Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam Muistio (Luonnos) VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISELLE KALASTUKSELLE JA KALAN- KASVATUKSELLE VAHINKOJA AIHEUTTAVIEN HARMAAHYLKEIDEN POISTA- MISESTA AIHEUTUVIIN KUSTANNUKSIIN MYÖNNETTÄVÄSTÄ AVUSTUKSESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Ehdotus Ehdotetaan että valtioneuvosto antaisi valtionavustuslain nojalla asetuksen, jonka perusteella voitaisiin myöntää avustusta kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan huhtikuun 15 päivänä Luonnonvarakeskus Luke arvioi, että vuonna 2017 hylkeiden aiheuttamat taloudelliset vahingot kaupallisille kalastajille olivat noin euroa ja kalankasvattajille noin miljoona euroa. Tiedot perustuvat kalastajien ja kalankasvattajien jättämiin vahinkoilmoituksiin. Arvo laskettiin kalastajille ja kalaskasvattajille maksettujen arvonlisäverottomien keskihintojen perusteella. Vahinkojen määräksi kaupallisessa kalastuksessa arvioitiin 90 tonnia vuonna Määrästä oli siikaa 30, silakkaa 15, lohta 13, kuhaa 10, taimenta kuusi, ahventa neljä, turskaa kolme, haukea kaksi ja muita lajeja seitsemän tonnia. Koko merialueella hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot arvioitiin noin 171 tonniksi. Luke toteaa, että arvio on minimiarvio todellisten vahinkojen määrästä. Vahinkojen määrää on vaikea arvioida kalastajien ilmoitusten perusteella, koska vahingoitetusta kalasta ei aina jää pyydykseen selvästi havaittavia jäännöksiä, eivätkä kalastajat aina tee ilmoitusta kärsimistään saalisvahingoista. Sen ohella, että hylkeet vaurioittavat saalista ja rikkovat pyydyksiä, ne voivat myös karkottaa kaloja ja saattavat pakottaa kalastajan keskeyttämään tai lopettamaan kalastuksen. Lisäksi taloudellinen menetys kalan koko arvoketjussa kalastajasta aina kuluttajalle saakka on huomattavasti edellä arvioitua suurempi. Itämeren alueen laskentojen perusteella Itämeren harmaahylkeen kokonaiskanta on vähintään yksilöä. Joka vuosi kantaan tulee lisää keskimäärin harmaahyljettä. Merialueilla pyydettiin välisenä aikana yhteensä 213 harmaahyljettä. joista 109 (51,2 %) saatiin Suomenlahden, 66 (31 %) Lounais-Suomen ja 38 (17,8 %) Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueelta. Ajallisesti pääosa saaliista saatiin kevät- ja kesäkaudella, sillä valtaosa harmaahylkeistä eli 176 yksilöä (82,6 % kokonaisaalista) pyydettiin metsästysvuoden kiintiöstä ennen heinä-elokuun vaihdetta.

