Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna 2011
|
|
- Topi Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna 2011 Espoo 2011
2 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Linnustoselvitys Lepakkoselvitys Liito-oravaselvitys Viitasammakkoselvitys 9 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Kirjallisuus 12 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 14 Liite 2. Luokiteltujen lintulajien esittelyt 18 Liite 3. Taustatietoa Suomen lepakoista 21 Liite 4. Viitasammakon biologiaa 25 Liite 5. Uhanalaisluokat, erityisesti suojeltavat lajit, EU:n direktiivit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja rauhoitetut lajit 26 Liite 6. Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset luontotyypit 30 Kannen kuva: Suojeltavien kosteikkoluontotyyppien kokonaisuuden länsireunaa Kohde on myös viitasammakon lisääntymispaikka. Henna Makkonen Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Kirjoittajat: Marko Nieminen Paavo Hellstedt (lepakot) Henna Makkonen (kasvillisuus ja luontotyypit) Seppo Niiranen (linnut) Kiitokset: Kari Harju (Helsingin kaupunki); Riitta Ikäheimo (Vihdin kunta).
3 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Tiivistelmä Tässä raportissa esitellään vuonna 2011 Vihdin kunnan Eerolan tilan lähiympäristössä (tontti 1:548/1) tehtyjen luontoselvitysten tulokset. Työn tilasi Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja toteutti Faunatica Oy. Luontoselvitykseen sisältyivät seuraavat osatyöt: 1. Luontoarvojen taustaselvitys: aiempien luontotietojen kokoaminen 2. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 3. Linnustoselvitys 4. Lepakkoselvitys 5. Liito-oravaselvitys 6. Viitasammakkoselvitys. Selvitysalueella on yksi metsä- ja vesilakien luontotyyppejä sisältävä kohde eli alueen keskiosissa sijaitseva lampi suo- ja kosteikkoreunuksineen. Kohde toimii myös viitasammakon lisääntymispaikkana, jonka hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaisesti kiellettyä. Kohde sisältyy myös tärkeimmän linnustoalueen rajaukseen. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia lammen ja sitä ympäröivän suo- ja kosteikkoalueen vesitalouden säilymisestä muuttumattomana. Selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi ainakin 44 lintulajia, joista kuusi on luokiteltuja (lintudirektiivin lajeja, silmälläpidettävä laji ja Suomen vastuulaji). Lisäksi havaittiin useita linnustolle arvokkaiden alueiden määrittelyä tukevia indikaattorilajeja. Tärkein linnustoalue sisältää lammen ympäröivine kosteikkoineen sekä siihen liittyvät yhtenäiset metsäalueet. Alueella havaittiin viisi pohjanlepakkoa, yksi vesisiippa ja yksi viiksisiippa/isoviiksisiippa. Yhtään lepakkokoloniaa ei löytynyt. Selvitysalueella ei ole sellaisia lepakoille erittäin tärkeitä paikkoja, joissa tehdyt muutokset haittaisivat oleellisesti lajien elinolosuhteita. Suojeltavia tai uhanalaisia putkilokasviesiintymiä tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä ei havaittu. Myöskään merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei havaittu, mutta alueella on liitooravalle sopivaa metsikköä.
4 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Johdanto Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2011 Vihdin kunnan Eerolan tilan lähiympäristössä (tontti 1:548/1) tehdyistä luontoselvityksistä. Selvitysalueen koko on n. 40 ha (kuva 1). Selvityksen tilasi Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Luontoselvitykseen sisältyivät seuraavat osatyöt (osatöiden sisällöt ja käytetyt menetelmät kuvaillaan yksityiskohtaisesti liitteessä 1): 1. Luontoarvojen taustaselvitys: aiempien luontotietojen kokoaminen 2. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus 3. Linnustoselvitys 4. Lepakkoselvitys 5. Liito-oravaselvitys 6. Viitasammakkoselvitys. 2. Tulokset 2.1. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Selvitysalueella ei havaittu suojeltavia tai uhanalaisia putkilokasviesiintymiä tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Selvitysalueella on yksi metsä- ja vesilakien luontotyyppejä sisältävä kokonaisuus: Osittain umpeutunut ja useammiksi lampareiksi pirstoutunut, pitkälti nevojen reunustama suolampi, joka täyttää sekä vesi- että metsälain kriteerit. Lampareita ympäröivät nevat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suon keskeisimmät osat ovat reuna-alueiden ojituksista huolimatta luonnontilaiseen rinnastettavassa tilassa. Kokonaisuudella on korkeat luontoarvot kuvion mosaiikkimaisuudesta ja kasvillisuuden monipuolisuudesta johtuen. Kuvio rajautuu luoteessa ojitettuun, pensoittuneeseen nevaan, pohjoisessa laidunniittyyn, idässä nuorehkoihin talousmetsiin, etelässä lehtipuuvaltaisiin talousmetsiin ja lännessä kuusivaltaiseen, lehtomaiseen kangasmetsään. Kuviorajaukseen on sisällytetty koko avovesi- ja kosteikkoalue (kuva 1). Nevan kasvillisuutena on mm. suovehkaa (Calla palustris), järvikortetta (Equisetum fluviatile), karpaloa (Vaccinium oxycoccos), pullosaraa (Carex rostrata), riippasaraa (Carex magellanica), kurjenjalkaa (Potentilla palustris), suo-orvokkia (Viola palustris) ja pyöreälehtikihokkia (Drosera rotundifolia). Lammessa kasvaa runsaasti lumpeita (Nymphaea alba).
