PÄÄTÖS. Nro 54/2013/2 Dnro PSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 54/2013/2 Dnro PSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevilta tiloilta Pykälö RN:o 5:154, Sorakuula RN:o 5:123, Pikkukangas RN:o 5:115 ja Sorala RN:o 7:46, Siikajoki HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy PL Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Luvat ja päätökset sekä vireillä oleva hakemusasia... 3 Kaavoitustilanne ja hanketta koskevat suostumukset... 4 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus... 4 Ottamistoiminnan kuvaus... 5 Alueen viimeistely ja jälkihoito... 7 Pohjavesialue sekä maaperä ja hydrogeologiset olosuhteet... 7 Hankkeen vaikutukset Vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset muihin luonnonoloihin Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Tarkkailu Toteutettu tarkkailu Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT MUISTUTUS HAKIJAN SELITYS MERKINNÄT ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Perustelut Luparatkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutukseen vastaaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU... 35

3 3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lemminkäinen Infra Oy on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevilta tiloilta Pykälö RN:o 5:154, Sorakuula RN:o 5:123, Pikkukangas RN:o 5:115 ja Sorala RN:o 7:46 Siikajoen kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin 5) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset sekä vireillä oleva hakemusasia Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Jussi Hankalalle luvan maa-ainesten ottoon pohjavedenpinnan alapuolelta tiloilla Pykälö, Hankala ja Sorakuula. Myöhemmin toteutuneen yrityskaupan johdosta lupa on siirtynyt Lemminkäinen Oyj:lle. Myös ottoalueen maanomistus on muuttunut niin, että Lemminkäinen Oyj:n omistukseen on siirtynyt kiinteistö Pykälö ja sekä se osa tilasta Hankala, joka on yhdistetty tilaan Pykälö. Vuonna 2003 Lemminkäinen Oyj on hakenut muutosta pohjavedenpinnan alapuoliseen ottoon. Muutoksessa oli kyse maa-ainesten ottosyvyyden kasvattamisesta, johon Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vuonna Vuonna 2008 Lemminkäinen Oyj:n infrarakentamisliiketoiminta on siirretty perustetulle tytäryhtiölle Lemminkäinen lnfra Oy:lle, minkä yhteydessä lupa on siirretty perustetun tytäryhtiön nimiin. Ottoalueen välittömässä läheisyydessä, haetun ottoalueen itäpuolella, on Siikajoen Betonitukku Oy:llä lupa maa-ainesten ottoon. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt toimintaan luvan. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta saadaan ottaa maa-aineksia 11,4 hehtaarin alueelta yhteensä m 3 enintään korkeuteen N ,00 m asti. Ympäristölupaviraston lupa ja Siikajoen kunnan myöntämä maa-ainesten ottolupa ovat voimassa saakka. Siikajoen Betonitukku Oy:n ottotoiminnasta syntyvä allas yhdistyy Lemminkäinen lnfra Oy:n ottotoiminnasta syntyvään pohjavesialtaaseen. Alueella on vireillä myös Koneurakointi Tapani Mustonen Ky:n hakemus maa-ainesten ottamiseksi pohjavedenpinnan alapuolelta tilalta Isokangas II RN:o 76:0. Lupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen 10 vuoden aikana yhteensä m 3 noin 5,9 hehtaarin alalta. Pohjavedenpinnan alapuolista ottoa on noin 1 hehtaarin alueella. Pohjavedenpintaan on suunniteltu jätettäväksi noin kahden metrin paksuinen suojakerros.

4 4 Kaavoitustilanne ja hanketta koskevat suostumukset Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella on merkinnät: 1. Maa-ainesten ottoalue: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät maa-ainesten ottoalueet ja kalliokiviainesten ottopaikat. 2. Pohjavesialue: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. 3. Tärkeä pohjavesivyöhyke: Merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Tilat Sorakuula ja Pikkukangas omistaa Ruskon Betoni Oy, joka on antanut suostumuksensa tämän ottosuunnitelman mukaiseen toimintaan. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Siikajoen kunta, Siikajoen kylä Kiinteistöt: Pikkukangas, Sorakuula, Pykälö ja Sorala. Suunnittelukohde sijaitsee Siikajoen kunnassa, noin 5 km Keskikylästä koilliseen, maantien nro 813 itäpuolella. Lähin asutus on tien 813 varrella, noin m suunnittelukohteesta pohjoiseen. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Nykyisen lupa-alueen pinta-ala on noin 26 ha, ja kaivutoiminnan päätyttyä vesialtaan pinta-ala tulisi olemaan noin 22 ha. Kaivutoiminta alueella on alkanut vuoden 2001 syksyllä. Tällä hetkellä pohjavedenpinnan alapuolelta on kaivettu noin 8,6 ha:n alalla. Lupakauden aikana ei ottoalueen kaikkia maamassoja ole ehditty hyödyntämään, minkä vuoksi alueelle haetaan uutta lupaa. Nyt lupaa haetaan osittain entistä ottoaluetta vastaavalle alueelle tiloille Pykälö RN:o 5:154, Sorakuula RN:o 5:123, Pikkukangas RN:o 5:115 sekä Sorala RN:o 7:46. Aiempaa ottoaluetta haetaan muutettavaksi osittain aiemmasta, jotta alueelta saataisiin hyödynnettyä parhaiten käyttöön soveltuvat maa-ainekset. Koko ottoalueen pinta-ala on noin 19 ha ja pohjavesialtaan pinta-ala noin 13,6 ha.

5 Ottamistoiminnan kuvaus Alhonmäeltä kuljetetaan maa-aineksia paikallisen tarpeen lisäksi Raahen ja Oulun alueille. Erityisesti tietyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0 8 mm) on niukkuutta näillä alueilla, joten niitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa noin 100 km:n etäisyydelle ottoalueesta. Myös Alhonmäen alueella taloudellisesti arvokkaimmat materiaalit pohjavedenpinnan yläpuolelta on jo pitkälle hyödynnetty. Tämän vuoksi on perusteltua hyödyntää pohjavedenpinnan alapuolisia soravaroja paikoissa, joissa ei vaaranneta yhdyskuntien nykyistä tai mahdollista tulevaa pohjaveden hankintaa eikä aiheuteta muutakaan haittaa ympäristölle. Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelmassa (PSV-Maa ja Vesi Oy 2000) on pyritty sovittamaan yhteen pohjaveden hankinta ja soravarojen hyödyntäminen niin, että molemmat tarpeet huomioidaan ja aluetta voitaisiin ottamisen jälkeen hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi virkistysalueena. Suunnittelualueelta on selvitetty ensin kohdat, joilta voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti alueella muodostuva pohjavesivaranto. Tämän jälkeen on tarkasteltu maa-ainesten oton mahdollisuuksia. Yleissuunnitelman mukaan pohjavedenpinnan alapuolinen maa-ainesten otto on mahdollista yhdestä kohdasta Alhonmäen ja Isokankaan välillä. Suunnittelukohde sijoittuu valtaosin mainitulle alueelle. Tässä suunnitelmassa poiketaan vähän yleissuunnitelman mukaisesta altaan rajauksesta, mutta otto on suunniteltu ottoaluetta muualta rajaamalla niin, etteivät vaikutukset alueella tulisi muuttumaan aiemmasta tilanteesta. Syynä ottoalueen rajauksen muuttamiselle on karkeamman sora-aineksen saaminen ottoalueelta. Nykyisen ottoalueen eteläiset osat ovat maa-ainekseltaan melko hienorakeisia ja pohjoisosan karkeammat sora-ainekset on valtaosin hyödynnetty. Myös altaan syvyyttä on muutettu uudessa ottosuunnitelmassa niin, ettei allasta haeta yhtä syväksi kuin aiemmin. Tehdyillä maaperätutkimuksilla on varmistettu edellytykset suunnitellun mukaiseen maaainesten ottoon. Kaivutoiminnan periaatteet Suunnitelma eroaa osittain aiemmasta, pohjavesialtaan rajausta ja sijaintia on osittain muutettu. Nyt haettavan ottotoiminnan aikana allasta tullaan laajentamaan länttä kohti nykyisestä ottoalueen rajasta noin 150 metrin matkalla. Altaan leveys pohjois-eteläsuunnassa on tässä osassa noin 180 m. Altaan kohdalla ottotasoksi on haettu N ,00 m. Aiemmassa luvassa ottotaso altaan kohdalla oli kallion pinta tai korkeintaan 5,00 m. On kuitenkin havaittu, että materiaalin hyödyntäminen näin syvältä on haastavaa. Hakemussuunnitelmassa ovat tiedot olemassa olevan altaan tämänhetkisestä syvyydestä. Otto toteutetaan hyödyntäen hydraulista kaivinkonetta ja syvemmältä materiaaleja nostavaa laahakaivukonetta. Lammikon syvyydeksi tulee enimmillään noin 15 m ja vesipinta-alaksi noin 13,6 ha. Ottotoimintaa laajennetaan etenevällä kaivulla sekä ottoalueen 5