2 2 Kasvavan hyljekannan aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi on kehitetty ja rahoitettu kestävämpiä ja hylkeiden pyydykseen pääsyn estäviä rysiä sekä tutkittu ja selvitetty hyljekarkottimien käyttöä. Lisäksi kaupallisille kalastajille on myönnetty korvausta hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista. Kalankasvatusyrityksille on myönnetty rahoitusta kalankasvatuskassien suojaverkkojen hankkimiseen. Näillä toimilla on voitu vähentää vain osittain aiheutuneita vahinkoja, jotka monella alueella uhkaavat rannikkokalastuksen jatkuvuutta ja heikentävät kalankasvatuksen kannattavuutta. Tämän vuoksi vahinkojen määrää on edelleen tarpeen merkittävästi vähentää myös kehittämällä edelleen suojaustoimenpiteitä. Luken tutkimuksissa on havaittu, että rysillä vierailevat toistuvasti samat harmaahyljeyksilöt, jotka ovat pääosin uroksia. Näiden vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistaminen pyydysten luota vähentäisi olennaisesti kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheutuvia vahinkoja Samaa voidaan olettaa kalankasvatuslaitoksilla vierailevista halleista. Useassa tapauksessa kalastusta harjoitetaan kalankasvatuslaitosten lähettyvillä ja tämän vuoksi hallien poistaminen kalankasvatuslaitosten tai kaupallisten kalastajan pyydyksiltä voi helpottaa molempien elinkeinojen tilannetta. Vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistamisen tavoitteena on myös se, että hylkeet oppisivat karttamaan kalanpyydyksiä ja kasvatuslaitoksia, mikä pienentäisi olennaisesti hyljekantojen kasvusta kalatalouden elinkeinoille aiheutuvia vahinkoja ja rajoittaisi niistä johtuvaa konfliktia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1007/2009 hyljetuotteiden kaupasta kieltää hyljetuotteiden markkinoille asettamisen. Hylkeiden taloudellinen hyödyntäminen ei siten ole mahdollista Suomessa tai muualla EU:n alueella. Tämän vuoksi ei ole todennäköistä, että hallin metsästyskiintiön (1 050 yksilöä/vuosi, nykyinen käyttöaste 18 %) hyödyntäminen lisääntyisi merkittävästi, koska hylkeiden metsästäminen on lisäksi haastava pyyntimuoto ja siihen sopivia alueita on vain vähän. Kauppakiellosta johtuen pyydyksiltä poistettavat harmaahylkeet muodostuvat ongelmaksi niiden poistamisen jälkeen, kun niitä ei voida käyttää hyödyksi taloudellisesti. Tämä vähentää halukkuutta harmaahylkeiden metsästämiseen yleensä ja myös pyydysten tai kalankasvatuslaitosten lähellä. Siksi on tarpeen luoda järjestelmä kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoa aiheuttavien harmaahylkeiden poistamiseksi ja niiden asianmukaiselle käsittelylle. Järjestelmän mukaisesti voitaisiin maksaa kaupalliselle kalastajalle ja kalankasvatusyrityksille avustusta hallin poistamisesta pyydyksestä tai kalankasvatuslaitoksesta tai niiden välittömästä läheisyydestä sekä hylkeen pois kuljettamisesta, vastaanottamisesta ja käsittelystä. Järjestelmä toteutettaisiin metsästyslainsäädännön mukaisesti, mutta tiukasti kaupallisen kalastuksen pyydyksiin ja kalankasvatuslaitoksiin liittyvinä ja saaliin asianmukaista poistoa edellyttävänä. Harmaahylkeiden yleinen metsästys ei siten kuuluisi järjestelmän piiriin, koska sen lähtökohtana on saaliin hyödyntämien omassa käytössä, eikä sen tukemiselle ole tarvetta. Järjestelmän tavoitteena on vähentää rysiltä ja verkoilta sekä kalankasvatuslaitoksilta kalaa saalistavien harmaahylkeiden määrää ja siten vähentää niiden aiheuttamia vahinkoja.

