Aluehallintovirasto Ympäristöluvat

Transkriptio

1 1 Aluehallintovirasto Ympäristöluvat PÄÄTÖS Nro 33/2016/2 Dnro PSAVI/3505/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella tiloilta Pykälä ja Sorakuula , Siikajoki HAKIJA Lemminkäinen lnfra Oy PL Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 Luvat, päätökset ja hanketta koskevat sopimukset... 4 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 5 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus... 5 Kaivutoiminnan periaatteet... 6 Kiviainesten jalostaminen... 7 Kaivualueen viimeistely ja jälkihoito... 7 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen sijainti ja nykytila... 8 Suunnitelman kartta-aineisto... 9 Alueella aikaisemmin suoritetut tutkimukset... 9 Suunnittelualueen maaperätutkimukset vuosina 2000, 2003 ja Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueiden hydrogeologia Kaivualueen hydrogeologia Alueen pohjavesivarojen hyödyntäminen ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA Sorakuoppien pohjavesilampien vedenlaatu Sorakuoppien lampien vaikutukset ympäristön pohjaveteen Arvio hakemuskohteen kaivutoiminnan vaikutuksista pohjavesioloihin Arvio syntyvän yhtenäisen pohjavesialtaan vaikutuksista harjualueen pohjavesipintoihin ja pohjaveden virtauksiin Yhtenäisen altaan muodostaminen ja ottoalueiden välisen kannaksen poisto Yleissuunnitelman ottorajauksesta poikkeaminen Nykytilanne Tilanne kannaksen mahdollisen poiston jälkeen kaivun lopputilanteessa Vaikutukset pintavesioloihin ja muihin luonnonoloihin TARKKAILU HYÖTYARVIO OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET HAKIJAN SELITYS ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Rakenteet ja töiden suorittaminen Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Korvaukset Tarkkailu Töiden aloittaminen ja toteuttaminen Ilmoitukset Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräykset... 33

3 Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Lemminkäinen lnfra on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Siikajoen kunnassa tiloilla Pykälä ( ) ja Sorakuula ( ) Alhonmäen alueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, päätökset ja hanketta koskevat sopimukset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt (Dnro 19/00/2) Jussi Hankalalle luvan maa-ainestenottoon pohjavesipinnan alapuolelta tiloilla Pykälä, Hankala ja Sorakuula. Myöhemmin toteutuneen yrityskaupan johdosta lupa on siirtynyt Lemminkäinen Oyj:lle. Myös ottoalueen maanomistussuhteet ovat muuttuneet niin, että kiinteistö Pykälä on siirtynyt Lemminkäinen Oyj:n omistukseen sekä se osa tilasta Hankala, joka on yhdistetty tilaan Pykälä. Vuonna 2003 Lemminkäinen Oyj haki muutosta pohjavedenpinnanalaiseen ottoon. Muutoksessa on ollut kyse maa-ainesten ottosyvyyden kasvattamisesta, johon Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vuonna 2004 (Dnro PSY-2003-Y-156). Kaivutoiminta alueella on alkanut vuoden 2001 syksyllä. Edelleen vuonna 2008 Lemminkäinen Oyj:n infrarakentamisliiketoiminta on siirretty perustetulle tytäryhtiölle Lemminkäinen lnfra Oy: IIe, minkä yhteydessä lupa on siirretty perustetun tytäryhtiön nimiin. Vuonna 2012 lupaa on haettu osittain entistä ottoaluetta vastaavalle alueelle tiloille Pykälä Rn:o 5:154, Sorakuula Rn:o 5:123, Pikkukangas Rn:o 5:115 sekä Sorala Rn:o 7:46. Aiempaa ottoaluetta on hakemuksessa esitetty muutettavaksi osittain aiemmasta, jotta alueelta saataisiin hyödynnettyä parhaiten käyttöön soveltuvat maa-ainekset. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ratkaissut lupa-asian päätöksellään Nro 54/2013/2, Päätöksessä luvanhakijalle on myönnetty oikeus laajentaa ottotoimintaansa aiemmasta luvasta lännen suuntaan tilan Pikkukangas Rn:o 5:115 rajaan saakka sekä ottaa maa-aineksia ottoalueen pohjoisosasta aiempaa vastaavalla tavalla tasolle +0,00 (N60) saakka. Sen sijaan ottotoiminnan harjoittaminen ottoalueen altaan eteläpuolisilla osilla on evätty ja tällä osalla on määrätty alue täytettäväksi tasolle +16,00 (N60) alueilla, joilla ottoa on jo toteutettu.

5 5 Luvanhakija Lemminkäinen lnfra Oy omistaa tilan Pykälö Rn:o 5:154. Tilan Sorakuula Rn:o 5:123 omistaa Ruskon Betoni Oy. Ruskon Betoni Oy on antanut suostumuksensa Lemminkäinen lnfra Oy:lle tarvittavien lupien hakemiseen heidän aluettaan koskien sekä maa-ainesten ottamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöltään. Kaavoitustilanne Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella on merkinnät maa-ainesten ottoalue, pohjavesialue ja tärkeä pohjavesivyöhyke. TOIMINTA Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Nyt haettavan luvan tarkoituksena on hakea lupaa ottaa maa-aineksia paitsi lainvoimaisen lupapäätöksen alueelta, myös alueen eteläosasta, jossa on vielä hyödynnettäviä sora- ja hiekkavarantoja. Alhonmäeltä kuljetetaan maa-aineksia paikallisen tarpeen lisäksi Raahen ja Oulun alueelle. Erityisesti määrätyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0-8 mm) esiintyy näillä alueilla niukkuutta, joten sitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa noin sadan kilometrin etäisyydelle ottoalueesta. Alhonmäen alueella taloudellisesti arvokkaimmat materiaalit on jo pohjavedenpinnan yläpuolelta pitkälle hyödynnetty. Tämän vuoksi on perusteltua hyödyntää pohjavedenpinnan alapuolisia soravaroja paikoissa, joissa ei vaaranneta yhdyskuntien nykyistä tai mahdollista tulevaa pohjaveden hankintaa eikä aiheuteta muutakaan haittaa ympäristölle. Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelman (PSV-Maa ja Vesi Oy 2000) mukaan pohjavedenalainen maa-ainestenotto on mahdollista nykyisen ottoalueen altaan kohdalla. Nyt voimassa olevan, vuonna 2013 myönnetyn, luvan mukainen otto poikkeaa vähäisesti tästä yleissuunnitelman rajauksesta ottoalueen länsireunan ottotoiminnan osalta. Toisaalta pohjavedenalaista ottoa ei ole ulotettu niin etelään, kuin yleissuunnitelmassa on todettu mahdolliseksi. Nyt haettava lisäoton alue sijoittuu alueelle, jossa pohjavedenpinnanalainen lisäotto on kirjattu yleissuunnitelman mukaan mahdolliseksi. Tehdyillä maaperätutkimuksilla on jo aiemmin varmistettu edellytykset suunnitellun mukaiseen maa-ainesten ottoon. Hankkeen mukaisesti alueen eteläosasta nykyistä ottoaluetta laajennettaisiin 6,6 hehtaaria. Tältä osalta saataisiin hiekkavaltaista kiviainesta m 3 ktr. Nykyisen luvan mukaisen ottoalueen koko on 14,6 hehtaaria. Valtaosa ottoalueesta on jo otettua aluetta ja pohjavesiallasta, jolta materiaaleja ei hyödynnetä enää. Varsinaisen ottoalueen koko yhdessä nykyisen ottoalueen ja tässä suunnitelmassa esitetyn ottoalueen kanssa on 10,8 hehtaaria (aiemmin otettuja altaan alueita ei ole laskettu mukaan tähän lukuun). Oton päätyttyä aiemman oton ja suunnitellun oton seu-