6 pohjois- ja länsilaitaa kohden. Lännessä allas ulottuu tilan Pikkukangas RN:o 1:115 länsireunaan saakka sekä pienelle osalle tilasta Sorala RN:o 7:46. Rinnan pohjaveden alapuolisen oton kanssa hyödynnetään myös alueella vielä jäljellä olevia pohjavedenpinnan yläpuolisia hiekkavaltaisia materiaalikerroksia ottoalueen eteläosassa. Näissä osissa ottosyvyys on +15,00 m. Pohjaveden pintaan jää noin metrin suojakerros. Pohjavesilammikko sijaitsee suurimmaksi osaksi harjun ydinvyöhykkeessä, mutta ei kuitenkaan pohjaveden koko virtauskentän alueella leveyssuunnassa. Uuden suunnitelman mukaisesti allas kaventuu niin, että pohjaveden virtauskentän osalta allas yltää huomattavasti vähäisemmin virtauskentän halki kuin aiemman luvan tilanteessa. Koska ottoaluetta laajennetaan lännen suuntaan, on pohjavedenalaisesta otosta luovuttu aiemman altaan eteläosan osalta, jolloin toiminnan kokonaisvaikutukset tai toiminnan vaikutukset ottoalueen länsipuoliseen suunniteltuun ottoalueeseen eivät tule kasvamaan. Uudessa suunnitellussa tilanteessa otto tulee ulottumaan lähemmäksi suunniteltua pohjavedenottamoa alueen länsipuolella. Laajennus lännen suuntaan ei tule kuitenkaan olemaan merkittävä, ja etäisyyttä suunniteltuun pohjavedenottamoon jää tässäkin tilanteessa 1,1 km. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Vettä virtaa lisäksi pohjoiseen ja luoteeseen. Suunniteltu vedenottamo sijaitsee uudessa tilanteessa pohjavesialtaaseen nähden etelämpänä. Uuden suunnitelman mukaisessa tilanteessa voidaan siis arvioida, että pohjavedenottamopaikalle virtaa huomattavasti vähemmän pohjavesialtaan kautta kulkenutta vettä kuin entisessä tilanteessa. Maa-ainesta otetaan siten, että naapuritilojen rajoja vasten jää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, ellei maanomistajan ja hakijan kesken toisin sovita. Hakijan allas tulee yhdistymään osittain Siikajoen Betonitukku Oy:n ottotoiminnasta syntyvään pohjavesialtaaseen. Tämän muutetun suunnitelman johdosta ei aiheudu ongelmaa toteuttaa Siikajoen Betonitukku Oy:n ottotoiminta suunnitelman mukaisesti. Otto voidaan toteuttaa entiseen tapaan, vain altaan muoto osittain muuttuu. Pohjavesiallas yhdistyy sujuvasti myös Koneurakointi Tapani Mustonen Ky:n suunniteltuun maaainesten ja pohjavedenpinnan alapuoliseen ottoon. Hakemussuunnitelmassa esitetyn oton mukaisesti alueelta saadaan hyödynnettäviä sora- ja hiekka-aineksia m 3 ktr. Ottolupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin vuosittaiseksi keskimääräiseksi ottomääräksi tulee m 3 ktr. Nykyinen lupa on voimassa saakka. Kiviainekset jalostetaan seulomalla ja murskaamalla. Murskauslaitos sijoitetaan tien 813 läheisyyteen tilalle Sorala. 6

7 7 Alueen viimeistely ja jälkihoito Yleisiä periaatteita Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan maa-ainesten ottamiseen ja ottamisalueiden jälkihoitoon (Ympäristöministeriö 2001). Näitä ohjeita sovelletaan myös hakemuskohteen jälkihoidossa. Jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan vähintään oppaan mukaisen vaativan tason mukaisesti eli seuraavasti: alueen siistiminen ja alueelle soveltumattoman käytön estäminen alueen muotoilu ympäristöön sopivaksi jälkihoito tehdään ottamistoiminnan kanssa vaiheittain hiekkakerros peitetään alkuperäisellä pintamaalla ja/tai muulla soveltuvalla pintamateriaalilla (noin cm:n kerros) aluskasvillisuus ja puusto palautetaan joko kylvämällä ja/tai istuttamalla järjestetään jälkihoidon ja pohjaveden tilan seuranta pohjavesilammikot tehdään riittävän syviksi, jolloin niiden vesi pysyy esimerkiksi virkistyskäyttöön riittävän hyvälaatuisena pohjavesilammikon ympäristölle jätetään vähintään 5 metrin levyinen hiekkavyöhyke, ettei humuspitoinen pintamaa huuhtoudu pohjavesilammikoiden veteen. Kaivualueen viimeistely ja jälkihoito Maa-ainesten oton päätyttyä ottoalue muotoillaan ja sopeutetaan mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sekä siistitään. Kaivutoiminta toteutetaan osa-alueittain, jolloin osa-alueen ottotoiminnan päätyttyä voidaan tehdä vaiheittain tarvittavat luiskan muotoilut, istutus- ym. viimeistelytoimenpiteet. Alueen viimeistelyssä otetaan huomioon alueen jatkokäyttösuunnitelmat. Esimerkiksi alueen pohjoisreunalla tulee luiskan kaltevuus olemaan 1:10 altaan länsipäädyssä, jolloin kyseinen osa soveltuu uimarantakäyttöön. Muilla osilla aluetta kaltevuus tulee olemaan pääosin 1:3 tai loivempi. Luiskan muotoilun jälkeen alueelle levitetään pintarakennemateriaali (maatuneen turpeen ja hiekan seos tai pintamaan ja hiekan seos) ja istutetaan puusto (sekapuusto yhteensä kpl/ha: mäntyä kpl/ha ja koivua ja pihlajaa 500 kpl/ha). Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelmaan liittyen on laadittu kaivualueille jälkikäyttösuunnitelmia. Esimerkkikuva jatkokäyttömahdollisuudesta on hakemussuunnitelman liitteenä. Nykyisen suunnitelman mukaisesti altaan muoto tulisi muuttumaan tässä esitetystä tilanteesta, mutta periaate jatkokäyttömahdollisuuksista pysyy samana. Pohjavesialue sekä maaperä ja hydrogeologiset olosuhteet Ympäristöhallinto on luokitellut Alhonmäen-lsokankaan ( ) ja Vartinvaaran ( ) pohjavesialueet vedenhankintaa varten tärkeiksi pohjavesialueiksi (luokka I).

