Asennetta TYÖHÖN. Ohjaajan opas

Transkriptio

1 Mikko Nykänen Soili Klemola Jukka Vuori Asennetta TYÖHÖN Ohjaajan opas

2

3 Asennetta TYÖHÖN Ohjaajan opas Mikko Nykänen Soili Klemola Jukka Vuori Helsinki 2016

4 Työterveyslaitos TTL-Kirjakauppa PL 18 (Arinatie 3) Helsinki puh Toimitus: Anna-Liisa Karhula Graafinen suunnittelu: Marja Venäläinen/Marvegraf Oy Taitto: Tuula Solasaari & Lotta-Marie Lemiläinen Työterveyslaitos ja kirjoittajat 2016 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. ISBN (kirja) ISBN (pdf) Juvenes Print Oy, Tampere 2016

5 Sisällysluettelo Työturvallisuus rakentuu monista asioista... 4 Valmennusohjelman periaatteet... 6 Työturvallisuusasenteet... 6 Pystyvyyden tunne... 7 Vastoinkäymisiin varautuminen... 7 Hyötyuskomukset... 8 Sisäinen hallinnan tunne... 8 Valmennusohjelman malli... 9 Ryhmän ohjaaminen Valmennusta ja ohjausta tukevia vinkkejä Ennen valmennusohjelmaa Ohjaajan oppaan jäsennys Vaihtoehtoiset toteutusmuodot Ensimmäinen päivä Alkuharjoitukset (noin 55 min) Vaarakäsite ja parihaastattelu (noin 75 min) Vaarakartta (noin 90 min) Esimerkkitarina (noin 90 min) Toinen päivä Tiedonhankinta ja neuvominen (noin 75 min) Informaatiohaastattelu (noin 45 min) Vaaroista ilmoittaminen (noin 50 min) Ratkaisurata (noin 60 min) Kehittämisideoiden esittäminen (noin 60 min) Vaikuttamisen keinot ja oma tavoite (noin 45 min) Ohjelman lopetus... 48

6 Työturvallisuus rakentuu monista asioista Työturvallisuuteen vaikuttavat muun muassa johtaminen, työympäristö, työntekijöiden ammattitaito sekä työyhteisön asenteet. Työnantaja on ensisijaisesti vastuussa työpaikan työturvallisuudesta. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttaa työturvallisuuteen ja työyhteisön hyvinvointiin. On tärkeää, että työntekijät ovat aktiivisia työhön liittyvien vaarojen torjunnassa, tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyssä, epäkohtiin puuttumisessa sekä työolosuhteiden kehittämisessä. Asennetta työhön -valmennusohjelman tavoitteena on lisätä ammattiin valmistuvien opiskelijoiden tai nuorten työntekijöiden tietoja, taitoja ja motivaatiota työturvallisuuden ja työolosuhteiden kehittämiseen. Menetelmää voidaan käyttää ammatillisissa oppilaitoksissa täydentämään työturvallisuuskoulutusta tai työpaikoilla osana nuorten työntekijöiden koulutusta. Valmennusohjelma perustuu siihen osallistuvien henkilöiden aktiivisuuteen ja osallistamiseen, joten heillä olisi hyvä olla jo ammattialan perusasiat hallussa tai jonkin verran työkokemusta. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa menetelmä soveltuu parhaiten 3. vuosikurssin opiskelijoille. Valmennusohjelman laajuus on kaksi päivää (12 tuntia). Se on suunniteltu toteutettavaksi kahtena peräkkäisenä päivänä. Tarvittaessa ohjelma voidaan myös jakaa pidemmälle ajanjaksolle (ks. s. 14). Valmennusohjelman avulla tuetaan työturvallisuustaitojen kehittymistä lisätään myönteistä suhtautumista työturvallisuuden edistämiseen kannustetaan aktiivisuuteen työpaikoilla. Tässä koulutuksessa työturvallisuus ymmärretään laaja-alaisesti. Työturvallisuuteen sisältyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus työpaikalla. Fyysinen työturvallisuus liittyy ihmisen kehoon, psyykkinen työturvallisuus liittyy muun muassa ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen, sosiaalinen työturvallisuus liittyy puolestaan ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Tässä koulutuksessa vahvistetaan ammattialakohtaisia työturvallisuustaitoja ja niin sanottuja siirrettäviä työturvallisuustaitoja, jotka liittyvät muun muassa työturvallisuutta tukevaan tiedon- ja tuenhankintaan, vaaratilanteista ilmoittamiseen, ongelmin puuttumiseen ja työpaikan yhteisten asioiden kehittämiseen. Työelämään astuvien nuorten on hyvä tietää vähintään perusasiat näistä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi on hyvä vahvistaa nuorten kykyä toteuttaa velvollisuuksia ja oikeuksia käytännössä työpaikoilla. Valmennusohjelman aikana osallistujat tunnistavat keinoja, joiden avulla työturvallisuuteen, ja työolosuhteisiin on mahdollista vaikuttaa ja harjoittelevat näiden keinojen käyttöönottoa. On esimerkiksi tärkeää oppia tehokkaita keinoja tuoda ongelmat ja epäkohdat esille työyhteisössä ja hankkia rohkeutta esittää kehittämisehdotuksia. Omaa työtä tukevien tiedon- ja tuenlähteiden tunnistaminen ja käyttäminen on puolestaan tärkeää ammatillisen kehittymisen ja turvallisten työtapojen varmistamiseksi. Osallistujat harjoittelevat muun muassa työhön liittyvien haittojen ja vaarojen tunnistamista sekä torjumista, työturvallisuutta tukevan tiedon- ja tuenhankintaa, työhön liittyvien ongelmien esille tuomista ja työn sujuvuutta tukevien kehittämisehdotusten esittämistä. Valmennusohjelmassa vahvistetaan myönteisiä asenteita työturvallisuuteen. Joskus turvattoman työskentelyn taustalla on virheellisiä uskomuksia, jotka liittyvät esimerkiksi turvalli- 4 Asennetta työhön Ohjaajan opas

7 suusohjeiden laiminlyömiseen, sovituista toimintatavoista poikkeamiseen, ohjeiden kysymiseen tai havaittujen ongelmien puheeksiottoon. Riskikäyttäytymisen taustalla voi olla esimerkiksi jännityksen ja hauskuuden tavoittelu tai arvio, että riskinoton potentiaaliset hyödyt ylittävät mahdolliset vaarat. Hyötyjä voidaan kokea olevan työnopeuden lisääntyminen ja statuksen hankkiminen työryhmässä. Turvallisen työtavan hyötyjen tunnistaminen on yksi valmennuksen tarkoitus. Työssä sattuneilla tapaturmilla voi olla haitalliset seuraukset koko loppuelämään, ja tämän vuoksi turvallisten työtapojen omaksuminen on tärkeää heti työuran alkaessa. Asennetta työhön Ohjaajan opas 5

8 Valmennusohjelman periaatteet Tarkoituksena on, että osallistujat huomaavat mahdollisuutensa vaikuttaa työturvallisuuteen ja rohkaistuvat näiden keinojen käyttöönottoon. Lisäksi heidän huomionsa kiinnitetään työturvallisuuden edistämisen hyötyihin ja varaudutaan turvallista työskentelyä vaikeuttaviin asioihin. Työturvallisuusasenteet Valmennuksen aikana vahvistetaan osallistujien myönteistä suhtautumista seuraaviin asioihin: Turvalliset työskentelytavat Epäkohdista tai vaaratilanteista ilmoittaminen Suojainten käyttäminen Työympäristön siisteydestä huolehtiminen Työvälineiden asianmukainen käyttö Ohjeiden kysyminen ja tiedonhankinta Työturvallisuutta koskevien ohjeiden noudattaminen Työturvallisuutta koskeviin ongelmiin ja epäkohtiin puuttuminen Ongelmien puheeksiottaminen Työturvallisuutta parantavien ideoiden ja kehittämisehdotusten esittäminen 6 Asennetta työhön Ohjaajan opas

