LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.2008"

Transkriptio

1 LOHI MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA Lohi ei ole yhden ministeriön asia, vaan kysymys on koko hallituksen imagosta. Lohi on myös kansainvälisesti merkittävä, kysymys on Suomen imagosta. LOHIASETUS (liitekuva 1) Tänään voimassa ovat asetuksella 266/1998 määrätyt kieltoalueet ja aikarajat: Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlahdella seuraavasti: 1) huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun 15 päivän loppuun leveysasteiden 59 'N ja 62 3'N välisellä merialueella, lukuunottamatta Suomenlahtea sekä siihen välittömästi liittyvää pituusasteen 22 3'E itäpuolella olevaa merialuetta; tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä sekä Selkämeren rannikolla Kaskisten pohjoispuolelta etelään alkaen. 2) huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun 2 päivän loppuun leveysasteiden 62 3'N ja 64 'N välisellä merialueella; tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Merenkurkussa Lohtajalta etelään alkaen. 3) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 25 päivän loppuun leveysasteiden 64 'N ja 65 3'N välisellä merialueella; sekä tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Perämerellä Kuivaniemeltä etelään alkaen. 4) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 3 päivän loppuun leveysasteen 65 3'N pohjoispuolella. tarkoittaa, että lohta saa kalastaa Perämeren pohjukassa 1.7. alkaen. kaikki yritykset pienentää nyt voimassa olevia rauhoitusalueita ja/tai lyhentää nyt voimassa olevia aikarajoja ovat hyökkäys luonnon lohta ja Lapin ihmisiä vastaan. ministeri Hemilän lohiasetus pelasti luonnonlohen 9luvulla erinomaisella alkuperäisidealla, jossa puolet lohiparvesta piti päästä jokiin kutemaan, kieltoajat vuosille 1996 ja 1997 olivat: I vyöhykkeen kieltoaika , II vyöhykkeen kieltoaika , III vyöhykkeen kieltoaika , IV vyöhykkeen kieltoaika asetusta ei voi asettaa siihen liitettyjen ponsilausumien varaan lakia ei voi säätää sittenkunjosniin periaatteella, vaan lain tulee olla yksiselitteinen ja selvä. Varhennettu kalastus 1 tarkoittaa, että meripyynti aloitetaan jo rauhoitusaikana. Toteutettiin 1. kerran Korkeaojan aikana vrk, vrk, vrk "valikoivana" ehdolla alle 85 cm lohet sai ottaa. Tätä varten piti valmistaa tuolloin aivan uudenlaisia, hylkeenkestäviä dyneemarysiä. Varhennetun lohiasetuksen alkaessa kesällä 25 siihen ehti mukaan 37 kalastajaa 75 rysällä, kesällä 27 pyynnissä oli jo 57 kalastajaa 113 rysällä. Kun kesällä 25 pyyntiaikaa varhen

