PÄÄTÖS Nro 53/2013/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2013

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 53/2013/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavesipinnan alapuolelta Kuhasalmen ottoalueelta tilalta Hiekkala ( ) ja valmistelulupa, Savonlinna Lemminkäinen Infra Oy HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun hankkeeseen. Hakemukseen sisältyy pyyntö saada aloittaa työt jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista euron vakuutta vastaan (valmistelulupapyyntö). Hakemus koskee Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 58/93/2 ja Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 33/03/3 mukaisen maaainestenoton jatkamista pohjavedenpinnan alapuolelta kiinteistöllä Hiekkala ( ) niin sanotulla Kuhasalmen ottoalueella. Alue on tullut hakijan omistukseen kiinteistökaupassa Voimassa oleva lupa päättyy Luvan määräyksen 13 mukaisesti, mikäli maa-ainesten otto jatkuu sen jälkeen, tuli jatkamista koskeva hakemus jättää lupaviranomaiselle mennessä. Hiekkalan kiinteistön pinta-ala on 23 hehtaaria ja ottoalueen pinta-ala on noin 18 hehtaaria. Kuhasalmen soranottoalueen maa-ainestenottosuunnitelma on päivitetty vuonna Suunnitelma koski yhteensä m 3 ktr suuruisen soramäärän ottamista pääosin pohjavedenpinnan alapuolelta. Määrästä on jäljellä noin m 3 ktr eli noin tonnia. Savonlinnan kaupunginhallitus on kokouksessaan myöntänyt alueen silloiselle omistajalle, Veljekset Kontinen Oy:lle maaaineslain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen saakka. Kysynnästä johtuen koko luvan mukainen ottomäärä ei tule otetuksi nykyisen luvan voimassa ollessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Hakemus koskee maaainestenottosuunnitelman mukaisen jäljellä olevan sora- ja kiviaineksen ottamista tulevan kymmenen vuoden aikana. Otettavan maa-aineksen kokonaismäärän ja ottoajan pituuden perusteella vuosittain otetaan keskimäärin m 3 ktr eli tonnia. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(11) Alue sijaitsee harjumuodostumalla, joka kuuluu Toiselta Salpausselältä alkavaan harjujaksoon. Ottoalueesta pieni osa on rajattu kuuluvaksi luoteispuoleiseen Kaamanniemen I-luokan pohjavesialueeseen ( ). Tutkimusten mukaan Kuhasalmen soranottoalue ei ole yhteydessä Kaamanniemen pohjavesialueeseen välikannaksen kautta. Hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee Seppäharjun II-luokan pohjavesialue ( ). Hankealueen pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee Seppäjärven vedenkorkeuden mukaan. Ranta-alueiden maa-aines on karkeaa ja vedenjohtavuus hyvä. Pohjaveden pinnankorkeutta on seurattu neljästä havaintoputkesta (HP1 HP4), pohjavesilammesta ja Pieni Kaijanlammesta. Vuoden 2012 aikana pohjavedenpinnan korkeudet ovat olleet välillä +83,57 87,67 mpy. Haettu ottoalue, maa-ainesten oton vaiheistus ja pohjavesialtaiden sijainti ottoalueella, nykyisen maanpinnan korkeudet, ottamissyvyydet ja alueen tilanne maa-ainesten ottamisen päätyttyä näkyvät hakemuksen suunnitelman liitteistä 5 ja 7 sekä hakemuksen täydennyksen liitteenä olevista leikkauspiirroksista. Lopputilanteessa alueelle jäävä pohjavesilampi on syvimmillään noin 15 metriä ja pinta-ala 14 hehtaaria. Ottoalue on jaettu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäisen vaiheen ottomäärästä on jäljellä vielä noin m 3 ktr. Maa-aineksia on otettu tällä hetkellä noin tasoon +85 mpy. Pohjavesialueeseen kuuluva osa on kaivettu suunnitelman mukaiseen syvyyteen. Ottosuunnitelman mukainen alin ottotaso on +74 mpy. Toisen vaiheen alueelta otettavia maa-aineksia on m 3 ktr. Toisen vaiheen alueelta ei ole vielä otettu ottosuunnitelmaan sisältyviä maa-aineksia. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä. Ottoalueesta enintään 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä noin 15 mökkiä. Alueelle liikennöinti tapahtuu maantien 471 ja Huutoharjun tien kautta. Alueen sisääntulossa oleva puomi estää asiattomien liikkumisen alueella. Pohjavesipinnan alapuolelta saatava maa-aines Kuhasalmen alueella on karkeaa ja soveltuu sekä sellaisenaan että murskattuna erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kiviainekset jalostetaan seulomalla ja murskaamalla. Tälle toiminnalle on Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa, joka on voimassa asti. Alueen viimeistely ja jälkihoito Maa-ainesten oton päätyttyä ottoalue siistitään, muotoillaan ja sopeutetaan ympäristöönsä, ympäröivään järvimaisemaan sopivaksi. Jälkihoitoa voidaan tehdä vaiheittain osa-alueilla oton päätyttyä. Alue siistitään ja luiskat muotoillaan lopulliseen kaltevuu-

3 3(11) teen. Rannat luiskataan siten, että noin viiden metrin syvyyteen luiskakaltevuus on 1:5 ja siitä eteenpäin 1:2. Mikäli alue ei metsity luontaisesti, tehdään tarvittavat istutukset. Puusto istutetaan levitetyn pintarakennemateriaalin päälle. Tarvittaessa pintamateriaalina käytetään muualta tuotuja puhtaita maa-aineksia. Alueen viimeistelyssä ja jälkihoidossa sovelletaan seuraavia periaatteita: - Alue siistitään ja alueelle soveltumaton käyttö estetään, - alue muotoillaan ympäristöön sopivaksi, - hiekkakerros peitetään alkuperäisellä pintamaalla ja/tai muulla soveltuvalla pintamateriaalilla (noin senttimetrin kerros), - aluskasvillisuus ja puusto palautetaan joko kylvämällä ja/tai istuttamalla, - jälkihoidon toimivuutta ja pohjaveden tilaa seurataan, - pohjavesilammikot tehdään vedenlaadun säilymisen kannalta riittävän syviksi, ja - humuspitoisen pintamaan huuhtoutuminen pohjavesilammikkoon estetään jättämällä sen ympärille vähintään viiden metrin levyinen hiekkavyöhyke. Arvio hankkeen vaikutuksista Hakemukseen sisältyy maa-ainesten oton vaikutusten yleiskuvaus. Kiviainestuotantoon otettavilla alueilla esiintyy muutoksia pohjaveden laadussa ja tasossa. Kasvillisuuden ja maannoksen poistaminen vähentävät haihtumista. Sade- ja sulamisvedet lisäävät muodostuvan pohjaveden määrää. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että muutoksia syntyy etenkin elektrolyyttien ja raudan pitoisuuksissa sekä sameuden arvoissa. Alueen ominaispiirteet vaikuttavat muutosten laajuuteen. Pohjavesilammen tulevaan tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila, veteen liuennut happi, happamuus, hiilen epäorgaaniset ravinteet ja kasvuravinteet kuten nitraatti. Pohjavesilammen tila ja sen vaihtelu muistuttaa pintavesien tilaa. Lammen tilaan epäsuotuisasti vaikuttavia tekijöitä ovat sijainti hyvin vettä johtavalla alueella, suuri koko ja syvyys (5 10 metriä) tai pieni koko ja vähäinen vesitilavuus. Matalat lammet rehevöityvät, jolloin liuenneen hapen määrä vedessä vähenee. Tämä voi lisätä raudan ja mangaanin liukoisuutta ja pitoisuuksia vedessä. Pohjavedenpinnan alapuolisen soranoton vaikutusten laajuus pohjavesilammen ulkopuolelle riippuu lammen koosta ja sijainnista pohjaveden virtauskentässä sekä veden laadusta. Yleisesti ottaen lammen suuri tilavuus ja pohjaveden virtaus ovat lammen kannalta edullisia, mutta samalla lammen vaikutuksen merkitys ja vaikutusalueen laajuus kasvavat. Lämpötilan vaihtelu pohjavesilammen lähiympäristössä voi olla C. Happamuuden, hiilidioksidin, bikarbonaatin, kalsiumin ja sulfaatin vaihteluvälit kasvavat pohjavesilammen vaikutusalueella. Pohjavesiesiintymän koko virtauskentän poikki leveys- tai syvyyssuunnassa ulottuvan lammen vaikutukset voivat ulottua sopivissa hydrogeologisissa olosuhteissa yli kilometrin päähän lammesta.