9 Pystyvyyden tunne Pystyvyyden tunne tarkoittaa ihmisen arviota omasta kyvystään suunnitella ja toteuttaa tuloksellista toimintaa. Pystyvyyden tunne voi kohdistua esimerkiksi työhön liittyvien haittojen ja vaarojen torjuntaan, työturvallisuutta tukevan tiedon ja tuen hankintaan, vaaratilanteista ilmoittamiseen, ongelmiin puuttumiseen ja työturvallisuutta koskevien ideoiden ja ehdotusten esittämiseen. Pystyvyyden tunne vaikuttaa siihen, millaisia työturvallisuutta koskevia valintoja työntekijä työpaikalla tekee ja kuinka paljon hän panostaa työpaikan yhteisten asioiden kehittämiseen. Valmennusohjelman harjoituksissa tunnistetaan konkreettisia keinoja ja toimintatapoja, joilla on vaikutusta työturvallisuuteen ja työn sujuvuuteen työpaikalla. Pelkkä tiedon välittäminen tehokkaista toimintatavoista ei kuitenkaan riitä, vaan niiden käyttöönottoa on harjoiteltava. Valmennusohjelman aikana harjoitellaan muun muassa turvallisten työtapojen suunnittelua, työturvallisuutta tukevan tiedon- ja tuenhankintaa, vaaratilanteista ilmoittamista ja ongelmien puheeksiottoa. Pystyvyyden kehittymisen kannalta on tär keää auttaa osallistujia huomaamaan, kuinka paljon heillä on tietoa ja osaamista työturvallisuudesta. Tätä tukee myönteinen palaute yhteisten harjoitusten ja keskustelujen yhteydessä. Myönteisen palautteen lisäksi myönteinen ryhmäilmapiiri luo olosuhteet työturvallisuusajattelun kehittymiselle. Vastoinkäymisiin varautuminen Joskus työpaikalla voi tulla vastaan tilanteita tai asioita, jotka vaikeuttavat turvallista ja sujuvaa työskentelyä. Nämä voivat liittyä esimerkiksi työyhteisön asenteisiin, esimiehen tai työkaverien toimintaan tai ammattialakohtaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Harjoituksissa käsitellään, kuinka turvallista työskentelyä vaikeuttaviin asioihin voidaan suhtautua ja kuinka silloin kannattaa toimia. Vastoinkäymisiin varautuminen auttaa ylläpitämään motivaatiota työturvallisuuden edistämiseen olosuhteista huolimatta. Koulutuksesta työhön Ohjaajan opas 7

10 Hyötyuskomukset Valmennusohjelman aikana pyritään siihen, että osallistujat tunnistavat työn sujuvuutta ja työturvallisuutta tukevien toimintatapojen hyödyt sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. Harjoituksia toteutettaessa kumotaan tarvittaessa turvattomaan työskentelyyn johtavia käsityksiä ja kiinnitetään huomiota niihin hyötyihin, jotka liittyvät turvallisuusohjeiden noudattamiseen, vaaratilanteista ilmoittamiseen ja epäkohtiin puuttumiseen (esim. häiriötilanteiden ja tapaturmien ehkäisy) sekä omaan aktiivisuuteen tiedonhankinnassa (ammatillinen kehittyminen, oppimisen nopeutuminen). Sisäinen hallinnan tunne Jokaisella ihmisellä on enemmän tai vähemmän tiedostettu sisäinen malli siitä, miten tapaturmat ja työturvallisuutta koskevat ongelmat syntyvät. Jos ihminen uskoo, että myös hän voi itse vaikuttaa eri tavoin tapaturmien ehkäisyyn ja työturvallisuuteen, on hänellä vahva sisäinen hallinnan tunne työturvallisuuteen. Ulkoinen hallinnan tunne puolestaan tarkoittaa sitä, että ihminen ei usko voivansa vaikuttaa asioihin, vaan niiden luonne määräyty ulkopuolisista voimista, kuten toisista ihmisistä (esimies työpaikalla, työsuojelupäällikkö), olosuhteista tai onnesta. Tutkimusten mukaan sisäinen hallintakäsitys lisää työntekijöiden aktiivisuutta työturvallisuuden parantamiseen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Sisäistä hallinnan tunnetta vahvistetaan valmennusohjelmassa muun muassa tutkimalla esimerkkitapauksia. Esimerkkitilanteissa etsitään työtapaturmien tai vaaratilanteiden syitä ja pohditaan, kuinka ne olisi voitu välttää myös työntekijän työskentelytapojen ja valintojen näkökulmasta. Näin osallistujaa autetaan näkemään työntekijän hallinnassa olevia keinoja työturvallisuuden parantamiseen. 8 Koulutuksesta työhön Ohjaajan opas

11 Valmennusohjelman malli Ennaltaehkäisyn ja vaarojen torjunnan keinot Turvallisuutta edistävien toimintatapojen määrittely 2 Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen Turvallista työskentelyä vaikeuttavien asioiden tunnistaminen Toimintatapojen harjoittelu Ratkaisukeinojen määrittely 6 Ratkaisukeinojen harjoittelu Koulutuksesta työhön Ohjaajan opas 9

12 Ryhmän ohjaaminen Ohjaajan oppaassa on harjoitusten toteuttamissuunnitelma, jota ohjaaja soveltaa aina ryhmälleen sopivaksi. Jokaista harjoitusta ohjaavat tietyt tavoitteet, mutta ohjaustilanne rakentuu aina ryhmän taustan, kokemuksen, osaamisen ja tarpeiden mukaan. Ohjaajan oppaassa on esimerkkikysymyksiä ja niihin sopivia mahdollisia vastauksia, keskustelua herättäviä näkökulmia ja esimerkkitapauksia, joita ohjaaja voi käyttää kannustaessaan osallistujia keskustelemaan, suunnittelemaan ja tuottamaan itse ideoita ja ratkaisuja työturvallisuuden ja työn sujuvuuden vahvistamiseen. Oppaaseen merkityt kysymykset, näkökulmat ja mahdolliset vastaukset ovat esimerkkejä, ja ryhmässä voidaan tuoda esille myös muita asioita. Tarvittaessa ohjaaja voi ottaa voimakkaamman roolin työturvallisuutta tukevien keinojen määrittämisessä. Hän voi tuoda esimerkiksi vaihtoehtoisia näkökulmia tai ratkaisuehdotuksia yhteiseen keskusteluun. Ryhmän ohjaus toimii parhaiten kahden ohjaajan toteuttamana. Tämä tukee osallistujien aktivointia ryhmäharjoituksissa. Lisäksi vähintään toisen ohjaajista pitäisi tuntea osallistujien ammattialaa, siihen liittyviä tyypillisiä työolosuhteita, turvallisia työtapoja ja työympäristöä. Valmennusohjelman soveltaminen eri ammattialoilla edellyttää valmisteluja, jotka on kuvailtu sivulla 12. Harjoituksissa osallistujille annetaan mahdollisuus vertailla ajatuksia ja kokemuksia työturvallisuuteen ja työolosuhteisiin liittyvistä asioista. Ohjaajien tehtävänä on luoda osallistumiseen kannustavat olosuhteet. Yhteisissä keskusteluissa tarjotaan keskustelua aktivoivia täkyjä sekä ohjataan keskustelua työturvallisuutta edistävien ajattelu- ja toimintatapojen tunnistamista kohti. Turvallisiin työtapoihin ja työturvallisuutta koskeviin ohjeisiin liittyvissä asioissa ohjaaja varmistaa, että ryhmässä tunnistetut ratkaisukeinot ovat asianmukaisia. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa suoraan vastauksia avoimiin kysymyksiin vaan synnyttää keskustelua, jonka avulla työturvallisuutta tukevia keinoja ja toimintatapoja löydetään yhdessä. Oppiminen on suunniteltu valmennusohjelmassa prosessiksi, jossa samoihin teemoihin palataan yhä uudelleen. Tällä pyritään hyödyntämään aiempia oppimiskokemuksia ja helpottamaan syntyneiden oivallusten liittämistä yhä laajeneviin asiayhteyksiin. Valmennusohjelmaa läpäisee periaate, että työn tekeminen turvallisesti on osa ammattitaitoa. Ohjelmassa lähdetään aluksi liikkeelle työturvallisuutta koskevan tietoisuuden lisäämisestä, jonka jälkeen siirrytään työturvallisuutta tukevien keinojen tunnistamiseen ja harjoitteluun. Ideana on, että työturvallisuustaidot vahvistuvat osaalue kerrallaan ja edetään asteittain kohti itselle asetettavaa tavoitetta, joka liittyy sujuvaan ja turvalliseen työskentelyyn omalla alalla. 10 Koulutuksesta työhön Ohjaajan opas

