Vanhuspalveluiden muuttuva maailma

Transkriptio

1 YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Hoivapalvelut digiaikaan seminaari Vanhuspalveluiden muuttuva maailma Jaakko Valvanne

2 Kaikki mukaan ja vanhus keskiöön!

3 Sisältö Yhteiskuntapolitiikan ja vanhuspalvelujen muutokset 1970Ł Case EKSOTE Teknologisia ratkaisuja Kurkistus tulevaisuuteen Oppia Jönköpingistä Asiakas keskiöön!

4 Yhteiskuntapolitiikan ja vanhuspalvelujen muutokset 1970Ł Lähde: Simo Koskinen. Gerontologia 2012(4);26:

5 1970 luku standardipalveluita Suomalaisen hyvinvointivaltion lajenemisen kausi Käsite vanhuspolitiikka vakiintui korostettiin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, itsenäisen elämän ja sosiaalisen osallisuuden edelltysten turvaamista yhteiskunnassa Ikäihmiset miellettiin homogeeniseksi ryhmäksi, jonka tarpeita tyydytettiin standardipalveluilla

6 1980 luku monituottajuus Hyvinvointivaltio laajentui ja julkinen vastuu lisääntyi perheenjäsenet vapautettiin hoitovastuusta keskeiset periaatteet: palveluhenkisyys ja palvelujen monipuolistaminen Alkoi laaja keskustelu palvelurakenneuudistuksesta Alettiin kehittää kotona asumisen mahdollistavia koti ja tukipalveluja Uusliberalismin aikaa sosiaalipolitiikka aiheuttaa turhia kulueriä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnista kansalaisille itselleen Hyvinvointipluralismi (welfare mix) monituottajuus alkoi yleistyä myös vanhuspalveluissa

7 1990 luku lama heijastuu Sosiaalisuus alistettiin taloudellisten tavoitteiden alle sosiaalipolitiikan tehtävänä tuottavuus, kilpailukyky, kannustavuus, aktivointi ja joustavuus Taloudellinen puhe korvasi etiikkapuheen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi: juustohöylä, priorisointi laitoshoitoa purettiin, avohoitoa ei lisätty New Public Management palvelujen ulkostaminen, tilaaja tuottaja malli, kilpailuttaminen

8 2000 luku talous keskiössä Monet trendit kiihtyivät: markkinoistuminen, monituottajuus Suhteessa vanhusten määrän kasvuun palvelujen saatavuus heikentyi Ikääntymiseen varautumisesta suuri yhteiskuntapoliittinen haaste vanhuspalvelujen tehostaminen kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikääntymispolitiikka alistettiin täysin taloudelle

9 2010 luku uudistuksen aikaa Onnellisuuspolitiikka subjektiiviset palvelukokemukset ja koettu elämänlaatu kuluerästä voimavaraksi Taloudellistuminen kuitenkin tosiasia tuottava ikääntyminen: palkkatyö, vapaaehtoistyö, omaishoito Sosiaalisen kumppanuuden politiikka ikäihmiset aktiivisia vaikuttajia palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä Tärkeitten uudistusten ja kehittämishankkeiden kausi luotu uusia muotoja vanhustyön käytäntöjen ja palveluketjujen kehittämiseen omaksuttu gerontologisen kuntoutuksen laaja alaisuus kehitetty geronteknologisia käytäntöjä ja kulttuurisia työmuotoja Siirrytty tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen halpuudesta laatuun

10 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Minna Liisa Luoma 10

11 Vanhuspalvelulailla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä

12 Making our health and care systems fit for an ageing population Ten components of care for older people Oliver ym. 2014

13 Case EKSOTE

14

15 Ikäystävällinen, ikäihmisetkin huomioiva kunta (Lähde: Mukaillen Tracking the development of universal metrics to help cities and communities compare and contrast their progress on the design and implementation of age friendly policies, strategies and interventions. An ActiveAge Discussion Paper November 2012). Suomennetut kriteerit Terve Kuopio julkaisun liitteessä, alla linkki acc5 4b0d b eb046f63c&groupId=12167 ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

16 Hyvinvointiasemakonseptin suunnittelu O S A A M I N E N J A T Y Ö N J A K O Palvelukeskittymät ja keskukset Ensihoito ja päivystys Sähköinen asiointi ja palvelut Etäkonsultaatiot Kansalaisten valmennus HYVINVOINTIASEMA Hoito ja palvelut Palvelutarpeen arviointi Tilaratkaisut Viestintä Talous ja IVAvaikutusten arviointi Yhteyskeskus (Contact Center) Monikanavaisuus Liikkuvat palvelut L O G I S T I I K K A ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI Marja Kosonen

17 Yhteyskeskus yhden numeron periaate Hälytyskäynti Hälytyskäynti Videopuhelinyhteys Terveys ja etämonitorointitiedot Turva auttajat ja yöpartio ja tehostettu kotisairaanhoi to ensihoito tieto CALL CENTER Online tieto Kotihoito (päivisin ja iltaisin ) (yö aikaan) ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI Palveluneuvonta, ajanvaraus

