaan vapauksia markkinatalouden myötä Todisteita: Sopeutuminen Stolypinin maatalousreformiin 1900-luvun alussa (maatalousmaan yksityistämisohjelma) Kollektivisoinnin vastarinta sosialismissa Vastatodisteita: Perheviljelyn ja pienyritystoiminnan vaikea alku 1990-luvun Venäjällä, Bulgariassa ym. 5

6 Moraalitalous ja moraali Moraalitalouden käsitettä on sovellettu yhteiskuntiin, joissa markkinoita on vähän tai ei lainkaan, joissa normit koskevat ihmisten työvelvollisuuksia, kuluttamista, vastuita ja kiitollisuudenvelkoja. Sayer tuo käsitteen kehittyneisiin kapitalistisiin yhteiskuntiin Moraali koskee arkielämän normeja (lay norms), (informaalit ja formaalit), taipumuksia (dispositions) ja sitoumuksia (commitments) regarding what is just and what constitutes good behaviour in relation to others, and implies certain broader conceptions of the good or well-being. It includes ethics. It also concerns relationships of care ignored by much conventional moral philosophy. (Suomessa Ilkka Kauppinen: Moraalitalous) Miksi moraali-käsitteen laajennus Tällä laajalla käsitteellä we create a space not only for assessing moral aspects of economic practices, and economic influences on morality, but also for the assessment of how economic organisation affects human well-being. (Sayer) 6

7 Karl Polanyi ja moraalitalous Karl Polanyi ei keskity ihmisten moraalisiin tuntemuksiin vaan laajemmin Talouden kiinnittymiseen sosiaaliseen kontekstiinsa (embeddedness) Markkinoiden taipumukseen irrottautua tästä sidoksesta Sidoksen purkautumisen synnyttämiin yhteiskunnan vastaliikkeisiin.(työväenliike) Tulkitsee kapitalismin merkitsevän talouden ja moraalin erkaantumista toisistaan. Sayer kyseenalaistaa tämän erkaantumisen, laajentaa moraalin vaikutusalaa Polanyi:in verrattuna katsoo että taloudellisten suhteiden rakennetta määrittävät/ohjaavat moraalis-taloudelliset normit, jotka koskevat oikeuksia ( rights and entitlements), 3) vastuita ja 4) sopivaa käyttäytymistä. Sayerin Polanyi -kritiikki processes are often seen only externally related to the social and the cultural. Any economic process must be instituted or embedded in some way. (Sayer 2004,5) Also, capitalist economic processes can be dissembedded from e.g. Kinship relations or ethnic identities. And yet, rely completely on a social mode of regulation embracing social processes that stabilise modes of economic calculation and norms of economic conduct (Jessop , New Political Economy 6(2)) Moral-political regulation is not primarily externally imposed upon markets and other capitalist institutions, rather it is suffusing them, and it is part of their preconditions. 7

8 Mistä moraalitaloudessa on kyse? Taloudellisten suhteiden rakennetta määrittävät/ohjaavat moraalis-taloudelliset normit, jotka vaikuttavat taloudellisten käytäntöjen sisällä. Ne koskevat oikeuksia (1) rights and 2) entitlements), 3) vastuita ja 4) sopivaa käyttäytymistä Andrew Sayer (2000): Moraalitaloudessa on kyse sellaisista normeista ja näkemyksistä, jotka koskevat yksilöiden ja instituutioiden keskinäisiä vastuita ja oikeuksia. oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa taloudellisen toiminnan hyväksi koettavia tarpeita ja päämääriä? ympäristön hyväksi koettavaa kohtelua? Talous ja sen institutionalisoituminen The economic is taken to cover all provisioning activities, not only those of the formal, cash economy, but also those of the informal, particularly household economy. The economy should not be reduced to capitalist economic processes, nor should the latter be reduced to the market. All instituted economic practices embody assumptions about rights and the good, about entitlements, fairness and propriety, even though they are also often products of unequal power. 8

9 Instituutiot Instituutioiden toiminta keskeistä yhteiskunnan, sen talouden ja sosiaalisen toiminnan ymmärtämiselle. Esim. Douglas North (1990): neljänlaisia instituutioita Lait (Legal rules) Organisaatiot (Organization forms) Toimeenpano (Enforcement) Normit (Behavioral norms) Instituutioiden muodostuminen ja toiminta ei ole riippumatonta moraalista (normit!) Yhteiskunnassa ihmiset sosiaalisia toimijoita, jotka reagoivat instituutioiden ei-toivottuihin vaikutuksiin ja yrittävät korjata niitä. Nyky-yhteiskunnan moraalitalous? Taloutta säätelevät monenlaiset moraaliset normit. Pohjoismaissa hyvinvointivaltion yrityksille asettamat ehdot ja rajoitukset (verot, sosiaalimaksut, työsuojelu) Venäjän maaseudulla nykyään toimivien yritysten velvoitteet pitää yllä kirkkoja, kesätapahtumia, urheiluseuroja, osallistua koulujen korjaamiseen tms. Länsi-Euroopan maataloudessa perheviljelmäkeskeinen maatalouden toimintamalli Neo-kolonialistiset agro-holding & land grabbing mallit Ruokajärjestelmän moraalitalous? 9

10 Lähteitä: Kauppinen, Ilkka: Tiedon omistaminen on valtaa, globalisoituvan patenttijärjestelmän poliittinen moraalitalous ja globaali kapitalismi. Jyväskylä Studies in Luhmann, Niklas (1988), Ecological communication (myös suomeksi, 2004) Ostrom, Elinor (2009). A General Framework for Analyzing Sustainability of Social-Ecological Systems. Science 325, 419. Sayer, Andrew: - Moraalitalous ja poliittinen talous In I.Kauppinen (toim). Moraalitalous. Vastapaino. - Moral Economy. Lancaster, Department of Sociology, Lancaster University. On-Line Papers, at - Agendas for Moral Economy. Written for Perspectives on Moral Economy, An International Conference, Lancaster University, U.K th August Thompson, E. P.: "The Moral Economy of the English Crowd in the 18th Century". Past & Present, (1971) 10