13 Valmennusta ja ohjausta tukevia vinkkejä Yksi ryhmää aktivoiva tekniikka on keskustelua herättävien kysymysten vieminen ryhmän ratkaistaviksi. Vedä mahdollisimman moni mukaan yhteisiin keskusteluihin, älä tyydy yhteen aktiivisen osallistujan esittämään vastaukseen vaan esitä kysymys uudelleen myös muille. Esitä selkeitä kysymyksiä tai johdatteluja, joilla on osallistujia puhutteleva yhteys käytännön työhön ja työympäristössä toimimiseen. Kiinnitä osallistujien huomio kaikkein oleellisimpiin asioihin harjoitusten tavoitteiden kannalta. Muodosta yhteenvetoja yhteisistä keskusteluista ja osallistujien esittämistä ajatuksista. Anna myönteistä palautetta ja auta osallistujia huomaamaan, kuinka paljon he tietävät ja osaavat työturvallisuutta tukevia asioita. Tee harjoituksen tai sen osan lopussa yhteenvetoja yhdessä tunnistetuista keinoista vaikuttaa työturvallisuuteen. Muotoile kysymyksiä uudelleen tarvittaessa, tarkenna niitä. Huomioi osallistujien oma tapa hahmottaa asioita. Kannusta osallistumaan. Salli erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden esille tuonti, koska ne usein aktivoivat osallistumaan. Työturvallisuutta ja työn sujuvuutta heikentäviin asenteisiin esitetään vastaväitteitä ja vaihtoehtoisia näkökulmia ohjaajan käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Kun keskustelu on käynnistynyt, seuraa sen etenemistä. Kun harjoituksen tavoitteen kannalta nousee esiin tärkeä asia, kysymys tai näkökulma, ohjaa ryhmää keskustelemaan tarkemmin siitä. Tärkeisiin asioihin voidaan palata myös myöhemmin. Vie ryhmän jäsenten esittämät kysymykset ryhmän pohdittavaksi. Laajenna ryhmän esittämiä vastauksia harjoituksen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksesta työhön Ohjaajan opas 11

14 Ennen valmennusohjelmaa Sovi aikataulut Informaatiohaastattelu-harjoitukseen kutsuttavan henkilön kanssa. Kertaa itsellesi tarvittaessa ammattialaan liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä, niiden torjuntakeinoja ja tapaturmien ennaltaehkäisyä tukevia keinoja. Mieti näiden pohjalta valmiiksi tärkeimmät asiat, joita haluat valmennuksen aikana painottaa. Työturvallisuustietoa löytyy myös Työterveyslaitoksen www-sivuilta. Ohjeet s Valitse osallistujien taustaan sopivia kuvia alkuharjoitusta varten. Ohjeet s. 15. Poimi tilastoja ammattialalla sattuneista tapaturmista. Ohjeet s. 17. Mieti etukäteen kohteet vaarakarttojen tekemistä varten. Ohjeet s. 20. Mieti esimerkkejä työtehtävistä ja työvälineistä, joiden turvallisia työtapoja osallistujat mallintavat pienryhmissä. Valitse osallistujien taustaan ja ammattialaan sopivia esimerkkikuvauksia tapaturmista. Laadi Kiireenhallinta-kortit. Voit tulostaa ne Työterveyslaitoksen www-sivuilta tai kopioida niiden tekstit Ohjaajan oppaasta sivulta 30. Etsi ryhmälle sopivia esimerkkejä (esim. omalla työpaikallasi tai oppilaitoksessa käytössä oleva lomake) lomakkeista vaaratilanteista, puutteista tai epäkohdista ilmoittamiseen. Laadi Ratkaisurata-harjoituksen rastien tilannekuvaukset omille papereilleen. Valitse kolmannen rastin tilannetta varten osallistujien taustaan ja ammattialaan sopivia kuvauksia mahdollisista työn poikkeus- tai häiriötilanteista. Laadi Ratkaisukeinokortit. Voit tulostaa ne Työterveyslaitoksen www-sivuilta tai kopioida niiden tekstit Ohjaajan oppaasta sivulta 46. Ohjeet s. 20 ja 24. Ohjeet s. 25. Ohjeet s. 25. Ohjeet s. 36. Ohjeet s Ohjeet s Koulutuksesta työhön Ohjaajan opas

15 Ohjaajan oppaan jäsennys Harjoitusten toteuttamista varten on luotu tarkat ohjeet. Tarkoituksena on, että oppaan rakenne ja sisältö tukevat myös niitä ohjaajia, joilla ei ole vielä paljon ohjauskokemusta. Oppaan sisältö noudattaa seuraavaa rakennetta. Tavoite Harjoituksen oppimistavoite lyhyesti. Tavoitteen teksti on tarkoitettu vain ohjaajalle eikä sitä ole tarkoitus lukea sellaisenaan osallistujille. Harjoituksen kuvaus Harjoituksen vaiheet ja kulku pähkinänkuoressa. Tausta ja idea Harjoituksen tarkoitukseen ja sisältöön liittyvää tietoa, johon tehtävät ja keskustelut perustuvat. Tähän kappaleeseen on hyvä tutustua etukäteen ennen ryhmänohjauksen aloittamista, sillä sen sisältöä voit hyödyntää ryhmätoiminnassa. Tekstiä ei ole tarkoitus lukea sellaisenaan ryhmälle, vaan se toimii ohjaajan aineistona. Harjoituksen idea avautuu osallistujille tehtävien ja keskustelujen tuottamien oivallusten kautta. Ryhmätoiminta Harjoituksen toteuttaminen vaihe vaiheelta. Huom! Ryhmätoimintaan liittyviä erityishuomioita. Asennetta työhön Ohjaajan opas 13

16 Vaihtoehtoiset toteutusmuodot Valmennusohjelma on suunniteltu toteutettavaksi kahtena peräkkäisenä päivänä. Tarvittaessa ohjelma voidaan myös jakaa pidemmälle ajanjaksolle. Valmennusohjelma toimii parhaiten, kun se toteutetaan kokonaisuudessaan lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä. Alkuharjoitukset ovat tärkeitä valmennusohjelman aikana käytettäviin käsitteisiin tutustumisessa. Lisäksi muutamissa harjoituksissa työskentely pohjautuu suoraan ohjelmassa aiemmin läpikäytyihin sisältöihin. Poimittaessa valmennusohjelmasta yksittäisiä osia, tulisi tarkistaa harjoitusten väliset yhteydet. Alapuolella on luettelo näistä. Harjoituksen nimi Edellyttää tämän harjoituksen läpikäyntiä Tiedonhankinta ja neuvominen (s. 31) Vaarakartta (s. 20) Vaaroista ilmoittaminen (s. 36) Esimerkkitarina (s. 25) Kehittämisideoiden esittäminen (s. 42) Ratkaisurata (s. 39) 14 Asennetta työhön Ohjaajan opas