3 3 Hylkeiden poistaminen kalanpyydyksiltä ja kalankasvatuslaitoksilta parantaisi yhdessä hylkeenkestävien pyydysten, suojaverkkojen ja hyljekarkottimien kanssa kaupallisten kalastajien ja kalankasvatusyritysten toimintaedellytyksiä ja lisäisi kotimaisen kalan tarjontaa alan arvoketjulle ja kuluttajille. Yhteenveto Harmaahyljekanta Suomen rannikkoalueella on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Harmaahylkeiden määrän nopea kasvu on johtanut siihen, että ne aiheuttavat suuria vahinkoja kalastus- ja kalankasvatuselinkeinoille. Jotta kalastuksen ja kalankasvatuksen elinkeinotoiminnalle pystyttäisiin turvaamaan kohtuulliset toimintaedellytykset vahvistuneen harmaahyljekannan aiheuttamista vahingoista huolimatta, olisi perusteltua myöntää avustusta kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien harmaahylkeiden poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on lisäksi saada aikaan muutoksia harmaahylkeiden käyttäytymisessä siten, että ne alkaisivat karttaa kalanpyydysten ja kalankasvatuslaitosten läheisiä alueita. Yksinkertaisin keino vahinkojen välttämiseksi olisi lisätä harmaahylkeiden metsästystä nykyisen pyyntikiintiön puitteissa. EU on kuitenkin kieltänyt hylkeiden ja hyljetuotteiden kaupan. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että harmaahylkeiden metsästys on vähentynyt merkittävästi, koska harmaahylkeiden taloudelliselle hyödyntämiselle ei ole edellytyksiä. Kauppakielto on tärkein yksittäinen tekijä, jonka takia asetuksessa ehdotettu avustusjärjestelmä on arvioitu ainoaksi nopeasti toteutettavissa olevaksi keinoksi saada poistetuksi kalatalouden yritystoiminnalle haittaa aiheuttavia harmaahylkeitä ja helpottaa osittain harmaahylkeiden ja kalatalouselinkeinojen välistä konfliktia. 2. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala 2 Määritelmät Asetuksen soveltamisalaksi ehdotetaan avustuksen myöntämistä kaupalliselle kalastukselle ja kalankasvatukselle vahinkoja aiheuttavien hallien poistamiseksi aiheutuviin kustannuksiin. Asetukseen on otettu seuraavat määritelmät, joiden avulla ehdotettu avustusjärjestelmä on mahdollisimman yksiselitteinen ja yksinkertainen: 1) Harmaahylkeen alueellinen pyyntikiintiö on tarpeen määritellä, jotta olisi selvää, että minkä säädöksen ja järjestelmän puitteissa asetuksessa ehdotettu harmaahylkeiden poistaminen tapahtuu. 2) Poistetun harmaahylkeen määritelmällä selkiytettäisiin, että ehdotetussa asetuksessa tarkoitettaisiin vain harmaahyljettä, joka on aiheuttanut kalastus- tai kalankasvatustoiminnalle vahinkoa ja joka on sen takia poistettu kalapyydyksestä tai kalankasvatuslaitoksesta tai niiden välittömästä läheisyydestä.

4 4 3) Alkukäsittelyn määrittelyllä selkiytettäisiin, että siihen kuuluisivat kaupallisen kalastajan tai kalankasvatusyrityksen toimenpiteet poistetun harmaahylkeen siirtämiseksi rantaan edelleen kuljetettavaksi tai toimitettavaksi asianmukaiseen loppukäsittelyyn sekä tutkimustarkoituksiin tapahtuva näytteenotto ja näytteiden lähettäminen. 4) Asianmukaisen loppukäsittelyn on tarpeen määritellä, jotta on selvää, että poistetun harmaahylkeen lopullisesti vastaanottavan tahon, joka voi olla viranomainen tai yksityinen toimija, tulee käsitellä poistettu harmaahylje hyljetuotteiden kauppaa ja riistaeläinten käsittelyä koskevien säännösten mukaisesti. Erityisen vaativia ovat hyljetuotteiden kauppaa koskevat vaatimukset, sillä harmaahylkeiden ruhot eivät saa miltään osin päätyä kaupallisiin tuotteisiin. 5) Todistus asianmukaisesta loppukäsittelystä määriteltäisiin, jotta on selvää millä toimijoilla katsotaan asiantuntemuksen ja asemansa puolesta olevan edellytykset antaa todistus siitä, että kyseinen poistettu harmaahylje käsitellään asianmukaisen loppukäsittelyn edellyttämällä tavalla. 6) Kuljetuskustannuksilla tarkoitettaisiin niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat poistetun harmaahylkeen alkukäsittelyn jälkeisestä kuljettamisesta asianmukaiseen loppukäsittelyyn. 7) Loppukäsittelymaksulla tarkoitettaisiin poistetun harmaahylkeen asianmukaisesta loppukäsittelystä perittävää maksua. Tämä on tarpeen määritellä, sillä tietyissä tapauksissa poistetun harmaahylkeen asianmukaisesta loppukäsittelystä vastaava taho saattaa periä siitä maksun. 