5 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Kuva 1. Vihdin Eerolan selvitysalueen rajaus (vihreä katkoviiva) ja huomionarvoisen luontotyyppikuvion rajaus (sininen viiva) Linnustoselvitys Maastohavainnoinnin mukaan selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi ainakin 44 lintulajia vuonna 2011 (taulukko 1). Todennäköisesti joku pesimälaji jäi huomaamatta, koska havaintoja ei kertynyt seuraavista lajeista sopivasta pesimäympäristöstä huolimatta: leppälintu, kultarinta, tiltaltti, töyhtötiainen, viherpeippo, punavarpunen ja pikkulepinkäinen. Osalla näistä lajeista vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria ja kartoitusvuonna ainakin sirittäjiä tuntui olevan vähän. Selvitysalue on sen verran pieni, että joidenkin havaitsemattomien lajien reviiri voi hyvinkin ulottua alueelle, mutta pesintä on muualla. Osa havaituista lajeista pesii ilmeisesti selvitysalueen ulkopuolella, mutta käyttää selvitysaluetta osana reviiriään. Korppipari havaittiin pari kertaa, mutta pesä oli nähtävästi muualla. Myös palokärki havaittiin ja vaikka sopivia pesäpuita olisi, niin tällä kertaa pesintä on ollut alueen ulkopuolella. Selvitysalueella havaittiin pesimälajien lisäksi lintuja, joita ei tulkittu pesiviksi alueella tai
6 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna lähistöllä lensi kaksi laulujoutsenta lännestä laskeutuen joko lammelle tai viereiselle pellolle. Hetken kuluttua linnut palasivat länteen päin. Eerolan talon pihapiirissä viihtyi parvi naakkoja, jotka olivat joko pesimättömiä tai pesivät jossain kauempana. Lisäksi Eerolan talon itäpuoleisessa kuusivaltaisessa metsässä oli pohjantikan syöntijätöksiä ilmeisesti edelliseltä talvelta. Taulukko 1. Vuoden 2011 selvityksessä havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä). Telkkä Bucephala clangula Vastuulaji Pensaskerttu Sylvia communis Pyy Bonasa bonasia EU D1 Lehtokerttu Sylvia borin Kurki Grus grus EU D1 Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Lehtokurppa Scopax rusticola Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Metsäviklo Tringa ochropus Pajulintu Phylloscopus trochilus Uuttukyyhky Columba oenas Hippiäinen Regulus regulus Sepelkyyhky Columba palumbus Harmaasieppo Muscicapa striata Käki Cuculus canorus Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Harmaapäätikka Picus canus EU D1 Hömötiainen Parus montanus Palokärki Dryocopus martius EU D1 Kuusitiainen Parus ater Käpytikka Dendrocopos major Sinitiainen Parus caeruleus Kiuru Alauda arvensis Talitiainen Parus major Metsäkirvinen Anthus trivialis Puukiipijä Certhia familiaris Västäräkki Motacilla alba Närhi Garrulus glandarius Peukaloinen Troglodytes troglodytes Harakka Pica pica Rautiainen Prunella modularis Varis Corvus cornix Punarinta Erithacus rubecula Korppi Corvus corax Mustarastas Turdus merula Peippo Fringilla coelebs Räkättirastas Turdus pilaris Vihervarpunen Carduelis spinus Laulurastas Turdus philomelos Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Punakylkirastas Turdus iliacus Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Hernekerttu Sylvia curruca Keltasirkku Emberiza citrinella Lajikohtainen tarkastelu: EU:n lintudirektiivin, uhanalaiset, silmälläpidettävät ja Suomen vastuulajit Vuonna 2011 havaittiin yhteensä kuusi luokiteltua lintulajia. Havaintopaikat esitetään kuvassa 2. Lajeista on tarkemmat esittelyt liitteessä 2. Telkkä Telkkäpari havaittiin lammella ja naaras Pesintää ei varmistettu alueella, mutta se on todennäköinen jossain lähistöllä. Telkälle sopivia pönttöjä voisi ripustaa lammen rannalle. Pyy Pyy saatiin vastaamaan houkutusääneen Koiras lensi pian aivan vierelle ja yritti häätää vieraan koiraan reviiriltään. Siis ainakin yksi pyyreviiri on selvitysalueella, jonne mahtuisi reviiri tai pari lisää. Kurki Kurjen pesintä onnistui ainakin pieniin poikasiin asti löydettiin vahingossa kartoituksen yhteydessä pesä lammen saarekkeesta. Pesän vierellä piipitti pieni poikanen ja toinen muna oli vielä kuoriutumatta (kuva 2.1). Emot menivät tässä tapauksessa metsään piiloon, eivätkä nousseet
7 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna lentoon, kuten aiemmilla käynneillä. Koska pesä huomattiin viimeisellä kartoituskäynnillä, eikä alueella käyty myöhemmin, pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa. Kurki vie useimmiten poikasensa kauemmaksi pesältä. Ruokailualueet voivat olla kilometrienkin päässä poikasten synnyinpaikasta. Harmaapäätikka kuului soidinhuutoa läheltä lampea, pellon reunapuista. Alue on sopivaa pesimäympäristöä lajille. Pesä on voinut olla selvitysalueen ulkopuolella. Palokärki äänteli palokärki selvitysalueen länsiosassa. Pesä on ilmeisesti ollut alueen ulkopuolella. Sirittäjä Vain yksi sirittäjä havaittiin kartoituksissa lauloi koiras selvitysalueen eteläosassa. Kartoitusvuonna sirittäjiä oli vähän, alueella on sopivaa elinympäristöä useammallekin parille. Kuva 2. Luokiteltujen lintulajien havainnot vuonna 2011.
8 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Lajikohtainen tarkastelu: aiemmin alueellisesti uhanalainen lintulaji Uuttukyyhky Eerolan talosta jonkin verran kaakkoon puhalteli uuttukyyhky Laji pesii joko vanhaan palokärjen pesäkoloon tai pönttöön. Uuttukyyhkyä voidaan auttaa lisäämällä sopivankokoisia pönttöjä peltojen ja niittyjen reunoille. Laji oli aiemmin alueellisesti uhanalainen (RT) 2avyöhykkeellä (Ympäristöministeriö 2001), mutta ei enää uusimmassa arvioinnissa (BirdLife Suomi 2011). Lajikohtainen tarkastelu: muut huomionarvoiset lintulajit Havaintokartalle merkittiin luokiteltujen lintulajien lisäksi sellaisia indikaattorilajeja, jotka tukevat linnustolle arvokkaiden alueiden määrittelyä (kuva 3). Lehtokurppa. Yksi yksilö havaittiin viimeisellä käynnillä. Lintu oli soidinlennossa, joten reviirin tulkinta on vaikeaa. Metsäviklo havaittiin kahdessa paikassa soistuneessa, ojitetussa metsässä ja lammelle menevän ojan varressa. Käki. Kaksi reviiriä merkittiin kartalle. Käellä on laaja reviiri, joten parien määrän tulkitseminen on vaikeaa. Käpytikka. Neljä reviiriä tulkittiin havainnoista. Selvitysalueella on vahva käpytikkakanta. Peukaloisia havaittiin viisi laulavaa koirasta. Selvitysalueella on runsaasti sopivaa pesimäympäristöä peukaloiselle, lajin suosimia kaatuneita puita ja risukoita on runsaasti. Mustapääkerttu. Kolme laulavaa koirasta havaittiin selvitysalueen eteläosassa. Hömötiainen. Havainnoista tulkittiin neljä reviiriä selvitysalueelle. Kuusitiainen oli kartoitusvuonna runsas selvitysalueella. Havainnoista tulkittiin kuusi reviiriä. Puukiipijä. Selvitysalueella havaittiin neljä puukiipijäreviiriä. Kovan talven jäljiltä puukiipijäkanta oli vähäinen, joten määrää voidaan pitää runsaana. Sopivaa elinympäristöä tuntuu riittävän tällä alueella puukiipijälle. Närhi. Selvitysalueella tulkittiin olevan kolme närhireviiriä. Laji on erittäin piileskelevä pesimäaikaan, joten joku reviiri on voinut jäädä huomaamatta. Punatulkku. Vain yksi reviiri tulkittiin parista havainnosta. Punatulkku on närhen ohella huomaamaton pesimäaikaan, luultavasti alueella on useampi punatulkkupari Lepakkoselvitys Kolmella kartoituskerralla tehtiin koko alueella yhteensä seitsemän lepakkohavaintoa (kuva 4), joista viisi oli pohjanlepakosta, yksi vesisiipasta ja yksi viiksisiipasta/isoviiksisiipasta. Kuvaan 4 on merkitty paikat joissa havainnot tehtiin. Kesäkuussa havaintoja kertyi neljä: kohdassa 1 (pohjanlepakko), kohdassa 3 (vesisiippa) ja kohdassa 5 (kaksi pohjanlepakkoa). Heinäkuussa saatiin vain yksi havainto: kohdassa 2 (pohjanlepakko). Elokuussa havaittiin kohdassa 4 viiksisiippa/isoviiksisiippa ja kohdassa 5 pohjanlepakko.