6 6 rauksena ottoalueesta muodostuisi 20,2 hehtaarin kokoinen pohjavesiallas. Kaivutoiminnan arvioitu kesto on haettu lupa-aika kymmenen vuotta. Nykyinen pohjaveden alapuolinen ottolupa on voimassa saakka. Kaivutoiminnan periaatteet Nyt haettavan ottotoiminnan aikana tullaan allasta laajentamaan etelää kohti nykyisestä ottoalueen rajasta noin 200 metrin matkalla. Altaan leveys pohjois-eteläsuunnassa tulee olemaan suunnitelman toteuduttua noin 450 metriä. Altaan kohdalla ottotasoksi haetaan 0,00 metriä (N60). Jo olemassa olevien altaiden osalta ottotaso vaihtelee nykytilannekartan mukaisesti 0, ,00 metriä (N60) ja näiltä osilta ottoalue jää tähän tasoon. Näin ollen nykyinen altaan osa ei ole enää varsinaista ottoaluetta. Otto toteutetaan hyödyntäen hydraulista kaivinkonetta ja syvemmältä materiaaleja nostavaa laahakaivinkonetta. Altaan lisäksi ottoa toteutetaan myös vähäisesti pohjavedenpinnan yläpuolisilla osilla niin, että altaan reunaan saadaan rakennettua tarvittava kulkutie. Kulkutie tullaan sijoittamaan tasolle +14,50 metriä (N60). Kulkutie jätetään toiminnan päättyessä paikalleen niin että luiskaukset jatkuvat siitä alas- ja ylöspäin. Lammen syvyydeksi tulee enimmillään noin 15 metriä ja vesipinta-ala tulee olemaan noin 20,2 hehtaaria. Ottotoimintaa laajennetaan eteneväliä kaivulla ottoalueen etelä- ja länsilaitaa kohden. Lännessä allas ulottuu tilan Pikkukangas Rn:o 1:115 rajalle saakka nykyisen ottoluvan mukaisesti. Varsinaisen ottoalueen laajuus, jolla ottoa tapahtuu, on nykyisen ja nyt haettavan uuden luvan mukaisilla alueilla 10,8 hehtaaria Oo otettuja altaan osia ei ole laskettu mukaan tähän alaan). Pohjavesilampi sijaitsee suurimmaksi osaksi harjun ydinvyöhykkeessä mutta ei kuitenkaan pohjaveden koko virtauskentän alueella leveyssuunnassa. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Vettä virtaa lisäksi pohjoiseen ja luoteeseen. Maa-ainesten ottaminen suoritetaan ottoalueen länsiosassa siten, että maa-ainekset otetaan nykyisen ottamisluvan mukaisesti tilan Pikkukangas Rn:o 5:115 rajaan saakka. Eteläosassa otto ei lähene naapurikiinteistöjä. Ottoalueen itäreunassa otto toteutetaan kiinni Betonitukku Oy:n ottoalueeseen aiemmasta päätöksestä eroten. Lemminkäinen lnfra Oy:n vesilupapäätöksessä näiden kahden ottoalueen väliin oli määrätty jätettäväksi välikannas. Tällaista välikannasta ei ole määrätty aiemmin myönnetyssä Betonitukku Oy:n luvassa eikä Lemminkäinen lnfra Oy:n aiemmassa luvassa. Välikannaksella ei katsota olevan veden virtauksen osalta merkitystä, sillä välikannaksen materiaali on karkeahkoa soraa. Lisäksi lupien tulisi olla tältä osin yhteneväiset Betonitukku Oy:n kanssa. Suunnitelmakartoissa esitetyn oton mukaisesti laajennusalueelta saadaan hyödynnettäviä sora- ja hiekka-aineksia m 3 ktr. Nykyisen ottoluvan mukainen ottomäärä on m 3 ktr. Näin ollen oton kokonaismäärä on m 3 ktr. Ottolupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin vuosittaiseksi keskimääräiseksi ottomääräksi tulee m 3 ktr, vuosittainen enimmäisottomäärä voi olla suurempikin.

7 7 Kiviainesten jalostaminen Kiviainekset jalostetaan seulomalla ja murskaamalla. Murskauslaitos sijoitetaan tien 813 läheisyyteen tilalle Sorala Rn:o 7:46, joka on Lemminkäinen lnfra Oy:n omistuksessa. Murskauslaitos on siirrettävä ja se tuodaan alueelle, kun on tarvetta murskaukselle. Murskauslaitoksen käyttöenergia tuotetaan kevyellä polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla. Aggregaatti sekä polttoainesäiliöt sijaitsevat omissa konteissaan. Murskauslaitoksen yhteydessä varastoidaan kerrallaan enintään yhdeksän kuutiota kevyttä polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan kaksoiskuorellisissa lainvaatimissa säiliöissä, jotka kestävät mekaanista ja kemiallista kulumista. Murskauslaitosta ja sen tukitoimintoja varten alueelle rakennetaan päällystetty alue, jolta pintavaiunta ohjataan päällystetyn alueen alla sijaitsevaan umpisäiliöön. Tällä päällystetyllä alueella säilytetään murskauslaitoksen aggregaatti polttoainesäiliöineen, muut toimintaan tarvittavat vähäiset öljytuotteet teräskontissaan sekä työkoneet työvuorojen ulkopuolella. Itse murskaus tapahtuu päällystetyn alueen vieressä maapohjan päällä. Tästä ei aiheudu riskiä maaperälle ja pohjavedelle, koska itse laitteiston polttoaineet ovat asfalttikentän päällä ja laitos toimii sähköllä. Murskaustoiminnalle on haussa oma ympäristölupansa. Kiviaineksia murskataan vuosittain noin tonnia. Vuosittain murskauslaitos toimii alueella noin 1-4 kuukauden ajan. Murskauslaitoksen lisäksi alueella käytettäviä laitteistoja ovat seulontalaitteisto, laahakaivinkone sekä työkoneet Työkoneiden tankkaaminen tapahtuu tukitoimintoalueella tilalla Sorala Rn:o 7:46. Vain laahakaivinkoneen tankkaus tapahtuu ottoalueella, sillä laitteistoa ei voida siirtää tankattavaksi muualle. Laahakaivinkoneen tankkausta varten ottoalueella on tankkaukseen käytettävä kaksoisvaippasäiliö. Tankkaus suoritetaan suojatusti mahdollisia roiskeita keräävän valuma-altaan päällä tai tankkausalue suojataan muovituksilla niin, etteivät mahdolliset polttoaineroiskeet voi joutua maaperään. Kaivualueen viimeistely ja jälkihoito Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan maa-ainesten ottamiseen ja ottamisalueiden jälkihoitoon (Ympäristöministeriö 2001 ). Näitä ohjeita sovelletaan myös hakemuskohteen jälkihoidossa. Hakemuskohteen jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan vähintään edellä mainitun oppaan mukaisen vaativan tason mukaisesti eli seuraavasti: > alueen siistiminen ja alueelle soveltumattoman käytön estäminen > alueen muotoilu ympäristöön sopivaksi > jälkihoito tehdään ottamistoiminnan kanssa vaiheittain > hiekkakerros peitetään alkuperäisellä pintamaalla ja/tai muulla soveltuvalla pintamateriaalilla (noin senttimetrin kerros) > aluskasvillisuus ja puusto palautetaan joko kylvämällä ja/tai istuttamalla > järjestetään jälkihoidon ja pohjaveden tilan seuranta