4 4(11) Haetulla alueella lammen vedenlaadussa arvioidaan esiintyvän lyhytaikaisia muutoksia kaivutoiminnan aikana. Kaivutoiminnan vaikutuksia on seurattu vuonna 2002 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2012 tarkkailuraportin mukaan alueen pohjavesipinnat ovat vaihdelleet vähän ja haitta-aineiden pitoisuudet ovat olleet pieniä. Alueelle muodostuvassa pohjavesilammessa voi esiintyä tilapäisesti mineraali- ja orgaanisen aineksen sekä ravinnepitoisuuksien kasvua ja perustuotannon lisääntymistä. Vedenlaadun muutokset näkyvät selvimmin sameuden ja väriluvun kohoamisena. Hapettumisesta johtuen rauta- ja mangaanipitoisuudet todennäköisesti pienentyvät paikallisesti. Lammen pintaveden lämpötila nousee nykyisestä. Ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia nykyisten pintavesien olosuhteisiin. Ylimääräisiä pinta- tai suotovesiä ei kaivutoiminnan seurauksena tule kulkeutumaan suunnitellulle allasalueelle. Kuhasalmen alue on ollut maa-ainestenoton kohteena jo vuosikymmeniä. Hakijan mielestä nyt suunniteltu maa-ainestenotto ja tuleva tekolampi eivät olennaisesti muuta Kuhasalmen alueen ympäristöolosuhteita. Tarkkailu Hakija on esittänyt pohjavesien laadun ja pinnankorkeuden tarkkailun jatkamista aiemmin vahvistetun tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun sisältyvät havaintopisteet on esitetty hakemukseen liitetyn päivätyn tarkkailuraportin liitteenä. Tarkkailussa kolmen vuoden välein tehtävä laaja tutkimus on seuraavan kerran vuonna HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO LAUSUNNOT Hakemus on annettu vesilain 11 luvun 6, 7, 10 ja 11 :n mukaisesti tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Itä-Savo -lehdessä Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Savonlinnan kaupungilta. Lausunnot ja muistutukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään ) ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Maa-ainesten ottamista pohjavedenpinnan alapuolelta voidaan jatkaa alueella. 2) Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, että myönnettävä lupa voi olla sisällöltään muutoin aiemman luvan mukainen, mutta siihen tulisi velvollisuus selvittää suunnitelmassa osoitetun toisen vaiheen alueella sijainneen asfalttiaseman alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja velvollisuus poistaa mahdollisesti pilaantunut aines siten kuin jätelain perusteella toimivaltainen valvonta-

5 MUISTUTUKSET SELITYS 5(11) viranomainen PIMA -ilmoituksen perusteella määrää, jotta haitallisia aineita ei missään olosuhteissa pääse pohjavesilampeen. 1) XX Huutoharjuntien tiehoitokunnan puolesta toimittamassaan muistutuksessa on vaatinut puolueettoman osapuolen tekemää säännöllistä vedenlaadun tarkkailua kaivamisen aikana. Tietojen on oltava julkisesti saatavilla. Lampialueella on jo nykyisin paljon ulkopuolisia ajoneuvoja. Lammen rannalla pestään autoja ja ympäristöä liataan. Pääsy pohjavesilammen alueelle on estettävä Huutoharjuntien loppuosalla olevasta liittymästä alkaen. Alueen maisemoinnin ja mahdollisen virkistysalueen perustamisen jälkeen Huutoharjuntien loppuosa on säilytettävä rauhoitettuna niin, että sen kautta ei ole kulkua uudelle virkistysalueelle. Huutoharjuntien kunto on aika ajoin erittäin huono, mihin vaikuttaa raskas liikenne. Tiellä on aiheutunut vaaratilanteita raskaan liikenteen ja muun liikenteen kohdatessa. 