3 Avustuksen saajat ja käyttötarkoitus Pykälässä säädettäisiin, että avustusta voidaan myöntää kaupalliselle kalastajalle ja kalankasvatusta harjoittavalle yritykselle. Avustusta voitaisiin myöntää harmaahylkeen alueellisen pyyntikiintiön mukaisesti tapahtuvasta harmaahylkeiden asianmukaisesta pyydyksestä tai kalankasvatuslaitoksesta tai niiden välittömästä läheisyydestä poistamisesta aiheutuviin alkukäsittely-, kuljetus- ja asianmukaisiin loppukäsittelykustannuksiin. Pyydyksellä tarkoitetaan rysiä, verkkoja ja muita kalanpyydyksiä ja kalankasvatuslaitoksella meressä olevaa verkkoallaslaitosta. Avustus myönnettäisiin poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että harmaahylje poistetaan ja sitä käsitellään asianmukaisesti metsästyslainsäädännön, EU:n hyljetuotteiden kauppakieltoa koskevien sekä riistaeläinten käsittelyä koskevien velvoitteiden mukaisesti ja tuodaan rantaan sekä viedään käsiteltäväksi jätehuoltoon tai haudataan maahan edellä mainittujen säännösten mukaisesti. 4 Avustuksen enimmäismäärä Pykälään sisältyisivät eri toimenpiteistä myönnettävät avustusmäärät. Myönnettävä avustus poistetun harmaahylkeen alkukäsittelystä olisi 200 euroa, joka kattaisi hylkeen ampumisesta ja talteenotosta pyydyksestä tai kalankasvatuslaitoksesta tai niiden välittömästä läheisyydestä ja hylkeen rantaan tuomisesta ja nostamisen rannalle ja siitä otettavan näytteen ottamisesta ja lähettämisestä syntyvät kustannukset. Toimenpide toteutettaisiin metsästyslainsäädännön mukaisesti ja edellyttäisi useimmiten usean tunnin työtä ja mahdollisesti myös sukeltajan käyttöä. Kalastajalta tai kalan-

5 5 kasvattajalta tämä on pois varsinaisesta työstä ja voi edellyttää palvelun ostamista. Avustuksen määränä 200 euroa voidaan nähdä kohtuullisena korvauksena, joka kannustaisi usein kokonaisen päivän vaativiin poistamistoimiin. Avustus poistetun harmaahylkeen kuljettamisesta alkukäsittelypaikalta asianmukaiseen loppukäsittelyyn olisi 100 euroa, joka voidaan nähdä kohtuullisena korvauksena kuljetuksesta ja siihen käytetystä ajasta. Tämä määrä vastaisi valtion matkustussäännön 2019 mukaisesti (43 senttiä kilometriltä) laskettuna noin 120 km yhdensuuntaista matkaa. Matkan pituus määräytyy alkukäsittelypaikan ja asianmukaisesta loppukäsittelystä vastaavan toimijan tai laitoksen sijainnista, jonka voidaan olettaa voitavan saavuttaa tällä etäisyydellä. Pidemmille kuljetuksille ei olisi tarkoituksenmukaista maksaa täyttä matkustussäännön mukaista avustusta. Ajoneuvon polttoaine maksaisi noin 1,5 euron litrahinnalla ja 6 litran käytöllä 100 kilometriä kohden noin 22 euroa 240 kilometrin matkalta. Muu osa avustuksesta korvaisi kuljetukseen kuluvaa menetettyä aikaa. Kuljetuksesta myönnettävä avustus edellyttäisi kuitenkin poistetun hallin kuljettamista asianmukaista loppukäsittelyä varten vähintään 20 kilometrin etäisyydelle hallin alkukäsittelypaikasta, jotta kyse olisi olennaisista kuljetuskustannuksista. Niissä tapauksissa, joissa asianmukainen loppukäsittely toteutetaan hautaamalla harmaahylje maahan kaupallisen kalastajan tai kalankasvattajan toimesta, myönnettäväksi avustukseksi harmaahylkeen asianmukaisesta loppukäsittelystä ehdotetaan 150 euroa. Tämän arvioidaan muodostavan riittävän kannusteen asianmukaisen loppukäsittelyn hoitamiseksi. Hautaaminen edellyttäisi yleensä kivikkoisen tai muutoin vaikeasti kaivettavan maan poistamiseen kaivuria, jota kaupallisella kalastajalla tai kalankasvattajalla ei välttämättä ole. Tämä palvelu olisi siten usein hankittava. Maahan hautaaminen olisi yksinkertaisin tapa huolehtia poistetun harmaahylkeen loppukäsittelystä. Poistetun harmaahylkeen asianmukaisesta loppukäsittelystä vastaavan toimijan tai laitoksen perimään loppukäsittelymaksuun myönnettävä avustus vastaisi todellisia syntyneitä kustannuksia eli perittyä loppukäsittelymaksua, mutta olisi kuitenkin enintään 300 euroa. Kaupallisen kalastajan tai kalankasvattajan vastatessa poistetun harmaahylkeen asianmukaisesta loppukäsittelystä (oma hyötykäyttö tai hautaaminen) on tarpeen varmistua siitä, että loppukäsittely todella toteutetaan velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi ehdotetaan, että julkishallinnon toimihenkilö tai valan tehnyt kalastuksen valvoja voisi antaa todistuksen harmaahylkeen asianmukaisesta loppukäsittelystä. Myönnettävä avustus tällaisesta todistuksesta syntyvään kustannukseen perustuisi siitä perittyyn maksuun, mutta olisi enintään 50 euroa. ELY-keskuksen, maakunnan tai kunnan toimihenkilö tai valan tehnyt kalastuksen valvoja antaisi kyseisen todistuksen. He ovat myös lähialueella toimivia ja he saattavat tehdä muitakin käyntejä kyseisellä alueella, johon voisivat yhdistää poistetun harmaahylkeen asianmukaisen loppukäsittely tai hautaamisen todentamisen. 5 Avustuksen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Pykälällä säädettäisiin siitä, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) päättäisi avustuksista maa- ja metsätalousministeriön sille

6 6 valtion talousarvion momentilta myöntämän määrärahan puitteissa. Tarkoitus on, että avustuksen hakeminen olisi jatkuvaa ja niiden käsittelyyn ei tulisi määräaikaisesta hausta johtuvaa viivettä. Koska avustusjärjestelmään varattu rahoitus on rajallinen, on kuitenkin tarpeen säätää ELY-keskukselle mahdollisuus päättää hakuajasta. Lisäksi säädettäisiin siitä, että avustushakemus tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Avustusta olisi haettava kuukauden kuluessa kunkin harmaahylkeen poistamisesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntäisi ja maksaisi avustukset jätettyjen hakemusten perusteella, joka mahdollistaisi yksittäisten avustuspäätösten tekemisen ja maksujen maksamisen riippumatta muista hakemuksista. 6 Hakemuksen sisältö Avustuksen hakijan olisi pykälässä määritellyn mukaisesti esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot kuten tiedot hakijasta, selvitys mistä vahinkoa aiheuttava harmaahylje on poistettu, lähimmän kalanpyydyksen tai kalankasvatuslaitoksen sijainnista sekä poistetun harmaahylkeen sukupuolesta ja tiedot niistä Luonnonvarakeskukselle otetuista tutkimusnäytteistä. Tutkimusnäytteeksi sopisi harmaahylkeen alaleuka, josta voidaan määritellä yksilön ikä. Hakemukseen tulisi tarvittaessa sisällyttää selvitys kuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista eli tieto siitä, missä poistettu harmaahylje on alkukäsitelty ja mihin se on kuljetettu asianmukaista loppukäsittelyä varten. Lisäksi hakemukseen tulisi liittää tarvittavat todistukset ja tositteet poistettujen harmaahylkeiden asianmukaisesta loppukäsittelystä ja mahdollisista loppukäsittelymaksuista sekä muut maksatusta koskevat tarpeelliset tiedot. 7 Avustuksen ehdot 8 Voimaantulo 3. Esityksen vaikutukset Avustuksen ehtoina pykälässä säädettäisiin, että valtion talousarvion, valtionavustuslain, ja tässä asetuksessa säädetyn lisäksi, avustuksen saaja olisi velvollinen noudattamaan avustuksen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja avustuksen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. On tärkeää, että asetus tulisi voimaan kevään 2019 kalastuskauteen, jotta voidaan vähentää ristiriitaa kalatalouselinkeinojen ja vahinkoja aiheuttavien hallien kesken. Tämän vuoksi ehdotetaan, että asetus tulisi voimaan 15 päivänä huhtikuuta Hallin metsästyskiintiö 2018/2019 on hallia, joista 633 on osoitettu Perämeren- Merenkurkun kannanhoitoalueelle, 273 hallia Lounas-Suomen kannanhoitoalueelle ja 144 hallia Suomenlahden kannanhoitoalueelle. Hallin saalis oli metsästysvuonna yksilöä, joista 44 saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 65 Lounais-Suomen ja 104 Suomenlahden kannanhoitoalueelta. Metsästyskiintiö mahdollistaisi siten edelleen noin 800 harmaahylkeen poistamisen.

7 7 Voidaan arvioida, että enintään 500 harmaahylkeen poistaminen tulisi avustuksen piiriin sen ensimmäisenä soveltamisvuotena. Edellä 4 :ssä ehdotetut avustuksen määrät huomioon ottaen kokonaisavustus poistetusta harmaahylkeestä voisi vaihdella 350 (alkukäsittely 200 euron, loppukäsittely 150 euroa, ei kustannuksia loppukäsittelytodistuksesta) ja 600 euron (alkukäsittely 200 euroa, kuljetus 100 euroa ja loppukäsittelymaksu 300 euroa) välillä. Näin arvioiden 500 harmaahylkeen poistamisen kokonaiskustannus ehdotetun järjestelmän puitteissa vaihtelisi ja euron välillä. Vastaavasti metsästyskiintiön täysimääräinen käyttö (800 harmaahyljettä) merkitsisi näillä avustustasoilla kokonaiskustannuksia. Harmaahylkeiden poistamistarkoitukseen ei tarvittaisi uutta määrärahaa vuonna 2019, koska siihen voitaisiin käyttää olemassa olevaa Elinkeinokalatalouden edistämismomentin määrärahaa. Mikäli kyseiseen tarkoitukseen maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä osoitettu määräraha käytettäisiin loppuun, Varsinais- Suomen ELY-keskus ei voisi myöntää asetukseen perustuvia avustuksia, ellei siihen erillisellä päätöksellä osoitettaisi lisärahoitusta. Suomen rannikkoalueilla havaittiin laskennoissa vuonna 2017 n harmaahyljettä. Havaittujen yksilöiden lisäksi arvioidaan, että noin 30 prosenttia jää havaitsematta. Todellinen lukumäärä Suomen vesillä olisi siten noin harmaahyljettä. Näistä karkeasti puolet on uroksia. Noin 800 urosharmaahylkeen poistaminen vuodessa muodostaisi noin 12 % rannikkomme urosharmaahylkeistä. Harmaahyljekanta on kuitenkin edellä mainitusti jatkuvassa kasvussa, joten tämän poiston ei arvioida olennaisesti vaikuttavan kannan kokoon. On todennäköistä, että tietyt harmaahyljeurokset ovat keskittyneet ruokailemaan rysillä tai verkoilla. Näin ollen pyydyksille tulevien 500 yksilön poistamisen merkitys on kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi suhteellisesti paljon merkittävämpi toimenpide kuin harmaahylkeiden metsästäminen muualla. Voidaan pitää myös todennäköisenä, että hylkeet oppisivat ajan myötä välttämään kalanpyydysten ja kalankasvatuslaitosten läheisiä vesialueita. Voidaan arvioida, että edellä arvioitu kustannus saadaan yhteiskunnalle takaisin monin eri tavoin, kuten suurempina saaliina ja kalankasvatuksen tuotantomääränä, vähentyneinä pyydysvahinkoina ja vakuutusmenoina, parantuneena kannattavuutena sekä suurempana kalatarjontana alan arvoketjun toimijoille ja kuluttajille. Poistojärjestelmän käyttöönotto edesauttaisi myös kaupallisten kalastajien pysymistä alalla ja uusien kalastajien rekrytoitumista alalle. 4. Lausunnot Esityksestä annettiin XX lausuntoa. Lausunnoissa