8 8 Pohjavesialueen perustiedot Pääsijaintikunta: Siikajoki Nimi: Alhonmäki-Isokangas Numero/tunnus: Alueluokka: I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala: 15,65 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala: 8,35 km 2 Imeytymiskerroin: 0,4 Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä: m 3 /vrk Vuotuinen sademäärä: 550 mm Alhonmäki-Vartinvaaran pohjavesialueiden hydrogeologia Alueen pohjaveden päävirtaussuunta on idästä länteen. Alueen pitkittäisharjumuodostuma on syntynyt mannerjään sulamisvaiheessa syvään veteen noin vuotta sitten. Alue muodostuu rantavoimien voimakkaasti muokkaamasta harjusta. Harjun ydinosa on melko kapea ja se sisältää etupäässä karkeaa soraa ja hiekkaa. Varsinkin alueen länsiosassa ydinosan aines on soravaltaista ja kivistä. Etupäässä hiekasta koostuvalla lievealueella esiintyy paikoitellen hienompi rakeisia tuulikerrostumia ja moreenikerroksia. Suurikokoiset hiekkaa sisältävät rantakerrostumat jatkuvat monin paikoin varsinaisen harjujakson ulkopuolelle hautautuneina osittain soiden turvekerrosten alle. Pohjavesialue on pääosin antikliininen. Alueen reunaosissa, varsinkin sen itä- ja pohjoispuolella, pohjavesiä purkautuu yleisesti. Veden korkea rautaja mangaanipitoisuus sekä paikoin maa- aineksen hienorakeisuus vaikeuttavat pohjaveden tehokasta hyväksikäyttöä. Karkearakeisia (khk-sr) maa-aineksia on paksuimmin Alhonmäen alueella, ja niitä on sekä pohjavedenpinnan ylä- että alapuolella. Täällä karkearakeinen harjun ydinosa on yhtenäinen, joskin maa-aineksen rakeisuus on varsin vaihteleva. Ydinosalla on myös hienorakeisia silttisiä välikerroksia. Alhonmäen luonnontilaisilla alueilla karkeiden ainesten kerrospaksuus on jopa yli 10 metriä. Alhonmäki-Isokankaan alueen itäosa on alavaa harjuselännettä, missä pohjavedenpinnan alapuolella ei ole merkittävässä määrin hyvin vettä johtavia karkeita maa-aineksia. Tällä alueella myöskään muodostuvia vesiä ei pystytä hyödyntämään. Isokankaan itäosassa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Alueella suoritetut tutkimukset Yleissuunnitelman laadintaan liittyen alueella on tehty hydrogeologinen kartoitus. Alueella on suoritettu kairauksia ja maatutkaluotauksia. Osa näistä tutkimuspisteistä sijoittuu suunnittelualueelle. Lisäksi alueella on muihin pohjavesiselvityksiin liittyviä tutkimuspisteitä (Oulun vesi- ja ympäristöpiiri). Ennen lopullisen yleissuunnitelman valmistumista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on suorittanut alueella koepumppauksia.

9 Vuonna 2000 laadittua maa-ainesten ottosuunnitelmaa varten pohjavesilammikon toteuttamisedellytysten varmistamiseksi on tehty kaivualueella ja sen ympäristössä auger-kairauksia kahdeksassa pisteessä. Vuonna 2003 kohteessa on tehty kairauksia monitoimikairalla neljässä uudessa tutkimuspisteessä. Pisteet on sijoitettu nykyiselle kaivualueelle, ja ne on ulotettu kallion pintaan saakka. Kairauksien yhteydessä on otettu maanäytteitä rakeisuusmäärityksiä varten. Vuoden 2003 syyskuussa suunnittelualueella on tehty maatutkaluotauksia. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää kalliopinta ja maa-aineksen laatua, joiden perusteella aiemman suunnitelman mukainen ottotaso on määritelty. Vuonna 2011 alueella kahdesta tutkimuspisteestä on hankittu tietoa materiaalin laadusta pohjavesialtaan länsi- ja eteläpuolella. Toisessa pisteessä maa-ainekset on todettu hiekkavaltaisiksi hienojakoisiksi maa-aineksiksi. Toisessa pisteessä on havaittu karkeampia sora-aineksia, joista Oulun seudulla on yleisesti vähyyttä. Kaivualueen hydrogeologia Aikaisempien tutkimusten ja kairausten perusteella soravaltaiset ainekset sijaitsevat pääosin kaivualueen keski- ja pohjoisosassa. Tällä alueella pohjavedenpinnan yläpuoliset ainekset on jo pääosin hyödynnetty. Alueen eteläosassa maa-ainekset ovat hiekkavaltaisia ja ainekset vielä pääosin hyödyntämättä myös pohjavedenpinnan yläpuolelta. Kairausten yhteydessä on otettu maanäytteitä, joista rakeisuusmäärityksiin on valittu joka pisteestä selvimmin moreenimaiset näytteet (yhteensä 4 kpl). Rakeisuusmääritysten mukaan moreenikerroksia havaittiin kaikissa pisteissä. Kairaukset on ulotettu syvimmillään noin 21 m maanpinnasta eli alimmillaan suunnilleen tasolle N 60 6,66 m. Kalliopinta on havaittu tasolla N 60 0,80 m... 5,06 m, ja se viettää pohjoisen-koillisen suuntaan. Pohjavesi on kaivualueella keskimäärin tasolla N ,00 m 14,00 m. Pohjaveden päävirtaussuunta on idästä länteen, mutta kaivualueelle on virtausta myös etelän suunnasta. Alueen pohjoisreunassa on osittaista virtausta myös pohjoisen suuntaan. Alueen pohjavesivarojen hyödyntäminen Alhonmäen-lsokankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Vartinvaaran pohjavesialueella on yksi toiminnassa oleva vedenottamo, Paavolan Vesi Oy:n Vartinvaaran vedenottamo, noin 6 km suunnittelualueelta kaakkoon. Alhonmäen-Vartinvaaran pohjavesialueelle on yleissuunnitelmassa määritetty viisi potentiaalista vedenottamopaikkaa, joista saataisiin pohjavettä alustavan arvion mukaan yhteensä noin m 3 /vrk. Veden- 9