9 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Kuva 3. Huomionarvoisten lintulajien havainnot vuonna Selvitysalueelta ei löytynyt yhtään lepakkokoloniaa. Alueella on kuitenkin muutama paikka, joissa lepakot viihtyvät. Eerolan rakennusten (eivät sisältyneet selvitysalueeseen) liepeillä lepakot liikehtivät, mutta vähäisistä havainnoista voidaan tulkita, ettei siellä todennäköisesti ollut lisääntymiskoloniaa kesällä Lepakot saattavat kuitenkin käyttää rakennuksia luonnonsuojelulain mukaisena levähdyspaikkana. Alueet, joilla lepakot liikehtivät ja olivat ruokailemassa, luokiteltiin luokan III lepakkoalueiksi (muu lepakoiden käyttämä alue, mahdollisuuksien mukaan maankäytössä tulisi huomioida alueen arvo lepakoille; kuva 5). Näitä alueita ovat Eerolan tilalta lähtevien teiden varret ja osa peltoaukion reunoista. Ykkös- tai kakkosluokan lepakkoalueita ei tässä kartoituksessa havaittu. Lepakoiden biologiaa esitellään tarkemmin liitteessä 3.
10 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Kuva 4. Lepakkoselvityksessä kuljettu reitti (sininen katkoviiva) ja lepakkohavainnot (punaiset tähdet; numeroiden selitykset ovat tekstissä). Selvitysalue on rajattu punaisella viivalla Liito-oravaselvitys Alueella on liito-oravalle sopivaa metsikköä, jossa on runsaasti järeitä kuusia sekä haapaa ja koivua. Lajille sopivan alueen rajaus on käytännössä sama kuin tärkeän linnustoalueen rajaus (ks. kuva 6). Lajia ei havaittu Viitasammakkoselvitys Selvitysalueella on viitasammakon lisääntymispaikka. Viitasammakoita oli äänessä noin 10 yksilöä klo 17:50 kartalle merkityn lammen koillispuolen kosteikkoalueella (ks. kansikuva & kuva 7). Samaan aikaan myös sammakot ääntelivät aktiivisesti. Viitasammakon biologiaa esitellään tarkemmin liitteessä 4.
11 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Kuva 5. Vihdin Eerolan alueen lepakkoluokitus. Vihreällä vinoviivoituksella on merkitty luokan III lepakkoalueet. Selvitysalueen rajaus on punaisella. 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia lammen ja sitä ympäröivän suo- ja kosteikkoalueen vesitalouden säilymisestä muuttumattomana (ks. kansikuva & kuva 7). Tämä on erityisen oleellista EU:n luontodirektiiviin listatun viitasammakon kannalta, sillä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Myös metsä- ja vesilaki velvoittavat säästämään tämän kohteen luonnontilaisena. Selvitysalueella ei ole sellaisia lepakoille erittäin tärkeitä paikkoja, joissa tehdyt muutokset haittaisivat oleellisesti lajien elinolosuhteita. Tämän vuoksi lepakot eivät vaikuta alueen suunnitelmiin Lintulajistoa voidaan pitää monipuolisena, joten osa selvitysalueesta olisi hyvä säästää rakentamiselta. Jättämällä lampi ja tarpeeksi laaja alue sen ympäristöä rauhaan takaisi kurjen, telkän, harmaapäätikan ja monien muiden lajien pesimisen alueella jatkossakin (tärkeä linnustoalue;
12 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna kuva 6). Selvitysalueen koillisosan metsä on kohtalaisen iäkästä ja jättämällä se metsänhoidon ulkopuolelle siitä voisi kehittyä sopiva pesimäympäristö mm. pohjantikalle ja pikkusiepolle (tärkeäksi kehittyvä linnustoalue; kuva 6). Esimerkiksi varpuspöllö voisi jo nyt pesiä tällä alueella, sillä vanhoja käpytikan koloja on tarjolla pesäpaikoiksi. Kuva 6. Tärkeimmät linnustoalueet (tärkeä alue tummemman sinisellä varjostuksella, tärkeäksi kehittyvä alue vaaleamman sinisellä varjostuksella).
13 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Internet-sivut, viitattu Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. 2., uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [ Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimiston tietokanta: Rengastetut linnut Vihdin Eerolan alueella. Viitattu Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. Metsäasetus 1996: annettu metsäasetus (1200/1996) [ Metsälaki 1996: annettu metsälaki (1093/1996) sekä metsälain perustelut (HE 63/1996) [ Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö, < (viitattu [ ]). Vesilaki 2011: annettu vesilaki (587/2011) [ Ympäristöministeriö 2001: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, viitattu
14 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Ympäristöministeriö 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010b: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2010c: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011a: Suomen lajien punainen lista Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2011b: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, viitattu Kuva 7. Viitasammakon lisääntymispaikkaa Faunatica Oy
15 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Liite 1. Menetelmäkuvaukset. Selvitysalue Selvitysalueen pohjoisosa on pääosin peltoa (kuva 1). Metsät ovat pääosin voimakkaassa talouskäytössä, mutta keskiosissa on säästynyt vanhempaa metsää. Aluetta halkoo puron, lammen ja ojan kokonaisuus, myös itäosaan on kaivettu ojia. Alueen ulkopuolella on useita rakennuksia ja Eerolan tilan pihapiiri sijoittuu kokonaan selvitysalueen sisälle, vaikkakaan se ei kuulu selvitysalueeseen. Alueella on muutama polku. 1. Luontoarvojen taustaselvitys Selvitysalueelta olemassa olevat luontotiedot tarkastettiin Suomen ympäristökeskuksen Herttaympäristötietojärjestelmästä sekä Vihdin kunnalta. Tietojen tarkistuksen Hertasta teki Ilpo Mannerkoski (kirjallinen tieto ). Alueelta ei ole havaintoja Hertassa. Vihdin kunnan tiedossa ei ole huomionarvoisia luontohavaintoja (Riitta Ikäheimo, suullinen tieto ). 2. Luontoarvojen perusselvitys: Luontotyypit ja kasvillisuus Työn tavoitteena oli paikallistaa seuraavanlaiset kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005; ks. liite 6). Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsäasetus 1996, Metsälaki 1996, Meriluoto & Soininen 2002; ks. liite 6). Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Ohtonen ym. 2005, Vesilaki 2011; ks. liite 6). Muut huomionarvoiset luontotyypit ja mahdolliset monimuotoisuusalueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet (esim. kulutukselle herkät alueet) (mm. Airaksinen & Karttunen 2001, Raunio ym. 2008, Ympäristöministeriö 2010c). Valtakunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten, EU:n luontodirektiivin mukaisten, Suomessa rauhoitettujen ja Suomen vastuulajien sekä muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät (Ympäristöministeriö 2001, 2008, 2010a,b, 2011a,b, Rassi ym. 2010; luokitteluista on esittely liitteessä 5). Selvityksen teki Henna Makkonen , jolloin selvitysalue kierrettiin kattavasti läpi. Lisäksi Viljellyt maat, hakkuualueet, piha-alueet ja hoitonurmikot eivät sisältyneet selvitykseen. Selvitysajankohtana suurin osa kasvilajeista oli luotettavasti havaittavissa. Ajankohta oli paras myös luontotyyppien kartoittamiseen. Huomionarvoisten luontotyyppien sijainnit rajattiin tarkasti kartoille ja ominaispiirteet kuvailtiin. Kohteet myös valokuvattiin. Kuviot luokiteltiin luonnonsuojelullisen arvon perusteella (merkittävät, keskinkertaiset tai vähäiset luontoarvot) ja luontoarvoon vaikuttavat tekijät selostetaan. Maastotyössä kirjattiin kaikki huomionarvoiset putkilokasvilajit runsauksineen ja niille sopivat
