Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Transkriptio

1 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava valmistelevat metsänhoitotyöt, oli tarpeellista selvittää nykyinen tilanne. Kuva 1 Selvitysalue Yleistä liito-oravasta Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain tarkoittamalla liito-oravan lisääntymispaikalla liito-orava saa poikasia. Levähdyspaikassa liito-orava viettää päivänsä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut ja paikalla olevat muut sen edellä mainittuihin tarkoituksiin käyttämät puut. lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut.( MMM & YM 2004.)Direktiivin ja LSL:n tavoitteena on säilyttää liito-oravan lisääntymismahdollisuudet alueella. Uusimmassa kotimaisessa uhanalaisuusselvityksessä liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). 1

2 Tutkimusmenetelmät Selvitysalueelta tutkittiin kaikkien isompien kuusten, haapojen, raitojen, vaahteroiden ja koivujen tyvet. Jätöspuut ja muut havainnot paikannettiin GPS laitteella (Trimble GeoXH), josta koordinaatit siirrettiin MapInfo paikkatieto-ohjelmaan karttaesitysten laatimista varten. Maastotyöt tehtiin pääosin10.3 ja kolme isoa koivua paikannettiin Tehdyt havainnot on esitetty karttaliitteessä. Tulokset Selvitysalueen keskiosassa oli 2013 todettu selvä naaraan ydinreviiri. Pesäpuu oli kuvan 2 ontto koivu. Myös 2014 koivu todettiin asutuksi. Sen ja viereisen vaahteran juurella oli satoja jätöksiä. Edellisenä vuonna todetulla ruokailualueella ei ollut samalla tavoin merkittäviä määriä jätöksiä, johtuen ilmeisesti huomattavasti aikaisemmasta selvitysajankohdasta. Naaraan ei ollut vielä tarvinnut ruokailla poikasten vuoksi normaalia enemmän. Kuva 2 Ontto pesäkoivu Onton koivun vieressä oli kolokoivu, jonka juurella oli myös hieman papanoita kyseisellä kololla oli sinitiaispari, joten se ei voinut olla liito-oravan asuttama. Vuonna 2013 todetun naaraan ydinreviirin ja Tourujoen välissä on kolme isoa koivua, joista yhdessä oli kaksi koloa ( kuva 3), yhdessä huonokuntoinen pönttö josta pursui pesäaineksia ja kolmas jossa ei näyttänyt olevan koloa. Viimeksi mainitun alla oli eniten jätöksiä eli noin sata ja kolokoivun juurella ei lainkaan. Ilmeisen kolottoman koivun merkitys on todennäköisesti toimia kulkuyhteytenä, koska se on muuta puustoa huomattavasti korkeampi (kuva 4) Kuva 3 Kolokoivu 2

3 Kuva 4 Korkea koivu, jonka juurella runsaasti jätöksiä Alueen itäpään varttunutta kuusivaltaista sekametsää kasvavalla kuviolla oli useita jätöspuita. Metsiköllä ei ole naaraan kannalta paljoa merkitystä. Edellisenä vuonna jätöspuita oli huomattavasti vähemmän ja ne saattavat olla alueella epäilemättä osareviiriä pitävän koiraan käyttämiä. Lähteet MMM & YM 204. liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje Pylvänäinen, T. 2011: Kankaan alueen liito-oravat ja linnut.. Pylvänäinen, T. 2013: Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys.. Rassi, P., Hyvärinen. E.,Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010 : Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Liitteet Liite 1: havainnot ortokuvassa 3

4 0 40 metriä 80 Liito-oravahavainnot Kankaalla keväällä 2014 enintään kymmeniä jätöksiä noin sata jätöstä satoja jätöksiä kolopuu pönttöpuu

5 0 40 metriä 80 Liito-oravahavainnot Kankaalla keväällä 2014 enintään kymmeniä jätöksiä noin sata jätöstä satoja jätöksiä kolopuu pönttöpuu