2 Ammattikalastus 2 nettiin viikolla ja kesällä 27 kahdella viikolla, varhennetun kalastuksen pyyntiponnistus kasvoi kahdessa vuodessa kolmekertaiseksi. Varhennetulla meripyynnillä ministeriö haluaa taata rannikkokalastajien mahdollisuuden pyytää lohta koko sen pohjoiseen vaeltavasta parvesta koko Pohjanlahden rannikon matkalla. Lohen vaellus Pohjanlahden läpi kestää n. 3 viikkoa. tehdään, vaikka tiedetään, että varhennettu kalastus kohdistuu luonnonloheen ja on suuri uhka erityisesti pienten jokien kuten Simojoki luonnonlohikannoille, koska poikastuotannon kannalta tärkeimmät lohet, luonnonlohien emokalaparvet suuret naaraat, vaeltavat lohien sekakalaparven etupäässä. tekee laittoman pyynnin valvonnan rauhoitusaikana mahdottomaksi. antaa väärän signaalin kotimaassa ja ulkomailla vie pohjan rajajokisopimukselta ja kutuvaltioperiaatteen ajamiselta. Pohjanlahden rannikon ammattikalastus ei ole lohen varassa. Lohen meripyynti ei ole enää vuosiin ollut tuottavaa toimintaa. Viljelykustannukset ovat kasvaneet samalla kun lohesta saatu hinta on pudonnut. Lohen meriviljely maksaa vuosittain 71 milj. euroa. Lohesta saadaan 11,5 milj. euroa. Tulos on vieläkin kehnompi, kun mukaan lasketaan lohipyydyksiin annetut tuet. MMM esittänyt uuden lohiasetuksen perusteeksi vääriä perusteita (kantelu Dnro 148/1/8 oikeuskanlerille) ja liioittelee voimakkaasti lohen vaikutusta ammattikalastukseen väittäen, että lohen "menetys tulonmuodostuksessa uhkaisi koko elinkeinoa. Lohen merkitys saaliin arvossa on 2 25 prosenttia. Tämän tulonlähteen alentuminen taikka jääminen pois voi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Tällöin vaarana on, että kotimaisen luonnonkalan tarjonta vähenee ratkaisevasti ja siihen liittyvät työpaikat menetetään." (liitekuva 2) lohen todellinen saaliinarvo Pohjanlahden rannikkokalastukselle on alle 1%, kun alueen troolisilakkaa ja kilohailia ei lasketa mukaan. Suomen viralliseen tilastotietoon perustuva taulukko ja sen peruusteella tehty kaaviokuva ohessa. Jos Suomen ammattikalastus olisi lohen varassa, niin heikosti olisi asiat. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Lohi ei ole sellainen tulolähde, jonka alentuminen taikka jääminen pois voisi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Lohi ei ole myöskään ole sellainen tukijalka, jonka menetys uhkaisi koko elinkeinoa. Pohjanlahden kokonaissaalista, kun mukaan lasketaan alueen avomerikalastuksella saatu troolisilakka ja kilohaili, lohen osuus on vuonna 26 ollut,15 %, saaliinarvosta 3,5 % ja rahana alle,5 milj. euroa! lohi on virkamiesammattikalastajien sivuelinkeinopyytäjien saaliskala. ammattikalastajien ammattikunta ei ole homogeninen. Suomessa on ammattikalastajina sivutoimisia ammattikalastajia, jotka saavat hyvän toimeentulonsa aivan muusta kuin kalastuksesta, kuten apteekkarina, kaupunginsihteerinä, luotsina, dosenttina, paperitehtaan työntekijänä, jne. Hankkimalla 15 % toimeentulosta kalastuksesta he ovat ammattikalastajia ja saavat ammattikalastajille kuuluvat tuet! Luonnonlohi ei kestä nykyisenlaista ammattikalastusta, jossa lohta pyydetään pääasiassa sivuelinkeinokalastajien "virkamiesammattikalastajien" toimesta rajattomasti jokisuitten terminaaleissa (nyt ministeriö haluaa poistaa koko Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueen lohiasetuksen kieltoalueista ja on tekemässä siitä valtavan suurta vapaakalastusaluetta, vrt terminaali, Pohjanlahden etelä puolelle). Rannikkokalastajat, jotka esimerkkivuonna 26 lohta ovat pyytäneet, eivät ole olleet 1 %:sesti ammattikalastajia, vaan kalastuksen osuus vuositulosta on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ollut esim 2 % tai 6 %. Kun lohen saaliinarvo on Pohjanlahdella 1 %, on lohen merkitys rannikon ammattikalastajalle ollut vain