18 Alueellisesti koordinoitu kuntoutus tärkein laitosjaksojen lyhentäjä, tärkeä myös kotona asumisen tukena 7 30 vrk Tehostettu palveluasunto Kotikuntoutus Hoito arviointi kuntoutus kotiutus Palveluasunto YLE os Koti Kotikuntoutus Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa jo akuutissa hoidossa ja päätös hoito tai asumispalveluista tehdään kuntoutusjakson, joka jatkuu vielä kotona, tulosten perusteella Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta, koska jatkohoito on tähdätty sairauksista toipumiseen, ei kuntoutukseen Todennäköisesti suurin osa potilaista voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

19 Kotona asumista tukeva kuntoutusprosessi Eksote Kotikäynti TEHOKO Videopuhelinyhteys Terveys ja etämonitoroint Nettiterapeutti CALL CENTER Online Fysio ja toimintaterapeutti Kotikuntoutusohjelma tieto ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI tieto Kotikuntoutusmonitorointi (päivisin ja iltaisin )

20 Teknologisia ratkaisuja

21 (Somero paikallislehti 1/2015) Hilkka Hiltunen on saanut avun turvapuhelimesta.

22

23

24

25 Kuinka paikantava turvaranneke toimii HÄLYTYS Hälytys aktivoituu käyttäjän itse painaessa nappia tai passiivisesti käyttäjän poistuessa ennalta määritellyltä turva alueelta. Turva alueet toimivat satelliitin avulla Rannekkeeseen voidaan asettaa turva alueet, joilta poistuttaessa hälytys aktivoituu automaattisesti. Turva alueiksi määritellään yleensä käyttäjän asunto ja alueet kodin ympärillä, missä käyttäjä tavallisesti liikkuu. Transmission of the GPS position via GPRS to Alarm centre. Tarkka sijaintitieto käyttäjästä GPS satellite postioning on the Vega Alarm Center

26 Kenelle turvaranneke on tarkoitettu Sairaanhoitopiireille, hoitoyksiköille, kunnille ja palvelutaloille kustannustehokkaaksi ratkaisuksi edistää potilaiden turvallisuutta, vapauttaa hoitoresursseja sekä tukea itsenäistä kuntouttavaa liikkumista. Muistisairaiden osalta käytön onnistumiseen vaikuttaa paljon riittävän aikainen käyttöönotto. Palvelun loppukäyttäjiä ovat: ikäihmiset muistisairaat kuntoutujat sairauskohtauksille alttiit liikuntarajoitteiset yksintyöskentelevät

27

28

29

30 Kurkistus tulevaisuuteen

31 Teknologian mahdollisuuksista sosiaali ja terveydenhuollossa Professori Raimo Sepponen Aalto yliopisto, Elektroniikan laitos

32 Raimo Sepponen

33

34

35

36

37

38

39 Raimo Sepponen

40 Raimo Sepponen

41 Raimo Sepponen

42 Raimo Sepponen

43 Raimo Sepponen

44 Raimo Sepponen

45 Raimo Sepponen

46 Raimo Sepponen

47 Raimo Sepponen

48 Raimo Sepponen

49 Raimo Sepponen

50 Raimo Sepponen

51 Raimo Sepponen

52 Raimo Sepponen

53 Oppia Jönköpingistä

54

55 Jönköpingin tulokset Yksi harvoista paikoista maailmassa, missä on onnistuttu koko systeemin muuttamisessa 800 mitattavaa parannnusta yli 8 miljoonan SKR:n säästö Ruotsin halvimmat kustannukset Ruotsin parhaat tulokset Vähän sairauspoissaoloja, vähäinen henkilökunnan vaihtuvuus Göran Henriks

56 Who are we here for? Keitä varten olemme työssä? We are here to increase value for our inhabitants Olemme töissä tuottaaksemme arvoa kuntalaisillemme

57 Koko järjestelmän muutos

58 Kuinka voimme tehdä mahdolliseksi jokaisen vaikuttaa palvelujärjestelmään?

59 Parempi asiakaslaatu Jokainen Parempi ammatillinen laatu Parempi johtamisen laatu Batalden

60 Potilas ykkösasiaksi! Potilas ykkösasiaksi! Göran Henrics

61 Asiakas keskiöön

62 Teknologian vaikutukset sosiaaliseen kolmioon Integroituminen palvelujärjestelmään Kotihoito (R Pieper 1997) Asiakas Läheisapu Tehokkuus Tuki Helpotus Teknologia ja kodin ympäristö Sosiaalinen integroituminen

63 ICT Hypake hanke Digitaalisuuden ja teknologioiden soveltaminen hyvinvointipalveluiden tuottamisessa on vaikuttavaa hoivan ja huolenpidon toteutumisessa sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Tärkeä osa hoivapalvelujen, digitaalisten työvälineiden ja palveluiden muotoilua on hoitajan ja asiakkaan kyky soveltaa näitä uusia digitaalisia työvälineitä ja toimintatapoja arjen vuorovaikutuksessa ja hoitotyössä.

64