8 8 ~ pohjavesilammikot tehdään riittävän syviksi, jolloin niiden vesi pysyy esimerkiksi virkistyskäyttöön riittävän hyvänlaatuisena ~ pohjavesilammiken ympäristölle jätetään vähintään viiden metrin levyinen hiekkavyöhyke, ettei humuspitoinen pintamaa huuhtoudu pohjavesilammikeiden veteen. Maa-ainestenoton päätyttyä ottoalue muotoillaan ja sopeutetaan mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sekä siistitään. Kaivutoiminta toteutetaan osa-alueittain, jolloin osa-alueen ottotoiminnan päätyttyä voidaan tehdä vaiheittain tarvittavat luiskan muotoilut, istutus ynnä muut viimeistelytoimenpiteet Ottotoiminta alueen itäreunalla sekä osassa pohjoisosaa on alkanut saavuttaa lopullista tilaansa ja näillä osin maisemointityöt on suoritettu maisemointisuunnitelman mukaisesti. Alueen viimeistelyssä otetaan huomioon alueen jatkokäyttösuunnitelmat Luiskaukset tehdään loiviksi niin kaltevuuteen 1 :3 niin, että alueen jatkokäyttö esimerkiksi virkistykseen on mahdollista. Pohjavesipinnan alapuolella syvemmällä luiskat jätetään jyrkemmiksi. Luiskan muotoilun jälkeen alueelle levitetään pintarakennemateriaali ( maatuneen turpeen ja hiekan seos tai pintamaan ja hiekan seos) ja istutetaan puusto ( sekapuusto yhteensä kpl/ha, mäntyä kpl/ha ja koivua ja pihlajaa 500 kpl/ha) lukuun ottamatta altaan reunoja viiden metrin etäisyydellä altaasta. Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelmaan liittyen laadittiin kaivualueille jälkikäyttösuunnitelmia (Ympäristötaito Oy 1998). Nykyisen suunnitelman mukaisesti altaan muoto tulisi muuttumaan tässä esitetystä tilanteesta, mutta periaate jatkokäyttömahdollisuuksista pysyy samana. Alueen pohjoisosaan tehdään suunnitelmakartoissa esitetysti loivempi uimaranta-alue. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen sijainti ja nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Siikajoen kunnassa, noin viisi kilometriä Keskikylästä koilliseen, maantien numero 813 itäpuolella. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee ympäristöhallinnon vedenhankintaa varten tärkeäksi luokittelemalla, Alhonmäki-lsokangas-pohjavesialueella ( ). Alhonmäen alueella on harjoitettu laajamittaista maa-ainestenottoa useiden vuosikymmenten ajan. Lähimmät asutukset ovat tien 813 varrella noin metriä suunnittelukohteesta pohjoiseen. Ottoalueen välittömässä läheisyydessä on lupa maa-ainesten ottoon Siikajoen Betonitukku Oy:llä haetun ottoalueen itäpuolella. Ottotoiminnassa hyödynnetään maa-aineksia sekä pohjavedenpinnan ylä- että alapuolelta 11,4 hehtaarin suuruiselta alueelta yhteensä m 3. Toiminnalla on ympäristölupa pohjavedenpinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston lupa maa-ainesten ottoon pohjavedenpinnan alapuolelta sekä Siikajoen kunnan myöntämä maa-ainesten ottolupa ovat voimassa saakka. Siikajoen Betonitukku

9 9 Oy:n ottotoiminnasta syntyvä allas yhdistyy Lemminkäinen lnfra Oy:n ottotoiminnasta syntyvään pohjavesialtaaseen. Alueen itäpuolella on vesilain (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, , Dnro PSAVI/24/04.09/2012) sekä maa-aineslain mukainen lupa (Siikajoen kunnanhallitus, , 305) maa-ainestenottoon 2,3 hehtaarin alalle myös Tapani Mustonen Ky:llä tilalle Isokangas II Rn:o 76:0. Suunnitelman kartta-aineisto Suunnitelman kartta-aineisto perustuu maanmittauslaitoksen laserkeilaus-aineistoihin sekä alueella tehtyihin GPS-tarkemittauksiin. Pääasiallisena korkeusjärjestelmänä kartoissa on käytetty N60- järjestelmää, joka on vastaava kuin aiemmissa aluetta koskevissa suunnitelmissa. Joitakin lukuja on kuitenkin saatettu ilmoittaa myös korkeusjärjestelmässä N2000, joita on siirrytty käyttämään valtaosassa Suomea. Alueella aikaisemmin suoritetut tutkimukset Alhonmäen-lsokankaan sekä Vartinvaaran alueelle valmistui yleissuunnitelma vuoden 2000 keväällä (PSV-Maa ja Vesi Oy 2000). Yleissuunnitelmassa pyrittiin sovittamaan yhteen pohjaveden hankinta ja soravarojen hyödyntäminen niin, että molemmat tarpeet huomioidaan ja aluetta voitaisiin ottamisen jälkeen hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi virkistysalueena. Suunnittelualueelta selvitettiin ensin kohdat, joilta voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti alueella muodostuva pohjavesivaranto. Tämän jälkeen tarkasteltiin maa-ainestenoton mahdollisuuksia. Yleissuunnitelman mukaan pohjavesipinnanalainen maa-ainestenotto on mahdollista yhdestä kohtaa Alhonmäen ja Isokankaan välillä. Yleissuunnitelman laadintaan liittyen alueella tehtiin hydrogeologinen kartoitus loppuvuoden 1997 aikana (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998). Alueella suoritettiin kairauksia ja maatutkaluotauksia. Osa näistä tutkimuspisteistä sijoittui suunnittelualueelle. Lisäksi suunnittelualueelia on muihin pohjavesiselvityksiin liittyviä tutkimuspisteitä (Oulun vesi- ja ympäristöpiiri). Ennen lopullisen yleissuunnitelman valmistumista suoritti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus alueella koepumppauksia. Suunnittelualueen maaperätutkimukset vuosina 2000, 2003 ja 2011 Vuonna 2000 laadittua maa-ainesten ottosuunnitelmaa varten pohjavesilammen toteuttamisedellytysten varmistamiseksi tehtiin kaivualueella ja sen ympäristössä kairauksia (auger-tekniikalla) yhteensä kahdeksassa pisteessä. Myöhemmin vuonna 2003 kohteessa tehtiin kairauksia monitoimikairalla poraamalla neljässä uudessa tutkimuspisteessä. Pisteet sijoitettiin nykyiselle kaivualueelle ja ulotettiin kallionpintaan saakka. Kairauksien yhteydessä otettiin maanäytteitä rakeisuusmäärityksiä varten.