3 26 % vuositulosta. Tämä on huomioitava lohen todellista merkitystä rannikon ammattikalastajalle laskettaessa. Pohjanlahdella lohta kalastaa joitakin kymmeniä puolen sataa ammattikalastajaa, joiden toimeentuloon lohella on todellista merkitystä. Nämä todelliset ammattikalastajat kärsivät nykyisestä tilanteesta, jossa sivuelinkeinona lohta kalastavat vievät todellisten ammattikalastajien markkinat. Ministeriön esitys ja näiden todellisien lohesta riippuvaisien ammattikalastajien tarpeet eivät korreloi. Terminaalialueet (liitekuva 1) Kalastusmatkailu (liitesivu 7) Lohen uhkatekijät 3 Meriistukkaiden pyyntiä varten perustettujen 231/1994 terminaalien sovittuna edellytyksenä (uttalad förutsättning) oli, että meriistukkaat merkitään. Tämä piti aloittaa viimeistään 24 keväästä alkaen rasvaeväleikkauksin, kuten ministeri Korkeaoja asian ilmoitti: "Istutettavien lohenpoikasten rasvaevien leikkausohjelma on tarkoitus aloittaa kuluvana vuonna siten, että kaikki vuonna 24 ja sen jälkeen Suomesta istutettavat lohen vaelluspoikaset olisivat merkittyjä". Ruotsi aloitti, Suomi ei. Tämän seurauksena rajajokisopimusneuvottelut Ruotsin kanssa jäissä. nyt meriistukkaiden pyyntiin tarkoitetuilla terminaalialueilla pyydetään luonnonlohta 79 %:sesti, josta syystä terminaalialueille ei enää ole perustetta. MMM on perustamassa (!) jättisuurta lohen vapaakalastusaluetta Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle nostamalla kieltoalueen etelärajaa lähes 2 km pohjoiseen. vapaaajankalastus ja siitä syntyvä kalastusmatkailu on tuottavampaa kuin ammattikalastus: vuonna 26 Tornionjoella kalastettiin lohta 37 1 päivää, joka tuotti nettohyötynä noin 6,6 miljoonaa euroa. Tästä paikalllisten osuus oli noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa. (VTV:n toiminnantarkastuskertomus 155/27, sivu 48) Lohen ammattikalastuksen saaliinarvo oli vuonna 26 lohiasetusalueella Pohjanlahdella alle,5 miljoonaa euroa. MMM:llä ei ole (!) olemassa minkäänlaista sosioekonomista tutkimusta Simojoen ja TornioMuoniojokien kalastusmatkailusta. Ministeri SirkkaLiisa Anttila on julkisesti luvannut sosioekonomisen tutkimuksen. ainoa olemassa oleva valtionlaitoksen tekemä sosioekonominen kertomus on Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 155/27 Kalatalouden kehittäminen ja sen liite 1 (sivut 445). valtiosihteeri Jouni Lind ja MMM:n kala ja riistaosasto eivät halua mitenkään huomioida VTV:n toiminnantarkastuskeromuksen liitteenä olevaa TornioMuoniojoen sosioekonomista tarkastelua, koska (!) "se muuttaisi kalastuksen rakennetta". Ruotsin Fiskeriverket julkaisi sosioekonomisen tutkimuksen matkailukalastuksesta. Tutkimuksen mukaan vapaaajankalastuksen tuottama nettohyöty on Ruotsissa lähes miljardi kruunua, ammattikalastuksen 75 miljoonaa. Ruotsi vähentää ammattikalastusta ja panostaa kalastusmatkailuun. on täysin mahdotonta yhtäaikaa ylläpitää matkailukalastusta ja ammatikalastusta maksimaalisina. Taloudellinen kasvu voi lohesta tulla vain meripyyntiä rajoittamalla. Kun lohimäärät saadaan joissa sellaisiksi, että jokien houkuttelevuus kalastusmatkailukohteina kasvaa, se tuottaa tulosta nopeasti, kun taas satsaus merelle tuottaa pitkäaikaisen ylikalastuksen johdosta edelleen tappiota ja mikä pahinta, vaarantaa lohen olemassaolon kokonaan jo lähitulevaisuudessa. kohdistuu lohen poikasiin! M74oireyhtymä eli ruskuaispussipoikasten kuolleisuus, johon Pohjanlahden jokien lohenpoikasista kuoli keväällä 26 keskimäärin 15 %. Jotkut vuonna 25