16 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna elinympäristöt rajattiin kartalle. Lajien esiintymät paikannettiin GPS-laitteella. Kasvit tunnistettiin paikan päällä. Maastotyön aikana tehdyt havainnot muista huomionarvoisista lajeista kirjattiin ja paikannettiin. Kartoituksen yhteydessä tehtiin havaintoja uhanalaisesta ja suojeltavasta eläinlajistosta ja niille sopivien elinympäristöjen esiintymisestä. 3. Linnustoselvitys Linnustoselvityksen päämääränä oli uhanalaisten, silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten, EU:n lintudirektiivin mukaisten (D1) ja Suomen vastuulajien (Ympäristöministeriö 2007, 2008, 2010a, 2011a, BirdLife Suomi 2011, Rassi ym. 2010) sekä muiden huomionarvoisten lintulajien esiintymisen selvittäminen. Linnusto laskettiin kartoitusmenetelmällä soveltaen maalintujen kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Linnustoselvityksen maastotyöt teki Seppo Niiranen. Selvitysalue on melko pieni, ja se kierrettiin kokonaisuudessaan läpi. Selvitys tehtiin kolmella yhden päivän maastokäynnillä (29.4., ja ). Lisäksi Marko Nieminen ja Pekka Sundell tekivät lintuhavaintoja maastokäynnillä Havainnointi tehtiin aamuisin ja aamupäivisin. Kesäkuun alun käyntikerralla kuunneltiin lisäksi yölaulajia vuorokauden pimeimpänä aikana. Koska selvitys perustuu vain kolmeen selvityskäyntiin, on joitakin pesimälajeja saattanut jäädä huomaamatta. Sää oli jokaisella käyntikerralla erittäin hyvä; sopivan lämmintä, tyyntä tai heikkoa tuulta eikä sadetta: klo 04:45-09:00. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +3 C, tyyntä, pilvisyys 0/8, näkyvyys >10 km; +7 C, tyyntä. 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 03:30-08:00. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +8 C, tyyntä, 0/8, >10 km; +12 C, 2 bf SW, 1/8, >10 km. Hyvä sää klo 02:30-07:30. Säätila (selvityksen alussa): +11 C, tuuli 2 bf NNW, 0/8, >10 km. Hyvä sää. Kaikki havainnot huomionarvoisista lintulajeista merkittiin maastossa kartoille. Lisäksi kirjattiin muistiin kaikki selvitysalueella todennäköisesti tai mahdollisesti pesivät lajit. Äänihoukutinta käytettiin pyylle, varpushaukalle ja pikkusiepolle sekä yöaikaan kehrääjälle ja varpuspöllölle. Linnustoselvityksen, reviirien tulkinnan ja raportoinnin teki Seppo Niiranen. Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston tietokannasta tehtiin poiminta Lintujen rengastuksia ei ole selvitysalueelta, välittömästä läheisyydestä kylläkin. 4. Lepakkoselvitys Työn päämääränä oli selvittää lepakoiden esiintyminen Vihdin kunnan alueella sijaitsevan Eerolan tilan lähiympäristössä sijaitsevalla selvitysalueella. Maastotyöt teki Paavo Hellstedt. Selvitysalue kuljettiin läpi ennen varsinaista kartoitusta päiväsaikaan , jolloin etsittiin lepakoiden potentiaalisia levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Kohteiden etsinnässä huomioitiin ne kohdat selvitysalueella, jotka voisivat olla lepakoiden kannalta merkittäviä. Tämän arvioiminen on monesti hankalaa, sillä erittäin potentiaaliselta vaikuttava paikka voi osoittautua lisääntymisaikaisessa tarkastelussa täysin käyttämättömäksi.
17 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Lepakot käyttävät soidinaikaan, saalistukseen ja suunnistamiseen erilaisia ääniä. Lisääntymiseen ja sosiaalisuuteen liittyvät äänet ovat ihmiskorvin kuultavia. Liikkuessaan ja saalistaessaan ne käyttävät ihmiskorvin kuulumattomia ultraääniä. Lepakoiden lajinmääritykseen ja niiden etsimiseen käytetään yliääni-ilmaisinta (detektoria), joka muuntaa lepakon kaikuäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Näistä yliäänistä voidaan lepakkolaji yleensä määrittää. Käytössä oli Petterssonin nauhoittavaa yliääni-ilmaisin ja nauhuri, jotta epäselvät äänet voidaan tarkistaa myöhemmin. Myös muu käyttäytyminen, esimerkiksi lentokorkeus ja -tapa, antavat viitteitä lajista. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla sekä tekemällä suoria havaintoja alueella liikkuvista lepakoista seuraavina öinä: , ja Havainnointi aloitettiin noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen jatkuen kolmeen/neljään asti aamuyöllä. Alue käytiin huolellisesti läpi tasaisella hitaalla nopeudella. Poikkeuksena tästä oli elokuun lopulla tehty selvityskäynti, jolloin kartoitus aloitettiin yöllä kolmen aikaan jatkuen aamuun klo 06:30 asti. Kuljetun reitin pituus oli noin 4,2 km. Yksilöiden havaintopaikat merkittiin muistiin sekä GPS-paikantimella että karttaan ja havaintovihkoon. Tarvittaessa tehtiin näköhavaintoja käyttämällä voimakasta led-taskulamppua ja kiikareita. 5. Liito-oravaselvitys Työn tavoitteena oli paikallistaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sekä kartoittaa liikkumisreitit selvitysalueella lähiympäristöineen. Liitoorava on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (Ympäristöministeriö 2011b), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Marko Nieminen & Pekka Sundell tekivät maastotyöt klo 15:25-18:00: Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): n. 17 C, pilvisyys 1/8, tuuli 2-4 m/s NW; n. 15 C, pilvisyys 1/8, tuuli 0-1 m/s. Kartoitus ajoittui liito-oravan esiintymisselvitysten kannalta luotettavimpaan vuodenaikaan. Maastotyössä tarkastettiin valittujen kuvioiden sopivuus liito-oravalle, mahdolliset pesäpaikat (maasta näkyvät sopivat kolot, pöntöt ja oravan risupesät) ja soveliaat kulkureitit. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikantamiseksi liito-oravan papanoita etsittiin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden ja -puuryhmien alta. Näitä ovat kaikki haavat, joiden läpimitta on yli 20 cm, sekä kuuset, joiden läpimitta on yli 30 cm. Haapojen ja kuusien lisäksi tarkastettiin myös isoimmat koivut ja lepät. Puille, joiden alta löydetään papanoita, määritetään GPS-paikantimella koordinaatit (YKJ) ja löytöpaikkojen sijainnit merkitään kartalle. Löydökset ja niiden perusteella sopiviksi arvioidut alueet (todennäköiset elinpiirit) sekä kulkureitit ja lisääntymis- ja levähdyspaikat merkitään kartoille. Liito-oravaselvityksen yhteydessä tarkistettiin kaksi tyttöperhosyksilöä, sillä haapatyttöperhonen (Archiearis notha) on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Molemmat yksilöt olivat kuitenkin koivutyttöperhosia (A. parthenias).