10 10 Vuoden 2003 syyskuussa Geo-Work Oy suoritti suunnittelualueelia maatutkaluotauksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kalliopinnan syvyyttä ja maa-aineksen laatua, joiden perusteella aiemman suunnitelman mukainen ottotaso on määritelty. Mitta Oy teki vuonna 2011 alueella tutkimuksia kahdessa tutkimuspisteessä, jotta hankittaisiin tietoa materiaalin laadusta kahdessa pisteessä pohjavesialtaan länsi- ja eteläpuolella. Eteläpuolisessa tutkimuspisteessä PVP 1 maa-ainekset todettiin hiekkavaltaisiksi hienojakoisiksi maa-aineksiksi. Lännen puolelle sijoittuneessa tutkimuspisteessä PVP 2 havaittiin karkeampia sora-aineksia, joista Oulun seudulla on yleisesti vähyyttä. Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueiden hydrogeologia Vartinkangas-Vartinvaara-lsokangas-Aihonmäki-Mustamäki välinen harjumuodostuma on syntynyt mannerjään sulamisvaiheessa syvään veteen noin vuotta sitten. Harjun rakenne maa-aineksen laadun suhteen on erittäin vaihteleva. Harjun karkearakenteisin ydinosa on verraten kapea. Aallokon ja tuulen toiminta on muokannut tehokkaasti harjun pintarakenteita. Karkearakeisia (KHk-Sr) maa-aineksia on paksuimmin Alhonmäen alueella, ja niitä on sekä pohjavesipinnan ala- että yläpuolella. Vartinkankaalla maa-aineksia on luonnontilaisilla alueilla vielä merkittävästi ja ainekset ovat pääosin pohjavesipinnan yläpuolella. Isokankaan itäosassa pohjavesipinta on lähellä maanpintaa ja pohjavesipinnan alaisten karkearakeisten maa-ainesten määrä vähäinen. Alueen pohjaveden päävirtaussuunta on länteen. Kaivualueen hydrogeologia Aikaisempien tutkimusten ja kairausten perusteella soravaltaiset ainekset sijaitsevat pääosin kaivualueen keski- ja pohjoisosalla. Tällä alueella pohjavedenpinnan yläpuoliset ainekset on jo pääosin hyödynnetty. Alueen eteläosassa maa-ainekset ovat hiekkavaltaisia ja ainekset vielä pääosin hyödyntämättä myös pohjavedenpinnan yläpuolelta. Kairausten yhteydessä otettiin maanäytteitä (elokuu 2003), joista rakeisuusmäärityksiin valittiin joka pisteestä selvimmin moreenimaiset näytteet (yhteensä neljä kappaletta). Rakeisuusmääritysten mukaan moreenikerroksia havaittiin kaikissa pisteissä. Kairaukset ulotettiin syvimmillään noin 21 metriä maanpinnasta eli alimmillaan noin tasolle -6,66. (N60). Kalliopinta havaittiin tasolla -0, ,06 metriä (N60) ja se viettää pohjoisen-koillisen suuntaan. Pohjavesi on kaivualueella keskimäärin tasolla +13, ,00 metriä (N60). Pohjaveden päävirtaussuunta on idästä länteen, mutta kaivualueelle tapahtuu virtausta myös etelän suunnasta. Alueen pohjoisreunassa tapahtuu osittaista virtausta myös pohjoisen suuntaan.

11 11 Alueen pohjavesivarojen hyödyntäminen Ympäristöhallinto on luokitellut Alhonmäen-lsokankaan ( ) ja Vartinvaaran ( ) pohjavesialueet vedenhankintaa varten tärkeiksi pohjavesialueiksi (luokka 1). Alhonmäen-lsokankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Vartinvaaran pohjavesialueella on yksi toiminnassa oleva vedenottamo, Paavolan Vesi Oy:n Vartinvaaran vedenottama, noin kuusi kilometriä suunnittelualueelta kaakkoon. Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueelle on yleissuunnitelmassa määritetty viisi potentiaalista vedenottamopaikkaa, joilta saataisiin pohjavettä alustavan arvion mukaan noin m 3 /d (yhteensä). Potentiaalisista vedenottamapaikoista neljä sijaitsee Alhonmäki-lsokankaan pohjavesialueella ja yksi Vartinvaaran pohjavesialueella. Suunnittelualueelta noin 1,2 kilometriä länteen sijaitsee yksi potentiaalisista vedenottamapaikoista (AK 15), jossa ympäristökeskus on toteuttanut koepumppauksen. Suunnittelukohde sijaitsee tutkitun vedenottamapaikan tehokkaalla valuma-alueella. Toinen potentiaalinen ottamapaikka (lsokangas 32) sijaitsee noin 650 metriä suunnittelualueen itäpuolella (yläpuolella pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus on yleisesti ongelmana Alhonmäen-Vartinvaaran alueella. Esimerkiksi koepumppauspisteissä pitoisuudet ovat olleet korkeat. Mikäli alueen pohjavettä hyödynnetään veden hankinnassa, joudutaan vesi käsittelemään. ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA Sorakuoppien pohjavesilampien vedenlaatu Pohjavesialueelle tehdyn lammen vedenlaatu riippuu sen lähiympäristön pohjaveden laadusta, johon puolestaan geologiset tekijät vaikuttavat voimakkaasti. Veden laadun perusominaisuudet kuten elektrolyyttien määrä ja niiden keskinäiset suhteet esiintyvät melko samanlaisina kyseisen pohjavesimuodostuman lammen ympäristön pohjavedessä ja lammessa. Lammen vedenlaadun perusominaisuudet voidaan arvioida melko luotettavasti jo alueen pohjaveden laadun perusteella (Hyyppä ja Penttinen 1993). Vaikka pohjavesilammen veden perusominaisuudet ovat pohjaveden kaltaisia, ovat useimmat lammen tilanvaihtelut ja tapahtumat samankaltaisia kuin pintavesissä muun muassa veden virtauksia, kaasujen vaihtoa, auringon säteilyä ja eliötoimintaa estävän maakerroksen puuttuessa. Lampiveden vuodenaikaisvaihtelussa keskeisiä varsin paljon vaihtelevia muuttujia ovat lämpötila, veteen liuennut happi, happamuus, hiilen epäorgaaniset yhdisteet kuten hiilidioksidi, ja orgaaniset yhdisteet sekä kasvien ravinteet, kuten nitraatti. Lämpötilaa lukuun ottamatta edellä mainittujen muuttujien vaihtelu johtuu pääasiassa eliötoiminnasta. Pohjaveden ja lampiveden laatu on lähinnä toisiaan talvella jääpeitteen aikana (Hyyppä ja Penttinen 1993).

12 12 Yksittäisen tietylle pohjavesialueelle muodostettavan lammen tulevaan tilaan voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon lammen sijainti, muoto ja lähiympäristö. Lammen sijainti hyvin vettä johtavalla alueella, suuri koko ja syvyys (5-1 0 metriä) ovat lammen tilan kannalta edullisia tekijöitä. Pieni koko ja vähäinen vesitilavuus ovat taas lammen tilan kannalta epäedullisia. Matalat lammet rehevöityvät, jonka seurauksena veteen liuenneen hapen määrä vähenee ja sen seurauksena rauta ja mangaanipitoisuudet alkavat kasvaa (Hyyppä ja Penttinen 1993). Sorakuoppien lampien vaikutukset ympäristön pohjaveteen Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvan soranoton vaikutus pohjavesilammen ulkopuolelle sekä vaikutusalueen etäisyys ja laajuus riippuvat lammen veden laadusta sekä lammen koosta ja sijainnista pohjaveden virtauskentässä. Lammen suuri tilavuus ja suuri pohjavesivirtaus ovat lammen kannalta yleensä edullista, samalla kuitenkin kasvaa lammen vaikutuksen suuruus ja vaikutusalue. Pohjavesilampien lähiympäristössä pohjavesissä vuodenajoista johtuva lämpötilan vaihteluväli voi olla aivan lammen lähellä 'C ja noin 150 metrin päässä kaivulammesta vielä noin yhdeksän astetta. Lammen vaikutus näkyy myös happamuuden, hiilidioksidin, bikarbonaatin, kalsiumin ja sulfaatin vaihteluvälin kasvuna. Lampien ympäristön pohjavesille ovat ominaista pienet nitraattipitoisuudet. Pitoisuudet ovat keskimäärin vain kymmenesosa pohjavedenpinnan yläpuolisten soranottoalueiden ja puolet luonnontilaisten alueiden pohjavesien nitraattipitoisuuksista. Pohjavesiesiintymän koko virtauskentän poikki leveys- ja syvyyssuunnassa ulottuvan lammen vaikutuksen arvioidaan ulottuvan sopivissa hydrogeologisissa olosuhteissa yli kilometrin etäisyydelle Iammikasta (Hyyppä ja Penttinen 1993). Arvio hakemuskohteen kaivutoiminnan vaikutuksista pohjavesioloihin Pohjavesilampi sijaitsee nykyisellään suurimmaksi osaksi harjun ydinvyöhykkeessä, mutta ei kuitenkaan pohjaveden koko virtauskentän alueella leveyssuunnassa. Uuden suunnitelman mukaisesti allas leventyy pohjois-eteläsuunnassa niin, että pohjaveden virtauskentän osalta allas yltää suuremmalta osin virtauskentän halki kuin aiemman ottoluvan tilanteessa. Suunnitellussa otossa ei tapahdu muutosta suhteessa suunniteltuun vedenottamaan hankealueen länsipuolella. Lammen syvyys tulee olemaan enimmillään noin 15 metriä ja laajuus noin 20,2 hehtaaria. Edellä mainitun perusteella edellytykset alueen pohjaveden laadun säilymiselle mahdollisimman muuttumattomana ovat hyvät. Kaivutoiminnan aikana tulee lammen veden laadussa olemaan lyhytaikaisia muutoksia. Kaivutoiminnan seurauksena voi lampivedessä ilmetä tilapäinen mineraali- ja orgaanisen aineksen kasvu ja ravinnepitoisuuden kasvusta aiheutuva perustuotannan lisääntyminen. Vedenlaatuparametrien osalta lammen vedenlaadun muutokset ilmenevät selvimmin samsuden ja väriluvun kohoamisena. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuus

13 13 tulee hapettumisesta johtuen paikallisesti pienenemään. Lammen veden lämpötila tulee pintakerroksissa nousemaan nykyiseen verrattuna. Nykyisen kaivutoiminnan vaikutuksia on seurattu pohjaveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa on vähäisesti muutettu vuonna 2013, kuitenkin niin, että tutkimustulokset ovat pysyneet vertailukelpoisina aiempiin tuloksiin. Yhteystarkkailua suoritetaan yhteistyössä Siikajoen Betonitukku Oy:n ja Koneurakointi Tapani Mustonen Ky:n kanssa. Vuoden 2015 yhteenvetoraportissa on esitetty alueen pohjavedentarkkailusta saatuja tuloksia. Vedenlaadun suhteen ei ole havaittu merkittävää toiminnasta aiheutuvaa haittaa, alueen pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet ottotoiminnasta riippumatta kohonneita. Alkuperäisessä, vuoden 2000 ottosuunnitelmassa on arvioitu, että kaivun vaikutukset ulottuvat muutaman kymmenen - sadan metrin etäisyydelle lammesta pohjaveden virtaussuunnassa, mutta eivät missään tilanteessa suunnittelualueen alapuolisen potentiaalisen vedenottamapaikan kohdalle saakka, joka on noin 1,4 kilometrin etäisyydellä kaivualueesta. Lammen vaikutukset eivät ulotu kyseessä olevalle etäisyydelle tilanteessa, jossa vedenottama olisi toiminnassa. Lämpötilamuutos ulottuu yleensä kaikkein kauimmas. Nykyisessä tilanteessa otto ulottuu lähemmäs suunniteltua pohjavedenottamoa ja etäisyyttä suunniteltuun pohjavedenottamaan on 1,2 kilometriä. Tällä etäisyydellä altaan vaikutukset eivät ulotu suunnitellun vedenottaman alueelle. Kaivettavalla pohjavesilammella tulee olemaan vähäisiä vaikutuksia alueen pohjavedenpinnan tasoon. Pohjavedenpinta tulee altaan valmistuttua tasaantumaan siten, että alueen itä- ja eteläosassa pohjavedenpinta lievästi laskee ja lammen länsiosassa nousee. Pohjaveden alentumisella ei ole vaikutusta esimerkiksi metsän kasvuun, koska muutos on pieni ja pohjavedenpinta on syvällä, 4-5 metriä maanpinnasta. Pohjavedenpinnan nousu on niin vähäistä, ettei siitä aiheudu haittaa lammen länsipuolisille maa-ainestenottoalueille. Arvio syntyvän yhtenäisen pohjavesialtaan vaikutuksista harjualueen pohjavesipintoihin ja pohjaveden virtauksiin Yhtenäisen altaan muodostaminen ja ottoalueiden välisen kannaksen poisto Eri toimijoiden ottoalueiden yhdistämiseen ja yhtenäisen altaan muodostamiseen liittyen luvanhakija viittaa hankkeen alkuperäisiin, vuonna 2001 ja 2003 laadittuihin ottosuunnitelmiin, joissa allas on alun perinkin suunniteltu yhtenäiseksi. Myös näiden aiempien suunnitelmien vaikutusarviointi, johon edelleen tämän suunnitelman vaikutusarviointi suurelta osin pohjautuu, perustuu tämän suunnitelman mukaiseen tilanteeseen, joissa ottoalueet muodostavat yhtenäisen altaan. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (Dnro PSAVI/59/04.09/2012) määrännyt Lemminkäinen lnfra Oy:n jättämään 10 metrin levyisen kannaksen Siikajoen Betonitukku Oy:n rajaa vasten. Lupamääräysten perusteluissa välikannas on nähty tarpeellisena, jotta vedenpinnat altaan ylä- ja alaosassa eivät pääsisi tasoittumaan. Erityisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston katselmuksesta

14 laadittuun pöytäkirjaan on sisällytetty tähän asiaan liittyvää keskustelua. Määräykseen viitataan perusteluissa seuraavasti: "Mikäli lupa myönnettäisiin hakemuksen mukaisena, alueelle muodostuisi yhtenäinen pohjavesilammikko, joka ulottuisi Siikajoen Betonitukku Oy:n alueelle. Ennalta arvioiden tällöin pohjavedenkorkeus pohjaveden virtaussuunnassa laskee pohjavesilammikon yläosassa ja nousee lammikon alaosassa." Luvanhakija toteaa, että jo vuonna 2000 laaditussa ottosuunnitelmassa, jonka mukaan alueelle on myönnetty huomattavasti vuoden 2013 lupapäätöstä laajempi ottoalue, on pohjaveden pinnan vähäinen lasku pohjavesialtaan itäosassa ja nousu länsiosassa huomioitu. Tarkkailupisteen 101 (Lemminkäinen lnfra Oy:n ja Siikajoen Betonitukun rajalla sijaitseva tarkkailupiste) ja altaan vedenpinnankorkeuden välinen ero on nykytilanteessa noin 30 senttimetriä. Korkeusero altaan itäosassa on noin 50 senttimetriä altaan länsiosaa korkeammalla. Kuten yleissuunnitelmasta selviää, perustuu altaan sijoitus siihen, että se sijoittuu Alhonmäen ja Isokankaan vedenottamapaikkojen lähisuoja-alueiden väliselle alueelle. Pohjavesiallas on mitoitettu yleissuunnitelmaan mukaan niin, ettei veden noususta ole haitallisia vaikutuksia alueen länsiosassa tai haitallista veden laskua alueen itäosassa. Allas sijaitsee pohjavesialueen ydinvyöhykkeessä. Luvanhakijan arvion mukaan sorasta ja hiekasta muodostuva ohut välikannas ei tässä kohdassa pysty estämään pohjaveden korkeuserojen tasoittumista. Lemminkäinen ei näin ollen pidä kannasta nykytilassaan tarpeellisena keinona vedenpinnan tasoittumisen estämisessä. Edellä mainituista syistä johtuen luvanhakija katsoo myös, ettei välikannasta välttämättä saada pysyväksi, kun Siikajoen Betonitukku Oy:n puolelle syntyy pohjavesiallas. Yleissuunnitelman ottorajauksesta poikkeaminen Lemminkäinen lnfra Oy:n ottoalue poikkeaa suunnitelman osalta sen länsiosassa yleissuunnitelman mukaisesta alueesta. Otto on tällä osalla esitetty tapahtuvaksi tilan Pikkukangas Rn:o 5:115 rajaan saakka, kuten olemassa oleva ottoalue tällä hetkellä. Lemminkäinen on esittänyt perusteluissaan hankkeelle, ettei otto näin toteutettunakaan aiheuta pohjaveden laadun muuttumista suunnitellun pohjavedenottaman luona ja pitää tätä merkittävimpänä perusteena edelleen oton suorittamiseksi suunnitellulla tavalla. Tällä yleissuunnitelmasta poikkeavalla alueella ei suunnitellulla ottoalueelia ole enää juurikaan olemassa olevaa kasvillisuutta ja maata on jo muokattu aiemmin tällä osalla. Näin ollen luvanhakija ei ole katsonut aluetta merkittäväksi pohjaveden suojelun kannalta. Luvanhakija toteaa, että suunniteltu laajennus ylipäätään sijoittuu suurelta osalta tällaiselle alueelle, joka ei enää ole luonnontilaista ja suurelta osalta laajennusaluetta on jo aiempien lupien mukaisesti saanut ottaa maa-aineksia ja niitä on otettukin. Luvanhakija katsoo, että nykyisessä luvassa alueen eteläosalta tehty rajaus ja määrätyt täytöt eivät ole perusteltuja yleissuunnitelman kannalta ja siltä kannalta katsottuna, että näillä

