Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Transkriptio

1 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2

3 SISÄLLYS I TOIMINTAKATSAUS Jyväskylän yliopiston tehtävä ja arvoperusta Yliopiston kokonaistavoitteet Strategiatyö Laadunvarmistus ja arviointi Organisaatiorakenne ja rakenteellinen kehittäminen Alueellinen vaikuttavuus Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Investoinnit Resurssit Merkittävät yhteistyösopimukset ja -projektit Kansainvälinen koulutusyhteistyö Kansainvälinen kehitystyö...13 II TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tutkimus Jatko- ja tutkijankoulutus Peruskoulutus Aikuiskoulutus Yhteiskunnallinen palvelutehtävä Kansainvälinen koulutusyhteistyö...28 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöksen laskelmien tarkastelu...44 IV SISÄINEN VALVONTA...53 V ALLEKIRJOITUKSET

4

5 I TOIMINTAKATSAUS 1. Jyväskylän yliopiston tehtävä ja arvoperusta Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopisto noudattaa itse toiminnassaan ja edistää eettisiä arvoja. Yliopisto kantaa aktiivisesti vastuuta tasa-arvon sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijakoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laajaalaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. 2. Yliopiston kokonaistavoitteet Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, mihin pyrittäessä kehitetään korkeatasoista kansainvälistä yhteistoimintaa. Kansainvälisiä toimintoja kehitetään kansainvälistymisstrategian ja kansainvälisen kehitystyöstrategian mukaisesti. Laadullisessa ja sisällöllisessä kehittämistyössä korostetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Jyväskylän yliopisto siirtyy kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään alkaen. Uudistettavien opetussuunnitelmien pohjalta painotetaan erityisesti opetuksen laadun kehittämistä niin, että yliopisto on kansainvälisesti arvostetussa kouluttaja-asemassa profiilinsa kannalta tärkeillä koulutusaloilla. Yliopistoa lujitetaan sisäisesti yhteistyöllä ja avoimuudella. Luodaan oma-aloitteisuuteen perustuva valtakunnallinen yhteistyöverkko. 3. Strategiatyö Yliopistossa on tehty 2000-luvun alkuvuosina laajaa, koko yliopiston kattavaa strategiatyötä. Yliopiston hallitus hyväksyi tammikuussa 2002 yliopiston uudistetun, vuoteen 2015 ulot- 5

6 tuvan kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmentävinä osastrategioina on laadittu vuonna 2000 kansainvälistymisstrategia , vuonna 2001 henkilöstöstrategia sekä perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia, vuonna 2002 kansainvälisen kehitystyön strategia, aikuiskoulutusstrategia, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia sekä Chydenius-instituutin ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia. Vuonna 2003 valmistui innovaatiopolitiikka, viestinnän strategiset linjaukset, tietohallintostrategia sekä opiskelijavalintojen kehittämisstrategia. Vuoden 2004 alussa on valmistumassa kielipoliittinen ohjelma. Osastrategioiden valmistelussa on pidetty tärkeänä, että ne linkittyvät kokonaisstrategiaan täsmentäen ja yksityiskohtaistaen sen linjauksia. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat tällöin hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, joka puolestaan täsmentyy toiminta- ja taloussuunnitelma-asiakirjassa suunnittelukauden tavoitteiksi. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan mm. toimintakertomusasiakirjassa. Strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen kokonaisuus luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Vuoden 2003 merkittävin strateginen toimenpide oli uuden rahoitusjärjestelmän luominen. Uusi rahoitusmalli perustuu kokonaisrahoitukseen, jossa otetaan huomioon kaikki rahoituslähteet ja niistä maksettavat menot. Rahoitusmalli ei siten rajaudu kapeasti vain toimintamenomäärärahan jakamisen periaatteisiin. Uuden rahoitusmallin myötä yliopisto on siirtynyt sisäiseen kiinteistömenojärjestelmään. Yhteisten menojen määrä pienenee huomattavasti, mikä helpottaa kustannuslaskentaa ja parantaa kustannustietoisuutta. Rehtorin asettama Kansainvälinen kampus -työryhmä valmisteli toimenpide-ehdotuksen, jolla tuetaan yliopiston kansainvälistymisprosessin syventymistä ja laajentumista kaikilla kolmella yliopiston päätehtäväalueella: tutkimuksessa, koulutuksessa sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella. Työryhmä on määritellyt ehdotuksessaan kansainvälisen kampuksen toiminta-ajatuksen, kansainvälisen toiminnan laadun indikaattorit ja laatinut suunnitelman työn jatkovalmistelusta. Kansainvälisen toiminnan laadun arvioinnin osalta painotetaan kansainvälisen toiminnan integroituneisuutta, suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta, henkilöstön sitoutuneisuutta ja osaamista sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Ehdotus sisältää myös aloitteita fyysisen liikkuvuuden ja virtuaaliliikkuvuuden yhdistämiseksi kansainvälisissä koulutusyhteistyöverkostoissa. Arviointityövälineenä esitetään käytettäväksi laitosten kansainvälisyysportfolioita, jotka nivottaisiin osaksi TTS-prosessia. 4. Laadunvarmistus ja arviointi Yliopistossa tehty arviointityö pohjautuu yliopiston 1990-luvun alkupuolella toteuttamaan kokonaisarviointiin. Vuosina toteutettu opetuksen laadun kehittämishanke luo pohjan rakentaa pysyviä rakenteita opetuksen laadunvarmistukseen. Opinnäytetöiden laadunvarmistusjärjestelmän luomiseksi opinnäytetyöprosessit on vuoden 2003 aikana dokumentoitu, ja valmistumassa on väitöskirjojen ja pro gradu -töiden laatukäsikirjat. Osana opetuksen laadunvarmistusta myös käynnistyville uusille englanninkielisille maisteriohjelmille on luotu arviointikriteeristö. Vuonna 2002 toteutettiin tutkimuksen vahvuusalueiden arviointi. Uusia vahvuusalueita tuettiin kertomusvuonna järjestämällä seminaareja ja vahvuusaluekäyntejä, joissa hyödynnettiin tiedeneuvoston asiantuntemusta mm. mentoroinnin avulla. Yliopiston tutkimuksen vahvuusaluepolitiikkaan kuuluu myös erityisesti kansainvälisten henkisten resurssien vahvistaminen vahvuusalueilla, joihin osoitettiin erillisrahoitusta tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. Kertomusvuonna käynnistettiin toimenpiteet tutkimuksen arvioinnin toteuttamiseksi vuosina