17 Ensimmäinen päivä Alkuharjoitukset (noin 55 min) Tavoite Osallistujat siirtävät ajatukset työturvallisuuteen ja siihen vaikuttamiseen. Harjoituksen kuvaus Osallistujat tutustuvat seinillä oleviin kuviin, valitsevat yhden kuvista ja asettuvat sen viereen. Kuvien vierelle kokoontuneissa pienryhmissä keskustellaan omasta valinnasta ja kuvasta. Ohjaaja tekee yhteenvedon tarinoista/ kertomuksista. Osallistujat arvioivat mahdollisuuksiaan vaikuttaa sekä omaan että muiden työturvallisuuteen asettumalla janalle. Tausta ja idea Alkuharjoituksissa rakennetaan ryhmäilmapiiriä tarjoamalla ryhmän jäsenille mahdollisuus tutustua toisiinsa sekä vaihtaa ajatuksia valmennusohjelman teemaan liittyen. Aihetta ei lähestytä aluksi työelämän vaan harrastusten- ja vapaaajan kautta. Tämä toteutetaan käyttämällä tässä harjoituksessa kuvia, jotka herättävät osallistujissa myönteisiä mielikuvia ja joista on löydättävissä myös turvallisuusteemaan liittyviä asioita. Nämä voivat esiintyä kuvissa vertauskuvana tai pieninä yksityiskohtina. Kuvista löytyvät asiat voidaan yhdistää usein myös omaan työympäristöön (esim. terävät esineet, kuumuus/kylmyys, kiire, nostaminen, suojainten käyttö, kemikaaleja ym. sosiaaliset tilanteet). Kuvaharjoituksen lopussa näitä turvallisuusteemaan liittyviä asioita etsitään kuvista ja samalla pohditaan, kuinka niihin liittyviä vaaroja voisi torjua. Tämä johdattelee osallistujia vaarojen tunnistamiseen ja torjuntakeinojen suunnittelua koskevaan ajatteluun. Janaharjoituksessa osallistujat puolestaan suuntaavat jo ajatuksensa omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa työturvallisuuteen. Samalla osallistujat pääsevät kertomaan mielipiteitään työturvallisuudesta. Hanki kuvaharjoitusta varten ryhmää innostavia ja sopivia kuvia, joiden sisältö voi liittyä esimerkiksi erilaisiin harrastuksiin, musiikkitapahtumiin ym. Kuvia voi löytyä esimerkiksi internetistä, sosiaalisesta mediasta tai lehdistä. Esimerkkejä mahdollisista kuvateemoista ja niihin liittyvistä näkökulmista, jotka ovat yhdistettävissä työelämään ja työturvallisuuteen: rock-konsertti (kuumuus, melu, puristumisvaara) lentokone, laskuvarjohyppy (varotoimet, turvallisuutta tukevat säännöt) moottoriurheilu (koneiden ja välineiden käyttötaito, tarkkaavaisuus, turvallisuutta tukevat valmistelut) liikunta- ja urheilu (suojaimet, oikeat suoritustavat, turvallisuutta tukevat säännöt) käsityöt (koneiden ja välineiden käyttötaito, tarkkaavaisuus) matkailu (suunnitelmallisuus, valmistautuminen, olosuhteiden huomioonottaminen). Ryhmätoiminta Aseta aiemmin valitsemasi kuvat seinille, eri puolille koulutustilaa. Kuvaharjoitus Pyydä osallistujia tutustumaan kuviin. Tässä vaiheessa ei tarvitse tietää muuta. Kun osallistujat ovat käyneet kaikki kuvat läpi, pyydä heitä valitsemaan yksi kuvista ja asettumaan sen viereen. Kuva voidaan valita esimerkiksi sen mukaan, mikä niistä jäi eniten mieleen. Jos jonkin kuvan luokse jää vain yksi henkilö, toinen ohjaaja voi mennä hänen kanssaan kuvan luokse. Toinen ohjaaja voi muutenkin osallistua harjoitukseen. Kun kaikki ovat asettuneet valitun kuvan viereen, pyydä osallistujia kertomaan toisilleen, miksi he valitsivat juuri tämän kuvan. Anna pienryhmille aikaa vaihtaa ajatuksia. 1. päivä Asennetta työhön Ohjaajan opas 15

18 Pyydä seuraavaksi osallistujia etsimään kuvista asioita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai joihin liittyy riskejä. Lisäksi heidän on hyvä miettiä, kuinka näitä vaaroja voitaisiin torjua. Pyydä jokaista pienryhmää kertomaan vuorollaan, mistä asioista he keskustelivat, millaisia vaaroja tai riskejä kuvista löysivät ja kuinka vaaroja voitaisiin torjua tai riskien toteutumista vähentää. Kiitä pienryhmiä tarinoista ja tee lyhyt yhteenveto kuvista löytyneiden vaarojen ja niiden torjuntakeinojen yhteyksistä osallistujien ammattialan työturvallisuuteen. Janaharjoitus Kerro, että koulutustilan seinästä seinään kulkee kuvitteellinen jana. Voit havainnollistaa janaa käyttämällä apuna teippiä tai narua. Jana kuvaa kokemusta siitä, kuinka paljon uskotaan omaan kykyyn vaikuttaa työturvallisuuteen. Toinen ääripää tarkoittaa, että henkilö voi vaikuttaa työturvallisuuteen erittäin paljon, ja toinen ääripää tarkoittaa, että ei voi vaikuttaa työturvallisuuteen ollenkaan. Kysy ryhmän jäseniltä: Kuinka paljon uskotte voivanne vaikuttaa omaan työturvallisuuteenne työpaikalla? Pyydä heitä asettumaan janalle sen mukaisesti. Kerää osallistujilta esimerkkejä keinoista, joilla työturvallisuuteen voi vaikuttaa. Piirrä fläppitaululle ryhmän sijoittuminen janalle. Piirros säilytetään, jotta sitä voidaan ohjelman lopussa verrata samanlaiseen jana-arviointiin. Jos käytössäsi on sopivat AV-välineet, voit ottaa myös kuvan ryhmän sijoittumisesta janalla. Kysy ryhmän jäseniltä heidän ajatuksiaan tai perusteluja janalle sijoittumisesta. Voit esimerkiksi pyytää ääripäille asettuneita kertomaan ajatuksistaan. Tehkää sama arviointi uudelleen, mutta tällä kertaa kysy ryhmän jäseniltä: Kuinka paljon uskotte voivanne itse vaikuttaa työkaverin turvallisuuteen? Jos ryhmä liikkui aiemmalta paikaltaan, kysy yleisesti ryhmältä perusteluja: Miksi vaihdoitte paikkaa? Kerää myös tässä vaiheessa esimerkkejä keinoista, joilla voi vaikuttaa myös työkaverin työturvallisuuteen. Tuo esille, että toisen puolesta ei voi asioita tehdä, mutta omalla esimerkillä, mielipiteillä ja työtavoilla on taipumus tarttua myös muihin. Mainitse, että valmennusohjelman aikana tunnistetaan keinoja vaikuttaa sekä omaan että työkaverin työturvallisuuteen. Totea lopuksi, että ryhmän jäsenillä on jo varmasti paljon koulutuksen tai työkokemuksen kautta saatua tietoa harjoitusten aiheista. Mainitse, että harjoitukset perustuvat ryhmän jäsenten omiin tietoihin ja kokemuksiin. Heillä on paljon asiaan liittyvää osaamista. Näiden asioiden toteaminen kannustaa osallistumaan. Esimerkki Mielestäni voin vaikuttaa - + en lainkaan - + en lainkaan omaan työturvallisuuteni työkaverin työturvallisuuteen erittäin paljon erittäin paljon Piirrä fläppitaululle ryhmän sijoittuminen vastaavalla tavalla. 16 Asennetta työhön Ohjaajan opas