4 kokonaan M74oireyhtymään kuolleet jälkeläisryhmät ennakoivat käännettä pahempaan (vuosina 235 M74 kuolleisuus oli alle 5 %). voimakkaasti kasvava smolttikuolleisuus. Vain 16 % luonnonlohen vaelluspoikasista (smoltti) jää eloon ensimmäisen merivuoden jälkeen. Syytä ei tunneta. Vaikka poikastuotanto olisikin TornioMuoniojoella hyvällä tasolla, suuri vaelluspoikasien kuolleisuus tarkoittaa sitä, että merellä vaeltavat vuosiluokat ovat aikaisempaa pienemmät. Tästä kertoo nuorten lohien (kossien) vähäisyys viime vuosina. lohen uhkatekijät ovat nyt (!) huomattavasti suuremmat kuin 9luvulla, jolloin luonnonlohen uhkana oli emokalojen vähyys. 9luvulla 253 % lohen vaelluspoikasista (smolteista) kasvoi aikuisia kaloja. Itämeren muuttuva tila hylkeet amerikankampamaneetti poliittisesti määrätyt saaliskiintiöt. Suomi ei ole saanut pyydettyä lohikiintiötään enää vuosiin. Ei, vaikka ministeri Korkeaoja saattoi koko lohiparven jälleen pyyntiin Vuonna 24 kiintiöstä saatiin 8 %, seuraavina 61 % ja 38 % ja viimevuonna 48 %. Vuonna 26 mereltä jäi saamatta yli 8 lohta. Tämä tarkoittaa, ettei Suomi olisi saanut kiintiötään täyteen, vaikka se olisi pyytänyt TornionMuonionjoen ja Kalixjoen kaikki lohet. Lohta ei ole vuosiin ollut tarpeeksi poliittisien kiintiöiden täyttämiseksi. kiintiöiden tulee aina olla lohta suojelevia. Kiintiöt tulee määrätä asiantuntijoiden, ei politiikkojen, toimesta. meillä on erinomainen tutkimuslaitos Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos eli RKTL ja siellä maailmanluokan tutkijoita! Tohtorit Jaakko Erkinaro, Eero Niemelä, Atso Romakkaniemi vain joitakin mainitakseni. On todellinen menetys, ettei RKTL ole oma itsenäinen tutkimuslaitos, vaan RKTL:n tuottama faktatieto kääritään MMM:n mieleiseen myynti pakettiin Kala ja riistaosaston virkamiesten toimesta. Tutkimuksen pitää olla itsenäistä, se ei saa olla kenenkään tulosohjauksessa. Varovaisuusperiaate Kutuvaltioperiaate Sekakantakalastuksessa kalastus tulee mitoittaa heikoimman kalastuksen kohteeksi joutuvan lohikannan mukaisesti (ICES WGBAST Report 27). Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kalastuksessa tämä edellyttää kalastuksen mitoittamista muiden kuin vahvimmiksi arvioitujen Tornio ja Kalixjokien lohikantojen tilan perusteella. Lohisaaliita merellä jaettaessa tulee muistaa, että lähes kolmannes Itämeren alueen lohista tulee TornionMuonionjoen poikastuotannosta. Itämeren kokonaissaaliista TornionMuonionjoen saaliit eivät ole täyttäneet prosentin puolikastakaan. Itämeren lohta ei ole olemassakaan. Lohi ei meressä sikiä, vaan Itämerellä vaeltavat lohet ovat Simojoen, TornioMuonionjoen ja muiden Pohjanlahden jokien jokista luonnonvaraa. Tästä on myös kansainvälisesti sovittu 1982 YK:n merioikeussopimuksen 'United Nations Convention on the Law of the Sea' artiklassa 66 Anadromous stocks: "States in whose rivers anadromous stocks originate shall have the primary interest in and responsibility for such stocks." eli: Valtioiden tulee kantaa vastuu joissaan alkunsa saavista ja niihin kutemaan nousevista kalakannoista ja asettaa nämä ensisijaiseen etupiiriinsä. Tätä sanotaan kutuvaltioperiaatteeksi. Muistio, liitekuvat Antti Sorro sorro.fi puh

5 jälkeen voimassa olevat asetuksen 266/1998 mukaiset lohenpyynnin kieltoalueet ja meripyynnin aloituspäivät Pohjanlahdella Maa ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan asettaman väiaikaisen asetuksen 397/24 Valikoiva kalastus päätyttyä viime kesänä voimassa on nyt vuosina voimassa ollut asetus 266/1998 ja siinä määrätyt lohen meripyynnin kieltoajat ja kieltoalueet. Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlahdella kartan mukaisesti siten, että kieltoalueen rajojen väliin merkitty päivämäärä tarkoittaa alueen meripyynnin aloittamispäivää OULU 65 3 KOKKOLA 64 VAASA KASKINEN PORI LINDIN LINJA 6 45 N Maa ja metsätalousministeriön Kala ja riistaosaston virkamiehet ovat nyt rajaamassa Ahvenanmaan ja Saaristomeren pois rajoitusten piiristä ja tekemässä Pohjanlahden suulle jokisuiden terminaalialueisiin verrattavan suuren (!) vapaakalastusalueen. Maa ja metsätalousministeriön lausunnolla olleessa asetusesityksessä ministeriö esittää kieltoalueen etelärajan nostamista lähes 2 km pohjoisemmaksi. UUSIKAUPUNKI TURKU 59 N 22 3 E km Pohjakartta: Maanmittauslaitos