7 5. Organisaatiorakenne ja rakenteellinen kehittäminen Tavoitteena on tehdä rakenteellista kehittämistyötä yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedontuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkitys. Yliopiston rakennetta kehitetään siten, että se luo osaltaan edellytykset korkeatasoisten tulosten saavuttamiselle ja varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset. Toimintatapoja tehostetaan ja joustavoitetaan, jotta uusiin haasteisiin pystytään tarttumaan nopeasti. Vuonna 2003 perustettiin koulutuksen arviointisihteeristö. Yliopiston erillislaitoksessa Chydenius- instituutissa tehtiin kertomusvuonna aktiivista kehittämistyötä, jonka tuloksena se aloitti toimintansa alkaen Kokkolan yliopistokeskuksena. Humanistisessa, kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa tehtiin rakenteellista uudistustyötä, joka konkretisoituu kehittämistoimenpiteiksi vuosien aikana. 6. Alueellinen vaikuttavuus Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin pystytään tarttumaan entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Yliopisto edesauttaa tutkinnon suorittaneita työllistymään ja menestymään työelämässä painottamalla työelämäpalvelujen toiminnassa uraneuvontaa ja yrityspalveluja. Yliopisto tuottaa alueellisia osaajia alueen tarpeisiin. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa kehitetään yhteistyötä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö pohjautuu yhteiseen aluekehitysstrategiaan, jonka käytännön toteutusta koordinoi rehtoreitten johtama korkeakouluyhteistyön johtoryhmä. Vuonna 2003 yliopisto tarjosi työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja erityisesti Jyväskylän seudulla ja Chydenius-instituutin toiminta-alueella Keski-Pohjanmaalla. Jyväskylän yliopiston avointa yliopistotoimintaa on 16 paikkakunnalla. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus on valtakunnallisesti merkittävä koulutuksen järjestäjä. Chydenius-instituutti toteutti kertomusvuonna alueellista palvelutehtävää opettajien aikuiskoulutuksen, täydennyskoulutuksen, alueellisen tutkimustoiminnan, avoimen yliopistotoiminnan sekä informaatioteknologian ja tietotekniikan muuntokoulutuksen aloilla. Instituutista tuli yksi valtakunnan kuudesta yliopistokeskuksesta. Samassa yhteydessä sen nimeksi tuli Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Keskuksen vetovastuu on Jyväskylän yliopistolla. Yhteistyöyliopistoina ovat Vaasa ja Oulu. Yhteistyötä tehdään myös mm. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopisto jatkoi ja monipuolisti vuonna 2003 EU:n rakennerahasto-ohjelmien avulla rahoitettujen aluekehittämishankkeiden toteuttamista. Merkittävänä uutena avauksena yliopisto aloitti liikuntateknologian maisterikoulutuksen Vuokatissa. Koulutus sisältyy Oulun yliopiston koordinoiman Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaan. Opetusministeriö asetti vuonna 2003 selvitysmiehen arvioimaan yliopistojen esitysten pohjalta EU-rahoitteisten maisteriohjelmien alueellista vaikuttavuutta ja niiden perusrahoittamisedellytyksiä. Lähempään tarkasteluun opetusministeriö valitsi 12 ohjelmaa, joista Jyväskylän yliopiston hallinnoimia oli neljä: liikuntabiologinen hyvinvointiteknologia, nanoelektroniikka, digitaalinen media ja tietotekniikka (Kokkola). Selvitykseen perustuvat johtopäätökset tehdään vuoden 2004 aikana. Yliopiston EU-rakennerahastohankkeiden kokonaisvolyymi oli vuonna 2003 noin 9,1 miljoonaa euroa, josta Chydenius-instituutin osuus oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Kokonaisvolyymissa oli edellisvuoteen verrattuna kasvua noin 10 % (0,8 miljoonaa euroa). 7

8 7. Ohjaustapa Yliopiston hallituksen tehtävänä on yliopistolain 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Yliopiston tavoitteena on kytkeä tulossopimusprosessi ja tulosneuvottelut mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Yliopistossa otettiin vuoden 2004 alusta käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä, joka syntyi mittavan kehittämistyön tuloksena ja jonka yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2003 toukokuussa. Kokonaisrahoitusmalli ja entistä suurempi voimavarojen kohdistaminen toimintayksiköille merkitsee sitä, että näiden päätäntävalta laajenee, mutta samalla vastuu terveeseen talouteen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun pohjautuvasta toiminnasta kasvaa. Erityisesti yhteisrahoitteisessa toiminnassa aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusvastuu lisääntyy. Yliopisto on edelläkävijä kokonaisrahoitusmallissa, mikä saattaa heijastua lyhyellä aikavälillä ulkoisen rahoituksen volyymiin. Pidemmällä aikavälillä uutta rahoitusmallia pidetään merkittävänä kilpailuetuna. 8. Toiminnan rahoitus Yliopistolla oli käytettävissä vuonna 2003 opetusministeriön tulossopimuksen mukaista toimintamenorahoitusta yhteensä 98,8 M, josta edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus oli 9,8 M. Normaalikoulun tulossopimusrahoitus oli 8,9 M, johon sisältyi vuodelta 2002 säästynyttä määrärahaa 0,4 M. Vuodesta 2002 yliopiston käytettävissä ollut toimintamenorahoitus kasvoi 9 %. Opetusministeriön toimintamenorahoituksen lisäksi valtaosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan valtion talousarviosta, mutta rahoitus kanavoituu yliopistolle eri rahoittajien kautta. Opetusministeriön muuta rahoitusta kirjattiin 3,2 M, johon sisältyy myös muiden yliopistojen hallinnoimia tutkijakouluvaroja 1,6 M. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen osuus oli 9,4 M, mikä on 8 % enemmän kuin vuonna EU-hankkeisiin liittyvä kokonaisrahaliikenne oli yhteensä 10,6 M, mikä on hieman enemmän kuin vuonna EU-hankkeiden osalta rakennerahastohankkeiden osuus kasvoi ja muiden hankkeiden osuus vastaavasti pieneni. Kokonaissummaan on laskettu rakennerahastohankkeet (9,1 M ) sekä koulutus- ja tutkimusohjelmien varat (1,5 M ). Lisäksi yliopisto sai muuta ulkopuolista rahoitusta 23,5 M, josta liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan osuus oli melkein puolet. Näiden lisäksi käytettävissä oli edellisen vuoden maksullisen toiminnan siirtyviä eriä 1,3 M. Yliopiston ulkopuolisessa rahoituksessa on vakiintunut muutaman vuoden ajan selkeästi kolme päärahoituslähdettä: Suomen Akatemia, EU-rakennerahastohankkeet ja liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta. Yliopiston ja normaalikoulun käytettävissä olleen tulossopimusrahoituksen (107,7 M ) lisäksi vuodelle 2003 kirjattiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä 48 M. Ulkopuolisen rahoituksen määrä pysyi vuoden 2002 tasolla. Kokonaisrahoitus kasvoi 6 %, mikä oli kokonaisuudessaan opetusministeriön tulossopimusrahoituksen osuutta. 8