18 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Viitasammakkoselvitys Työn tavoitteena oli paikallistaa viitasammakon lisääntymispaikat selvitysalueella. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (Ympäristöministeriö 2011b), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Viitasammakkoselvitys perustuu lajityypillisten soidinäänten (koiraiden pulputtava kurnutus) kuunteluun sopivissa sääoloissa kutuaikana. Potentiaalisia kutupaikkoja ovat mm. ruovikkoiset/suorantaiset merenlahdet ja lammikot. Marko Nieminen & Pekka Sundell tekivät maastotyöt liito-oravaselvityskäynnin yhteydessä.
19 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Liite 2. Luokiteltujen lintulajien esittelyt. Kirjoittajat: Seppo Niiranen & Marko Nieminen. Harmaapäätikka (EU D1) Harmaapäätikka esiintyy Euraasian lauhkealla vyöhykkeellä Tyynenmeren rannikolle asti. Suomen kanta keskittyy lounaaseen, mutta laji pesii Keski-Suomessa Jyväskylän korkeudelle asti. Viime vuosina harhailijoista on tullut havaintoja Etelä-Lappia myöten. Harmaapäätikka suosii haapaa kasvavia lehti- ja sekametsiä, jalopuulehtoja sekä kartanopuistoja. Suomen harmaapäätikkakanta on kasvanut viime vuosikymmeninä. Syinä arvellaan olevan talvien leudontuminen ja talviruokinnan runsastuminen. Tikat käyttävät mielellään talvisin ruokintojen rasvatarjontaa. Nykyiseksi parimääräksi arvioidaan paria. Kurki (EU D1) Kurkea esiintyy Euroopassa ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomessa se on lähes koko maahan levinnyt, vain aivan pohjoisimmasta Lapista se puuttuu. Laji perinteisesti pesii soilla ja rehevillä lintujärvillä Viime vuosina pesintöjä on todettu pienissä kosteikoissa ja jopa hakkuuaukeilla peltojen tuntumassa. Lajin pääasiallista ravintoa ovat erilaiset kasvien osat: juuret, versot, ruohot, karissut vilja, pelloille jääneet perunat. Eläinravinnosta erilaiset hyönteiset, nilviäiset, kastemadot, jyrsijät ja jopa avomaiden lintujen poikaset kelpaavat kurjelle. Suomen linnut talvehtivat Etelä- Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Kurjen pesimäkanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä Suomessa. Nykyiseksi kannaksi arvioidaan paria. Kurki on yllättävän hyvin sopinut muuttuvaan ympäristöön ja pesii jopa lähellä asutusta. Palokärki (EU D1) Palokärkeä tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Suomessa se pesii runsaimmin Etelä- ja Keski-Suomessa, Lapissa sitä tavataan harvinaisena koko havumetsävyöhykkeellä. Aiemmin palokärki viihtyi lähinnä vain erämaametsissä. Nykyään se pesii jopa kaupunkiympäristössä. Palokärki vaatii kuitenkin kohtalaisen ison männyn tai haavan pesäpuukseen, joten pelkästään nuorta puuta kasvavat metsät eivät sille riitä. Lisäksi ravinnoksi pitää olla tarjolla riittävästi hevos- ja kekomuurahaisia. Parimääräksi arvioidaan Lajia oli kuitenkin linjalaskentojen mukaan jopa paria ja 1950-luvuilla, joten palokärki on tuntuvasti taantunut noista ajoista. Pyy (EU D1) Pyy asustaa Euraasian havumetsävyöhykkeellä ja Suomessakin lähes koko havumetsäalueellamme. Se on hyötynyt metsien kuusivaltaistumisesta, mutta toisaalta lepikoiden vähentyminen vaikeuttaa pyyn ravinnonsaantia talviaikaan. Silloin se käyttää lähes pelkästään koivujen ja leppien norkkoja. Pyy on yksi linnustomme selväpiirteisimmistä paikkalinnuista. Poikueiden hajaannuttua syksyllä voivat pyyt liikkua pidempiä matkoja, joskus niitä tavataan jopa meren lähisaaristossa. Pariskunnat liikkuvat kuitenkin koko vuoden yhdessä hyvin suppealla alueella. Pyyn poikaset pystyvät lentämään lyhyitä matkoja muutaman päivän ikäisinä untuvikkoina paetessaan saalistajaa. Parimääräksi arvioidaan nykyään , mikä on ainakin kolmanneksen vähemmän kuin 50 vuotta sitten. Metsästyksestä pienikokoinen pyy ei kärsi yhtä pahasti kuin isommat kanalinnut. Kanahaukalle pyy on tärkeä saaliskohde.