2) Finavia Oyj on ilmoittanut, että soranottoalue sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä Savonlinnan lentoaseman kiitotiestä ja noin 500 metrin etäisyydellä kiitotien lähestymislinjasta. Suunnitelmien mukaan pohjaveden alapuolista ottoaluetta laajennetaan ja toiminnan loputtua alueelle jää pohjavesilampi. Muistuttajan tehtävänä lentoaseman pitäjänä on vaikuttaa siihen, ettei lentoaseman läheisyyteen perusteta lintu- tai muita eläimiä houkuttelevia uusia alueita alle 10 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi määräyksellään kieltää lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavan tai liikenteen sujuvuutta merkittävästi haittaavan muun toiminnan. Tämän johdosta muistuttaja on edellyttänyt, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Mikäli toiminnan aikana tai toiminnan loputtua ilmenee esimerkiksi lintujen aiheuttamia ongelmia, on luvan haltijan korjattava tilanne omalla kustannuksellaan siten, että riski poistuu. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ELY-keskuksen ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoihin. Muistutukseen 1) hakija on vastannut, että alueella on suoritettu vedenalaista maaaineksen ottoa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt vuonna 1993 Mikkelin Betoni Oy/Linnan Sora ja Betonille luvan ottaa Kuhasalmen alueelta maa-aineksia pohjavedenpinnan alapuolelta. Vuonna 2003 alue siirtyi Veljekset Kontinen Oy:IIe ja he saivat jatkoluvan Itä-Suomen ympäristölupavirastolta. Lemminkäinen lnfra Oy:n omistukseen alue on siirtynyt vuonna Geologian tutkimuskeskus on laatinut alueelle pohjaveden tarkkailuohjelman, joka on hyväksytty Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä vuonna Tarkkailuohjelmaa päivitettiin vuonna Sora-alue tuli nykyisen toiminnanharjoittajan omistukseen 2009 ja pohjaveden

6 6(11) laaduntarkkailua jatkettiin aiemman suunnitelman mukaisesti. Tulokset on raportoitu ja toimitettu ympäristöviranomaisille lupamääräysten mukaisesti. Vuoden 2012 tulokset olivat myös hakemuksen, joka on julkinen asiakirja, liitteenä. Toiminnanharjoittaja sulkee pääsyn hankealueelle lukittavalla puomilla. Lisäksi hakija asettaa paremmat esteet alueelle, että asiaton liikennöinti alueelle estyy. Muistutukseen 2) hakija on vastannut, että Savonlinnan lentoaseman kiitotien päästä 1,6 kilometrin säteellä sijaitsevan kokonaisalueen vesipinta-ala ei pohjavesilammen myötä nouse merkittävästi. Syntyvän pohjavesilammen rannat ovat jyrkät, eikä niihin muodostu samanlaista vesikasvillisuutta kuin luonnontilaisille rannoille. Pohjavesilampi on syvä ja karu, eikä siinä esiinny kaloja. Pohjavesilammen syvyys tulee olemaan noin 10 metriä. Rannat luiskataan siten, että noin viiden metrin syvyyteen luiskakaltevuus on 1:5 ja siitä eteenpäin 1:2. Pohjavesilammen rannoille ei muodostu reheviä kosteikkoalueita, jotka keräisivät etenkin muuttoaikoina kahlaajia, vesilintuja ja lokkeja. Koska Iampi muodostuu pohjavedestä, se pysyy kirkkaana eikä siihen muodostu kasvi- ja eläinplanktonia, jotka muutoin toimisivat vesilintujen ravintona. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 58/93/2 ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 33/03/3 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Lemminkäinen Infra Oy:lle luvan jatkaa maa-ainesten ottamista pohjavesipinnan alapuolelta Kuhasalmen ottoalueelta tilalta Hiekkala ( ), Savonlinnan kaupungissa. Maa-ainesten ottaminen sekä alueen jälkihoito ja maisemointi toteutetaan hakemukseen liitetyn päivätyn ottamissuunnitelman mukaisesti. Ottoalueen sijainti, maa-ainesten oton vaiheistus, ottamissyvyydet ja alueen lopputilanne maa-ainesten oton päätyttyä näkyvät suunnitelman liitteinä 5 ja 7 olevista karttapiirroksista sekä hakemuksen täydennyksen liitteenä olevista leikkauspiirroksista. Rannat luiskataan siten, että noin viiden metrin syvyyteen luiskakaltevuus on 1:5 ja siitä eteenpäin 1:2. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain nojalla korvattavaa vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Aluehallintovirasto hylkää valmistelulupaa koskevan pyynnön. 1. Maa-ainesten ottamiseen liittyvä alueen käyttö ja toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä tai pohjaveden korkeuden muuttumista.