9 Taulukko Toimintamenorahoitus (käytettävissä ollut) 98,8 90,8 82,5 Normaalikoulu (käytettävissä ollut) 8,9 8,9 8,5 OPM:n muu rahoitus 3,2 2,9 2,6 Suomen Akatemia 9,4 8,6 6,8 EU:rakennerahastohankkeet 9,1 8,3 8,7 EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmat 1,5 1,8 2,1 Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta 11,3 10,9 10,9 Muu ulkopuolinen rahoitus 12,2 14,2 14,4 Edellisen vuoden maksullisen toiminnan siirtyneet varat 1,3 1 1,2 Yhteensä 155,7 147,4 137,7 9. Investoinnit Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat tiloihin. Uudisrakennushankkeina valmistuivat vuoden 2003 aikana Viveca, josta sai tiloja liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, ja Opinkivi (ylioppilastalon laajennus). Opinkivi-rakennukseen sijoittuivat koulutuksen arviointisihteeristö ja koulutuksen tutkimuslaitos. Edelleen kertomusvuonna saatiin valmiiksi vanhan normaalikoulun ala-asteen peruskorjaus. Rakennukseen sijoittuivat varhaiskasvatuksen laitos ja osia opettajankoulutuslaitoksesta. Uutena hankkeena käynnistyi NanoScience-keskuksen rakentaminen. Sen odotetaan valmistuvan elokuussa Vuoden 2003 aikana saatiin valmiiksi S- ja G-rakennusten peruskorjausten hankesuunnitelmat. Hankkeiden toteutus ajoittuu vuosille Resurssit Henkilöstö Yliopisto on ottanut huomioon Valtioneuvoston periaatepäätöksen Valtion henkilöstöpolitiikan linjan ( ), jossa korostetaan hyvin hoidetun henkilöstöpolitiikan ja hyvän johtamisen merkitystä julkisen hallinnon tuloksellisuuden, palvelukyvyn ja kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Jyväskylän yliopistossa henkilöstöä pidetään sen arvokkaimpana voimavarana. Osaava ja sitoutunut henkilöstö luo edellytykset yliopiston tulokselliselle ja korkealaatuiselle kansalliselle ja kansanväliselle toiminnalle. Jokainen henkilö nähdään yksilönä, joka lisää yhteisön moninaisuutta. Yliopisto käynnisti vuonna 2002 johtamisen laatuhankkeen (JOPLAA) laitosjohdon, tiedekuntien, erillislaitosten johtokuntien ja yliopiston hallituksen uudelle kolmivuotiskaudelle. JOPLAA-hankkeessa arvioidaan ja kehitetään vakiintuneita johtamiskäytäntöjä prosesseina. Toimintaan sisältyy sekä kouluttautumista johtamisen eri alueille (mm. talous-, henkilöstö- ja pedagoginen johtaminen) että oman työyhteisön kehittämistehtäviä. Kertomusvuonna hankkeessa keskityttiin erityisesti johtamisen arvoihin ja etiikkaan, rekrytointiin ja kehityskeskustelukulttuurin luomiseen sekä viestintään. Henkilöstöjohtamista kehitettiin vuonna 2003 myös yliopistossa käynnissä olevan esimiestehtävissä toimiville päälliköille suunnatun työhyvinvoinnin johtamisen ja esimiestaitojen koulutusohjelman (Kaikkiko kun- 9

10 nossa?) avulla. Ohjelma on valtiokonttorin tukema. Yliopisto oli ainoana yliopistona mukana myös valtionvirastojen pilottihankkeessa Arvot arkeen. Pilottivaiheen jälkeen tavoitteena on ylläpitää ja edistää korkeaa virkamiesmoraalia etsimällä keinoja arvojen sisällyttämiseksi osaksi käytännön toimintaa. Henkilöstön määrä oli yhteensä Henkilökunnan lukumäärässä ja tehdyissä henkilötyövuosissa mitattuna henkilöresursseissa tapahtui hienoista kasvua, joskin muutos vuoteen 2002 verrattuna ei ole merkittävä. Pysyvän henkilökunnan osuus koko henkilökunnasta pysytteli lähes samalla tasolla (50,3 %) kuin vuonna 2001( 50,8 %) ja vuonna 2002 (49,9 %). Yliopistoon perustettiin 52 uutta pysyvää virkaa. Vastaavasti lakkautettiin 29 virkaa. Virkoja perustetaan aina, kun tehtävä muuttuu pysyväisluonteiseksi ja pysyvä rahoitus varmistuu. Eritystä huomiota kiinnitettiin yksiköihin, joissa määräaikaisia virkasuhteita on paljon: mikäli määräaikaisessa virkasuhteessa hoidettava tehtävä katsottiin pysyväksi, siihen perustettiin virka. Taulukko 2. Tehdyt henkilötyövuodet Jyväskylän yliopistossa ja kaikissa yliopistoissa yhteensä vuosina Opetushenkilökunta Budjettivaroin Ulkopuolisin varoin Yhteensä Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus , , , , , , , , ,85 Tutkimushenkilökunta Budjettivaroin Ulkopuolisin varoin Yhteensä Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus , , , , , , , , ,13 Muu henkilökunta Budjettivaroin Ulkopuolisin varoin Yhteensä Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus , , , , , , , , ,95 Koko henkilökunta Budjettivaroin Ulkopuolisin varoin Yhteensä Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus , , , , , , , , ,54 10

11 Taulukko 3. Pysyvä henkilökunta v (m=miehet, n=naiset, y=yhteensä) m n y m n y m n y Opetushenkilökunta professorit assistentit ja yliass lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilök Muu henkilökunta Yhteensä Taulukko 4. Määräaikainen henkilökunta v (m=miehet, n=naiset, y=yhteensä) m n y m n y m n y Opetushenkilökunta professorit assistentit ja yliass lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilök Muu henkilökunta Yhteensä Naisten osuus henkilökunnan kokonaismäärästä kasvoi hieman vuonna 2003 vuoteen 2002 verrattuna ollen 53,7 % (vuonna ,1 % ja vuonna %). Ulkomaalaisten osuus henkilökunnasta oli 2,72 %. Henkilöstön keski-ikä oli 40,9 vuotta (vuonna ,7 vuotta), miehillä 40.8 vuotta (40,5 vuotta vuonna 2002) ja naisilla 41,0 vuotta (41,0 vuonna 2002). Vakinaisesta henkilöstöstä vuotiaiden ikäryhmän osuus (47,2 %) on huomattavan suuri. Ainakin neljäsosa (26,8 %) yliopiston vakinaisesta henkilökunnasta siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on ollut 59,5 vuotta, ja mikäli tilanne ei oleellisesti muutu, kymmenen vuoden jaksolla eläkkeelle siirtyvien määrä voi olla jo lähes puolet vakinaisesta henkilöstöstä. Taulukko 5. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin vuonna 2003 ikäryhmät lukumäärä %-osuus alle 50-vuotiaat , vuotiaat ,2 Yhteensä ,0 11

12 Yliopiston henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisen ohjelman linjauksien konkretisointia jatkettiin tiedekunnittain sekä aine- ja erillislaitoksittain täsmennetyiksi, vuosittain toimintakertomuksissa sekä tulossopimusneuvottelujen yhteydessä arvioitaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Kertomusvuonna jatkettiin myös virkarakenteen kehittämistä ja valmisteluja uuteen palkkausjärjestelmään siirtymiseksi. Henkilöstökoulutus järjesti kertomusvuonna 34 kurssia tai tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 950 henkilöä. Toimitilat tiloja. Edellisen vuoden lopussa yliopis- Yliopistolla oli vuoden 2003 lopussa htm 2 tolla oli käytössään tiloja yhteensä htm 2.. Taulukko 6. Jyväskylän yliopiston toimitilojen jakautuminen tiedekunnittain Tiedekunta pinta-ala Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Erillislaitokset Normaalikoulu ala-aste Normaalikoulu yläaste ja lukio Muut tilat Yhteensä Kertomusvuonna yliopiston kaikki tilat inventoitiin ja luotiin huonerekisteri. Lisäksi valittiin tietojen käsittelyä varten tilahallintaohjelma, jolla tehtiin rakennuskohtaiset tilabudjetit ja laitoskohtaiset budjetit tulosneuvottelujen pohjaksi. Vuoden 2003 aikana valmisteltiin siirtyminen sisäiseen vuokrajärjestelmään alkaen. Käyttöomaisuus Yliopiston käyttöomaisuuden tasearvo oli tilinpäätöksessä 10,2 M, mikä on hieman pienempi kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Yksittäisissä tasearvoissa ei ole merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tasearvot ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan, mikä osoittaa, ettei yliopisto ole pystynyt uusimaan laitekantaansa. 11. Merkittävät yhteistyösopimukset ja -projektit Kertomusvuonna solmittiin Teknillisen korkeakoulun, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sekä yliopiston välillä nanotieteitä ja -teknologiaa koskeva yhteistyösopimus, joka tähtää laaja-alaisen, kansallisen nanotieteiden ja -teknologian tutkimus- ja tutkijankoulutusohjelman toteuttamiseen lähivuosina. Tavoitteena on kehittää yhteistoiminnassa alan poikkitieteellistä tutkimusta ja tutkijankoulutusta sekä parantaa alan yritystoiminnan toiminta- 12