19 Vaarakäsite ja parihaastattelu (noin 75 min) Tavoite Osallistujat ymmärtävät, mitä työhön liittyvällä vaaralla tarkoitetaan ja miten vaarat voivat vaikuttaa terveyteen. Osallistujat oppivat katsomaan työturvallisuutta sekä työympäristön että työntekijän käyttäytymisen ja valintojen näkökulmasta. Ryhmässä jaetaan työturvallisuuteen liittyviä kokemuksia. Tilastotietoa tapaturmista löytyy mm. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton www-sivulta: Työterveyslaitoksen www-sivuilta: 1. päivä Harjoituksen kuvaus Ryhmässä keskustellaan, mitä työhön liittyvällä vaaralla tarkoitetaan. Osallistujat toteuttavat parihaastattelun ohjeiden mukaan. Parit esittelevät toisensa ryhmälle ja kertovat muille työturvallisuuteen liittyvistä kokemuksistaan. Tausta ja idea Harjoituksen alussa tutkitaan yhdessä, mitä tarkoitetaan työhön liittyvällä vaaralla, jotta ryhmässä syntyy yhteinen ymmärrys keskeisten sanojen merkityksistä. Parihaastattelussa ryhmähenki vahvistuu ja luottamus lisääntyy, kun osallistujat tutustuvat paremmin toisiinsa. Ryhmässä jaetaan ja vertaillaan työturvallisuuteen liittyviä kokemuksia. Nämä voivat olla itselle sattuneita asioita tai työpaikalla tai oppilaitoksessa nähtyjä tilanteita. Kokemusten läpikäynti mahdollistaa myös niiden tarkemman käsittelyn myöhemmin. Lisäksi harjoitus antaa ohjaajille taustatietoa ryhmän jäsenten kokemuksista. Tätä tietoa he voivat hyödyntää ryhmätoiminnassa myöhemmin yhteisissä keskusteluissa. Harjoituksen lopussa esitetään tapaturmatilastoja osallistujien ammattialalta. Nämä kertovat alan työturvallisuustilanteesta, jota valmennusohjelmalla pyritään parantamaan. Asennetta työhön Ohjaajan opas 17

20 Ryhmätoiminta Tutkikaa aluksi vaara-sanan merkitystä. Kerro johdantona, että työhön liittyvä vaara on mikä tahansa asia, joka voi aiheuttaa fyysistä tai psyykkistä haittaa työntekijälle. Jotkut vaaroista voivat vaikuttaa äkillisesti, jos niitä ei ota huomioon. Esimerkiksi laitteiden ja koneiden käyttöön liittyy tapaturman vaara, jos ei noudata turvallisia työtapoja. Osa vaaroista vaikuttaa puolestaan hitaammin, esimerkiksi väärästä työtavasta tai toimintatavoista johtuva liikakuormitus tai kemikaalille altistuminen. Myös hitaasti vaikuttavia vaaroja voi torjua, kun niihin kiinnittää huomiota. Ympäristöön liittyvä vaara Esitä kysymys osallistujille: Kuinka monta vaaraa näette tällä hetkellä? Keskustelkaa koulutustilaan liittyvistä vaaroista. Esimerkkejä Tuoli voi kaatua. Paperihaava. Kompastuminen (esim. tietokonejohdot). Tee yhteenveto keskustelusta ja totea, että nämä ovat ympäristöön liittyviä vaaroja. Ne voi nähdä ympäristöä tarkkailemalla. Ihmisten toimintaan liittyvä vaara Kerro osallistujille, että joskus vaarat liittyvät siihen, mitä työntekijä itse tai työkaverit tekevät. Kysy ryhmän jäseniltä, tuleeko heille mieleen ihmisen toimintaan ja valintoihin liittyviä vaaroja esimerkiksi liikenteestä. Esimerkkejä Ajan autolla ja puhun puhelimeen samanaikaisesti. Kirjoitan tekstiviestiä, facebookpäivitystä tai sähköpostia samalla, kun kävelen kadulla. En käytä turvavyötä autossa. Pyydä ryhmän jäseniltä kommentteja siihen, miksi joku ajaa autolla ja kirjoittaa tekstiviestiä yhtä aikaa. Keskustelkaa lyhyesti niihin liittyvistä syistä. Esimerkkejä Ajattelen, että ei ole ennenkään sattunut mitään. Luotan, että voin hoitaa monta asiaa yhtä aikaa, rutinoituminen. On kiire ja yritän hoitaa asioita yhtä aikaa. Totea, että liikenteessä huomion jakaminen useampaan kohteeseen yhtä aikaa lisää riskiä onnettomuudelle. Keskittämällä huomion olennaiseen on mahdollista estää tapaturmien syntymistä. Tee yhteenveto toteamalla, että vaara on asia, joka voi aiheuttaa fyysistä tai henkistä haittaa. Haitta voi syntyä joko äkillisesti kuten tapatumassa tai kehittyä hitaasti, pidemmän ajan kuluessa esimerkiksi haitallisen aineen tai asian vaikutuksesta. Työpaikalla vaarat voivat liittyä sekä ympäristöön että työntekijöiden omiin valintoihin. Vaaratilanteiden kehittyminen voi liittyä ympäristöön ja johtua myös ihmisen omasta toiminnasta, hänen valintojensa seurauksena. Tapaturmariski kasvaa, jos ei noudata turvallisuusohjeita, esimerkiksi käytä henkilönsuojaimia oikein tai ole valppaana työpaikalla tapahtuvien muutosten ja 18 Asennetta työhön Ohjaajan opas

21 liikenteen suhteen. Omat valinnat ja asenne ratkaisevat monessa tilanteessa. Työturvallisuuteen voi ja kannattaa vaikuttaa. Valmennusohjelman aikana käsitellään sekä ympäristöön että ihmisen valintoihin liittyviä vaaroja työpaikalla. Pyydä osallistujia kirjoittamaan itselleen muistiin Työkirjan sivulle 5 tietoa työhön liittyvistä vaaroista. Tapaturmatilastoja Kerro lopuksi esimerkkilukuja työpaikalla sattuvista vahingoista ja työtapaturmista. Poimi tilastotietoja osallistujien koulutusalalta, ammattialalta, tyypillisistä työympäristöistä. Totea, että tämän valmennusohjelman tarkoituksena on, että kukaan ryhmän jäsenistä tai työpaikalta ei tulisi osaksi näitä tilastoja. 1. päivä Parihaastattelu Kirjoita taululle seuraavat asiat: - Nimi - Opiskelu- ja työkokemus (myös työharjoittelu ja työssäoppimisjakso) - Kuvaile oma kokemus läheltäpiti-tilanteesta, vahingosta tai tapaturmasta oppilaitoksessa tai työpaikalla. Jos ei ole kokemuksia, kerro sekin. Osallistujat toteuttavat parihaastattelun taulun ohjeiden mukaisesti ja kirjoittavat samalla tietoja ylös fläppipaperille. Voi olla hyödyksi ryhmätoiminnalle, jos osallistujat haastattelevat itselleen vähemmän tuttuja henkilöitä ryhmässä. Myös ohjaajat toteuttavat parihaastattelun. Ohjaajat esittelevät aluksi toisensa, jonka jälkeen osallistujat esittelevät toisensa vuorollaan ja kertovat parihaastattelussa hankkimistaan tiedoista. Käykää yhteistä keskustelua työturvallisuuteen liittyvistä kokemuksista. Kiitä ryhmän jäseniä esimerkeistä. Fläppipaperit jätetään seinille. Huom! Muista, että on mahdollista, että parihaastatteluissa on voitu tuoda esiin myös arkaluonteisia asioita. Etene harkiten ryhmän jäsenten kertomien kokemusten käsittelyssä. Ryhmän jäsenet voivat halutessaan tuoda esimerkkejä työturvallisuuteen liittyvistä tilanteista, mutta niitä ei ole pakko mainita. Jokainen tekee itse päätöksen mitä asioita tuo parihaastattelussa esille. Asennetta työhön Ohjaajan opas 19