6 Ammattikalastuksen saaliinarvot ja niiden jakautuminen Pohjanlahdella RANNIKKOKALASTUS 26 Kaavioesityksen pohjana on allaoleva taulukko, joka perustuu Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimiin Suomen virallisiin tilastoihin. Saalistiedot perustuvat Ammattikalastus merellä 26, jossa saalistiedot on eriteltyinä paitsi alueen myös pyyntivälineen perusteella. Rannikon verkko ja rysäkalastuksella saatu silakka on tilastoitu erikseen ja näin mukana laskelmassa. Pohjanlahden saaliin arvottaminen perustuu Kalan tuottajahinnat 26 sivun 13 taulukkoon, jossa saaliista saadut kilohinnat on eriteltyinä alueittain. Pohjanlahden saaliinarvo on saatu kertomalla alueen tonnit alueen tuottajahinnalla ja laskemalla ne sitten yhteen. Saaliinarvon vieressä oleva sarake Arvo kilolta on muodostuneen summan keskiarvohinta. 15,8 2,7 2 3,4 2,8 34,3 LOHI 9,7 3,1 9 17,1 Lohi Taimen Kuha Silakka Siika Ahven Hauki Made Muikku Muut Saaliskala Lohi Taimen Kuha Silakka 1) Siika Ahven Hauki Made Muikku Muut Kampela Lahna Kuore Särki Yhteensä Silakka 2) Kilohaili Turska Kaikkiaan SAALIS t: Perämeri Selkämeri ja Merenkurkku Lounaiset merialueet Suomenlahti Eteläinen Itämeri Alueet yhteensä Saaliinarvo 1 3,864 3,477 3,41,2 3,23 1,218,952 2,868 1,6,429 1,32,429,3, , , ,381 Toteutunut kilohinta Muut: POHJANLAHTI saaliinarvo 4,17 3,729 3,591,256 3,153 1,392 1,128 2,72 1,3,429 1,81,42,3,112 Arvo kilolta 9,7 3,1 9, 17,1 34,3 15,8 2,8 2, 3,4 Silakka 1) on saatu silakka ja siikarysillä sekä verkoilla Silakka 2) on rannikon ulkopuolelta saatu troolisilakka Muulla ja tuntemattomalla tavalla saatu silakka yht. 7 t ei ole taulukossa mukana. Lähde: RKTL Ammattikalastus merellä 26 Kalan tuottajahinnat 26 as. 8 2,7 1 Osuus %