15 15 Nykytilanne osilla toteutettu otto on tapahtunut aiemmin voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti. Yleissuunnitelma on laadittu ohjaamaan alueen maankäyttöä. Tältä kannalta luvanhakija korostaa, että tehtyjen selvitysten perusteella otto on katsottu mahdolliseksi yleissuunnitelman mukaisella alueella. Luvanhakija katsoo perustelluksi, että ainakin niiltä osin kun haettu otto sijoittuu tälle yleissuunnitelmassa merkitylle alueelle, tulisi lupa hakemuksen mukaisesti myöntää. Raahen seudulla on suunnitellun ydinvoimalatyömaan johdosta entistä karestuneempi tarve betonin runkoaineksille. Tämä on keskeinen peruste erilaatuisten kiviainesten tarpeelle alueella, koska kuten hakemuksessa on esitetty jo aiemminkin erityisesti määrätyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0-8 mm) esiintyy Oulun ja Raahen seudulla niukkuutta, jonka johdosta niitä on ollut taloudellisesti kannattavaa Ua tarpeellista) kuljettaa etäälle ottoalueesta. Betonissa kiviainesta on noin 1, 7-2,0 tonnia/betoni-m 3 jakautuen hienoon ja karkeaan kiviainekseen sekä vähäiseen määrään filleriä. Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamiseen on arvioitu tarvittavan pelkästään betonia yli m 3. Vaikka Lemminkäinen lnfra Oy:n työmaalta ei materiaalia vietäisikään kyseiselle ydinvoimalatyömaalle, kasvaa alueen betonikiviainesten tarve joka tapauksessa. Kiviainesten huomattavasti kasvavan tarpeen kannalta tulee Alhonmäen ottotoiminnan osalta antaa painoarvo myös hankkeen yleisille eduille. Luvanhakija katsoo, ettei hanke sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja että hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Kyseessä on olemassa oleva ottotoiminta jo avatulla maa-ainesten ottoalueella. Näin ollen luvanhakija katsoo, että esitetylle hankkeelle tulisi myöntää vesilain mukainen lupa. Nykyisellään Lemminkäisen altaan alueella vesipinta oli vuoden 2015 mittausten perustella tasolla +13, , 76 m (N60) ja Betonitukun altaan alueella, jossa vesipinta on vasta pienellä alueella paljastuneena, tasolla +13, ,29. Pohjavesipintojen ero oli 0,52-0,53 m. Kun Betonitukun altaan alueella kaivu ulottuu syvemmälle ja laajemmalle lähemmäs Lemminkäisen allasta, on varsin todennäköistä, että Betonitukun altaan vesipinta tällöin alenee ja lähenee Lemminkäisen altaan vesipinnan tasoa. Tähän on syynä kannaksen alueella olevat hyvin vettä johtavat maalajit (sora ja hiekka). Tilanne kannaksen mahdollisen poiston jälkeen kaivun lopputilanteessa Jos maanottoalueiden välinen kannas poistettaisiin altaiden vesipinnat yhtyvät, jonka seurauksena Betonitukun altaan vesipinta laskee samalle tasolle Lemminkäisen altaan kanssa. Käytännössä tämä merkitsee vuoden 2015 vesipintojen perusteella noin 0,5 metrin alentumista. Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, tapahtuu vesipintojen tasoittumista

16 16 varsin todennäköisesti jo ennen kannaksen poistoa, kun Siikajoen Betonitukku Oy:n allas laajenee lähemmäs kannasta. Siten altaiden yhdistyessä vesipintojen ero olisi pienempi tai sitä ei olisi. Alentumisen vaikutukset yhdistetyn altaan itäpuolella rajoittuvat vain altaan lähialueelle muutaman sadan metrin etäisyydelle. Vaikutus on suhteellisesti suurin altaan lähialueella ja se pienenee nopeasti mentäessä itään. Altaasta noin 260 m itään on tutkittu vedenottamapaikka (piste 32: 500 m 3 /d). Pohjavesi virtaa kyseessä olevalle tutkitulle vedenottamapaikalle idän suunnasta eikä valuma-alue ulotu lännessä altaan alueelle. Kyseessä olevan vedenottamapaikan alueella alenemisen vaikutusta ei ole havaittavissa. Pohjavedenotolla ei ole Suomessa todettu olleen haitallista vaikutusta metsän kasvulle. Kasvit saavat vetensä sadannasta ennen veden suotautumista pohjavesikerrokseen. Kangasmailla kasvien juuret eivät ulotu pohjavesikerrokseen. Pohjavedenpinnan alentumisesta ei siten aiheudu haittaa kasveille. Kannaksen poiston vaikutukset altaan länsipuolella ovat hyvin vähäiset. Allas sijoittuu harjun ydinosalle, pohjaveden päävirtausvyöhykkeeseen, jossa aines on lajittunutta ja karkearakeista. Nykytilanteeseen nähden ei tule muutoksia, koska vesipinnan taso on yhteisen altaan tilanteessa sama, kuin nykyisen Lemminkäisen altaan tilanteessa. Siten painekorkeus ja virtaus lännen suuntaan pysyvät nykyisellään. Lisäksi on huomioitava että altaan koko ja sen muutos on hyvin vähäinen verrattuna koko pohjavesialueen kokoon. Yhteisen altaan pinta-ala tulee olemaan toiminnan päätyttyä noin 32 hehtaaria (=0,32 km 2 ) ja Alhonmäen-lsokankaan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 8,35 km 2 Pohjavesipinnan alentumisen yhdistetyn altaan itäpuolella lisää lievästi pohjaveden suotautumista altaaseen. Voidaan myös olettaa että sadannasta muodostuva vesimäärä hieman lisääntyy. Altaan koosta (pieni) ja maaperän hyvästä vedenläpäisevyydestä johtuen edellä mainituista vaikutuksista ei tule olemaan havaittavia vaikutuksia altaan vesipintaan siten että ne erottuisivat normaalista vuodenaikaisvaihtelusta. Esimerkiksi vuonna 2015 Lemminkäisen altaan ja Betonitukun altaan alueella vesipintojen vaihtelu oli 0,3 metriä. Edellä kerrotun perusteella vaikutukset yhteisen altaan länsiosalla ovat vähäiset, arviolta muutamien senttimetrien luokkaa. Vesipinnan kohoaminen jää joka tapauksessa luonnontilaisen vaihtelun rajoihin. Vaikutukset pintavesioloihin ja muihin luonnonoloihin Ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesiolosuhteisiin. Ylimääräisiä pinta- tai suovesiä ei kaivutoiminnan seurauksena tule kulkeutumaan suunnitellulle allasalueelle. Alhonmäen alue on ollut maa-ainestenoton kohteena jo vuosikymmeniä. Maa-aineksia on otettu suunnittelukohteesta ja sen länsipuoliselta alueelta huomattavia määriä. Suunnitelma sijoittuu pääosin jo nyt ottotoiminnan piirissä olevalle alueelle, jolta pinta-