10 ottamapaikoista neljä sijaitsee Alhonmäen-lsokankaan pohjavesialueella ja yksi Vartinvaaran pohjavesialueella. Suunnittelualueelta noin 1,15 km länteen sijaitsee yksi potentiaalisista vedenottamapaikoista (AK 15), jossa ympäristökeskus on toteuttanut koepumppauksen. Suunnittelukohde sijaitsee mainitun tutkitun vedenottamapaikan tehokkaalla valuma-alueella. Toinen potentiaalinen ottamapaikka (lsokangas 32) sijaitsee noin 650 m suunnittelualueen itäpuolella (yläpuolella pohjaveden virtaussuunnassa). Pohjaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus on yleisesti ongelmana Alhonmäen-Vartinvaaran alueella. Koepumppauspisteissä pitoisuudet ovat olleet korkeat. Mikäli alueen pohjavettä hyödynnetään vedenhankinnassa, joudutaan vesi käsittelemään. Nykyisen kaivutoiminnan vaikutuksia on seurattu hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailutulosten perusteella nykyisellä toiminnalla ei ole havaittu olevan merkittävää haittavaikutusta alueen pohjaveden laatuun tai määrään. Selvitys suunnitellun maa-ainestenoton vaikutusalueen lähteistä Harjun lounaisosassa virtaavan Turveojan rannalla on havaittu muutamassa kohdin vähäistä pohjaveden tihkumista, varsinaisia lähteitä ei ole havaittu harjun ydinosan pohjoispuolella. Nykyisen ja suunnitellun ottoalueen pohjoispuolella on havaittu ojan pohjalla merkkejä pohjaveden purkautumisesta. Pohjaveden päävirtaussuunta harjun ydinosalla on länteen. Hakijan arvioin mukaan hankkeella ei ole vaikutuksia tihkupintoihin, koska ottotoiminnalla ei aiheuteta muutoksia muodostuvan pohjaveden määrään. 10 Hankkeen vaikutukset Vaikutukset pohjaveteen Pohjavesilammikoiden vedenlaatu Pohjavesialueelle tehdyn lammikon vedenlaatu riippuu sen lähiympäristön pohjavedenlaadusta, johon puolestaan vaikuttavat voimakkaasti geologiset tekijät. Veden laadun perusominaisuudet kuten elektrolyyttien määrä ja niiden keskinäiset suhteet esiintyvät melko samanlaisina kyseisen pohjavesimuodostuman lammikon ympäristön pohjavedessä ja lammikossa. Lammikon vedenlaadun perusominaisuudet voidaan arvioida melko luotettavasti jo alueen pohjaveden laadun perusteella (Hyyppä ja Penttinen 1993). Vaikka pohjavesilammikon veden perusominaisuudet ovat pohjaveden kaltaisia, ovat useimmat lammikon tilanvaihtelut ja tapahtumat samankaltaisia kuin pintavesissä muun muassa veden virtauksia, kaasujen vaihtoa, auringon säteilyä ja eliötoimintaa estävän maakerroksen puuttuessa. Lammikkoveden vuodenaikaisvaihtelussa keskeisiä varsin paljon vaihtelevia muut-

11 tujia ovat lämpötila, veteen liuennut happi, happamuus, hiilen epäorgaaniset yhdisteet, kuten hiilidioksidi, ja orgaaniset yhdisteet sekä kasvien ravinteet, kuten nitraatti. Lämpötilaa lukuun ottamatta edellä mainittujen muuttujien vaihtelu johtuu pääasiassa eliötoiminnasta. Pohjaveden ja lammikkovedenlaatu on lähinnä toisiaan talvella jääpeitteen aikana (Hyyppä ja Penttinen 1993). Yksittäisen tietylle pohjavesialueelle muodostettavan lammikon tulevaan tilaan voidaan vaikuttaa ottamalla huomioon lammikon sijainti, muoto ja lähiympäristö. Lammikon sijainti hyvin vettä johtavalla alueella, suuri koko ja syvyys (5 10 m) ovat lammikon tilan kannalta edullisia tekijöitä. Pieni koko ja vähäinen vesitilavuus ovat taas lammikon tilan kannalta epäedullisia. Matalat lammikot rehevöityvät, minkä seurauksena veteen liuenneen hapen määrä vähenee ja sen seurauksena rauta ja mangaanipitoisuudet alkavat kasvaa (Hyyppä ja Penttinen 1993). Lammikoiden vaikutukset ympäristön pohjaveteen Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvan soranoton vaikutus pohjavesilammikon ulkopuolelle sekä vaikutusalueen etäisyys ja laajuus riippuvat lammikon vedenlaadusta sekä lammikon koosta ja sijainnista pohjaveden virtauskentässä. Lammikon suuri tilavuus ja suuri pohjavesivirtaus ovat lammikon kannalta yleensä edullista, samalla kuitenkin kasvaa lammikon vaikutuksen suuruus ja vaikutusalue. Pohjavesilammikoiden lähiympäristössä pohjavesissä vuodenajoista johtuva lämpötilan vaihteluväli voi olla aivan lammikon lähellä º C ja noin 15 metrin päässä kaivulammesta vielä noin yhdeksän astetta. Lammikon vaikutus näkyy myös happamuuden, hiilidioksidin, bikarbonaatin, kalsiumin ja sulfaatin vaihteluvälin kasvuna. Lammikon ympäristön pohjavesille ovat ominaista pienet nitraattipitoisuudet. Pitoisuudet ovat keskimäärin vain kymmenesosa pohjavedenpinnan yläpuolisten soranottoalueiden ja puolet luonnontilaisien alueiden pohjavesien nitraattipitoisuuksista. Pohjavesiesiintymän koko virtauskentän poikki leveys- ja syvyyssuunnassa ulottuvan lammikon vaikutuksen arvioidaan ulottuvan sopivissa hydrogeologisissa olosuhteissa yli kilometrin etäisyydelle Iammikosta (Hyyppä ja Penttinen 1993). Arvio kaivutoiminnan vaikutuksista pohjavesioloihin Pohjavesilammikko sijaitsee suurimmaksi osaksi harjun ydinvyöhykkeessä, mutta ei leveyssuunnassa kuitenkaan pohjaveden koko virtauskentän alueella. Uuden suunnitelman mukaisesti allas kaventuu niin, että pohjaveden virtauskentän osalta allas yltää huomattavasti vähäisemmin virtauskentän halki kuin aiemman ottoluvan tilanteessa. Sen sijaan länteen allas laajentuu niin, että otto tulee noin 150 m lähemmäksi suunniteltua vedenottamoa hankealueen länsipuolella. Lammikon syvyys tulee olemaan enimmillään noin 15 m ja laajuus noin 13,6 ha. Hakijan mukaan edellä 11