7 SOSIOEKONOMIA VTV mainitsee mm: RUOTSI: 7 VTV: Toiminnantarkastuskertomus 155/27 KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN Ajankohtaisin tutkielma lohen sosioekonomisesta vaikutuksesta TornionMuonionjoella on Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisema toiminnantarkastuskertomus 155/27, Kalatalouden kehittäminen ja sen liite 1 (sivut 445). "Vuoden 26 kyselyaineiston mukaan kalastuspäiviä Tornionjoella oli yhteensä noin 37 1, josta paikallisten osuus oli 21 5 päivää ja ulkopaikkakuntalaisten osuus 15 6 päivää. Kertomalla kalastuspäivien lukumäärä estimoidulla kuluttajan ylimäärällä saadaan arvio Tornionjoen virkistyskalastajien nettohyödystä. Tämä on noin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä paikalllisten osuus on noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa." (sivu 48) "Ulkopaikkakuntalaisten toteutuneet matkakustannukset olivat noin 13*15 6 = 1,6 miljoonaa euroa. Tulokset osoittavat, että ulkopaikkakuntalaisetkin saavat virkistyskalastuksesta merkittäviä hyötyjä yli niiden kustannusten, joita itse kalastusmatkat aiheuttavat." (sivu 49) "Olennaista ei ole kuitenkaan kalastuksesta saatu kokonaishyöty vaan yhteiskunnallisten nettohyötyjen muutos, jos lohiresurssien jaossa tapahtuu muutoksia....kuinka suuri olisi muutos virkistyskalastajien yhteenlasketussa nettohyödyssä? Jos arvioidaan, että suuremmat lohisaaliit toisivat joelle pääasiassa ulkopaikkakuntalaisia, joiden yhteenlasketut kalastuspäivät lisääntyisivät esimerkiksi 3 %, nettohyödyn lisäys olisi noin 838 euroa." (sivu 49) "Kun verrataan muutoksia lohen virkistys ja merikalastuksen tuottamista nettohyödyistä, niin havaitaan, että sivutoimisen merikalastuksen lisärajoittamiselle Pohjanlahdella on olemassa varsin selviä yhteiskuntataloudellisia perusteita." (sivu 5) Valtiontalouden tarkastusvirasto lausuukin tarkastuslauselmansa lopuksi: "Nykyinen lohenkalastus ei maksimoi yhteiskunnan lohesta saamaa kokonaishyötyä. Tarkastusvirasto katsoo, että lohen hyödyntäminen osana matkailuelinkeinoa olisi yhteiskuntataloudellisesti perusteltua." (sivu 39) Ruotsin Fiskeriverket julkisti samaan aikaan tehdyn sosioekonomisen tutkimuksensa matkailukalastuksen edellytyksistä Ruotsissa (Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet). On erittäin huomionarvoista, että selvityksen mukaan vapaaajankalastuksen kansantaloudellinen merkitys on Ruotsissa yli kymmenkertainen ammattikalastukseen nähden. Fiskeriverket in selvityksen mukaan vapaaajankalastuksesta tuleva nettohyöty on Ruotsissa lähes miljardi kruunua, kun ammattikalastus tuottaa 75 miljoonaa. Tutkimuksen mukaan päivittäinen kuluttajaylijäämä on 55 kruunua kalastuspäivää kohti vaihdellen 52 kr kalastuskohteesta ja tavasta riippuen. Fiskeriverket katsoo, että vapaaajankalastusta ja sen elinkeinoja voidaan näin ollen helposti edelleenkehittää, josta syystä Fiskeriverket haluaa parantaa mahdollisuuksiaan toimia vapaaajankalastuksessa ja vapaaajankalastukseen perustuvassa yritystoiminnassa, jonka merkitys on tärkeää erityisesti hajaasutusalueilla. Fiskeriverket edellyttää tiukempia kansallisia kalastuksenhoitotavotteita, kuin mistä EU on päättänyt. Fiskeriverket arvioi, että "jokikohtaisesti suunnitellut hoitotoimenpiteet, jossa luonnonlohien luonnollisien kasvualueiden parantamistoimenpiteet asetetaan etusijalle ja viedään läpi paikallistasolla, tuottavat enemmän kaloja vapaaajankalastukseen." Fiskeriverket in sosioekonomisen tutkimuksen jälkeen Ruotsissa tuntuu nyt puhaltavan kokonaan uudet tuulet Fiskeriverket esitti erittäin voimakkaan kannanoton tuomalla julki, että EU:n kalastuspolitiikka on epäonnistunut ja että nyt tarvitaan voimakkaita kansallisia toimenpiteitä kalakantojen pelastamiseksi. Vapaaajankalastus nähdään Ruotsissa suurena mahdollisuutena.

8 Vanhat ja jälkeen voimaan astuvan asetuksen mukaiset lohenpyynnin kieltoalueet ja meripyynnin aloituspäivät Pohjanlahdella Maa ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan asettaman väiaikaisen asetuksen 397/24 Valikoiva kalastus päättymisen jälkeen voimaan tuli vuosina voimassa ollut asetus 266/1998 ja siinä määrätyt kevätpyynnin kieltoajat ja kieltoalueet. Kieltoalueen rajojen väliin merkitty päivämäärä tarkoittaa alueen meripyynnin aloittamispäivää, vihreällä pohjalla asetuksen 266/1998 päivämäärät ja punaisella uuden annetun lohiasetuksen päivämäärät, jotka astuvat voimaan Valkoisessa laatikossa alueen varhennetun kalastustuksen alkamispäivämäärä. KOKKOLA OULU VARHENNETTU ALKAEN VARHENNETTU ALKAEN VAASA VARHENNETTU ALKAEN 15.6 KASKINEN PORI 62 3 VARHENNETTU ALKAEN 1.6 UUSI ETELÄRAJA 6 45 N Lohenkalastus on kielletty langasta kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto ja ajosiimoilla Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä Pohjanlahdella seuraavasti: 1) huhtikuun 1 päivän alusta kesäkuun 16 päivän loppuun leveysasteiden 6 45'N ja 62 3'N välisellä merialueella. Kieltoalueen eteläraja siirtyi täten lähes 2 km pohjoisemmaksi jättäen koko Ahvenanmaan kevätkalastuskiellon ulkopuolelle. UUSIKAUPUNKI TURKU 59 N 22 3 E km Pohjakartta: Maanmittauslaitos