17 17 maat on kuorittu. Suunnitelma-alueella ei ole merkittävää olemassa olevaa kasvillisuutta. Hankkeen vaikutukset muihin luonnonoloihin ovat siis vähäiset. TARKKAILU Pohjaveden laatua seurataan vuonna 2013 laaditun yhteistarkkailuohjelman mukaan kaivetusta lammesta sekä pohjavesiputkista. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa ( taustapisteestä L kuitenkin vain kerran vuodessa). Vedenlaaduntarkkailua toteutetaan veden virtaussuunnassa sekä kaivualueen yläpuolelta että alapuolelta. Vesinäytteistä näytteistä määritetään seuraavat vedenlaatuparametrit: ~ ph ~ sähkönjohtavuus ~ aistinvarainen havainnointi (haju, maku) ~ väri ~ sameus ~ lämpötila ~ happi, Oz ~ ammoniumtyppi, NH4-N ~ nitraattityppi, N03-N ~ kemiallinen hapenkulutus, CODMn ~ kloridi, Cl- ~ rauta, Fe ~ mangaani, Mn ~ alkaliteetti ~ öljyt C10-C4o (öljyt määritetään kerran vuodessa esimerkiksi kesäkuussa pisteistä 101 ja 102. Tarvittaessa myös muista pisteistä) Pohjavedenpinnan korkeutta seurataan lammesta ja pohjavesiputkista. Tarkkailupisteistä seurataan vedenpinnan korkeutta avovesikautena kuukausittain (touko-lokakuu) ja talven aikana joka toinen kuukausi (marraskuu, tammikuu ja maaliskuu). Tarkkailutulokset on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan EL V-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa näytteiden otosta. Tarkkailutuloksista on laadittu yhteenveto vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Viimeisimmässä, vuoden 2015 vedentarkkailuraportin yhteenvedossa mainitaan seuraavaa: "Tarkkailutulosten perusteella kaivutoiminnasta ei ole aiheutunut toiminnan aikana haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Lemminkäinen lnfra Oy:n kaivulammessa havaitut pitoisuudet ovat olleet pieniä lukuun ottamatta väliaikaisia kaivutoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Esimerkiksi rautapitoisuus ja väriluku ovat koholla, mutta tarkkailun alkuaikoihin nähden myös niiden arvoissa on tapahtunut suurta alentumista. Lammen happitilanne on ollut hyvä koko tarkkailun ajan ja nitraattipitoi-

18 18 suus alhainen. Lammen ulkopuolella kaivun vaikutukset ovat hyvin vähäisiä tai niitä ei ole havaittavissa. Vesipinnan korkeuksiin ja pohjaveden virtaussuuntiin kaivutoiminnalla ei ole ollut vaikutusta. Pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti." HYÖTYARVIO Määrätyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0-8 mm) esiintyy esimerkiksi Raahen ja Oulun alueella niukkuutta, joten niitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa kauaskin ottoalueesta. Alhonmäen alueella pohjavedenpinnan yläpuoliset taloudellisesti arvokkaimmat materiaalit on jo pitkälle hyödynnetty, joten on perusteltua hyödyntää pohjavedenpinnanalaisia maa-ainesvaroja mahdollisimman tehokkaasti paikoissa, joissa ei vaaranneta yhdyskuntien nykyistä ja mahdollista tulevaa pohjavedenhankintaa. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet monipuolistuvat pohjavesilammen ansiosta. Uuden kaivutason mukainen kaivutoiminta ei tule luvanhakijan arvion mukaan vaikeuttamaan Alhonmäki-lsokankaan pohjavesialueen pohjaveden mahdollista hyödyntämistä vedenhankintaan nyt eikä tulevaisuudessa. Hankkeen toteutuksesta (kaivutoiminnasta) aiheutuvat pohjavesialtaan vedenlaadun muutokset ovat vähäisiä (kohonneet väriluvun arvot ja raudan pitoisuudet sekä lievä ravinnepitoisuuden nousu). Kaivutoiminnan vaikutukset rajoittuvat ko. kaivualtaaseen ja todennäköisesti vain muutamia kymmeniä - satoja metrejä lähialueen pohjaveteen pohjaveden virtaussuunnassa. Kaivutoiminnan vaikutukset eivät tule ulottumaan Alhonmäen - Isokankaan pohjavesialueen potentiaalisiin vedenottamopaikkoihin. Kaivuallas ei sijaitse Paavolan Vesi Oy:n Vartinvaaran ottamon vaikutusalueella, joka sijaitsee Vartinvaaran pohjavesialueella noin kuusi kilometriä kaakkoon. Altaan ja sen ympäristön vedenlaadun muutosten seurantaa jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tämänhetkisten tarkkailutulosten perusteella kaivutoiminnasta ei ole aiheutunut haittavaikutuksia alueen pohjavedelle. OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Suunnittelukohde sijoittuu tiloille Pykälä ja Sorakuula Hakemuksen liitteissä on tiedot alueen naapuritilojen omistajista sekä tilan Sorakuula omistajan (Ruskon Betoni Oy) suostumus hankkeelle. Maa-ainaisten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta edellyttää aluehallintoviraston lupaa vesilain 1 luvun 18 :n ja 9 luvun 7 :n perusteella.

19 19 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Hakija on täydentänyt hakamustaan muun muassa muiden alueen toimijoiden ympäristöluvilla, vesilaitoksen yhteystiedoilla, tarkannetulla arviolla yhtenäisen lammiken tekemisen vaikutuksista alueen pohjavesipintoihin ja -virtauksiin, tarkemmilla perusteluilla pohjavedenpinnan alapuolisen maa-ainesoton laajentamisesta yleissuunnitelman rajausta laajemmalle alueelle sekä vuoden 2015 pohjaveden yhteistarkkailuraportilla. Täydennys on tarpeellisilta osin liitetty edellä olevaan kertoelmaosaan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Siikajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Siikajoen kunnalta sekä Siikajoen kunnan kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Kuulutus ja asiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa Tietopalvelussa. LAUSUNNOT 1) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue pitää alueelle laadittua yleissuunnitelmaa kattavana ja asiantuntevasti laadittuna. Yleissuunnitelmaan kootut tutkimusaineistot antavat jokseenkin kattavan kuvan alueen maaperästä sekä pohjavesiolosuhteista vedenkorkeuksineen, virtaussuuntineen ja vedenlaatuineen. EL Y-keskus pitää tärkeänä, että alueen maa-aineksen ottotoiminnassa noudatetaan yleissuunnitelman tavoitteiden mukaista kemiallista tai määrällistä tilaa Alhonmäki-lsokangas-pohjavesialueella, ja että alueen vedenhankinnallinen käyttökelpoisuus on turvattava myös tulevaisuudessa. EL Y-keskuksen käsityksen mukaan nyt haettavana oleva pohjavesipinnan alapuolisen oton laajennus voimassa olevan lupa-alueen eteläosaan sisältyy yleissuunnitelman mukaiseen uuteen merkittävään maa-ainesten ottoalueeseen, jolla pohjavesipinnan alapuolinen ottotoiminta on katsottu mahdolliseksi. EL Y-keskus katsoo, että kyseiselle alueelle pohjavesipinnan alapuolinen maa-aineksenottotoiminta on mahdollista. Mikäli tälle alueelle myönnetään lupa pohjavesipinnan alapuoliselle otolle, tulee huolehtia siitä, että ottotoiminta ulotetaan riittävän syvälle. Mikäli toimintaa ei uloteta riittävän syvälle, tulee hakijaa vaatia täyttämään alueet voimassa