13 edellytyksiä. Merkittävänä alueellisena sopimuksena solmittiin yliopiston, Keski-Suomen yrittäjät ry:n ja pohjoisen Keski-Suomen kuntien välinen yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on tukea Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallista tehtävää ja aluekehitystyötä pohjoisessa Keski- Suomessa sekä edistää osapuolten yhteistyötä aluekehityksen tukemiseksi. 12. Kansainvälinen koulutusyhteistyö Kertomusvuonna kansainvälistä koulutusyhteistyötä kehitettiin laadullisesti syventämällä yhteistyötä valikoitujen partneriyliopistojen kanssa sekä ohjaamalla laitoksia suunnitelmalliseen kansainväliseen toimintaan, joka tukee yksikön/oppiaineen tavoitteiden saavuttamista ja nivoutuu yksikön muuhun toimintaan. Tavoitteeksi asetettiin, että kasvava osa kansainvälisestä opiskelija- ja opettajaliikkuvuudesta tapahtuu erilaisten yhteistyöverkostojen puitteissa. Kokonaisstrategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto edisti kansainvälistä verkottumistaan sekä solmimalla uusia yhteistyösopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa että syventämällä yhteistyötä olemassa olevien verkostojen puitteissa. Koko yliopistoa koskevat opiskelijavaihtoa ja opetusvierailuja sisältävät sopimukset solmittiin Varsovan yliopiston (Puola) ja Reginan yliopiston (Kanada) kanssa. Syksyllä 2003 käynnistettiin lukuisia opiskelija- ja opettajavaihtoa koskevia yhteistyöneuvotteluja. Laitos- ja tiedekuntakohtaisia yhteistyösopimuksia solmittiin myös Sokrates /Erasmus-ohjelman ulkopuolella, joista esimerkkeinä liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen sopimus Manitoban yliopiston (Kanada) kanssa ja kemian laitoksen sopimus La Sapienzan yliopiston (Italia) kanssa. Syksyn 2003 tulosneuvotteluissa tiedekuntien kanssa sovittiin siitä, että opetuksen kansainvälinen ulottuvuus lisääntyy ja ulkomailla opiskelun mahdollisuus säilyy kaksiportaisen mallin mukaisiin tutkintoihin siirryttäessä. Kansainvälisten opintojen suunnitelmallisuus ja ihanteellinen ajoitus turvataan sisällyttämällä kansainvälistyminen osaksi henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadintaa. Opetusvierailuja yliopiston ulkomaisiin sopimusyliopistoihin, pääasiassa Euroopan ulkopuolelle tuettiin edelleen. Vierailujen tuloksena yhteistyö monipuolistui ja tiivistyi perinteisten opiskelijavaihtoyliopistojen kanssa. Yliopiston vieraskielinen opetustarjonta lisääntyi uudella englanninkielisellä monitieteisellä maisteriohjelmalla Master s Programme in Nanoscience, joka toteutetaan matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan laitosten yhteistyönä. Myös monitieteistä englanninkielistä kehitystyön maisteriohjelmaa Master s Programme in Development and International Cooperation valmisteltiin, ja ohjelman ensimmäinen haku käynnistettiin syksyllä Erasmus-hankkeiden ohella yliopisto koordinoi mm. Comenius- ja Lingua-hankkeita. Yliopisto osallistui partnerina Sokrates-ohjelman temaattisiin verkostoihin sekä Grundtvig-, Minerva-, EU-Kanada- ja EU-USA -hankkeisiin. Myös pohjoismainen yhteistyö Nordplus- ja Nordlys-ohjelmien rahoituksella jatkui vilkkaana. 13. Kansainvälinen kehitystyö Osallistuminen kansainväliseen kehitystyöhön on osa yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Yliopisto osallistui koordinaattorina tai partnerina laajoihin opetusalan yhteistyöhankkeisiin mm. Sambiassa, Etelä-Afrikassa, Vanuatulla, Nepalissa ja Serbia-Montenegrossa. Vuoden 2003 lopulla yliopisto solmi sopimukset monivuotisista opetusalan hankkeista Bosniassa ja Hertsegovinassa sekä Kosovossa. Yliopiston strategisena tavoitteena on hyödyn- 13

14 tää näin kehittyviä yliopistollisia yhteyksiä myös muuhun akateemiseen kanssakäymiseen esimerkiksi Balkanin uudelleenrakentamisessa. Yliopiston kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisen kehitystyön välisen yhteyden kehittäminen ja tuotteistaminen oli kansainvälisen kehitystyön painopistealueena. Tähän liittyvä valtakunnan tason toiminta kohdistui vaikuttamiseen maamme uuden kehityspoliittisen ohjelman sisältöön siten, että myös siinä huomioidaan yliopistot ja akateeminen yhteisö keskeisenä voimavarana maamme kehitystavoitteita toteutettaessa. Maakunnan tasolla toimintaa toteutettiin MASTO (Maakunnan strategisen kansainvälisen asemoitumisen lähtökohdat) -ohjelman kautta kahdeksan tulevan EU-maan ja niistä identifioitavien yhteistyömaakuntien ja -yliopistojen kanssa. Yliopiston tasolla oman organisatorisen valmiuden kehittäminen tarkoitti yliopiston oman kansainvälisen kehitystyön strategian syventämistä. Yliopisto sai opetusministeriöltä rahoituksen vuosien aikana toteuttavan, maassamme alallaan ensimmäisen Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelman toteuttamiseen. Ohjelman suunnittelu, opetushenkilökunnan rekrytointi sekä opiskelijoiden kansainvälinen haku aloitettiin kertomusvuoden aikana. Ohjelma käynnistyy , ja sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus paitsi kansallisen kehityspoliittisen resurssin rakentamisessa myös yliopiston verkostoitumisessa sekä akateemisesti että kehityshankkeiden toteuttajana. Marraskuussa yliopiston edustaja osallistui Johannesburgissa järjestettyyn historialliseen, 52 Afrikan maata kattavan NEPADin (New Partnership for Africa s Development) ministerikonferenssiin, missä päätettiin (NEPAD)-Afrikan ensimmäisestä tiede- ja teknologiastrategiasta sekä siihen liittyen tutkimuksen ja kehityksen huippuyksikköjen perustamisesta. Jyväskylän yliopistolla on Suomessa keskeinen rooli rakennettaessa toimintayhteyksiä suomalaisen ja afrikkalaisen tiedeyhteisön välille. Tätä varten on Jyväskylän yliopiston aloitteesta muodostettu UniPID (University Partnership in International Development) -organisaatio kattaen useimmat maamme yliopistot. Yliopisto osallistui YK:n vuoden huipputapahtuman Tietoyhteiskunta -huippukokouksen (World Summit on Information Society) kansalliseen valmisteluun. Yliopisto osallistui itse päätapahtumaan Genevessä joulukuussa laajalla asiantuntijaryhmällä ja organisoi suomalaisten yliopistojen yhteisesiintymisen näyttelytilassa elearning Finland -teeman alla. II TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 1. Tutkimus Yliopiston keskeinen tavoite on tutkimuksen vahvistaminen siten, että se kaikilla aloilla ylittää valtakunnallisen keskitason ja tulee kansainvälisesti entistä kiinnostavammaksi. Suomen Akatemian arvioimien tutkimuksen huippuyksiköiden (Evoluutioekologia, Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät, Ydin- ja materiaalifysiikka, Mielen historia sekä Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka) lisäksi hallitus nimesi (hallituksen päätös ) sisäiseen arviointiin pohjautuen uudet tutkimuksen vahvuusalueet: ihmisen vanhenemisen tutkimus, kielenoppiminen ja kielenopetus, kognitiivinen musiikkitiede, rakennekemia, tieteellinen laskenta ja teolliset sovellukset sekä politiikan teoria ja politiikan analyysi. Uusia vahvuusalueita tuettiin järjestämällä seminaareja ja vahvuusaluekäyntejä, joissa hyödynnettiin tiedeneuvoston asiantuntemusta mm. mentoroinnin avulla. Vahvuusaluepolitiikkaan kuuluu myös erityisesti kansainvälisten henkisten resurssien vahvistaminen vahvuusalueilla, joihin osoitettiin erillisrahoitusta tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. 14