12 mainitun perusteella edellytykset alueen pohjaveden laadun säilymiselle mahdollisimman muuttumattomana ovat hyvät. Kaivutoiminnan aikana tulee lammikon vedenlaadussa olemaan lyhytaikaisia muutoksia. Vedessä voi ilmetä tilapäinen mineraali- ja orgaanisen aineksen kasvua ja ravinnepitoisuuden kasvusta aiheutuvaa perustuotannon lisääntymistä. Lammikon vedenlaadun muutokset ilmenevät selvimmin sameuden ja väriluvun kohoamisena. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet tulevat hapettumisesta johtuen paikallisesti pienenemään. Lammikon veden lämpötila tulee pintakerroksissa nousemaan nykyiseen verrattuna. Nykyisen kaivutoiminnan vaikutuksia on seurattu pohjaveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemussuunnitelmaan liitetyssä vuoden 2011 yhteenvetoraportissa on esitetty alueen pohjavedentarkkailusta saatuja tuloksia. Raportissa on esitetty myös aiempina vuosina saatuja tuloksia tutkimuspisteiden vedenlaadusta. Vedenlaadun suhteen ei ole havaittu merkittävää toiminnasta aiheutuvaa haittaa; alueen pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat alueella olleet ottotoiminnasta riippumatta kohonneita. Aiemmassa ottosuunnitelmassa on arvioitu, että kaivun vaikutukset ulottuvat muutaman kymmenen 100 metrin etäisyydelle lammikosta pohjaveden virtaussuunnassa, mutta eivät missään tilanteessa suunnittelualueen alapuolisen potentiaalisen vedenottamopaikan kohdalle saakka, joka on noin 1,4 kilometrin etäisyydellä kaivualueesta. Lammikon vaikutukset eivät ulotu mainitulle etäisyydelle tilanteessa, jos vedenottamo olisi toiminnassa. Lämpötilamuutos ulottuu yleensä kaikkein kauimmaksi. Uudessa suunnitellussa tilanteessa otto tulee ulottumaan lähemmäs suunniteltua pohjavedenottamoa. Laajennus lännen suuntaan ei tule kuitenkaan olemaan merkittävä, ja etäisyyttä suunniteltuun pohjavedenottamoon jää tässäkin tilanteessa 1,1 kilometriä. Pohjavesiallas tulee vastaavasti kaventumaan pohjois-eteläsuunnassa, jolloin se ei ulotu aiemman tilanteen mukaisesti niin pitkällä matkalla pohjaveden virtauskentän yli. Tämä vastaavasti vähentää vaikutuksia alueella huomattavasti. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Vettä virtaa lisäksi pohjoiseen ja luoteeseen. Suunniteltu vedenottamo sijaitsee uudessa tilanteessa pohjavesialtaaseen nähden etelämpänä. Voidaan siis arvioida, että pohjavedenottamopaikalle virtaa huomattavasti vähemmän pohjavesialtaan kautta kulkenutta vettä kuin entisessä tilanteessa. Kaivettavalla pohjavesilammikolla tulee olemaan vähäisiä vaikutuksia alueen pohjavedenkorkeuteen. Pohjavedenkorkeus tulee altaan valmistuttua tasaantumaan siten, että alueen itä- ja eteläosassa se lievästi laskee ja lammikon länsiosassa nousee. Alentumisella ei ole vaikutusta esimerkiksi metsän kasvuun, koska muutos on pieni ja pohjavedenpinta on syvällä, 4 5 m maanpinnasta. Pohjavedenkorkeuden nousu on niin vähäistä, ettei siitä aiheudu haittaa lammikon länsipuolisille maa-ainesten ottoalueille. 12

13 13 Vaikutukset pintavesiin Hakijan mukaan ottotoiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesiin. Ylimääräisiä pinta- tai suovesiä ei kaivutoiminnan seurauksena tule kulkeutumaan suunnitellulle allasalueelle. Vaikutukset muihin luonnonoloihin Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Pohjavesialueella sijaitsee Lumijoen ja Siikajoen välinen seututie. Tie sijoittuu Alhonmäen potentiaalisen ottamapaikan lähisuoja-alueelle. Tie sijaitsee pohjavesialueella noin 1,8 km:n matkalla, josta pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta on noin 1,3 km. Hakijan mukaan Alhonmäen alue on ollut maa-ainesten oton kohteena jo vuosikymmeniä. Maa-aineksia on otettu suunnittelukohteesta ja sen länsipuoliselta alueelta huomattavasti. Suunnittelualue sijoittuu pääosin jo nyt ottotoiminnan piirissä olevalle alueelle, jolta pintamaat on kuorittu. Suunnitelma-alueella ei ole merkittävää olemassa olevaa kasvillisuutta. Ottoalueen kokonaispinta-ala on noin 31 hehtaaria. Hankkeen vaikutukset muihin luonnonoloihin ovat siis vähäiset. Hakijan mukaan tietyistä kiviaineksista (korkealaatuinen eristyshiekka, hiekoitushiekka, salaojahiekka ja -sora, betonin ja asfaltin runkoaines 0 8 mm) on esimerkiksi Raahen ja Oulun alueella niukkuutta, joten niitä on taloudellisesti kannattavaa kuljettaa kauaskin ottoalueesta. Alhonmäen alueella pohjavedenpinnan yläpuoliset taloudellisesti arvokkaimmat materiaalit on jo pitkälle hyödynnetty, joten on perusteltua hyödyntää pohjavedenpinnan alaisia maa-ainesvaroja mahdollisimman tehokkaasti paikoissa, joissa ei vaaranneta yhdyskuntien nykyistä ja mahdollista tulevaa pohjavedenhankintaa. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet monipuolistuvat pohjavesilammikon ansiosta. Hakijan arvion mukaan uuden kaivutason mukainen kaivutoiminta ei tule vaikeuttamaan Alhonmäki-lsokankaan pohjavesialueen pohjaveden mahdollista hyödyntämistä vedenhankintaan nyt eikä tulevaisuudessa. Hankkeen toteutuksesta aiheutuvat pohjavesialtaan vedenlaadun muutokset ovat vähäisiä (kohonneet väriluvun arvot ja raudan pitoisuudet sekä lievä ravinnepitoisuuden nousu). Kaivutoiminnan vaikutukset rajoittuvat kaivualtaaseen ja todennäköisesti vain muutamia kymmeniä satoja metrejä lähialueen pohjaveteen sen virtaussuunnassa. Kaivutoiminnan vaikutukset eivät tule ulottumaan Alhonmäki-Isokankaan pohjavesialueen potentiaalisiin vedenottamopaikkoihin. Kaivuallas ei sijaitse Paavolan Vesi Oy:n Vartinvaaran ottamon vaikutusalueella, joka sijaitsee Vartinvaaran pohjavesialueella noin 6 km kaakkoon. Altaan ja sen ympäristön vedenlaadun muutosten seurantaa jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tämän hetkisten tarkkailutulosten pe-

14 rusteella kaivutoiminnasta ei ole aiheutunut haittavaikutuksia alueen pohjavedelle. 14 Tarkkailu Toteutettu tarkkailu Pohjavettä on seurattu sekä kaivetusta lammikosta että pohjavesiputkista. Alueen pohjavedenlaadun tarkkailemiseksi vesinäytteitä on otettu kolme kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Näytteitä otetaan kaivualueen yläpuolelta (aiemmin putki LA , nyt korvattu toisella putkella ALH 1) itse kaivulammesta, välittömästi kaivulammikon alapuolelta (H24) ja kauempaa alapuolella pohjaveden virtaussuunnassa (H2). H2-näyte on otettu putkesta (H2) 50 metrin päässä olevan työmaan yhteydessä rakennetun saunan kaivovedestä, koska itse putki on rikkoutunut ja poistettu myöhemmin. Nyt putki on uusittu. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee pohjaveden tarkkailusuunnitelman yhteydessä olevasta karttaliitteestä. Vedestä tehtäviä analyysejä ovat: aistinvarainen havainnointi (haju, maku), lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ). kokonaisfosfori, nitraattityppi, ammoniumtyppi, alkaliteetti, koliformiset bakteerit, rauta ja mangaani. Vuonna 2012 putkesta H2u otetusta vesinäytteestä on tutkittu myös öljyhiilivedyt. Tutkimuksen perusteella näytteestä ei ole ollut havaittavissa öljyhiilivetyjä. Tarkkailutulokset on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa näytteiden otosta. Tarkkailutuloksista on laadittu yhteenveto vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Viimeisimmässä, vuoden 2011 vedentarkkailuraportin yhteenvedossa mainitaan seuraavaa: "Tarkkailutulosten perusteella kaivutoiminnasta ei ole aiheutunut tämän seurantajakson aikana haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Kaivulammessa havaitut pitoisuudet ovat olleet pieniä lukuun ottamatta väliaikaisia kaivutoiminnasta aiheutuvia vaikutuksia (esim. kohonnut väriluku, rauta). Lammen ulkopuolella muutokset eivät ole olleet havaittavia. Maantien lähellä olevan pisteen H2 lievästi koholla olevat pitoisuudet (mm. nitraatti) eivät ole kaivutoiminnasta johtuvia. H2 putken korvaavasta putkesta H2u (noin 70 m pohjoiseen) on toteutettu seurantaa vuoden 2011 heinäkuusta alkaen. Siinä ei ole havaittu kohonneita nitraattipitoisuuksia. Lammen kaakkoispuolinen putki L on tuhoutunut vuonna Sitä korvaavasta putkesta ALH1 (= L ) on otettu näytteet heinäkuusta 2011 alkaen.

15 Näissä uusissa putkissa (H2u, ALH1) on havaittu kohonneita rautapitoisuuksia, mutta ne eivät ole kaivutoiminnasta johtuvia vaan johtuvat todennäköisesti veden hapettomuudesta, jolloin maa-aineksesta liukenee rauta ja mangaania pohjaveteen. Vesipinnan korkeuksiin ja pohjaveden virtaussuuntiin kaivutoiminnalla ei ole ollut vaikutusta. Pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa nykyisellä tavalla. Tuhoutunut putki L tulisi uusia ja uuden putken H2u asennustiedot selvittää." Hakemussuunnitelmaan on liitetty Alhonmäen maa-ainesten oton pohjavesitarkkailun yhteenvetoraportti vuodelta Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi Tarkkailusuunnitelma pohjautuu vuonna 2000 laadittuun pohjaveden tarkkailusuunnitelmaan, jonka perusteella on toteutettu pohjaveden tarkkailua Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottoalueella Alhonmäellä. Uudessa suunnitelmassa aiempaa tarkkailuohjelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittavilta osin, mutta tarkkailun pääperiaate pysyy samana. Toiminnan alkaessa tilalle Sorala RN:o 7:46 asennetaan uusi pohjavesiputki, jolla tarkkaillaan vedenlaatua putken H2u lisäksi lännen suunnassa. Näiden havaintopisteiden avulla voidaan varmistaa, ettei toiminta aiheuta vedenlaadussa haitallisia muutoksia. Uudesta putkesta analysoidaan vastaavat parametrit kuin aiemmista vedenlaadun tutkimuspisteistä. Hakemuksen liitteenä on päivitetty pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Suunnitelmassa on otettu huomioon tapahtuneet muutokset alueella (rikkoontuneet putket jne.), mutta muilta osin suunnitelma on pidetty mahdollisimman samanlaisena kuin aiemmin. Aiemman suunnitelman mukaisella tarkkailulla saadaan selville toiminnan mahdollinen vaikutus pohjaveden laatuun ja määrään. Pitämällä tarkkailusuunnitelma entisellään, säilyvät myös tulokset mahdollisimman vertailtavina. Pohjavedenlaatua seurataan alueelle kaivettavasta pohjavesilammikosta sekä yhdestä kaivualueen yläpuolisesta (L tuhoutunut, korvataan toisella putkella) ja kolmesta kaivualueen alapuolisesta havaintoputkesta 24 (korvaa aiemman putken H1) ja H2 (maantien nro 813 varressa) sekä uudesta tien 813 läheisyyteen asennettavasta putkesta (paikka sovitaan erikseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ennen kaivutoiminnan aloittamista). Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa; kesäkuussa, lokakuussa ja maaliskuussa. Näytteet otetaan pohjavesilammikosta 1, 5 ja 9 metrin syvyydeltä. Pohjavesiputkista näytteet otetaan noin kaksi metriä pohjavedenpinnasta, aina samalta korkeudelta. 15

16 Näytteistä määritetään seuraavat vedenlaatuparametrit: ph, sähkönjohtavuus, aistinvarainen havainnointi (haju, maku), väri, sameus, lämpötila, happi, ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraattityppi (N0 3 -N), kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kloridi, rauta, mangaani, alkaliteetti ja koliformiset bakteerit. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee karttaliitteestä, jota on päivitetty vastaamaan nykyistä tilannetta alueella. Kartta tullaan päivittämään tarkkailupisteiden osalta, kun korvaavia ja uusia putkia saadaan asennettua alueelle. Vedenkorkeuden seuranta Pohjavedenkorkeutta seurataan kaivettavasta lammikosta ja pohjavesiputkista L (tuhoutunut, asennetaan uudelleen), 26, L (tuhoutunut, asennetaan uudelleen), 24, 25, H2 sekä uudesta, tien 813 läheisyydessä sijaitsevasta putkesta. Tarkkailupisteistä seurataan vedenkorkeutta avovesikautena kuukausittain (touko-lokakuu) ja talven aikana joka toinen kuukausi (marraskuu, tammikuu ja maaliskuu). Muu tarkkailu Maa-ainesten ottajan tulee pitää työmaapäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa päivämäärät, kaivualueet, poistetut massat, täyttöalueet sekä muu huomionarvoinen toiminta, jolla voi olla vaikutusta pohjavedenlaatuun. Tulosten raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa näytteiden otosta. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken. Tarkkailutulosten perusteella voidaan myöhemmin arvioida tarvittavien tarkkailupisteiden ja näytteenottokertojen määrää sekä näytteistä analysoitavat vedenlaatuparametrit. Tarkkailun lopettamisesta on sovittava erikseen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen valmistuttua ja tarkkailun loputtua maanoton vaikutuksista ympäristön pohjavesioloihin laaditaan yhteenvetoraportti. 16 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa jäljennöksillä hakemusalueen ja läheisyydessä olevien maa-ainesten ottoalueiden maa-aineslain ja vesilain mukaisilla päätöksillä, selvityksellä alueen tärkeästä, vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta, selvityksellä

17 luonnontilaisista lähteistä, yhteystiedoilla sekä kartoilla, jotka havainnollistavat alueen sijoittumisesta ympäristöönsä 17 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Siikajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Siikajoen kunnalta sekä Siikajoen kunnan kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. LAUSUNNOT 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hanke sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle Alhonmäki-Isokangas -pohjavesialueelle ( ). Alue muodostuu rantavoimien voimakkaasti muokkaamasta harjusta. Harjun ydinosa on varsin kapea ja sisältää etupäässä karkeaa soraa ja hiekkaa. Varsinkin alueen länsiosassa ydinosan aines on soravaltaista ja kivistä. Etupäässä hiekasta koostuvalla lievealueella esiintyy paikoitellen hienompirakeisia tuulikerrostumia ja moreenikerroksia. Suurikokoiset, hiekkaa sisältävät rantakerrostumat jatkuvat monin paikoin varsinaisen harjujakson ulkopuolelle hautautuneina osittain soiden turvekerrosten alle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on pohjavesialuemerkinnän lisäksi tärkeä pohjavesivyöhyke -merkintä. Sillä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Lisäksi alue on merkitty maa-aineksen ottoalueeksi (eo-merkintä). Hankealue kuuluu myös laajaan luonnon monikäyttöalueeseen. Pohjavesialueella ei ole käytössä olevia vedenottamoita, mutta alueelle on tutkittu useita vedenottamon paikkoja. Hankealuetta lähin tutkittu vedenottamon paikka (Isokangas 28/1) sijaitsee noin 550 metrin päässä hankealueesta itään pohjaveden virtaussuunnassa ottamisalueen yläpuolella. Kyseisestä paikasta on arvioitu saatavan pohjavettä noin 500 m 3 /vrk. Pohjaveden virtaussuunnassa hankealueen alapuolella ja hankealueesta länteen sijaitsee useampia tutkittuja vedenottamon paikkoja, joista lähin (Alhonmäki 28/1) sijaitsee noin 750 metrin päässä. Tutkittu vedenottamon paikka MKR1 sijaitsee noin 850 metriä ja Alhonmäki Ak15 noin 1,1 kilometriä länteen hankealueesta. Alhonmäki Ak15:sta on arvioitu saatavan pohjavettä noin m 3 /vrk. Hakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee Alhonmäki AK15:n arvioidulla muodostumisalueella.