20 20 olevan luvan mukaiseksi, jolloin ylimmän pohjavesipinnan päälle jätetään vähintään neljän metrin suojakerros. EL Y-keskus huomauttaa, että kyseisessä osassa pohjavesialuetta esiintyy pääasiassa hiekkaa ja hienompienin maalajien esiintyminen on mahdollista. Hakemuksen ja siihen annetun täydennyksen perusteella kapealla ja hiekkaisella tai soraisella välikannaksella ei ole suurta merkitystä veden laatuun eikä vedenpinnan korkeuteen. EL V-keskuksen käsityksen mukaan hyvin vettä läpäisevä välikannas ei tule pitämään altaiden välillä korkeuseroa, vaan vedenpinnan korkeuserot todennäköisesti tasoittuisivat vaikka välikannas jätettäisiinkin. Siksi EL Y-keskus pitää välikannaksen poistoa perusteltuna ja yhtyy hakijan käsitykseen altaiden yhdistämisen vaikutuksien rajoittumisesta lähialueelle. Ottotoiminnan vaikutuksia tulee seurata laaditun yhteistarkkailun mukaisesti. Myös yleissuunnitelman mukaan pohjavesipinnan alapuolinen ottoalue on toteutettu yhtenäisenä ilman välikannasta. EL Y-keskus huomauttaa, että vaikka pohjavesialtaiden aiheuttamat muutokset vedenlaadussa ovat yleisesti ottaen sitä vähäisemmät mitä suurempi ja syvempi syntyvä allas on, on muistettava että pohjaveden pinnan alapuolinen ottotoiminta lisää aina pohjavesialueelle kohdistuvaa riskiä. Tämän vuoksi alueen yhteistarkkailua tulee jatkaa ja mahdollisesti päivittää alueella muuttuvan ottotoiminnan seurauksena, jotta muutoksen ja sen vaikutukset voidaan kattavasti havainnoida. 2) Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että Siikajoen Alhonmäellä on useita maa-ainesten ottolupia, joista osa rajautuu välittömästi toisiinsa. Ottolupien yhteenlaskettu otettava kuutiomäärä ja ottoalueiden pinta-ala ovat niin suuria, että alueella saattaa olla tarvetta ympäristövaikutusten arviointiin. Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on arviointimenettelyn soveltamisen hankeluettelossa kohdassa luonnonvarojen otto ja käsittely kohdassa 2b) mainittu kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Yhteysviranomaisena YV A-lain mukaisesti toimii alueellinen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta vähentää alueelle laadittu Alhonmäen - Vartinvaaran yleissuunnitelma (Aihonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelma, PSV-Maa ja Vesi Oy 2000 ja suunnitelmaan liittyvä osa Alueen jälkikäyttö ja suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi osa, Ympäristötaito 1998), jonka mukainen nyt haettu ottamissuunnitelma pääosin on. Alueelle laaditun yleissuunnitelman huomiointi Lemminkäinen lnfra Oy:n maa-ainesten ottamisen ja vesilain mukaisen lupahakemuksen laajennussuunnitelmassa on huomioitu hyvin edellä mainittu yleissuunnitelma. Ottaminen poikkeaa länsiosassa jonkin verran yleissuunnitelmassa esitetystä. Poikkeamisen laajuutta ja sen vaikutuksia on arvioitu annetussa lisäselvityksessä. Yleissuunnitelmassa on esitetty alueen yleiset periaatteet pohjavesivarojen suojaamiseksi ja maaainesten oton ohjaamiseksi. Yleissuunnitelmassa mukaan nyt laajennettavaksi suunniteltu pohjavesialtaan laajennus tulee yleissuunnitelmassa altaaksi osoitetulla alueelle. Allas on osoitettu siten, että Alhonmäellä syntyvät ja sieltä saatavat pohjavesivarat olisivat kokonaisuudessaan

21 21 edelleen käytettävissä esimerkiksi talousvetenä. Ympäristönsuojelulliselta kannalta on hyvä, että maa-ainesten otossa noudatetaan sovelletusti yleissuunnitelmaa myös alueen maa-ainesten otossa. Suunnitelma on edelleen pääosin ajantasainen ja se tulee huomioida riittävästi myös tässä vesilain mukaisessa luvituksessa. Vaikka pohjaveden pinnan alapuolinen ottotoiminta lisääkin pohjavettä vaarantavia riskejä, esitetyt poikkeamat yleissuunnitelmasta eivät ennalta arvioiden aiheuta vaaraa pohjaveden suojelulle tai pohjavesien täysimittaiselle hyödyntämiselle tältä pohjavesialueelta. Tämä edellyttää toiminnassa erityistä varautumista pohjaveden pilaantumisriskiin. Pohjaveden korkeuksien ja veden laadun tiiviille seurannalle on jatkossa vielä aiempaakin merkittävämpi rooli. Pohjaveden tarkkailun tulee olla sellainen, että laajamittaisen pohjaveden pinnan alapuolisen ottotoiminnan vaikutukset voidaan kattavasti havaita. Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelmassa lähtökohdaksi oli myös otettu, että allas on yhtenäinen ilman eri ottoalueiden välikannaksia. Välikannaksiin perustuva ratkaisu on otettu käyttöön aluehallintoviraston aiemmassa Lemminkäinen lnfra Oy:n luvassa. Siikajoen Betonitukku Oy:n viereisen alueen ympäristöluvassa ei vastaavaa kannasta ole edellytetty. Siikajoen kunnan ympäristölupaviranomainen yhtyy tältäkin osin kunnan kantaan ja pitää perusteltuna hakemuksessa esitettyä näkemystä, että kapealla hyvin vettä läpäiseväliä hiekkaisella tai soraisella välikannaksella ei ole suurta merkitystä altaan vedenpinnan korkeuteen tai veden laatuun. Alueen maaperä on hiekkaista ja soraista ja siten hyvin vettä läpäisevää. Jää tältä osin lupaviranomaisen harkittavaksi, onko välikannas nykyisten lupien mukaisena tarpeellinen. Myös viereinen Siikajoen Betonitukku Oy:n ympäristölupa on tulossa lähiaikoina uusintaan lupa-ajan päättyessä. Lähialueen maa-ainesten ottojen yhteisvaikutukset Hakemuksessa on tuotu esille yhteisvaikutuksia lähialueen kahden muun maa-ainesten ottoalueen kanssa. Molemmat muut ottoalueet sijaitsevat tästä puheena olevasta ottoalueesta itään päin ja sisältyvät Alhonmäen Vartinvaaran yleissuunnitelmassa muodostettavaan yhtenäiseen vesialtaaseen. Ottoalueiden välisen kannaksen poiston seurauksena vesi nousee tai saattaa nousta alaosassa. Tämä edellyttää, että huolehditaan lammiken länsiosaan riittävästä suojakerroksesta. Erityisesti on huomioitava sora-alueelle tukitoiminta-alueelta tulevan tieyhteyden suunnan riittävä korkeustaso. Hakemuksen korkotietojen mukaan tällä alueella näyttää olevan nykyisellään jopa pohjavesilammen vesipinnan alapuolella olevia maankorkeuksia. Kun ottoalueen Iampi on yhdistetty idän suunnassa olevaan yläosaan, on odotettavissa länsiosassa ainakin jonkin verran vielä veden pinnan nousua. Suunnitelmakuvien mukaan pohjaveden korkeusero on nykyisellään Lemminkäinen lnfra Oy:n ottoalueen altaan ja Siikajoen Betonitukku Oy:n nykyisen altaan osalta noin 0,5 m (vedenkorkeudet +13,76 N60 ja 14,29 N60). Suunnitellun lopullisen yhtenäisen pohjavesialtaan vedenkorkeus asettunee näiden vedenkorkeuksien väliin. Ennalta arvioiden ja uusimpien tarkkailutulosten perusteella pohjaveden pinnan taso näyttäisi lopullisessa tilanteessa olevan lähempänä nykyisen Lemminkäisen altaan pinnan tasoa kuin Betonitukun altaan veden pinnan korkeampaa tasoa.