Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Transkriptio

1 Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset toimet ja valinnat vaikuttavat siihen, millainen tulevaisuudesta tulee. KOULUTUSAINEISTO, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO JA SUOMEN YMPÄRISTÖOPISTO SYKLI, 2013

2 Taustaa Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstas on tulevaisuustutkimuksen menetelmä, joka soveltuu hyvin tulevaisuusajattelun oppimiseen. Tulevaisuusverstas on myös ongelmanratkaisumenetelmä, jossa pohditaan yhdessä tiettyyn teemaan liittyviä ongelmia, ideoita ja ratkaisuja. Teeman kautta pohditaan mahdollisia tulevaisuusvisioita ja käytännön polkuja niiden toteuttamiseksi. Tulevaisuusverstas on toiminnallinen, osallistava ja vuorovaikutteinen menetelmä. Taustalla on ajatus, että tulevaisuus ei synny itsestään, vaan ihmisten toiminnalla on suuri vaikutus siihen, minkälaiseksi tulevaisuus rakentuu. Tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuusorientoituneesti: ymmärtää, mikä merkitys nykyisellä toiminnalla on ja miten voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Tulevaisuusverstaassa kannattaa painottaa positiivista näkökulmaa eli korostaa vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä yhteisön että yksilöidenkin tasolla. Kestävän kehityksen tulevaisuusverstaan tavoitteena on ymmärtää oma rooli ja omat vaikutusmahdollisuudet sekä yhteisön että yksilön tasolla, esimerkiksi työyhteisönä, järjestönä tai yrityksenä ja ammattilaisena, kuluttajana tai paikallisen yhteisön jäsenenä. Sen jälkeen toimintaa voidaan suunnitella niin, että se edistää kestävää kehitystä. Valmistelut Ryhmästä riippuen aikaa kannattaa varata toteutukseen 1,5-2 tuntia. Ohje on laadittu siten, että osallistujien oletetaan olevan samasta organisaatiosta, esimerkiksi oppilaitoksesta, yrityksestä tai järjestöstä, tai heillä on jokin muu yhdistävä tekijä, kuten toimiala tai asuinalue, joka määrittelee työskentelyä. Tulevaisuusverstas voidaan toteuttaa missä tahansa tilassa, jossa työpöytiä ja tuoleja on mahdollista ryhmitellä pienryhmiin. Jaa pöydille fläppipaperit tai muut suuret paperit ja tusseja. Tee yhteinen tulevaisuustaulukko (ks. kohta Toteutus vaihe vaiheelta) valmiiksi suurelle paperille tai tietokoneelle, jolta se voidaan heijastaa seinälle. Toteutus Ryhmäjako: Osallistujat jaetaan 4-6 hengen ryhmiin. Tulevaisuusverstas-työskentelyn sisällön ja tavoitteiden esittely Verstas voidaan aloittaa lyhyellä johdannolla ja esityksellä kestävän kehityksen nykytilanteesta, haasteista ja tavoitteista. On hyvä johdatella osallistujat pohtimaan, miten yhteinen organisaatio / toimiala linkittyy kestävään kehitykseen, ja mikä voi olla yhteisön ja kunkin oma rooli kestävässä kehityksessä. Menetelmän esittely (Counting Backwards-menetelmä) Menetelmässä ideoitaan tulevaisuutta valitusta näkökulmasta ensin pidemmällä (esimerkiksi vuoden) ja sen jälkeen lyhyemmällä (0 10 vuoden) tähtäimellä. Teemana voi olla kestävä kehitys yleisesti tai oppilaitoksen/yrityksen/toimialan rooli kestävän kehityksen ja globaalin vastuun edistämisessä. Jos kestävää kehitystä käsitellään yleisesti, kannattaa valita näkökulmat, joista aihetta tarkastellaan, esimerkiksi terveys, liikenne, ravinto, energia jne. Ryhmillä voi olla joko sama näkökulma tai eri näkökulmat. 2 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tulevaisuusverstas

3 Aluksi pohditaan ryhmissä, mikä olisi ihanteellinen ja toivottava tilanne esimerkiksi vuonna Tässä vaiheessa tulee painottaa osallistujille, että visioinnissa ei tarvitse pitäytyä todennäköisiin tulevaisuusvaihtoehtoihin, vaan tulevaisuutta voi visioida hyvinkin vapaasti, vaikka kaikki vaihtoehdot eivät realistisilta tänä päivänä vaikuttaisikaan. Jokainen ryhmä ideoi toivottua tilannetta sovitusta näkökulmasta noin 15 minuuttia. Ryhmät kirjaavat ylös lyhyesti kuvauksen tilanteesta seuraavaa vaihetta varten. Ryhmät vaihtavat paikkoja, jolloin jokainen ryhmä pääsee tutustumaan toisen ryhmän tuotokseen. Seuraavaksi ryhmät pohtivat tilannetta alkaen nykyhetkestä noin viiden vuoden päähän. Tässä vaiheessa ryhmillä on työskentelyn pohjana toisen ryhmän edellisellä kierroksella kuvaama toivottu tulevaisuuskuva Tehtävänä on pohtia lähivuosina tarvittavia toimenpiteitä, jotta vuodelle 2040 kuvattuun tavoitetilaan päästäisiin. Tässä vaiheessa on tavoitteena päästä jo melko konkreettisiin käytännön toimenpiteisiin. Toteutus vaihe vaiheelta Ideointivaihe: tulevaisuus 2040 Menetelmäesittelyn jälkeen jakaannutaan ryhmiin aiemmin jaettujen numeroiden mukaan. Ryhmästä yksi on puheenjohtaja ja joku ryhmästä vastaa keskustelun kirjaamisesta ylös fläppipaperille. Jos tulevaisuuteen orientoituminen on vaikeaa, voidaan keskustelu aloittaa orientoivilla kysymyksillä, kuten: Millainen maailma on vuonna 2040? Mitkä asiat ovat muuttuneet ja miten? Missä vaiheessa ollaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Ryhmille on etukäteen määritelty jokin näkökulma, josta he keskustelevat. Näkökulmat voivat olla yleisiä, kuten terveys, liikenne, ravinto ja energia, tai liittyä ryhmän omaan toimialaan. Alla on joitakin esimerkkejä ryhmien näkökulmista ja tukikysymyksiä ryhmien puheenjohtajille: 3 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tulevaisuusverstas