7 7(11) 2. Luvaton liikkuminen ja oleskelu alueella on estettävä lukittavalla puomilla ja merkinnöin. 3. Alueen jälkihoitoon ja maisemointiin saadaan käyttää vain puhtaaksi todettuja, tarkoitukseen soveltuvia maa-aineksia. Alueelle ei saa vastaanottaa eikä siellä saa säilyttää tai varastoida jäte-, ylijäämä- tai muita maita, joiden puhtaudesta ja soveltuvuudesta jälkihoitoon ja maisemointiin ei ole varmuutta. 4. Pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden käsittelyssä alueella on noudatettava erityistä huolellisuutta. Koneiden voitelu- ja hydrauliikkaöljyinä on käytettävä biologisesti hajoavia tuotteita. Voiteluaineet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä lukittavassa, tiivispohjaisessa ja katetussa tilassa. Polttoaineet on varastoitava ylitäytön- ja laponestoilla varustetussa lukittavassa säiliössä, jossa on kaksoisvaippa tai kiinteä suoja-allas. Koneiden ja ajoneuvojen huolto, tankkaus ja säilytys alueella on sallittua vain tiiviillä alustalla, mihin mahdollisesti vuotaneet aineet on poistettava ennen niiden kulkeutumista maaperään. Öljyä vuotavien koneiden ja kuljetuskaluston säilyttäminen ja käyttö alueella on kielletty. Suojarakenteiden ja laitteiston kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaittavat puutteet on korjattava viipymättä. 5. Alueella on oltava varautumissuunnitelma ja riittävä kalusto sekä imeytysturvetta vuotojen ja öljyvahinkojen varalta. 6. Jos alueella syntyy haitallisen aineen päästö maaperään tai pohjaveteen, on vuotokohta eristettävä viipymättä ja estettävä aineen leviäminen. Päästöstä on ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Likaantunut maa-aines on poistettava ja toimitettava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Tarvittaessa alueen puhtaus on varmistettava näytteenotolla. 7. Maa-ainesten oton vaikutuksia alueen pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä lähiympäristön kaivojen vedenkorkeuteen ja veden laatuun on tarkkailtava ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. 8. Tiedot tarkkailuhavainnoista on säilytettävä ja toimitettava suunnitelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina ELY-keskukselle ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 9. Jos tarkkailussa todetaan maa-ainesten otosta aiheutuneen haitallisia muutoksia pohjaveden laatuun tai sen korkeuteen, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin muutosten syiden poistamiseksi. Tarvittaessa maa-ainesten otto on keskeytettävä. 10. Alueella on oltava asianmukaiset säilytystilat toiminnassa syntyvien tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jäte-

8 LUVAN VOIMASSAOLO PERUSTELUT 8(11) huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on huolehdittava, ettei alueelle tule muita kuin toiminnassa syntyviä jätteitä. 11. Luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle ja ELY-keskukselle ilmoitus suunnitelman mukaisen maa-ainesten oton lopettamisesta kahden kuukauden kuluessa jälkihoitotoimenpiteiden loppuunsaattamisesta. Lupa on voimassa asti. Mikäli maa-ainesten ottoa jatketaan sen jälkeen, on tätä koskeva uusi hakemus jätettävä aluehallintovirastoon mennessä. Lupa on tällöin voimassa, kunnes uusi hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Hakemuksen mukainen maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta hakija omistamalla kiinteistöllä Hiekkala ( ) sijaitsevalla Kuhasalmen ottoalueella on tarpeen alueella olevien maa-ainesvarojen hyödyntämiseksi. Hankkeesta saatavana hyötynä on otettavan maa-aineksen ( m 3 ktr) arvo. Maa-ainesten