15 Laadulla kilpaillussa tutkimusrahoituksessa yliopisto menestyi hyvin. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi edelliseen vuoteen nähden 7,8 % 10, 2 milj. eurosta 11,0 milj. euroon. Lisäksi Agora Center koordinoi Suomen Akatemian sosiaalisen pääoman tutkimusohjelmaa. Sitra on myös nousemassa merkittäväksi rahoittajaksi erityisesti sosiaalista pääomaa ja sosiaalisia innovaatioita koskevissa hankkeissa, joita toimintavuonna toteutettiin etenkin PsykoCenterissä ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. EU:n kuudes puiteohjelma käynnistyi vuonna Ensimmäisissä hauissa yliopisto menestyi hyvin ollen mukana kymmenessä hankkeessa, joista koordinaattorina kahdessa hankkeessa. Eniten hankkeita on fysiikan sekä bio- ja ympäristötieteiden laitoksilla. Uusista hankemuodoista haastavin on laaja huippuosaamisen verkosto Kaleidoscope (Technologyenhanced learning and access to cultural heritage), jossa on mukana koulutuksen tutkimuslaitos. Muissa hankemuodoissa eniten hankkeita on Kohdennetuissa tutkimus- ja innovointihankkeissa (3 hanketta) sekä Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus -osiossa (3 hanketta). Tekes-rahoituksen volyymi oli kertomusvuonna 4,1 milj. euroa (30 hanketta). Volyymi laski hieman edelliseen vuoteen nähden (4,8 milj. euroa, 20 hanketta vuonna 2002). Hyvinvointiteknologian ja käyttäjäystävälliseen tietoyhteiskuntaan tähtäävien hankkeiden rahoitus kasvoi. Merkittävä uusi avaus oli historian ja etnologian laitoksen mukana olo ensimmäistä kertaa Tekes-rahoitteisessa hankkeessa. Kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteutetaan mm. INTAS ja Leonardoohjelmien puitteissa. Koulutuksen tutkimuslaitos koordinoi laajaa eurooppalaista ammatillisen koulutuksen arviointihanketta, jota rahoitetaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta. Täydennyskoulutuskeskus on jo useita vuosia toteuttanut EU:n kielikoulutukseen liittyviä hankkeita. Yliopistossa bioenergia-alan tutkimusta tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Ennakkotiedon mukaan Suomessa julkaistujen referoitujen artikkeleiden määrä laski edellisvuodesta 1,6 %. Ulkomailla julkaistujen referoitujen artikkeleiden määrä puolestaan kasvoi 10,9 %. Taulukko 7. Referoidut artikkelit vuosina Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Kaikki yhteensä Vuosi Kaikki JY % Kaikki JY % Kaikki JY % -osuus -osuus -osuus , , , , , , , , , , , , Muutos ,1-12,2 5,3-12,3 4,3-12,3 2. Jatko- ja tutkijankoulutus Yliopisto on kehittänyt määrätietoisesti tutkijakoulutusta. Kertomusvuonna yliopisto koordinoi seitsemää opetusministeriön osarahoittamaa tutkijakoulua ja oli mukana 41 muiden yliopistojen koordinoimissa -kouluissa. Opetusministeriön paikkoja oli 102 (16,8 % kaikista OPM:n rahoittamista paikoista). Yliopiston oma kokonaispanostus tutkijakoulutukseen oli 1,4 miljoonaa euroa (36,5 % koko tutkijakoulutusrahoituksesta). Rehtorin osoittaman rahoituksen piirissä oli yhteensä 81 jatko-opiskelijaa. Tutkijakoulutuksen laadukkuudesta kertovat Jyväskylän yliopistossa toimivat EU:n 15

16 hyväksymät nelivuotiset tohtorikoulut. Kaikkiaan näitä kouluja on Jyväskylän yliopistossa kolme. Lisäksi syksyn 2003 tulosneuvotteluissa tiedekuntien kanssa sovittiin, että tiedekunnat laativat seuraavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaansa ulkomaisten jatko-tutkintoopiskelijoiden rekrytointisuunnitelman. Jatko- ja tutkijankoulutuksessa tavoitteena on kasvattaa tohtorintutkintojen määrää siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 112 tohtorintutkintoa/vuosi. Vuonna 2003 suoritettiin yhteensä 106 tohtorintutkintoa. Tohtorintutkintoja suoritettiin 24,7 % enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Tutkintoja suoritettiin vuonna ,66 tutkintoa/professori, mikä ylittää valtakunnallisen keskiarvon (0,57 tutkintoa/ professori). Vuonna 2003 jatko-opiskelijoita oli 1 714, mikä on 30,0 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Taulukko 8. Suoritetut jatkotutkinnot vuosina sekä keskimääräiset tohtorintutkintotavoitteet vuosina erotus 1) Humanistinen ala Kasvatustieteellinen ala Kauppatieteellinen ala ) + 1,3 Liikuntatieteellinen ala ,6 Luonnontieteellinen ala ) -11,6 Psykologian ala ,3 Terveystieteiden ala Yhteiskuntatieteellinen ala ,6 Yhteensä Vuosina suoritettuja tohtorintutkintoja keskimäärin suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 4 ja 3) 6 tutkintoa Taulukko 9. Jyväskylän yliopistossa suoritettujen tohtorintutkintojen osuus kaikissa Suomen yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista sekä tohtorin tutkinnot/professorit Tutkinnot Tutkinnot/professori Kaikki JY %-osuus Kaikki JY ,04 0,55 0, ,92 0,56 0, ,43 0,57 0,66 Keskimäärin ,46 0,56 0,65 Kertomusvuonna tohtoritavoitteestaan jäi jälkeen luonnontieteellinen koulutusala, jolle oli asetettu yliopiston korkein tohtoritutkintotavoite. Kuitenkin valtakunnallisesti tarkasteltuna Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen ala tuottaa tohtoreita yksikön kokoon nähden eniten. Vuonna 2003 tohtorintutkinnon suorittaneiden keski-ikä (kaikki kertomusvuonna väitelleet) oli 37,9 vuotta (vuonna ,1 vuotta ja vuonna ,2 vuotta). Moni tohtorin- 16