22 Vaarakartta (noin 90 min) Tavoite Osallistujat oppivat hahmottamaan työympäristöään erilaisten terveys- ja turvallisuusvaarojen näkökulmasta. He oivaltavat, että jokainen voi myös itse vaikuttaa työturvallisuuteen ja -terveyteen omilla valinnoillaan ja toiminnallaan. Harjoituksen kuvaus Ohjaaja esittää esimerkin vaarakartan teosta. Pienryhmissä tehdään vaarakartta ja laaditaan lista vaaroista ja haitoista myös fläppipaperille. Pienryhmässä ideoidaan keinoja ja ehdotuksia vaarojen torjumiseksi, erityisesti miten jokainen voi itse vaikuttaa työturvallisuuteen ja hyvinvointiin työpaikalla. Keinot kirjataan vaaralistan viereen. Pienryhmät esittelevät muille työskentelyn tulokset ja yhdessä keskustellen voidaan täydentää listoja. Yhdessä voidaan pohtia myös liikakuormitusta ja sen torjuntakeinoja. Pienryhmissä laaditaan turvallisen ja tehokkaan työskentelyn periaatteet yhteen työtehtävään ja yhteen työvälineeseen. Periaatteet esitellään muille. Tausta ja idea Vaarakartan piirtäminen on yksi keino tunnistaa työpaikan ympäristöön liittyviä vaaroja sekä löytää keinoja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn ja vaaroista syntyvien haittojen torjuntaan. Osallistava työskentelytapa motivoi turvallisten työja toimintatapojen suunnitteluun. Osallistujat pääsevät hyödyntämään työkokemustaan sekä työssäoppimisjaosoilla ja opinnoissaan saamiaan tietoja. Harjoituksessa jaetaan ryhmän kesken tietoa ja ideoita tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja työturvallisuuden parantamiseen. Osallistujat saavat piirtää kartan oman ammattialansa työstä ja työympäristöstä. Ideana on mallintaa työprosessia sekä työpaikan fyysistä ja sosiaalista ympäristöä turvallisuus- ja terveystekijöiden näkökulmasta. Osallistujilla voi olla jo paljon tietoa oman työpaikkansa/ammattialansa mahdollisista haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden torjunnasta. Harjoituksessa nämä tiedot tehdään näkyviksi, jolloin niitä on helppo täydentää sekä tarvittaessa myös korjata. Osallistujat vaihtavat keskenään ajatuksia, pohtivat haitta- ja vaaratekijöiden torjuntakeinoja ja ennaltaehkäisyä yhdessä. Samalla he huomaavat, kuinka paljon he jo tietävät työturvallisuudesta, vaaratekijöistä ja niiden torjunnasta. Osallistujien laatimia vaarakarttoja ja vaarojen torjuntakeinoja voidaan täydentää yhdessä ohjaajien kanssa. Lopuksi osallistujat suunnittelevat käytännön läheisiä turvallisen ja tehokkaan työskentelyn periaatteita ja esittävät niitä muille. Harjoitus avaa osallistujien silmät työhön liittyvien vaarojen havaitsemiseen ja niiden aktiiviseen torjuntaan. Erilaisten vaarojen tunnistamista helpottaa harjoituksessa käytettävä vaarojen luokittelu karkeasti kolmeen ryhmään: 1. tapaturmavaarat, joissa haitta syntyy välittömästi 2. kemialliset ja biologiset vaarat, jolle altistuminen voi aiheuttaa haitan välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa ja 3. muut terveys- ja turvallisuusvaarat, joiden haitat yleensä kehittyvät hitaasti. Myös esimerkit eri vaaraluokkiin kuuluvista asioista helpottavat harjoituksen suorittamista. Ohjaajien kannattaa valita esimerkeiksi sellaisia, joita ammattialalla tyypillisesti esiintyy (ks. taulukko s. 21). Lisäksi ohjaaja voi mahdollisuuksien mukaan käydä ennakkoon ottamassa kuvia osallistujien tyypillistä työalueista ja tehtävistä, joissa työturvallisuudesta huolehtiminen korostuu. Joissain ryhmissä harjoitus voi toimia parhaiten, jos vaarakartat ja turvallisen työskentelyn periaatteet suunnitellaan ja esitetään oikeassa työympäristössä tai oppilaitoksen työsalissa tai vastaavissa harjoittelutiloissa. 20 Asennetta työhön Ohjaajan opas

23 Ryhmätoiminta Piirrä ja esitä aluksi esimerkki vaarakartasta käyttäen kohteena koulutustilaa. Ideana on jättää osallistujien oma työympäristö heidän itsensä työstettäväksi. Kerro harjoituksessa käytettävästä vaaraluokittelusta ja millä värillä vaaroja merkitään. 1. päivä Väri ja vaaratyyppi Punainen = Tapaturmavaara Vihreä = Kemialliset ja biologiset vaarat Sininen = Muut terveys- ja turvallisuusvaarat Esimerkiksi putoamisvaara, putoavat tai kaatuvat esineet, koneiden, laitteiden ja työkalujen aiheuttamat vaarat, kuumat rasvat, törmäysvaara, puristumisvaara, terävät esineet, liukkaus, raskaat nostot, kompastumisvaara, ym. polttoaineet ja öljyt, pölyt ja kaasut, puhdistusaineet, kemikaalit, allergisoivat asiat, syövyttävät aineet, bakteerit, ym. melu, kylmyys, kuumuus, huonot työasennot, fyysisesti raskas työ, toistotyö, kiire, vaikeat sosiaaliset tilanteet, väkivallan uhka, ym. Kerro, että seuraavaksi osallistujat pääsevät tekemään vaarakartan oman ammattialansa työympäristöstä. Nyt mietitään työympäristön, työtehtävien ja työpaikalla tapahtuvien asioiden näkökulmasta, millaisia vaaroja ja haittoja työhön voi liittyä. Jaa osallistujat pienryhmiin. Sovi jokaisen pienryhmän kanssa, mistä kohteesta (työtehtävät, työtila) he tekevät vaarakartan. Anna jokaiselle pienryhmälle kaksi fläppipaperia ja erivärisiä tusseja. Muistuta, että aluksi kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä: Millaisessa ympäristössä työtä tehdään? Millaisia työtehtäviä ja työvaiheita siihen kuuluu? Millaisia työvälineitä työssä käytetään? Millaista asiakastyötä työhön liittyy? Fläppipaperille piirretään pohjapiirustus oman ammattialan tyypillisestä työympäristöstä, johon sisältyy työtiloja, työlaitteita- ja välineitä, kalusteita ja mahdollisia asiakkaita. Pienryhmissä jutellaan haitta- ja vaaratekijöistä, jotka liittyvät työympäristöön, työtehtäviin ja yleisesti työhön. Pohjapiirustukseen merkitään vaaroja eri väreillä. Yksi ryhmän jäsen voi piirtää pohjapiirustuksen ja merkitä siihen vaaroja, toinen kirjoittaa vaarat toiselle fläppipaperille listaksi. Seuraavaksi ryhmässä pohditaan jokaiseen vaaraan torjuntakeinoja ja keinoja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kolmas ryhmän jäsen voi kirjoittaa keinoja fläppipaperille. Kiertele ryhmissä, aktivoi keskustelua esittämällä kysymyksiä. Apuna voit käyttää Ohjaajan oppaan sivulla 23 olevia esimerkkikysymyksiä ja näkökulmia. Muistuta, että harjoituksen tässä vaiheessa kerätään kaikkia ehdotuksia ja ajatuksia mahdollisista vaaroista ja niiden torjuntakeinoista. Kaikenlaiset vaarat ja haittaa aiheuttavat asiat, jotka liittyvät työympäristöön ja työhön, merkitään karttoihin. Nyt ei siis tarkastella pelkästään ympäristöä vaan myös työtoimintaa ja Asennetta työhön Ohjaajan opas 21