4 Oppilaitokset Yritykset (julkishallinto) Järjestöt 1. Tulevaisuuden oppilaitos kestävän kehityksen edistäjänä? Miten kestävä kehitys näkyy oppimisympäristössä? Millaista on tulevaisuuden kestävän kehityksen kasvatus ja kuka siitä vastaa? Mikä on vuonna 2040 oppilaitoksen rooli kestävän kehityksen edistäjänä yhteiskunnassa? 2. Tulevaisuuden lapset ja nuoret globaalit kansalaiset Millaisena lapset ja nuoret näkevät maailman tulevaisuudessa? Mitä tietoja ja taitoja opetetaan tulevaisuuden koulussa? 1. Toimintaympäristö vuonna 2040 millaisille tuotteille ja palveluille on kysyntää? missä ovat asiakkaat, missä tuotanto? Mistä raaka-aineet? Mistä energia? Miten toimintaa säännellään? 2. Liike-elämän (julkishallinnon) rooli kestävän kehityksen edistäjänä 1. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen (esim. painottaen järjestölle tärkeitä tavoitteita) miten järjestölle tärkeät kestävän kehityksen tavoitteet ovat toteutuneet? 2. Suomi kestävän kehityksen toimijana 3. Globaali yhteistyö kestävän kehityksen edistämisessä 4. Kansalaisyhteiskunnan rooli kestävän kehityksen edistämisessä Ideointivaiheen keskeiset tulokset (3-4 tärkeintä asiaa) kirjataan ylös yhteiseen taulukkoon vuoden 2040 kohdalle. Ryhmien näkökulmat Mitä meidän tulisi tehdä vuonna 2015? Millaisen tulevaisuuden haluamme 2040? Ryhmän 1 näkökulma Ryhmän 2 näkökulma Ryhmän 3 näkökulma Ryhmän 4 näkökulma Suunnitteluvaihe: miten toivottuun tilanteeseen päästään Osallistujat vaihtavat pöytää myötäpäivään ja siirtyvät pohtimaan toista näkökulmaa, mutta puheenjohtajat pysyvät samassa pöydässä. Tehtävänä on pohtia, mitä tulisi tehdä nyt tai seuraavan 5 10 vuoden aikana, jotta pääsisimme toivottuun tilanteeseen vuonna Tavoitteena on suunnitella käytännön toimenpiteitä. 4 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tulevaisuusverstas

5 Puheenjohtaja alustaa ensimmäisen ryhmän ajatukset yhteenvetona uudelle ryhmälle, minkä jälkeen aloitetaan keinojen pohdinta. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä: Miten ihmisten tulisi muuttaa omaa käyttäytymistään? Mitä poliittisten päättäjien tulisi tehdä (EU, Suomi, kunnat)? Mitä julkishallinnon tulisi tehdä? Mitä liike-elämän tulisi tehdä? Mitä tutkijoiden tulisi tehdä? Mitä koulujen ja oppilaitosten tulisi tehdä? Mitä meidän tulisi tehdä, jotta edellä mainitut muut ryhmät toimisivat toivotulla tavalla? Mitä sinä itse voisit tehdä opettajana / ammattilaisena / viranhaltijana / kuluttajana / kansalaisena? Keinot kirjataan ylös samalle fläppipaperille, jota käytettiin vaiheessa 1, mutta erivärisellä kynällä, jotta ne erottuvat toisistaan. Lopuksi ryhmä pohtii 2 3 keskeisintä asiaa ja kirjaa ne ylös yhteiseen tulevaisuustaulukkoon. Loppukeskustelu ja priorisointi Käydään läpi yhteenvetotaulukko: millainen on toivottu tulevaisuus 2040 eri näkökulmien osalta ja mitä pitäisi tehdä, jotta tähän tilanteeseen päästäisiin. Keskustellaan esiin nostetuista asioista ja mietitään, mihin asioihin voidaan vaikuttaa ja minkälaiselta tulevaisuus näyttää esitettyjen visioiden näkökulmasta. Koko ryhmän kesken valitaan sopiva määrä (1 5 kpl) tulevaisuustaulukossa esitettyjä konkreettisia toimenpiteitä. Näiden priorisoitujen toimenpiteiden osalta suunnitellaan omaa toimintaa tarkemmin seuraavien kysymysten pohjalta: Kenen tai keiden tulisi toteuttaa toimenpide? Milloin toimenpide tulisi toteuttaa? Millä keinoin itse voimme vaikuttaa siihen, että toimenpide toteutuu? Mitä meidän tulee tehdä, milloin ja miten alustava toimintasuunnitelma Kuka tai mitkä tahot tukevat meitä? Miten voidaan hyödyntää tätä tukea? Kuka tai mitkä tahot vastustavat? Lähteet Nuorten Akatemian Liikenne 2020-hankkeen Tulevaisuustyöpaja Suomen ympäristöopisto Syklin Draivi-hanke ( ) 5 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tulevaisuusverstas