17 tutkinnon suorittanut on opiskellut oman työnsä ohessa kehittäen ammattitaitoaan, mitä työtä yliopisto pitää arvokkaana. Tohtorintutkinnon suorittaneiden keski-ikä oli alhaisin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (31,7 vuotta) ja korkein kasvatustieteiden tiedekunnassa (48,6 vuotta). Tavoitteena on alentaa tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2004 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2007 mennessä. Asetetusta tavoitteesta jäätiin hieman. Vuonna 2003 tämän ryhmän keski-ikä oli 32,6 vuotta. Koko tulossopimuskautta tarkasteltaessa vuosien keskimääräinen tohtorintutkintotavoite ylitettiin humanistisella, kasvatustieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla. Keskimääräinen tavoite saavutettiin terveystieteiden alalla. Sen sijaan liikuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä, psykologian ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla tavoitteesta jäätiin hieman. Tilastokeskuksen tilaston mukaan tohtorintutkinnon ajalla suorittaneista työllisiä vuoden 2001 lopussa oli 89,4 % ja työttömiä 2,8 %. Alueellisesti tohtorit ovat sijoittuneet lähinnä Keski-Suomeen (53,4 %) ja Uudellemaalle (19,3 %). Taulukko 10. Tunnuslukuja koulutusaloittain vuonna 2002 ja 2003 Humanistinen ala Vuosi 2003 Vuosi 2002 Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 17,62 17,05 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 20,75 18,75 Opiskelijoita Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 138,09 160,07 Perustutkintoja/opettaja 2,49 2,32 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,58 0,47 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 2,89 3,42 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat 8 13 Kasvatustieteiden ala Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 14,50 16,73 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 15,79 14,49 17

18 Opiskelijat Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 129,59 118,97 Perustutkintoja/opettaja 1,70 1,93 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,67 0,56 Tieteelliset julkaisut (ref), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 3,22 3,39 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat 3 3 Kauppatieteellinen ala Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 9,69 10,21 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 11,94 12,07 Opiskelijat yhteensä Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 103,66 87,77 Perustutkintoja/opettaja 2,66 3,12 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,44 0,39 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 4,33 2,78 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat 2 2 Liikuntatieteellinen ala Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 100,00 100,00 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 100,00 100,00 Opiskelijat yhteensä Opintoviikkoja

19 Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 200,24 198,55 Perustutkintoja/opettaja 1,84 1,61 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,58 0,62 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 5,25 4,08 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat 14 5 Luonnontieteellinen ala Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 17,43 15,46 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 15,48 13,03 Opiskelijat yhteensä Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 122,08 121,77 Perustutkintoja/opettaja 1,72 1,44 Jatkotutkintokoulutus Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,83 0,86 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 7,70 5,30 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat Psykologian ala Tutkintoja alempia tutkintoja 1 perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 28,73 26,42 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 27,78 42,86 Opiskelijoita yhteensä Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv)

20 Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 78,00 100,09 Perustutkintoja/opettaja 2,48 2,32 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,56 0,67 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 7,11 8,00 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat 1 4 Terveystieteiden ala Tutkintoja alempia tutkintoja 4 1 perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 17,33 13,14 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 8,33 7,50 Opiskelijoita yhteensä Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 133,54 119,33 Perustutkintoja/opettaja 2,38 1,86 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,43 0,43 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 6,00 6,00 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille 2 - ulkomaiset vieraat 1 1 Yhteiskuntatieteellinen ala Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 7,49 7,68 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 11,11 8,51 Opiskelijoita yhteensä Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettirahoitus) Perustutkinnon kustannus

21 Opintoviikon kustannus 78,30 78,10 Perustutkintoja/opettaja 2,37 2,43 Jatkotutkintokoulutus (budjettirahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,91 0,73 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 7,27 7,45 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat 2 KOKO YLIOPISTO Tutkintoja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % 9,96 9,67 tohtorin tutkintoja valtakunnallinen osuus % 8,43 7,92 Opiskelijoita yhteensä Opintoviikkoja Opetushenkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv) Perustutkintokoulutus (budjettrahoitus) Perustutkinnon kustannus Opintoviikon kustannus 122,66 121,78 Perustutkintoja/opettaja 1,76 1,69 Jatkotutkintokoulutus (budjettrahoitus) Jatkotutkinnon kustannus Tohtorin tutkinnot/professori 0,66 0,59 Tieteelliset julkaisut (ref.), joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut/professori 5,78 4,74 Kv. opettaja- ja tutkijavierailut (yli 2 vk.) - vierailut ulkomaille ulkomaiset vieraat Perustutkintokoulutuksen kustannukset/ ylemmät kk-tutkinnot kolmen vuoden ka Jatkotutkintokoulutus-tulosalueen kustannukset/ tohtorin tutkinnot kolmen vuoden ka Täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopistoopetukseen osallistuneiden määrä Avoin yliopisto-opetus (netto) Täydennyskoulutus

22 Taulukko 11. Tulosalueittaiset kustannukset vuonna 2003 Yhteensä Budjetti Budjettirahoitus rahoituksen osuus % Koulutus ,07 Perustutkintokoulutus ,33 Aikuiskoulutus ,85 Tutkimus ,01 Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus ,82 Koulutukseen liittymätön tutkimus ,43 Yhteiskunnalliset palvelut ,70 Yhteensä ,75 3. Peruskoulutus Peruskoulutuksessa opetuksen laadun kehittämisen tavoitteena on, että yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. Kertomusvuonna päättyi vuosina toteutettu opetuksen laadun kehittämishanke. Hankkeen aikana luotiin pohja rakentaa pysyviä rakenteita opetuksen laadunvarmistukseen. Opinnäytetöiden laadunvarmistusjärjestelmän luomiseksi opinnäytetyöprosessit dokumentoitiin, ja valmistumassa on väitöskirjojen ja pro gradu -töiden laatukäsikirjat. Opetuksen laadun kehittämiseen liittyy keskeisesti myös virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäminen. Virtuaaliyliopistohanke on jatkanut toimintaansa yhdessä opetuksen laatuhankeen kanssa. Tavoitteena on integroida tieto- ja viestintätekniikan käyttö normaaliksi osaksi opetuksen laadun ja laajemmin osaksi koko yliopiston perustehtävien kehittämistä. Näin luodaan pohja myös yliopistojen verkostotoiminnalle sekä valtakunnallisen ja kansainvälisen verkko-opetustarjonnan kehittämiselle. Verkko-opiskeluympäristöjen käyttäjämäärät osoittavat, että verkko-opetuksessa on siirrytty yksittäisistä kokeiluista laajamittaiseen käyttöön. Tilanne kuitenkin vaihtelee tiedekunnittain. Aktiivisimpia ovat humanistinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta, jotka ovat laatineet tieto- ja viestintätekniikan strategiat. Erillislaitoksista varsinkin avoin yliopisto ja Chydenius-instituutti ovat innovatiivisia verkko-opetuksen kehittäjiä. Vuonna 2003 tutkimus- ja rekrytointipalvelut organisoi 9 työnhakua ja työllistymistä käsittelevää koulutustilaisuutta, joissa kävi yhteensä 556 opiskelijaa. Ainelaitoksilla pidettiin 26 sivuainevalintoja ja uraohjausta käsittelevää tilaisuutta, joissa oli läsnä 390 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä. Opiskelijoille välitettiin 1330 työpaikkaa. Henkilökohtaisessa uraneuvonnassa kävi noin 350 opiskelijaa. Yliopistoon opiskelemaan hakeutuvat edustavat kaikkia Suomen maakuntia, joskin opiskelemaan pyritään lähinnä Keski-Suomen (25 %), Uudenmaan (10 %), Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon alueelta. Vuonna 2003 peruskoulutuksen vuosiotto oli yhteensä opiskelijaa, mikä on 36,2 % enemmän kuin 5 vuotta aiemmin. Peruskoulutukseen hakemuksia tuli eli aloituspaikkaa kohden noin 7. Yliopisto säilytti siten asemansa Suomen suosituimpien yliopistojen joukossa. Valintakokeeseen osallistumisia oli yhteensä Opintonsa aloittaneiden keski- 22