20 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Sirittäjä (NT) Sirittäjää esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja idässä Keski-Aasiaan asti. Suomessa se on eteläinen laji esiintymisrajan kulkiessa Oulun tienoilla. Laji viihtyy lehti- ja sekametsissä, varsinkin lehtomaisissa koivikoissa ja rehevissä kuusikoissa, joissa on runsaasti lehtipuuta. Sirittäjä muuttaa hyvin aikaisin syksyllä ja talvehtii trooppisessa Afrikassa. Suomeen se palaa toukokuussa. Ravintona laji käyttää lähes yksinomaan hyönteisiä, joita se hakee puiden yläosista. Sirittäjä oli Suomessa vähälukuinen pesimälaji 1800-luvulle, jonka jälkeen se runsastui noin sadan vuoden ajan ja levittäytyi pohjoisemmaksi. Parin viimeisen vuosikymmen aikana sirittäjä on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti ja se liitettiin viimeisimmässä uhanalaisluokittelussa silmälläpidettäviin lajeihin. Syy vähenemiseen on ilmeisesti muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla, elinympäristössä Suomessa ei ole tapahtunut niin rajuja muutoksia, että ne selittäisivät vähenemisen. Nykyiseksi parimääräksi arvioidaan , kun se luvulla oli jopa paria. Telkkä (Suomen vastuulaji) Telkkä pesii pohjoisella pallonpuoliskolla havumetsävyöhykkeellä. Hyvin suuri osa Euroopan telkistä pesii Suomessa, jossa sitä tavataan koko maassa. Telkän pesä sijaitsee useimmiten pöntössä tai palokärjen vanhassa kolossa. Vesistöjen suhteen se on hyvin sopeutuvainen ja sitä tavataan pienillä metsälammilla, jokien varsilla, järvien selkävesillä ja meren saaristossa. Pesä voi olla kohtalaisen kaukanakin vesistöstä. Suomen parimääräksi arvioitiin luvuilla paria, nykyään telkkiä on paria, joten kanta on selvästi kasvanut. Telkkä on laji, joka hyötyy ihmisen avusta eli pönttöjen rakentamisesta luonnonkolojen puutteesta kärsiville alueille. Muita huomionarvoisia lajeja Käki Käki on hyvin laajalle levinnyt; sitä tavataan Euroopasta Tyynellemerelle asti. Suomessa sitä tavataan koko maassa, lukuun ottamatta Lapin tunturialueita. Mäntykankaat, kalliot ja rämeet ovat käen tapaamiselle otollisimpia paikkoja. Lajin reviiri on iso, joten sama yksilö voi kukkua laajalla alueella. Käki munii toisten lajien pesiin, joissa kussakin varttuu yksi käenpoikanen. Tärkein isäntälaji on leppälintu, muita lajeja ovat esimerkiksi västäräkki, harmaasieppo ja pensastasku. Suomessa käen munia on tavattu kaikkiaan yli 40 lajin pesistä. Parimääräksi arvioidaan nykyään paria. Käki taantui jonkin verran eteläisessä Suomessa luvuilla, mutta Pohjois-Suomen kanta on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa käen pesimäkanta todettiin elinvoimaiseksi ja laji poistettiin listalta. Metsäviklo Metsäviklo asustaa Euraasian havumetsävyöhykkeellä. Suomessa sen levinneisyysalueen painopiste muista vikloista poiketen on eteläinen. Sitä tavataan kuitenkin aivan Lapin tunturialueiden rajoille asti. Laji pesii kuusikoiden ja sekametsien korpipainanteissa, suoreunaisilla metsälammilla ja pienten purojen varsilla. Metsäviklo karttaa laajoja viljelyalueita ja taajamia. Aivan pienet metsiköt eivät sille riitä, vaan se suosii takamaita. Pesänään se käyttää vanhaa rastaan pesää. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan paria, jonkin verran on vaihteluita vuosien välillä. Viime vuosikymmeninä metsäviklo on runsastunut Suomessa, 50 vuotta sitten parimäärä oli arviolta puolet pienempi.
21 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Uuttukyyhky Uuttukyyhky on lähinnä Etelä- ja Keski-Euroopassa pesivä laji. Suomessa sen esiintyminen painottuu etelään ja maan keskiosiin. Vahvin kanta on perinteisesti ollut Lounais-Suomen lehtoalueilla, viime aikoina uuttukyyhky on pöntötyksen ja rauhoituksen turvin lisääntynyt rannikolla myös idempänä. Uuttukyyhky taantui viimeisen sadan vuoden aikana huomattavasti laajalla alueella, muun muassa Pohjoismaissa. Suurimpina syinä olivat metsästys ja vanhojen kolopuiden kaataminen. Taantumisen vuoksi lajin levinneisyysalue on hajanaisempi. Aivan viime aikoina uuttukyyhkykanta on osoittanut elpymisen merkkejä. Nykyinen pesimäkanta on noin paria. Lähteet Lokki, J & Palmgren, J. 1990: Suomen ja Pohjolan linnut. WSOY, Hongkong. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimiston tietokanta. Viitattu Solonen, T. 1985: Suomen linnusto. SLY:n lintutieto, Helsinki. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A.2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. < (viitattu [ ]) ISBN Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P Muuttuva pesimälinnusto. Otavan kirjapaino, Keuruu. Kuva 2.1. Kurjenpoikanen ja vielä kuoriutumaton muna pesässä. Seppo Niiranen
22 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Liite 3. Taustatietoa Suomen lepakoista. Kirjoittajat: Mikko Erkinaro, Paavo Hellstedt ja Marko Nieminen. Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia: pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), etelänlepakko (E. serotinus), vesisiippa (Myotis daubentonii), isoviiksisiippa (M. brandtii), viiksisiippa (M. mystacinus), ripsisiippa (M. nattereri), lampisiippa (M. dasycneme), korvayökkö (Plecotus auritus), isolepakko (Nyctalus noctula), kimolepakko (Vespertilio murinus), pikkulepakko (Pipistrellus nathusii), vaivaislepakko (P. pipistrellus) ja kääpiölepakko (P. pygmaeus). Kaikki kuuluvat heimoon Vespertilionidae. Seitsemän lajin (pohjanlepakko, pikkulepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa, ripsisiippa ja korvayökkö) on todettu varmasti lisääntyneen maassamme ja isolepakon lisääntymistä Suomessa pidetään mahdollisena. Yleisimmät lajit ovat: Pohjanlepakko on pohjoisimmaksi levinnyt, sopeutuvainen laji. Se on vähemmän altis häiriöille kuin siipat. Kanta on viime vuosina runsastunut Suomessa. Vesisiippa on suhteellisen yleinen. Se on vesistöistä riippuvainen ja saalistaa veden pintakalvolla tai rannan ruovikossa, mutta voi myös siirtyä saalistamaan rantametsiin. Vesisiippa voi muodostaa suuria yhdyskuntia. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat pienikokoisia metsälajeja, jotka eivät mielellään liiku aukeilla paikoilla. Ne kärsivät eniten ympäristön muutoksista ja kantojen arvellaan taantuneen. Viiksisiippalajit myös välttävät voimakkaasti keinovaloa. Lajeja on vaikea erottaa toisistaan, joten ne joudutaan käsittelemään yhdessä. Korvayökkö on kulttuuriympäristön laji, joka lentelee pihoilla, puistoissa ja teiden yllä. Lepakot parittelevat loppukesällä ja naaras varastoi siittiöt kehoonsa talven yli. Lepakkonaaraat hedelmöittyvät keväällä ilman lämmetessä ja kantoaika on vrk lajikohtaisesti vaihdellen. Yleensä lepakot synnyttävät yhden poikasen kerrallaan, mutta joillain lajeilla kaksoset ovat verraten yleisiä. Suomessa lepakkonaaraat synnyttävät yleensä kesäkuussa ja pesimiskoloniat hajoavat heinäkuun loppuun mennessä. Pesäpaikat sijaitsevat usein erilaisissa rakennuksissa, mutta myös kivikasoissa, puunkoloissa ja linnun- tai lepakonpöntöissä. Suomen kaikki lepakkolajit syövät selkärangattomia, pääasiassa lentäviä hyönteisiä. Korvayökkö saalistaa myös puunrungoilta ja seiniltä hyönteisiä ja hämähäkkejä, ja vesisiippa veden pinnalla olevia hyönteisiä. Lepakot ovat sopeutuneet saalistamaan hämärän ja pimeän aikaan. Ne lentävät ja ruokailevat käyttäen kaikuluotainjärjestelmää, joka mahdollistaa myös niiden havainnoinnin ns. lepakkodetektorilla. Lepakkodetektori muuntaa korkeataajuuksiset, ihmiskorvalle kuulumattomat yliäänet kuultaviksi. Kaikki Suomessa tavatut lepakot horrostavat talvisin. Niiden talvehtimispaikkavaatimukset vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti ne tarvitsevat suojaisia, tarpeeksi kosteita ja lämpimiä paikkoja. Kivikasat, siltarummut, talojen vintit ja kellarit sekä luolat ovat otollisia talvehtimispaikkoja. Talvehtimisen aikana lepakot ovat herkkiä häiriöille: jo pienet lämpötilan muutokset tai vaikkapa valo voivat haitata niitä (Speakman ym. 1991, Thomas 1995). Tämän vuoksi on tärkeää, että lepakoiden talvehtimispaikat ovat vakaita ja rauhallisia. Suomen runsaslukuisimpien lajien talvehtimispaikat saattavat olla pitkänkin matkan päässä kesäisistä asuinpaikoistaan. Kuuden lajin (isolepakko, pikkulepakko, vaivaislepakko,
23 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna kääpiölepakko, kimolepakko ja etelänlepakko) uskotaan muuttavan talveksi etelämmäksi ja loppujen jäävän maahamme talvehtimaan (Schober ja Grimmberger 1997, Kyheröinen ym. 2006, Salovaara 2007, Lappalainen 2008). Eri lepakkolajien suhde elinympäristöönsä poikkeaa suurestikin toisistaan. Siipien muoto, kaikuluotausäänen rakenne, tyypilliset saalistusympäristöt, lentonopeus ja ketteryys liittyvät kiinteästi toisiinsa (Fenton 1986, Norberg & Rayner 1987, Bogdanowicz ym. 1999). Esimerkiksi pohjanlepakko on nopea, kestävä ja melko korkealla lentävä laji, jolla on pitkät, suipohkot siivet ja voimakkaat kaikuluotausäänet. Korvayököllä taas on lyhyemmät ja pyöreämmät siivet, hiljainen kaikuluotausääni, valtavat korvat saaliseläinten kuunteluun ja hidas, mutta ketterä lentotyyli hyönteisten jahtaamiseen pinnoilta ja lehvästöstä (Baagøe 1987, Norberg & Rayner 1987). Lentokykynsä ansiosta lepakot voivat liikkua nopeasti paikasta toiseen jopa samankokoisia lintuja pienemmällä energiankäytöllä (Neuweiler 1993, Winter & von Helversen 1998). Liikkuvuus antaa lepakoille mahdollisuuden lukuisten erilaisten elinympäristöjen käyttöön esim. saalistukseen ja vähentää näin riippuvuutta tietyntyyppisestä ympäristöstä. Eri lepakkolajit tosin poikkeavat paljonkin toisistaan kyvyissään ylittää maisemarakenteellisia esteitä esim. lentonopeudessa tai alttiudessa petojen (tyypillisesti pienten haukkojen) saalistukselle (Baagøe 1987, Norberg & Rayner 1987, Jones & Rydell 1994, Fenton 2003). Metsäiset alueet ja erilaisiin vesistöihin liittyvät ympäristöt ovat lepakoille merkittävimpiä elinympäristöjä (Hutson ym. 2001). Muita lepakoiden kannalta erityisen tärkeitä maisemaelementtejä ovat ns. ekologiset käytävät eli eri elinympäristökuvioita yhdistävät rakenteet, kuten puukujat tai pensasaitarivit (Jüdes 1989, Limpens & Kapteyn 1991, Verboom 1998). Nämä käytävät toimivat lepakoille suunnistusapuna esim. pesäpiilon ja saalistusalueiden välillä, saalistusalueena itsessään, tuulensuojana ja pakopaikkana pedoilta (Holmes 1996, Verboom 1998). Maankäytön muutokset vaikuttavat lepakkolajeihin eri tavoin. Pohjanlepakko ja vesisiippa ovat sopeutuvaisimpia muuttuviin olosuhteisiin. Pohjanlepakko lentää korkealla ja nopeasti ja vesisiippa pitkin vesiväyliä, joten ne eivät ole erityisen riippuvaisia esim. sulkeutuneen kasvillisuuden tarjoamasta suojasta. Toisin on elinympäristönsä suhteen vaateliaampien lajien kanssa, jotka viihtyvät pienipiirteisessä elinpiirissä (viiksisiipat, korvayökkö ja ripsisiippa). Nämä lajit kärsivät lentokykynsä, suosimiensa saalislajien ja kaikuluotausääntensä rakenteen takia selvästi enemmän elinympäristön muutoksista (mm. käytävien poistuminen, metsärakenteen muuttuminen yksitoikkoisemmaksi, avonaisen eli turvattoman elinympäristön määrän lisääntyminen) (Baagøe 1987, Mayle 1990, Duchamp & Swihart 2008). Kaikkia lepakoita koskettavia muutoksia ovat myös sopivien piilopaikkojen väheneminen esim. vanhojen rakennusten purkaminen ja onttojen puiden kaataminen sekä elinympäristöjen pirstoutumisesta johtuva elinpaikkojen tuhoutuminen, populaatioiden eristyminen ja lentoreittien katkeaminen (Klausnitzer 1987, Hutson ym. 2001). Pohjoisilla leveyspiireillä parveilu- ja talvipiilot sijaitsevat yleensä erilaisissa ihmisten tekemissä rakenteissa ja ne ovatkin hyvin tärkeitä lepakkopopulaatioiden välisen geenivaihdon kannalta, kunhan vain populaatioiden kulkuyhteydet säilyvät (Kerth ym. 2003, Parsons ym. 2003, Veith ym. 2004, Furmankiewicz & Altringham 2007). Teiden negatiivinen vaikutus voi olla suuri erityisesti hitaasti ja matalalla lentäviin lepakoihin sekä liikenteen tappovaikutuksen että väylien valaisemisen vuoksi (Limpens ym. 2005, Coffin 2007). Erityisen vaarallisissa kohdissa kohtaavat lineaariset maisemaelementit, kuten tielinja ja puurivi tai metsänreuna (Kiefer ym. 1995, Lesi ski 2007, 2008).