ottoalue sijaitsee harjumuodostumalla ja maa-ainesten ottamisen seurauksena alueen ominaispiirteet muuttuvat. Lopputilanteessa soranottoalueelle muodostuu noin 14 hehtaarin suuruinen ja metriä syvä pohjavesilampi. Hanke lisää vedenlaadun vaihtelua pohjavesilammen vaikutusalueella. Keskeisimpiä muutoksia ovat lammessa pintavesiesiintymälle tyypilliset lämpötilan vaihtelu ja perustuotannon kasvu. Lammen vedenlaadun arvioidaan säilyvän hyvänä (karuna) eikä siitä arvioida aiheutuvan merkittäviä pohjaveden laadun tai vedenkorkeuden muutoksia ympäristössä. Alueen pohjaveden korkeus seurailee läheisen Seppäjärven pinnankorkeutta. Tehtyjen selvitysten perusteella maa-ainestenottoalueella oleva pohjavesi ei ole yhteydessä luoteispuoleiseen Kaamanniemen I-luokan pohjavesialueeseen ( ). Alueella toteutetun tarkkailun perusteella muutokset pohjaveden laadussa ja pinnankorkeuksissa ovat jääneet vähäisiksi. Maa-ainesten ottamisen ei arvioida vaikeuttavan Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vahvistetun pohjaveden suojelua koskevan hyvän tilan tavoitteen saavuttamista. Maa-ainesten ottaminen ei tämän luvan määräysten mukaisesti järjestettynä vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta eikä se aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hanke ei vaikeuta kaavan laatimista. Hankkeesta saatava hyöty on siitä koituviin menetyksiin verrattuna huomattava. Lupa on myönnetty hakijan esityksen mukaisesti kymmenen vuoden määräajaksi. Valmistelulupaa koskeva pyyntö on hylätty, koska tälle ei ole riittäviä perusteita. Maaainesten ottamiseen on olemassa saakka voimassa oleva lupa. Jos valmisteluluvan saamiseen ilmenee mahdollisen muutoksenhaun seurauksena tarvetta,

9 9(11) on luvan saajalla mahdollisuus tehdä tätä koskeva erillinen hakemus 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu luparatkaisussa huomioon. Mikäli alueella epäillään olevan pilaantuneita maa-aineita tai muita pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavia tekijöitä, on ELY-keskuksella toimivaltaisena valvontaviranomaisena mahdollisuus edellyttää alueen tilan selvittämistä. Muistutuksessa 1) esitettyjä yksityistien käyttöön, tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen liittyviä seikkoja ei kuulu käsitellä tässä vesilain mukaisessa asiassa. Määräyksessä 2 on annettu velvoite maa-ainesten ottoalueen luvattoman käytön estämiseksi lukittavin puomein ja merkinnöin. Vedenlaadun tarkkailusta ja tarkkailutietojen toimittamisesta on annettu määräykset. Muistutuksessa 2) esitettyjen lentoturvallisuuteen liittyvien kannanottojen ja vaatimusten osalta, ennalta arvioiden maa-ainesten ottoalueelle muodostuva noin 14 hehtaarin laajuinen, melko syvä ja karu pohjavesilampi ei ole lintujen pesimiseen suotuisaa aluetta. Tämän perusteella hankkeesta ei arvioida aiheutuvan alueen lintukannan kasvua tai lentoturvallisuuden heikkenemistä. Vesilain 2 luvun 7, 3 luvun 2, 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5 8 :t, 10 ja 11 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (maa-aineksen ottaminen, ottomäärä yli m 3 ). Vesilain 18 luvun 12 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Savonlinnan kaupunginhallitus Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

10 10(11) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11(11) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Timo J. Lehtonen Martti Häikiö Asian ovat ratkaisseet johtaja Timo J. Lehtonen ja ympäristöneuvos Martti Häikiö (asian esittelijä).

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.