24 työn tekemistä. Osa vaaroista voi olla äkillisiä ja osa hitaasti vaikuttavia. Kun osallistujat ovat valmiit, käykää yhdessä läpi ryhmätöiden tulokset. Kukin pienryhmä esittelee laatimansa vaarakartan, siihen merkityt haitta- ja vaaratekijät sekä suunnittelemansa keinot niiden torjuntaan. Keskustelkaa erilaisista keinoista ennaltaehkäistä vaaratilanteita ja torjua työhön liittyviä vaaroja tai haittoja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi suojainten ja työvälineiden asianmukaiseen käyttöön tai työmenetelmiin. Kiinnittäkää keskustelussa huomiota niihin keinoihin, jotka ovat työntekijöiden käytettävissä: Mitä jokainen voi itse tehdä vaaratilanteiden ja haittojen ennaltaehkäisyn sekä torjumisen suhteen? Syventäkää tarvittaessa osallistujien esittämiä ratkaisuja: Mikä on tärkeää suojaineten käytössä? Mitä oikeat työtavat tarkoittavat? Miten huolellisuus näkyy työntekijän toiminnassa? Keskustelun aikana ohjaaja voi rakentavalla tavalla korjata mahdollisia virheitä. Osallistujia voi johdatella vaarojen ja niiden torjuntakeinojen tunnistamiseen kiinnittämällä huomion yksittäiseen työtehtävään tai työvaiheeseen ja kysymällä, tuleeko osallistujilla mieleen siihen liittyvä haitta- ja vaaratekijöitä. Tarvittaessa ohjaaja voi myös itse ehdottaa uusia vaaroja tai haittoja karttoihin sekä lisäkeinoja niiden torjuntaan. Liikakuormituksen hallinta Mikäli ryhmissä ei ole nostettu esille liikakuormitusta yhtenä työhön liittyvänä vaarana kiinnittäkää huomiota myös siihen. On tärkeää, että työ kuormittaa sopivasti henkisesti ja fyysisesti. Totea, että liikakuormitus on itseasiassa vaaratekijä, jota voidaan myös torjua ja ennaltaehkäistä. Kiinnittämällä huomiota ergonomiaan ja apuvälineiden käyttöön työ sujuu ja työssä jaksaa paremmin. Keskustelkaa osallistujien työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Kiinnitä huomiota vaarakarttojen avulla tunnistettuihin asioihin, jotka tuottavat esimerkiksi fyysistä kuormitusta työssä (staattinen kuormitus, kuten istumatyö, jatkuva seisominen, käsien kannattelu, tai dynaaminen kuormitus, kuten runsas kävely, raskaiden taakkojen nostaminen). Pyydä osallistujia antamaan esimerkkejä työtehtävistä, joihin voi liittyä fyysistä liikakuormitusta pidemmällä aikavälillä. Täydentäkää vaarakarttoja tarvittaessa. Miettikää myös ratkaisukeinoja liikuntakuormituksen vähentämiseksi. Voit käyttää keskustelun aktivoimiseksi sivulla 23 olevan taulukon esimerkkikysymyksiä. Täydentäkää tarvittaessa torjuntakeinolistoja. Esimerkiksi - Varmista, että osaamisesi on riittävää. - Selvitä työn oikeat tekotavat ja menetelmät. - Tarkista työasentosi ja käytä mahdollisia apuvälineitä. Pyydä tarvittaessa apua työterveyshuollosta. - Vaihtele työtehtäviäsi, jos se on mahdollista. - Huolehdi riittävistä tauoista ja niiden aikaisista virkistäytymismahdollisuuksista. Muista myös 1-3 minuutin mikrotauot kuormitushuippujen jälkeen. - Huolehdi, että työvuorojen välillä on riittävästi vapaa-aikaa väsymyksestä palautumiseen. - Pidä lomasi ja lisää kuormituksesta palautumismahdollisuuksia. Totea osallistujille, että vaarakarttoihin on merkitty työhön liittyviä vaaroja, jotka voivat aiheuttaa ruumiillista tai henkistä haittaa. Pyydä osallistujia kirjoittamaan lopuksi Työkirjansa sivulle 7 vaarakartoissa esitettyjä vaaroja ja keinoja niiden torjuntaan. 22 Asennetta työhön Ohjaajan opas

25 Esimerkkikysymyksiä ja näkökulmia: Työhön liittyviä vaaroja Tapaturmavaarat esim. työtehtäviin, työympäristöön, koneisiin- ja laitteisiin, työ välineisiin tai asiakkaisiin liittyen: mitä, missä milloin? Kemialliset ja biologiset vaarat esimerkiksi työtehtäviin, asiakastyöhön, työympäristöön, työssä käytettäviin materiaaleihin, aineisiin tai välineisiin liittyen: mitä, missä, milloin? Muut terveys ja turvallisuusvaarat: mitä, missä, milloin? Torjuntakeinoja ja ratkaisuja Miten on mahdollista miettiä työvaiheet etukäteen, tarkistaa työskentelyalue ja poistaa vaaran aiheuttajat? Millaisia ovat vaaroja ja haittoja torjuvat työmenetelmät työn eri vaiheissa? Entä oikeat työasennot ja liikkeet? Miten huolehditaan siisteydestä? Miten ilmoitetaan epäkohdista? Millaisia ovat työturvallisuusohjeet? Mitä suojaimia työssä käytetään? Milloin työssä käytetään suojaimia? Miten varmistetaan suojainten toimivuus? Miten varmistetaan työvälineiden/laitteiden käyttö ja niiden turvallisuus? Onko käyttö ohjeet omaksuttu? Miten hoidetaan huoltotyöt ja miten toimitaan häiriötilanteissa? Miten varmistetaan työvälineiden ja laitteiden toimivuus ennen työtehtävän aloittamista (tarkistukset, säädöt), työtehtävän aikana ja työtehtävän jälkeen (huolto)? 1. päivä Mitkä työtehtävät, työasennot ja työtilanteet voivat aiheuttaa liikakuormitusta työssä? Onko käytössä oikeat työasennot, sopiva työjärjestys, tauot ja työmenetelmät? Millaisia apuvälineitä on käytössä? Miten varmistetaan apuvälineiden toimivuus ennen työtehtävän aloittamista (tarkistukset), työtehtävän aikana ja työtehtävän jälkeen (huolto)? Asennetta työhön Ohjaajan opas 23

26 Työn sujuvuuden varmistaminen Kerro osallistujille lyhyesti, mitä tarkoittaa sujuva työskentely. Sujuva työskentely tarkoittaa esimerkiksi, että ei synny virheitä, tapaturmia tai vahinkoja eikä työstä synny haitallista kuormitusta. Jatkakaa työskentelyä samoissa pienryhmissä kuin aikaisemmin. Valitse etukäteen vaarakarttojen pohjalta jokaiselle pienryhmälle työtehtävä tai -vaihe sekä työväline tai -laite. Ryhmät suunnittelevat näihin turvallisen ja sujuvan työskentelyn periaatteet. Periaatteet kirjoitetaan Työkirjan sivuille 8 ja 9. Kiertele ryhmissä ja aktivoi tarvittaessa keskustelua esimerkiksi seuraavin apukysymyksin. Työtehtävä tai työnvaihe Apukysymyksiä Mitkä asiat pitää ottaa huomioon, jotta varmistamme työn sujuvuuden? Mitkä asiat ennaltaehkäisevät ongelmia, vahinkoja ja tapaturmia? Mitä on otettava huomioon ennen työtehtävän aloittamista? Millaisia etukäteisvalmisteluja kannattaa tehdä työn sujuvoittamiseksi? Entä työtehtävää suorittaessamme? Mitä asioita (siisteys, yms.) kannattaa ottaa huomioon työtehtävän suorittamisen jälkeen? Työväline Apukysymyksiä Mitä pitää ottaa huomioon työvälinettä käytettäessä? Mitä pitää tarkistaa ennen työskentelyn aloittamista? Millainen työskentelyasento meillä on? Mihin katse kohdistuu? Millainen ote on työvälineestä tai laitteesta? Miten otamme huomioon ympäristön ja muut työalueella toimivat henkilöt? Miten työväline huolletaan käytön jälkeen tai millaisia muita jälkitoimenpiteitä on tehtävä? Pyydä pienryhmiä esittelemään lopuksi työskentelyn tulokset muille joko kuvailemalla tai mallintamalla työsuoritusta käytännön esimerkillä. Käyttäkää sujuvan ja turvallisen työskentelyn periaatteiden mallintamisessa mahdollisuuksien mukaan oikeita työvälineitä ja työympäristöä. Esimerkiksi oppilaitoksissa voidaan hyödyntää työsalia ja opetustiloja. Työpaikoilla periaatteet voidaan mallintaa todellisessa työympäristössä. 24 Asennetta työhön Ohjaajan opas