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 96101 ROVANIEMI Maa- ja Metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö Dnro 3428/01/2007 Lohiasetustyöryhmä:

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava

Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava LAPIN LIITON JÄRJESTÄMÄ MINISTERITAPAAMINEN Helsinki 19. marraskuuta 2010 AVOIN KIRJE Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Lisätiedot

Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA

Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat 1 Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Esitys lohiasetukseksi lähtee toiveesta, että ajoverkkokalastuksen

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/13.2.2009)

Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/13.2.2009) Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 FIN- 96101 ROVANIEMI +358-500-312565 antti @ sorro.com www.sorro.fi FI EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL FOR MARITIME AFFAIRS AND FISHERIES mare-balticsalmon-consultation

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI

ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteiden tavoite Luonnonlohikannan 90 % poikastuotanto joen poikastuotantopotentiaalista Merioikeusyleissopimuksen noudattaminen Toimenpiteet Toimenpide

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017

Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017 Maa- ja metsätalousministeriö Turtola 8. maaliskuuta 2017 kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi Viite : Ministeriön lausuntopyyntö 31.1.2017-147/01.02./2017 Jokiseura rannikon lohiasetusehdotuksesta 2017

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus

Lisätiedot

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren

Lisätiedot

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN

Lisätiedot

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen

Lisätiedot

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015 RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta. Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme

Lisätiedot

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki)

HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) HE 103/2016 laki Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (YKP-laki) Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö/ Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018 1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi 22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi

Lisätiedot

KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen

KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen KUTUVALTIOPERIAATE Hemälvsprincipen YK:n MERIOIKEUSYLEISSOPIMUS V osa 66 artikla ANADROMOUS STOCKS Artikla jokiin lisääntymään nousevista merialueilla syönnöstävistä kaloista Antti Sorro, perhokalastaja,

Lisätiedot

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry 25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE SALMON OF THE VALLEY OF TORNE-MUONIO RIVER TORNE-MUONIO RIVER ASSOCIATION Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto ehdotuksista kalastuksen

Lisätiedot

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA

Lisätiedot

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa

Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Luonnos selvitykseksi toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä ja sen soveltamisesta Suomessa Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Selvityksen rakenne 1. Suomen kiintiöt 2. Kiintiöjärjestelmää koskevat

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp

Lisätiedot

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1 Tenon

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille 5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 187. Laki. eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 187. Laki. eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 N:o 187 191 SISÄLLYS N:o Sivu 187 Laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain

Lisätiedot

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry MMM ei ole vastannut kansalaisjärjestöjen toistuviin vaatimuksiin lohistrategian laatimisesta Suomeen. Niinpä on erinomaista, että Eduskunta on kiinnittänyt huo- TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry

TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kalatalousneuvos Risto Lampinen 31.1.2017 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUKSET LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSISTA POH- JANLAHDELLA

Lisätiedot

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta

Kaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 23.11.2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA JA ITÄMEREN PÄÄALTAALLA

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:

Lisätiedot

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaaajan kalastus Tornionjoella ja Simojoella

Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaaajan kalastus Tornionjoella ja Simojoella Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaaajan kalastus Tornionjoella ja Simojoella Esiselvitys Esa Storhammar 1 Sisältö Tiivistelmä 3 1 Johdanto

Lisätiedot

APULAISOIKEUSKANSLERI Aleksanterinkatu 3 A PL 310 00171 HELSINKI 16.8.1995 Dnro 973/1/93

APULAISOIKEUSKANSLERI Aleksanterinkatu 3 A PL 310 00171 HELSINKI 16.8.1995 Dnro 973/1/93 tunnus: OKV paikka: H:\95ELO nimi: T973/1/93 numero?: 0776 viite: Tornio-Muonionjokiseura r.y./js sivuja: 15 luotu: 04.04.95 muutettu: 21.08.95 APULAISOIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Aleksanterinkatu 3 A PL 310

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot