VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Transkriptio

1 kh (7) VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Yleistä Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle. Samassa yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jossa talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Siilinjärven kunnanhallitus on käsitellyt talousarvion laadintaohjeet, joissa on ohjeistettu talousarvion rakenteeseen liittyvät seikat (kh ). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarvioasiakirjan Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma ovat toimielimiä ja henkilöstöä sitovia ja samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 111 :n mukaan Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Eli alijäämän kattamista ei voida enää siirtää ja toimenpiteet tulee sisällyttää suoraan taloussuunnitelmaan. Kuluvalle vuodelle muodostuisi vuosikatetta n. 4,0 miljoonaa euroa ja alijäämää muodostuisi n. -2,1 miljoonaa euroa. Talousarvion toteutuessa budjetoidusti kumulatiivista alijäämää ei muodostuisi vuoden lopussa, koska vuoden 2016 muodostunee hivenen positiiviseksi ja entistä kumulatiivista ylijäämää on 3,5 milj. euroa. Kunnan lainamäärä tulee kasvamaan nettona n. 6,6 miljoonaa euroa. Tällöin kokonaislainamäärä on n. 69,2 miljoonaa eli n euroa per asukas. Kuntastrategian mukainen päämäärä on kestävä kuntatalous. Talouden suunnittelun lähtökohtana on, ettei kunnan velkamäärä ylitä valtakunnallista keskiarvoa. Talousarvion laadintaohjeita hyväksyessään kunnanhallitus päätti myös tulevien suunnitelmavuosien kehyksestä. Sen mukaisesti kunnan toimintakatteen heikkeneminen tulisi jäädä 1,5 prosenttiin jotta taseeseen ei muodostuisi alijäämiä. Talousarvion täytäntöönpanossa huomioitavaa Erikoissairaanhoidon kustannusnousun taittumisella on ollut positiivisia vaikutuksia kunnan tulokseen vuosina Tilanteen toivotaan jatkuvan samankaltaisena myös kuluvana vuonna. Talousarviossa on ennakoitu verotulopohjan supistuminen. Vuoden 2016 toteuman sekä kuluvan vuoden en-

2 VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 2 (7) nakkotietojen osalta ei ole tällä hetkellä tiedossa seikkoja, jotka vaikuttaisivat oleellisesti talousarviotilanteeseen. Laaditun talousarvion alijäämäisyydestä, investointitason korkeudesta ja tulevien maakunta / sote muutosten läheisyydestä johtuen lisämäärärahaesityksiä tai palvelualueen käyttötalous- tai investointimenoja lisääviä ehdotuksia ei hyväksytä talousarviovuoden aikana ts. kuluvan vuoden aikana ei laadita muutostalousarviota. Päävastuu budjettikurin toteutumisesta on palvelualueiden päälliköillä. Kunkin palvelualueen on kiinnitettävä erityistä huomiota talousarvion toteutumiseen. Talousarviovuodelle haettujen avustusten osalta toimielimien tulee erikseen päättää myönnettävistä avustuksista jätettyjen avustusanomusten perusteella; valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Ao. yhteisöjä tulee informoida toimielinten päätöksistä siinäkin tapauksessa, ettei avustusta ole voitu myöntää. Talouden tasapainottamisohjelma Talouden tasapainottamisohjelma kaudelle hyväksyttiin valtuustossa Siinä sovittiin joukko kulusäästöjä joiden toteuttamista ja seurantaa on käsitelty vuoden 2016 aikana ja tilinpäätöksen yhteydessä muodostetaan loppuyhteenveto. Keskeisenä tasapainottamistoimena pidettiin henkilöstökulujen 1 %:n karsintaa 3 5 vuoden aikana. Samalla kalustomäärärahoja tuli karsia, leasinglaitteiden käyttöaikaa jatkaa sekä olemassa olevaa kalustoa tuli hyödyntää pidempään ml. toimitilainvestointien yhteydessä tehtävät hankinnat. Jotkut ohjelmassa sovitut / ajanjakson aikana syntyneet käytännöt jäävät edelleen voimaan. Bonusvapaat Vapaaehtoinen palkaton virkavapaa tai työloma eli seitsemän päivän yhtäjaksoinen vapaa jolta pidätetään viiden päivän palkka. Voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Tuottavuuslisä Poisjäävän työntekijän tilalle ei palkata uutta työntekijää, vaan tehtävien tarpeellisuus ja toimintatavat arvioidaan uudelleen ja jäljelle jäävät tehtävät jaetaan muille työntekijöille. Johtoryhmän käsittelemät tuottavuuslisäesitykset (palvelualuepäällikkö toimivaltainen viranomainen tekemään päätöksen) viedään tiedoksi kunnanhallitukselle. Voimassa Täyttöluvat Henkilöstörekrytoinneissa edellytetään kh:n täyttölupaa ennen rekrytoinnin käynnistämistä. Koskee uusia virkoja sekä työsopimussuhteisia tehtäviä sekä sellaisia voimassa olevia määräaikaisia virka- ja työsuhteita, joiden osalta pitkäkestoinen ketjuttaminen saattaa johtaa vakinaistamiseen. Olemassa olevien tehtävien ja virkojen täyttö sekä yli 6 kk kestävien sijaisuuksien täyttö on delegoitu kunnanjohtajalle. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen Tasapainottamisohjelmakaudella verotuloluonteisten tuloerien määrän kehitys on ollut noin 7,5 miljoonaa euroa ohjelmassa arvioitua alhaisempi, mikä johtuu pääasiassa verotulojen kasvun pysähtymisestä. Kauden valtionosuuksien määrä on kasvanut lähes arvioidun mukaisesti. Toimintakate on tasapainottamis-