24 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna Rakentamista suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi paikallinen valoilmasto säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Erityisen merkittävä lepakoita karkottava tekijä on valaistuksen ajattelematon käyttö, sillä monet lepakot (etenkin siipat ja korvayökkö) karttavat valaistuja ympäristöjä. Valaistut ja suurikokoiset tielinjat ja piha-alueet tuottavat siis hyvin voimakkaan estevaikutuksen lepakoiden liikkumiselle. Tärkeätä on esim. valokeiloja suuntaamalla ja varjostimia käyttämällä valaista pelkästään haluttuja kohteita ja siten tuottaa mahdollisimman vähän hajavaloa. Muita apukeinoja ovat esim. valaisemattomat alikulkusillat, teiden yli kurottuva kasvillisuus ja siltojen valaisemattomat hämäräsuojavyöhykkeet (Bach ym. 2004, Limpens ym. 2005). Jos teiden, asutuksen tai teollisuusalueiden valaistus tunkeutuu lepakoiden lentoreitteinä toimivien viherkäytävien tai saalistusalueiden sisäosiin saakka, ainakin siippatyypin lepakot todennäköisesti katoavat alueelta (esim. Rydell 1992). Lähteet Baagøe, H. J. 1987: The Scandinavian bat fauna: adaptive wing morphology and free flight in the field. Teoksessa: Fenton, M. B., P. Racey & J. M. V. Rayner (toim.), Recent advances in the study of bats, s Cambridge University Press. Cambridge. Bach, L., P. Burkhardt & H. G. J. A. Limpens 2004: Tunnels as possibility to connect bat habitats. Mammalia 68: Bogdanowicz, W., M. B. Fenton & K. Daleszczyk 1999: The relationships between echolocation calls, morphology and diet in insectivorous bats. J. Zool. Lond. 247: Coffin, A. W. 2007: From roadkill to road ecology: A review of the ecological effects of roads. J. Tran. Geogr. 15: Duchamp, J. E. & R. K. Swihart 2008: Shifts in bat community structure related to evolved traits and features of human-altered landscapes. Landscape Ecol. 23: Fenton, M. B. 1986: Design of bat echolocation calls: implications for foraging ecology and communication. Mammalia 50: Fenton, M. B. 2003: Science and the conservation of bats: where to next? Wildl. Soc. Bull. 31:6-15. Furmankiewicz, J. & J. Altringham 2007: Genetic structure in a swarming brown long-eared bat (Plecotus auritus) population: evidence for mating at swarming sites. Cons. Genet. 8: Holmes, M. 1996: Bats and trees in Britain. Teoksessa: Barclay, R. M. R. & R. M. Brigham (toim.), Bats and Forests Symposium, October 19-21, 1995, s Victoria, British Columbia, Canada. Res. Br., B.C. Min. For. Victoria, B.C. Work. Pap. 23/1996. Hutson, A. M., S. P. Mickleburgh & P. A. Racey (koonneet) 2001: Microchiropteran bats: global status survey and conservation action plan. IUCN/SSC Chiroptera Specialist Group. IUCN, Gland & Cambridge. Jones, G. & J. Rydell 1994: Foraging strategy and predation risk as factors influencing emergence time in echolocating bats. Phil. Trans. R. Soc. Lond. B 346: Jüdes, U. 1989: Analysis of the distribution of flying bats along line-transects. Teoksessa: Hanák, V., I. Horácek & J. Gaisler (toim.), European Bat Research 1987, s Charles University Press, Praha. Kerth, G., A. Kiefer, C. Trappmann & M. Weishaar 2003: High gene diversity at swarming sites suggest hot spots for gene flow in the endangered Bechstein s bat. Cons. Genet. 4: Kiefer, A., H. Merz, W. Rackow, H. Roer & D. Schlegel 1995: Bats as traffic casualties in Germany. Myotis 32-33: Klausnitzer, B. 1987: Ökologie der Großstadtfauna. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart & New York. Kyheröinen, E.-M., M. Osara & T. Stjernberg 2006: Agreement on the conservation of the populations of European bats. National implementation report of Finland. Inf. EUROBATS. MoP5.19. Ympäristöministeriö ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Lappalainen, M. 2008: Suomeen uusi nisäkäslaji: Etelänlepakko ilmestyi Hankoon. Suomen Luonto
25 Vihdin Eerolan luontoselvitykset vuonna (8):33. Lesi ski, G. 2007: Bat road casualties and factors determining their number. Mammalia 71: Lesi ski, G. 2008: Linear landscape elements and bat casualties on roads an example. Ann. Zool. Fenn. 45: Limpens, H. J. G. A. & K. Kapteyn 1991: Bats, their behaviour and linear landscape elements. Myotis 29: Limpens, H. G. J. A., P. Twisk & G. Veenbaas 2005: Bats and road construction. Rijkswaterstaat, Dienst Weg- en Waterbouwkunde, Delft, the Netherlands & Vereniging voor Zoogdierkunde en Zoogdierbescherming, Arnhem, the Netherlands. DWW Mayle, B. A. 1990: A biological basis for bat conservation in British woodlands - a review. Mammal Rev. 20: Neuweiler, G. 1993: Biologie der Fledermäuse. Georg Thieme Verlag, Stuttgart. Norberg, U. M. & J. M. V. Rayner 1987: Ecological morphology and flight in bats (Mammalia; Chiroptera): wing adaptations, flight performance, foraging strategy and echolocation. Phil. Trans. R. Soc. Lond. B 316: Parsons, K. N., G. Jones, I. Davidson-Watts & F. Greenaway 2003: Swarming of bats at underground sites in Britain implications for conservation. Biol. Cons. 111: Rydell, J. 1992: Exploitation of insects around streetlamps by bats in Sweden. Funct. Ecol. 6: Salovaara, K. 2007: Kääpiölepakko uusi lepakkolaji Suomessa. Luonnon Tutkija 111(3):100. Schober, W. & E. Grimmberger 1997: The bats of Europe and North America. T.F.H. Publications. Speakman, J. R. 1991: The impact of predation by birds on bat populations in the British Isles. Mammal. Rev. 21: Thomas, D. W. 1995: Hibernating bats are sensitive to nontactile human disturbance. J. Mammal. 76: Veith, M., N. Beer, A. Kiefer, J. Johannesen & A. Seitz 2004: The role of swarming sites for maintaining gene flow in the brown long-eared bat (Plecotus auritus). Heredity 93: Verboom, B. 1998: The use of edge habitats by commuting and foraging bats. IBN Scientific Contributions 10. DLO Institute for Forestry and Nature Research (IBN-DLO), Wageningen. Vihervaara, P. 2004: Lepakoiden esiintymisen vaihtelu Saaristomerellä ja Varsinais-Suomen rannikolla. Turun kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto. Winter, Y. & O. von Helversen 1998: The energy cost of flight: do small bats fly more cheaply than birds? J. Comp. Physiol. B 168:
Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt
Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotKHRONOKSEN TALO. Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja
KHRONOKSEN TALO Linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja Johdanto ja menetelmät: Tehtävänä oli selvittää Pöytyän Päivölän tilalla eli Khronoksen talon pihapiirissä pesimäaikaan tavattava linnusto. Paikka edustaa
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotEPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET
EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve
LisätiedotLinnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella
Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä
LisätiedotRaportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015
Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)
Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotRAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja
LisätiedotHämeenlinnan asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2013
Hämeenlinnan asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2013 Espoo 2013 Hämeenlinnan asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja
LisätiedotTampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008
Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat
LisätiedotPoikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014
Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.
LisätiedotHERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957
HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 KARTOITUSRAPORTTI 17.8.2007 Otsikko: Herrainsuon lepakkoselvitys 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotIlokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotPesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotNurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotLAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008
LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 1.9.2008 Otsikko: Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Kannen kuva: Isoviiksisiippa/Teemu
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotEntisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotFinventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Mattilanmäki. Kartoitusraportti 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotPesimälinnustoselvitys
Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
LisätiedotRaportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015
Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Sisaruspohja. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen &
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotPYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS
LisätiedotKaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys
Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus
Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotMillaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011
Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ
LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajikohtaista
LisätiedotTohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotTarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja
LisätiedotTYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLinnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012
Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotManner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569 Raportti Mäkelä
LisätiedotNurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015
APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotPäivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS
Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotVapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
LisätiedotJOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS. TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta
JOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS MARRASKUU 2010 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lepakot Pohjois-Karjalassa... 1 3. Selvitysalue ja -menetelmät... 2 4. Tulokset... 4 5. Johtopäätökset
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotLUONNOS. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011
LUONNOS Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011 Espoo 2011 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä
LisätiedotPUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki
LEPAKKOSELVITYS 30.9.2014 PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
Lisätiedot