27 Esimerkkitarina (noin 90 min) Tavoite Osallistujat tunnistavat työntekijän asenteisiin ja valintoihin sekä työympäristöön liittyviä asioita, jotka voivat vaikuttaa tapaturmien ja ongelmien syntymiseen. He tunnistavat työntekijän käytettävissä olevia keinoja niiden ennaltaehkäisyyn. Harjoituksen kuvaus Ohjaaja jakaa pienryhmille esimerkkitarinoita työtapaturmista tai terveyshaittojen syntymisestä työpaikalla. Pienryhmissä pohditaan tapaturmaan tai terveyshaitan syntymiseen johtaneita syitä ja niihin sopivia ratkaisukeinoja, joihin myös työntekijä voi itse vaikuttaa. Pienryhmissä pohditaan keinoja estää kokemattomuudesta tai kiireestä johtuvia tapaturmia tai terveyshaittojen syntymistä Tausta ja idea Harjoituksessa käsitellään työturvallisuuteen vaikuttavia asioita käyttäen apuna esimerkkitarinoita. Ideana on, että osallistujat tunnistavat tapaturman tai terveyshaitan syntyyn vaikuttavia syitä sekä työntekijän käytettävissä olevia keinoja niiden torjumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tarkoituksena on johdatella osallistujat keskustelemaan työturvallisuuteen vaikuttavista asioista, jotka liittyvät sekä työympäristöön että työntekijän asenteisiin ja toimintatapoihin. Ohjaaja tukee keskustelun etenemistä työturvallisuutta heikentävien asioiden ja niiden torjuntakeinojen tunnistamiseen. Ongelmia tarkastellaan erityisesti siitä näkökulmasta, mitä työntekijä voi itse tehdä tapaturmien tai terveyshaittojen ennaltaehkäisyn eteen. Näin vahvistetaan osallistujien sisäisen hallinnan tunteen ja pystyvyyden tunteiden kehittymistä. Ohjaaja valitsee ryhmän taustaan ja ammattialaan sopivia esimerkkejä tapaturmista tai terveyshaittojen synnystä. Esimerkkitarinat voivat olla hyvin lyhyitä ja pelkistettyjä. On kuitenkin tärkeää, että jokainen esimerkki sisältää johtolankoja, joiden avulla osallistujat pystyvät tietojensa ja kokemustensa avulla ehdottamaan tapaturman tai terveyshaitan syntymiseen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä. Tarinassa esiintyvät johtolangat voivat liittyä esimerkiksi työmenetelmiin, työskentelytapaan, olosuhteisiin, suojainten käyttämättä jättämiseen ja työympäristöön. Esimerkkinä voi toimia työpaikalla tai oppilaitoksessa sattunut läheltä piti tilanne tai tapaturma. Ohjaaja voi myös käyttää muualla sattuneita tapaturmia esimerkkitarinan pohjana. Työterveyslaitoksen internetsivuilla ( löytyy linkkejä, jotka sisältävät tapaturmakuvauksia. Osallistujat miettivät myös keinoja, jotka olisivat voineet estää tapaturman tai terveyshaitan syntyminen. Ohjaajan oppaassa on kysymyksiä ja näkökulmia, joita esittämällä ohjaaja voi auttaa osallistujia huomaamaan, että heillä on käytössään monia keinoja, joilla he voivat itsekin vaikuttaa työturvallisuuteensa. Osa keinoista liittyy asenteisiin ja osa konkreettisiin tekoihin työpaikoilla. Erityisesti nuorilla työntekijöillä saattaa korostua kokemuksen puute uusista työtehtävistä, välineistä ja laitteista sekä kiireen tuntu. Erikseen voidaan vielä pohtia keinoja näistä mahdollisesti aiheutuvien tapaturmien torjumiseksi. Harjoituksen lopussa kerätään keinoja kiireen hallintaan. Varaa tätä varten Kiireen hallinta kortteja. Niiden käyttö on yksi tapa aktivoida osallistujia pohtimaan kiireen torjuntaa. Voit kirjoittaa tai kopioida Ohjaajan oppaan sivulta 30 löytyvät lauseet esim. pahvi- tai paperikorteille. Voit myös tulostaa tekstit Työterveyslaitoksen www-sivuilta ( ja leikata niistä kortit. Jokaista korttia pitäisi olla yhtä monta kuin on osallistujia ryhmässä. Ryhmätoiminta Kerro, että seuraavaksi tutkitaan aiemmin sattuneita tapaturmia. Nyt mietitään, mitkä asiat vaikuttivat niiden syntymiseen ja suunnitellaan keinoja niiden ennaltaehkäisyyn. Työntekijöiden ja mahdollisten asiakkaiden turvallisuuden takia jokainen tapaturma ja läheltä piti -tilanne on 1. päivä Asennetta työhön Ohjaajan opas 25

28 syytä tutkia ja pohtia, miten vastaava tapahtuma voidaan jatkossa ehkäistä. Jaa osallistujat pienryhmiin. Anna pienryhmille yksi tai useampi kuvaus työtapaturmasta tai terveyshaitan syntymisestä käsiteltäväksi. Pyydä heitä kirjoittamaan kuvaukset Työkirjan sivulle 10 ja miettimään seuraavaa: Mitkä asiat saattoivat vaikuttaa tapaturman tai haitallisen tapahtuman syntymiseen? Pyydä osallistujia kirjoittamaan ylös Työkirjan sivuille 11 mahdollisia tilanteeseen johtaneita syitä tai ongelmia. Kerro, että syyt ja ongelmat voivat liittyä työympäristöön, työvälineisiin, työyhteisöön tai työntekijän omiin valintoihin tai toimintaan. Anna aikaa noin 10 minuuttia. Kierrä pienryhmissä kannustamassa ja aktivoi keskustelua käyttämällä esimerkiksi apukysymyksiä. Apukysymyksiä tapaturmien ja ongelmien syiden määrittelyyn Yleisiä kysymyksiä Miksi tapaturma tai ongelma syntyi? Mitkä asiat saattoivat vaikuttaa siihen? Mitkä asiat liittyvät työntekijän omiin valintoihin tai tekoihin? Puutteet työympäristön tai työvälineiden turvallisuudessa Onko työympäristössä, työympäristön siisteydessä, työvälineissä tai laitteissa mahdollisesti voinut olla puutteita? Tarinassa sanottiin, että työntekijä käytti työvälinettä X. Onko se voinut liittyä tapaturmaan? Oikopolkujen ottaminen ja työtavat Tarinassa sanottiin, että työntekijä teki työtehtävää X. Miten työtehtävää suoritettaessa varmistetaan työturvallisuus? Mitä työntekijä olisi voinut tarkistaa tai tehdä ennen tehtävää tai sen aikana? Onko työntekijä voinut jättää jotain tekemättä tai tarkistamatta? Miksi? Pyydä osallistujia miettimään tämän jälkeen, kuinka tapaturmalta tai terveyshaitalta olisi voitu välttyä ja miten se olisi voitu ennaltaehkäistä: Mitä työntekijä voi itse tehdä ongelman ratkaisemiseksi tai välttämiseksi? Pyydä osallistujia kirjoittamaan Työkirjan sivulle 11 mahdollisia ratkaisukeinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä tapaturmien tai ongelmien syntymistä. Anna aikaa noin 10 minuuttia ja kierrä pienryhmissä kannustamassa ja aktivoimassa keskustelua esimerkiksi seuraavin kysymyksin: Apukysymyksiä ratkaisukeinojen määrittelyyn Yleiset kysymykset Mitä asioita työntekijä olisi voinut itse tehdä tapaturman, ongelman tai vahingon ennaltaehkäisemiseksi? Puutteet työympäristön tai työvälineiden turvallisuudessa Mitä työntekijä voi tehdä itse työympäristön, työvälineiden ja laitteiden turvallisuuden varmistamiseksi ennen työn aloittamista, työtehtävän aikana tai sen jälkeen? Minkälaisia järjestykseen ja siisteyteen liittyviä asioita työssä pitää ottaa huomioon ja tehdä? Mitä työntekijä voi tehdä ennen työn aloittamista? Miten työntekijä voi tarkistaa, ettei työympäristössä ole ongelmia tai puutteita, jotka voivat aiheuttaa ongelmia? 26 Asennetta työhön Ohjaajan opas