3 VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 3 (7) kaudella heikentynyt noin 8 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän, eli toimintatuottojen ja kulujen muutoksella on katettu verotuloluonteisten tuottojen alenema täysimääräisesti. Tulos on saavutettu tasapainottamistoimien, talouden tehostetun seurannan ja erikoissairaanhoidon maksuosuuksien aikaisempia vuosia maltillisemman kasvun yhteisvaikutuksesta. Talouden tasapainottamiskaudella kunnan taloutta on saatu merkittävälläkin tavalla vakautettua. Kuluvan vuoden aikana tehdään talouden keskipitkän aikavälin skenaariotarkastelu ottamalla huomioon maakunta- ja sote-ratkaisujen vaikutukset siten, että tulosten perusteella voidaan arvioida erillisen vakauttamisohjelman mahdollinen tarve. Talousarvion sitovuudesta ja muutoksista Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtävä-, vastuuyksikkö- tai menolajikohtaisesti myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtävä-, vastuuyksikkö- tai tulolajikohtaisesti asettama sitova tulotavoite. Käyttötalouden talousarvio on valtuustoon nähden sitova pääsääntöisesti lautakuntatasoisena tai tulosaluetasoisena (kv ). Toimielimet hyväksyvät tulosaluejaon ja sisällön talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Toimielimen on käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Maaseutuhallinnon 11 kunnan yhteistoiminta-alue ja 6 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Valtuuston hyväksymään talousarvioasiakirjaan on kirjattu näkyviin paitsi palvelualueiden myös kunkin tulosalueen vastuuhenkilö. Päätetyt käyttötalouden sitovuustasot ovat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset tulosalueet yhteensä (brutto) Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Pelastustoimi (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto)

4 VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 4 (7) Maaseutupalvelut (netto) Kunnanhallituksen alaiset tulosalueet yhteensä (brutto) Tekniset palvelut Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunnan alaiset tulosalueet yhteensä (brutto) Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet yhteensä (brutto) Toimitilapalvelut, laskennallinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Vesihuoltolaitos, kirjanpidollinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Valtuusto voi vahvistaa sitovuustason määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Maaseutuhallinnon tulosalue ja Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Eriytetyissä Toimitilapalveluiden ja Vesihuollon taseyksiköissä sitovuustasona on tilikauden tulos. Kaikki muut sitovuustasot ovat valtuustoon nähden bruttomääräisesti sitovia eli sekä toimintatuotot että toimintakulut ovat sitovia. Sitovat erät on merkitty tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot kuten mm. sisäiset huoneisto-, hallintopalvelu-, ateria- ja kuljetuspalvelut. Erät laskutetaan ja kirjataan kirjanpitoon pääsääntöisesti kuukausittain. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tavoitteet sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Muut kuin tavoitteisiin sidotut tunnusluvut esitetään talousarvioasiakirjassa informatiivisina ja niiden toteutumista seurataan ainoastaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntastrategiasta ja sitovuustasojen toiminta-ajatuksesta johdetut toiminnalliset tavoitteet ovat tiukasti sidoksissa määrärahoihin ja mm. perustelevat määrärahojen tasoa. Määrärahamuutos vaikuttaa muutoksena tavoitteissa/toimenpiteissä ja tavoitteita muutettaessa täytyy myös määrärahaa muuttaa. Tavoitteita toteuttavat toimenpiteet ovat määrärahojen ohella sitovia ja niiden toteutumista seurataan vuositasolla sekä lautakunta- että valtuustotasolla. Lautakuntien omat tavoitteet viedään vahvistettaviksi käyttösuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä, ellei näitä ole käsitelty jo aiemmin. Sitovuustasot jakautuvat talousarvion käyttösuunnitelmissa tulosalueisiin, tulosyksiköihin ja edelleen yksiköihin. Sitovuus lautakuntaan nähden on yleensä tulosalue / tulosyksikkötasolla tai muulla toimielimen päättämällä tasolla. Lautakunta päättää siis mahdollisista määräraha- / tuloarviosiirroista sitovuustason sisällä silloin kun muutokset eivät vaikuta bruttomääräisiin summiin. Viranhaltijapäätöksellä voidaan päättää ta-tasojen välisistä määrärahasiirroista (tulosyksikkö lautakunnan sitovuustaso) sekä tilien välisistä siirroista. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Mahdollisista toimivaltaan kuuluvista määrärahansiirroista on tehtävä ao. toimielimen tai viranhaltijan päätös. Tämä koskee myös määrärahan keskeisiä siirtoja investointihankkeiden välillä ja määrärahan siirtoja elinkeinoelämän kehittämi-

5 VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 5 (7) sestä investointihankkeille. Päätösehdotuksista on käytävä ilmi investointikohteen tarkka hankenumero tai käyttötalouden osalta talousarvioyksikkö ja tilinumero. Käyttötaloudessa eri tilien välisten määrärahasiirtojen tekeminen ei ole välttämätöntä. Seurannan kannalta muutosten käsittely sitovuustasoilla kannattaa keskittää kevätkaudella esim. huhtikuulle (valtuustoseuranta toteutetaan toukokuussa) ja syyskaudella esim. elokuulle (valtuustoseuranta toteutetaan syyskuussa + budjettivalmistelu). Muutokset lähetetään talouspalveluihin tallennettavaksi. Investoinnit Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimielinkohtaiset hankeryhmät: aineettomat hyödykkeet, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, liikuntapaikat, rakennukset, maa- ja vesirakenteet, vesihuoltolaitos. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Investoinneissa valtuuston päätösvaltaan kuuluu toimitilainvestointien uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Maa- ja vesirakenteiden ja vesihuoltoon perustetun taseyksikön kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on euroa. Lisäksi valtuusto päättää uusien alueiden käyttöönotossa euroa ylittävät hankkeet sekä yli euron yksittäiset kone- ja kalustohankinnat. Muilta osin investoinnit on talousarviossa esitetty toimielimittäin kokonaissummina ja hankerajoja pienemmistä hankkeista päättää asianomainen lautakunta. Alle euron jäävät yksittäiset investointiluonteiset hankinnat kirjataan käyttötalouteen. Investointien toteutumista tulee seurata samoin kuin koko hankkeen kokonaiskustannusten toteutumista. Muutokset toimielinkohtaisten hankeryhmien sisällä tulee toimittaa talouspalveluihin tallennettavaksi (lautakunnan päätös). Jos hankkeen toteuttaminen viivästyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitelmavuosille budjetoinnin yhteydessä. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion, tulee hallintokuntien toimeenpanna käyttösuunnitelmien lopullinen hyväksyminen asianomaisissa lautakunnissa. Toimielimet hyväksyvät siis valtuuston vahvistamat määrärahat ja tuloarviot sekä päättävät omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimielinten vahvistamia tulosalue /-yksiköiden osamäärärahoja ja osatavoitteita/toimenpiteitä voivat johtavat viranhaltijat jakaa vielä tarkempiin osiin (hallintosääntö 22 ). Käyttösuunnitelmia hyväksyttäessä tulee huolehtia, että mm. talouden seuranta tapahtuu tarkoituksenmukaisella tarkkuudella ja lakisääteiset tilastointi- ym. tarpeet tulevat täytetyksi. Talouden seurannan jatkuvuus tulee myös turvata. Mikäli valtuuston talousarviokäsittelyssä ei ole tullut muutoksia lautakuntien käsittelemiin tekstiosuuksiin (varsinainen talousarviokokous) tai tavoitteisiin, käyttösuunnitelmien yhteydessä tulee harkita onko tekstiosuuksien uudel-

6 VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 6 (7) leen käsittely toimielimissä tarkoituksenmukaista. Lisäksi tulee huomioida miten hyväksytty käyttösuunnitelmataso raportoidaan vuoden aikana. Vuoden 2017 käyttösuunnitelmat hyväksytään valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Jokainen voi muodostaa em. ohjeistuksen mukaisesti käyttösuunnitelmat sillä tasolla millä toimielin tulee ne hyväksymään, hyödyntäen IntimeWebran raportteja. Kunnassa ei ole yhtenäistä käytäntöä asiasta. Vuoden 2017 raporteille talousarvioluvut ilmestyvät viikolla 1. Poistot Poistojen ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Talousarvion tulosalueittaisiin tuloslaskelmatauluihin sisältyvät informatiivisina erinä suunnitelmapoistot. Suunnitelmapoistot eivät ole sitovia määrärahoja. Sisäiset erät ja vyörytykset Uudet ja lakkautettavat kustannuspaikat Sisäisiä menoja ja tuloja ovat sisäisten suoritteiden ostot ja myynnit sekä sisäiset vuokrat. Sisäisiä eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. hinnoittelulaskelmissa, omakustannushintoja ja muita taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Henkilöstö-, tietotekniikka-, talous-, toimisto-, hankinta- ja tarkastuspalvelut on budjetoitu käytettävien määräarvioiden perusteella. Palvelualueiden omien kustannusten vyörytysten budjetoinnista päättävät palvelualueet itse. Vyörytykset on tehtävä viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Organisaatiomuutoksia ei ole talousarviovuonna. Mahdolliset kustannuspaikka- ja tilimuutokset tulee tarkistaa uusitusta tilikartasta. Kunnalliset maksut, hankinnat ja maksuvalmius Hallintokunnat ovat kukin omalta osaltaan velvollisia toimeenpanemaan toimielinten hyväksymät taksojen ja maksujen muutokset sekä mahdollisten uusien maksujen perinnän vuoden 2017 alusta lukien. Hallintokuntien on kannettava vastuuta tulojen laskuttamisesta ajallaan ja täysimääräisinä. Kunta on ulkoistanut perintätoimet ja perintä tapahtuu ulkoisen toimijan toimesta erityisperintää lukuun ottamatta. Hallintokunnat ovat myös osaltaan vastuussa kunnan maksuvalmiuden hoidosta. Tähän vaikuttaa sekä tulojen ja tukien laskuttaminen, valtionosuuksien kertyminen että kunnan suorittamat hankinnat ja investointien rahavirrat. Suoritettavat hankinnat on tehtävä kunnan hankintasäännön periaatteita noudattaen. Hankinnat ja esimerkiksi avustusten maksaminen on jaksotettava talousarviovuoden ajalle siten, että kunnan rahavarat tulevat sidotuksi mahdollisimman taloudellisesti huomioon ottaen tuleva käyttöönottoajankohta sekä hankintojen tarve.

7 VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 7 (7) Laskujen hyväksyminen Ennen kuin maksu suoritetaan, on lasku varustettava sähköisellä asiatarkastus- ja hyväksymismerkinnällä. Samoin palvelualueiden on huolehdittava siitä, että tositteessa on oikea tilimerkintä ja menon suorittamiseen on varattu riittävä määräraha. Ostolaskut tulee käsitellä ja hyväksyä sitä mukaa kun niitä kertyy. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota isojen, yli euroa, laskujen käsittelyyn. Vain hyväksytyt laskut näkyvät maksuvalmiusennusteessa jonka mukaan tarvittavaa käyttörahoitusta hankitaan mm. lyhytaikaisilla luotoilla. Raportointi Valtuustoseuranta tapahtuu entisen käytännön mukaisesti kaksi kertaa vuodessa talousarviovuoden aikana. Seurantajaksot ovat kuukaudet I-IV (valtuustossa kesäkuussa) ja I-VIII (valtuustossa lokakuussa). Kolmannen kerran valtuustoa informoidaan tilinpäätöstilanteessa. Valtuustoseurannassa pääpaino on valtuuston sitovuustason raportoinnissa. Informatiivisena raportoidaan myös sitovuustasoon sisältyvät tulosalueet. Kunnan johtoryhmän ja kunnanhallituksen raportointi tapahtuu tulosaluekohtaisesti ja toteuman rinnalle laaditaan ennusteet vuoden loppuun saakka. Raportointi toteutetaan johtoryhmään kuukausittain ja edelleen kunnanhallitukseen kevätkaudella helmi huhtikuusta ja sen jälkeen syyskaudella ainakin heinä - lokakuusta. Hallintokunnat huolehtivat tarvittaessa käyttösuunnitelmatason raportoinnin omaan lautakuntaansa. YHTEISTOIMINTA-ALUEET Ympäristöterveyspalvelut ja Maaseutuhallinto noudattavat soveltuvilta osin edellä mainittuja ohjeita ja yhteistoimintasopimusta. Pekka Takkinen Talousjohtaja