23 ikä on edelleen korkea, 22,4 vuotta (ilman erillisrahoitteista maisteri- ja muuntokoulutusta). Se on kuitenkin edellisestä vuodesta hieman laskenut. Opiskelijavalintoja kehitetään siten, että opiskelijoiksi rekrytoidutaan keskimäärin kaksi vuotta nykyistä nuorempina. Keski-iän alentamiseksi opintoihin ohjautumisen tiedottamista lisätään ja tiedotuksen sisältöä kehitetään. Perustutkintoa opiskelevia oli kertomusvuonna , mikä on 12,1 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Vuonna 2003 valmistui yhteensä 367 kandidaattia ja 1236 maisteria (1,76 tutk./opettaja). Maisterintutkintoja suoritettiin enemmän kuin koskaan. Yliopiston maisteritutkintotavoitteeksi oli asetettu 1 110, joten määrä ylittyi yli 11 prosentilla. Kahdeksasta koulutusalasta seitsemällä keskimääräiset tutkintotavoitteet ylitettiin selvästi. Liikuntatieteellisellä koulutusalalla tavoitteesta jäätiin vain yhden maisterin verran. Taulukko 12. Vuosina suoritetut perustutkinnot sekä perustutkintotavoite vuosina keskimäärin/vuosi erotus 1 Humanistinen ala Kasvatustieteellinen ala Kauppatieteellinen ala ) +14,3 Liikuntatieteellinen ala Luonnontieteellinen ala ) -13 Psykologian ala ,6 Terveystieteiden ala ,3 Yhteiskuntatieteellinen ala ,6 Yhteensä ) ,3 1) Vuosina suoritettuja maisterintutkintoja keskimäärin suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 45 ja 3) 50 tutkintoa. Taulukko 13. Jyväskylän yliopistossa suoritettujen maisterintutkintojen osuus kaikissa Suomen yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista sekä maisterin tutkinnot/opettajat vuosina Tutkinnot Tutkinnot/opettajat Kaikki JY %-osuus Kaikki JY ,69 1,53 1, ,67 1,54 1, ,96 1,56 1,76 Keskimäärin ,78 1,55 1,72 Koko tulossopimuskautta tarkasteltaessa vuosien keskimääräinen maisterintutkintotavoite ylitettiin muilla koulutusaloilla paitsi liikuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja terveystieteiden alalla. 23

24 Taulukko 14. Erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja aineenopettajien erilliset opinnot vuosina sekä keskimääräiset opintotavoitteet vuosina erotus 1) Erityisopettajat ,6 Opinto-ohjaajat 4 2) ,7 Aineenopettajat ,6 Yhteensä ,6 1) Vuosina suoritettuja erillisiä opintoja keskimäärin suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen 2) Opetussuunnitelman muuttuminen 1,5 -vuotiseksi Tavoitteena on, että opiskeluaikoja lyhennetään siten, että 75 % opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon 5 vuodessa (lukuunottamatta psykologian koulutusalaa, jossa netto-opiskeluaikatavoite on 5,5 vuotta). Opiskeluajat lyhentyivät edelleen, vaikka ylittävätkin vielä tavoiteajan. Vuonna 2003 viidessä vuodessa valmistuneiden osuus oli 44 %. Viidessä vuodessa valmistuneiden osuus oli suurin taloustieteiden (75 %), kasvatustieteiden (67 %) ja informaatioteknologian (65 %) tiedekunnassa ja pienin humanistisessa tiedekunnassa (28 %). Tutkintojen suorittamisen mediaaniaika oli 5,3 vuotta sen oltua vuotta aiemmin 5,4 vuotta. Pisin keskimääräinen opiskeluaika oli humanistisen alan 6,1 vuotta, mikä sekin on viime vuosien aikana lyhentynyt. Lyhimmät keskimääräiset opiskeluajat olivat terveystieteellisellä ja kasvatustieteellisellä alalla (4,6 vuotta). Samanaikaisesti kun opiskeluajat ovat lyhentyneet, myös suoritettujen tutkintojen laajuus opintoviikkoina on hieman pienentynyt. Tutkintoihin sisältyi keskimäärin 187 opintoviikkoa (190 vuonna 2002). Vaihtelu eri tiedekuntien välillä on pientä. Taulukko 15. Perustutkintojen valmistumisajat mediaanivuosina aloittain vuosina Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 v ov v ov v ov Kasvatustieteellinen 5, , ,6 181 Yhteiskuntatieteellinen 5, , ,8 187 Psykologian 5, , ,3 195 Kauppatieteellinen 5, , ,8 183 Taloustiedeiden tiedek. 5, , ,4 183 Informaatoteknologian tiedek. 5, , ,1 183 Humanistinen 6, , ,1 193 Luonnontieteellinen 5, , ,4 183 Mat.-luonnontieteellinen tiedek. 5, , ,6 187 Informaatioteknologian tiedek. 4, , ,6 171 Liikuntatieteellinen 5, , ,8 195 Terveystieteiden 4, , ,6 177 Koko yliopisto 5, , ,

25 Taulukko 16. Viidessä vuodessa valmistuneiden osuus vuosina ) Tiedekunta % % % Humanistinen Informaatioteknologian Kasvatustieteiden Liikunta- ja terveystieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Yhteiskuntatieteellinen JY yhteensä Ala Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Psykologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen JY Yhteensä ) Psykologian ala 5,5 vuotta. Maisterintutkinnon suorittaneista enemmistö, eli 41,1 % oli yliopistossa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 32,5 % ja työttömänä 4,2 %. Työttömien osuus oli 2,6 % suurempi kuin edellisellä tarkastelujaksolla. Alueellisesti maisterit sijoittuvat lähinnä Keski-Suomeen (34,4 %) ja Uudellemaalle (26,8 %). Verrattuna edelliseen tarkastelujaksoon maistereita on sijoittunut Keski-Suomeen 2,5 %:a vähemmän ja Uudellemaalle 7,2 %:a enemmän. Taulukko 17. Maisterintutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään Toiminta kyselyhetkellä Muutos edell. Vakituisessa työssä 41,1 % 0,6 % Määräaikaisessa työssä 32,5 % + 0,7 % Työttömänä 4,2 % + 2,6 % Muu 22,2 % - 2,7 % Työssä olevien maisterien alueellinen sijoittuminen Keski-Suomi 34,4 % - 2,5 % Uusimaa 26,8 % + 7,2 % Muu 38,8 % - 4,7 % 25