18 Alhonmäki-lsokankaan ja Vartinvaaran pohjavesialueet muodostavat alueen ainoan tiedossa olevan yhtenäisen pohjavesimuodostuman, jota todennäköisesti tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa ainakin Oulun seudun eteläpuolisten kuntien ja mahdollisesti Raahen seudun vedenhankintaan. Muodostumasta voidaan varmentaa tulevaisuuden vedenhankintaa ja näin varautua vedenkulutuksen lisääntymiseen. Alhonmäen- Isokankaan ja Vartinvaaran pohjavesialueilla muodostuu yhteensä pohjavettä noin 8 000m 3 /vrk, josta yli puolet Alhonmäki-Isokankaan pohjavesialueelta. Vuonna 2000 alueelle on laadittu Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelma, jossa on selvitetty maa-ainesten ottamismahdollisuuksia alueella vaarantamatta pohjavedenlaatua. Suunnitelmassa on esitetty tulevan maaaineksen ottamistoiminnan sijoittuminen alueelle sekä ottamistoimintaan liittyvät rajoitukset sen hetkisen hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Yleissuunnitelmassa Alhonmäen alueelle on aiempien ottamisalueiden läheisyyteen esitetty kaksi uutta merkittävää maa-ainesten lisäottoon soveltuvaa aluetta. Suunnitelmassa mahdollinen pohjavedenpinnan alapuolisen ottoalueen rajaus on määritelty siten, että pohjavesialtaan vesi ehtii muuttua käyttökelpoiseksi pohjavedeksi ennen sen käyttöönottoa. Yleissuunnitelma perustuu alueella tehtyihin maatutkaluotauksiin, auger-kairauksiin sekä otettuihin vesi- ja maanäytteisiin. ELY-keskus on pitänyt alueelle laadittua yleissuunnitelmaa kattavana ja asiantuntevasti laadittuna. Lupahakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee osittain yleissuunnitelmassa esitetyllä maa-ainesten lisäoton alueella, jolle pohjavedenpinnan alapuolinen maa-ainesten ottotoiminta on todettu mahdolliseksi. Sen sijaan länsiosan laajennus sijoittuu kokonaisuudessaan tämän yleissuunnitelmassa rajatun, uuden merkittävän maa-ainesten lisäottoon ja mahdolliseen pohjavedenpinnan alapuoliseen ottoon tarkoitetun alueen ulkopuolelle. ELY-keskus on huomauttanut, että mikäli nyt haettu pohjavedenpinnan alapuolinen ottotoiminta toteutetaan hakemuksen mukaisena, on mahdollista, että suoalueiden huonolaatuisia humusvesiä pääsee pohjavesilammikkoon ja pohjavesimuodostumaan. Tällöin voi olla seurauksena pohjavedenlaadun heikkeneminen. Ottotoimintaa länteen päin yleissuunnitelman vastaisesti laajentamalla lyhenee pohjavesilammikon ja ottamoiden välinen etäisyys ja veden luontainen puhdistuminen maaperässä heikkenee, mikä voi heikentää alapuolisten tutkittujen vedenottopaikkojen käyttökelpoisuutta. Lisäksi ELY-keskus on todennut, että ylin luonnontilainen pohjavedenkorkeus on hankealueen eteläosassa korkeammalla kuin tasolla N ,00 m, jolloin hakemuksen mukaisesti tasoon N ,00 m toteutetulla ottotoiminnalla pohjavedenpinnan yläpuolinen suojakerrospaksuus jäisi monin paikoittain alle yhden metrin ja paikoin suojakerros jäisi puuttumaan kokonaan. Nykyisen valtakunnallisen ohjeen ja hyvän käytännön (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, ympäristöministeriö) mukaan soran ottamisalueen sijoittuminen pohjavedenottamon tai tutkitun vedenottamon paikan suoja-alueelle tai pohjavesialueelle edellyttää riittäviä suojakerros- 18

19 paksuuksia pohjavedenpinnan yläpuolelle. Kaukosuojavyöhykkeillä (ottamoiden ja tutkittujen ottamonpaikkojen muodostumisalueella) suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään neljä metriä ja suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla, suojakerroksen paksuuden tulee olla 3 4 metriä. Valtakunnallinen ohjeistus perustuu pitkäaikaiseen ja valtakunnalliseen maa-aineksen ottoalueiden seurantaan. ELY-keskus on pitänyt erittäin tärkeänä, ettei maa-ainesten otto heikennä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaista kemiallista tai määrällistä tilaa Alhonmäki-Isokangas -pohjavesialueella, ja että alueen vedenhankinnallinen käyttökelpoisuus on turvattu myös tulevaisuudessa. Edellä mainituista seikoista johtuen ELY-keskus on katsonut, että hakemus tulee hylätä niiltä osin, kuin se on yleissuunnitelman vastainen. Mikäli pohjavedenpinnan yläpuolista ottotoimintaa halutaan hankealueen eteläosassa toteuttaa, tulee ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jättää vähintään neljän metrin koskematon suojamaakerros. 2) Siikajoen kunnanhallitus on todennut, että Alhonmäen alue on ollut maa-ainesten oton piirissä jo useita kymmeniä vuosia. Kunta laaditutti vuosituhannen vaihteessa alueelle pohjavesien suojelua ja maa-ainesten ottoa yhteen sovittavan yleissuunnitelman. Alhonmäen-Isokankaan pohjavesialue on tärkeä ja iso hyödynnettävissä oleva pohjavesivaranto, jolla on paikallista laajempaa merkitystä tulevaisuuden vesihuollossa. Yleissuunnitelmassa on kartoitettu alueet, joilta maa-aineksia voidaan hyödyntää merkittävästi ilman, että vaarannetaan alueen pohjavesivarojen hyödyntämistä. Alue on merkittävien maa-ainesvarojen lisäksi antoisuudeltaan hyvin merkittävä pohjavesialue. Yleissuunnitelmassa on kartoitettu ja suunniteltu alueen pohjavesien hyödyntämiseen tarvittavat pohjaveden ottoalueet tarvittavine lähisuojavyöhykkeineen. Osalla näistä on tehty myös antoisuutta ja vedenlaatua määritteleviä koepumppauksia. Yleissuunnitelmassa rajatut vedenottamoiden suojavyöhykkeet määrittelivät aikoinaan myös tälle alueelle suunnitellun ensimmäisen pohjaveden alapuolelle ulottuneen maaainesten ottotoiminnan rajauksen. Siikajoen kunta on käyttänyt lausunnoissaan ja maa-ainesten ottoluvissaan yleissuunnitelmaa ja siinä esitettyjä periaatteita pohjaveden suojaamiseksi ja maa-ainesten ottoon. Kunta on edellyttänyt, että hyväksyttävissä olevien hakemusten tulee olla suunnitelman mukaisia. Yleissuunnitelma on asiantuntijoiden laatima ja kaikille poikkeamisille suunnitelmasta tulee esittää riittävät ja lisäselvityksiin pohjautuvat perustelut. Nyt suunniteltu maaainesten ottaminen ei ulotu suunnitelmassa esitetylle vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle, mikä puoltaa haettua ottamista. Suunnitellun mukaisesta muutoksesta ei ennalta arvioiden näyttäisi aiheutuvan merkittävää haitallista muutosta pohjaveteen. Mikäli lupa pohjavesilammikon laajentamiseen katsotaan mahdolliseksi, tulee maa-ainesten ottotoiminnan vaikutusten tarkkailua tehostaa aiemmasta luvasta lisäämällä uusia pisteitä näytepisteverkostoon ja lisäämällä tarkkailukertoja. Hakemuksessa on yleispiirteisesti selostettu perustelut muutokselle. Tärkeä peruste on parempilaatuinen aines. Tämä aines on karkearakeinen 19

20 soraharjun ydinosassa, joka on myös pohjaveden kannalta parhaiten johtava osa. Muutosta perustellaan myös sillä, että ottotoiminnasta ei ole ollut todettavissa kovin kauaksi ulottuvia haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja että pohjavesilammikko jää aiempaan lupaan nähden kapeammaksi Alhonmäen harjun poikittaissuunnassa. Kunnanhallitus on esittänyt lausuntonaan, että hakemuksessa ei ole kovin perusteellisesti selvitetty pohjavesilammikon siirtämisen ja laajentamisen riskejä ja vaikutuksia pohjaveteen ja Lumijoentien toisella puolella suunniteltujen vedenottamoiden vedenlaatuun. Alhonmäen yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä saadun ja käytettävissä olevan tiedon perusteella lammikkoalueesta pois jäävän osan merkitys pohjavettä hyvin johtavana ydinvyöhykkeenä on huomattavasti vähäisempi kuin jo muodostettu lammikko ja nyt suunniteltu lammikon laajennus. Tämän johdosta edellä mainittu ottotoiminnan vaikutusten tarkkailun tehostaminen on perusteltua. Suunnitelmassa esitetyillä vaikutusten arvioilla suunniteltu ottotoiminnan muutos on toteutettavissa tietyin edellytyksin. Alueen pohjavedenkorkeutta ei saa alentaa eikä vettä pilaavia aineita saa missään toimintavaiheessa päästää maaperään tai pohjaveteen. Humuspitoisia pintamaita ei saa sijoittaa pohjavedenpinnan alapuolelle ja humuspitoisien pinta- ja suovesien pääsy alueella oleviin pohjavesiin tulee estää. Kartoista ja ilmakuvista voi päätellä, että hakemuksen mukaiset muutokset lisäävät humuspitoisten pintavesien kulkeutumisriskiä alueen pohjoispuolen suopainanteista. Uuden suunnitelman mukaisena muodostettava pohjavesilammikko mahdollistaa Alhonmäen yleissuunnitelmassa esitetyt jälkikäyttömahdollisuudet. Pohjavedenpinnan alapuolisessa ottotoiminnassa on tärkeää, että ottamisalueen eri osat on riittävän selvästi merkitty. Erityisen tärkeää on merkitä ottotasot siten, että korkeustaso voidaan ottotoiminnan aikana paikan päällä helposti jatkuvasti todeta. Tällä on mahdollista välttää ottamisessa tapahtuvia poikkeamisia suunnitelmasta. Nyt haettavalle vesilain mukaiselle luvalle tulee vielä saada maa-aineslain mukainen maa-ainesten ottamislupa. Maa-ainesten ottamisluvassa tulee esittää myös suunnitelma ottotoiminnan piirissä oleville, mutta nyt haetun luvan ulkopuolisille ottoalueille. 20 MUISTUTUS 3) Paavolan Vesi Oy on todennut olevansa Siikajoen kunnan alueella toimiva, Siikajoen kunnan omistama vesihuoltolaitos. Hakemuksen kohteena oleva maa-ainesten otto on suunniteltu tapahtuvan ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitetulla tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Ympäristöviranomaisten pohjavesialueiden luokituksessa alue on määritelty kuuluvaksi luokkaan I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Alhonmäki-Isokangas, pohjavesialueen numero ).

21 Alhonmäen alue on maakuntakaavassa merkitty tärkeäksi pohjavesivyöhykkeeksi, jolla tarkoitetaan laajoja, useista eri pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka ovat tärkeitä pohjavedenottoalueita maakunnallista ja seudullista tarvetta varten. Siikajoen kunta on viime vuosina pyrkinyt toimimaan aktiivisesti Alhonmäen alueen pohjavesien suojelemiseksi, mistä esimerkkeinä ovat Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelman laatiminen sekä Siikajoen kaatopaikan siirtäminen pois varsinaiselta pohjavesialueelta. Yleissuunnitelman lähtökohtana on ollut selvittää, miltä alueilta ja paljonko voidaan ottaa maa-aineksia niin, ettei huononneta alueen pohjavesien käyttökelpoisuutta sekä selvittää vanhojen maa-ainesten ottopaikkojen kunnostuksen ja maisemoinnin periaatteet. 21 Alhonmäki-Vartinvaaran pohjavesien hyödyntäminen Alhonmäen alueella on tehty useita pohjavesiselvityksiä ja niihin liittyviä koepumppauksia, joiden perusteella alueelta on löydetty useita vedenottoon soveltuvia pohjavedenottopaikkoja. Pohjaveden kokonaisantoisuudeksi Alhonmäen alueelta on arvioitu olevan enintään noin m 3 /vrk. Muistuttaja on varautunut vedenottamoiden rakentamiseen hankkimalla alueelta omistukseensa maa-alueita tulevien vedenottamoiden paikalta (Alhonmäki 1, ja Vedenottamo Mustamäki, ). Muistuttajan vedenmyynti on kasvanut viime vuosina noin 3 % johtuen pääosin siitä, että Siikajoen kunnassa on valtakunnallisestikin katsoen poikkeuksellisen paljon suuria maatalouden tuotantoyksiköitä. Vesimäärästä menee tällä hetkellä noin 50 % maatalouden tarpeisiin, ja jo tiedossa olevien uusien maatalouden tuotantoyksiköiden rakentamisen jälkeen maatalouden suhteellinen osuus tulee edelleen kasvamaan. Erityisen suuri maatalouden tuotantoyksiköiden keskittymä on Alhonmäen alueen välittämässä läheisyydessä olevassa Karinkannan kylässä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Paavolan Vesi Oy, Limingan Vesihuolto Oy ja Lumijoen Vesi Oy ovat tehneet vuosina pohjavesiselvityksiä Alhonmäen itäpuolella sijaitsevalla, Alhonmäen kanssa samaan pohjavesivyöhykkeeseen kuuluvalla Vartinvaara Kivivaara alueella, jonne on saatu lupa neljän uuden pohjavedenottamon rakentamiseen. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Lumijoen kunnan puolella sijaitseva Isokankaan pohjavesialue. Paavolan Vesi Oy ja Limingan Vesihuolto Oy rakentavat vuoden 2013 aikana Vartinvaaran alueelle yhteisen vedenkäsittelylaitoksen, minkä jälkeen Limingan Vesihuolto Oy:n vedenhankinta tapahtuu pääosin Vartinvaaran alueelta. Samalla parannetaan myös Lumijoen kunnan vedenhankinnan varmuutta. Vedenkäsittelylaitosta laajentamalla voidaan laitoksessa käsitellä tulevaisuudessa myös Alhonmäen ja Isokankaan alueen pohjavesiä, sillä pelkästään Vartinvaaran pohjavesivarat eivät riitä kattamaan kaikkea suunniteltua