26 Taulukko 18. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden lukumäärä Varsinaiset opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Jatko-opiskelijat Tutkintoaan täydentävät opiskelijat Yhteensä Aikuiskoulutettavat Avoin yliopisto 1) Täydennyskoulutus Yhteensä YHTEENSÄ ) Sisältää myös yliopiston ylimääräiset opiskelijat. Korkealaatuisen koulutuksen yksiköt vuosina Jyväskylän yliopistossa Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus, luokanopettajien aikuiskoulutus Fysiikan laitos Aikuiskoulutus Psykonet-yliopistoverkosto (koordinoi Turun yliopisto) 4. Aikuiskoulutus Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto jatkoi tuloksellista toimintaansa vuonna Opiskelijoiden, laskennallisten kokopäiväisten opiskelijapaikkojen sekä suoritettujen opintoviikkojen määrällä mitattuna Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on yhdessä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa maamme suurin avoimen yliopisto-opetuksen toteuttaja. Chydenius-instituutissa avoimen yliopiston toimintavuotta leimasi aktiivinen osallistuminen yliopistokeskushankkeen suunnitteluun; avoimen yliopiston rooli tulevassa yliopistokeskuksessa todettiin keskeiseksi. Yhteistyö eri tahojen kanssa vilkastui. Opiskelijoiden, opiskelijapaikkojen ja opintoviikkojen määrät pysyivät ennallaan tai kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Valmistuneiden opintokokonaisuuksien määrä sen sijaan nousi huomattavasti edellisvuodesta. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite sopimuskaudella on vuosittain laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Laskennallisten kokopäiväisten opiskelijapaikkojen määrä vuonna 2003 oli Avoimen yliopiston opiskelijamäärä oli (ml. Chydenius-instituutti), missä on kasvua vuoteen 2000 verrattuna 35,4 %. Vuonna 2003 avoimessa yliopistossa suoritettiin yhteensä opintoviikkoa (ml. Chydenius-instituutti), mikä on peräti 42,1 % enemmän kuin vuonna Avoimen yliopiston käyttämä julkisen rahan (OPM/JY) määrä suoritettua opintoviikkoa kohti oli 29,92 /ov. Avoimen yliopiston toiminta jatkui siten erittäin kustannustehokkaana, sillä vuotta aikaisemmin avoin yliopisto käytti tuotettua opintoviikkoa kohti julkista rahaa 32,57 /ov. Avoin yliopisto onnistuikin myös taloutensa vakauttamisessa. Opetusministeriön ja yliopiston tulossopimuksessa kaudelle on asetettu avoimen yliopistotoiminnan osalta tavoitteeksi, että avoimen väylän kautta tutkinto-opis- 26

27 keluun siirtyy vuosittain 150 opiskelijaa. Tästä tavoitteesta jäätiin, sillä yliopistoon siirtyi väylän kautta 81 opiskelijaa. Tässä on pudotusta vuoteen 2002 peräti 40 opiskelijaa. Määrä on kuitenkin 52,8 % suurempi kuin vuonna Jyväskylän avoimen yliopiston tarjonnassa olevien oppiaineiden määrä vuonna 2003 oli 75 eli 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Se on 64,5 % yliopiston ohjelmassa olevien oppiaineiden määrästä. Näin ollen tavoite lisätä avoimen yliopiston oppiainetarjontaa 5 %:lla vuodesta 2002 toteutui. Taulukko 19. Avoin yliopisto-opetus (ml. koko avoin yliopistotoiminta) Opiskelijoiden lkm (netto) Laskennallinen opiskelijapaikka Suoritetut opintoviikot Avoin yliopisto on painottanut toiminnassaan jatkuvan pedagogisen kehittämisen ja korkean laadun tavoitteita. Opinto-ohjaus ja sen kehittäminen ovat avoimen yliopiston toiminnan olennainen osa. Kaiken kehittämistyön keskiössä on pyrkimys vastata yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista nouseviin haasteisiin ja toteuttaa siten yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Tätä tehdään tiiviissä yhteistyössä yliopiston ainelaitosten ja tiedekuntien, aikuiskoulutuksesta vastaavien yksiköiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Vuosi 2003 oli myös Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle tuloksekas. Täydennyskoulutuskeskuksen opiskelijamäärä vakiintui ja toiminnan taloudellinen tulos muodostui erinomaiseksi. Opiskelijamäärän lasku on taittunut ja opetustuntimäärät ovat nousseet suhteutettuina opiskelijoiden määrään. Kehityksessä näkyy panostaminen pitkäkestoiseen koulutukseen ja organisaatioiden tilauskoulutuksen suuri osuus. Maksupalvelutoiminnan tulos ylitti merkittävästi tavoitteeksi asetetun. Yhdessä yliopiston henkilöstöja kiinteistöhallinnon kanssa tehtyjen korjaavien toimenpiteiden vaikutukset näkyivät myös positiivisessa tuloksessa. Chydenius-instituutin täydennyskoulutuksen opiskelijamäärä ja opetuspäivät lisääntyivät merkittävästi edellisestä vuodesta. Täydennyskoulutustarjonta jakaantui opetus- ja kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin sekä yrityksille ja muille organisaatioille tarjottuun koulutukseen ja kehittämistoimintaan. Toiminta painottui pitkiin koulutusohjelmiin ja lyhyisiin ammatillisiin lisäkoulutuksiin. Taulukko 20. Täydennyskoulutus Opiskelijoiden lkm Kurssien lkm Opetustunnit Avoin yliopisto, Chydenius-instituutti ja Täydennyskoulutuskeskus olivat aktiivisesti mukana työssä, joka mahdollisti Jyväskylän yliopistolle aikuiskoulutuksen laatuyliopisto - statuksen saamisen. 27

28 5. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka, joka asettaa tavoitteeksi saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Jo ennen uutta suunnittelukauden alkua valmistuvat periaatteet immateriaalioikeuksista maksettavista korvauksista sekä periaatteet osaamislähtöisen yritystoiminnan edistämiseksi ja yleisen innovatiivisuuden lisäämiseksi. Innovaatioketjun perustoimintoihin kuuluvat innovaatioiden tunnistaminen, arviointi- ja suojaustoimenpiteet. Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Henkilöstön aktiivisuus tutkimustulostensa kaupallisen potentiaalin tunnistamisessa on lisääntynyt, mikä ilmenee keksintöehdotusten määrän tasaisena kasvuna. Vuosina vastaanotettiin noin 100 yliopiston henkilöstön keksintöehdotusta. Ehdotuksista 60 % tuli matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, 26 % informaatioteknologian tiedekunnasta ja loput 14 % muista tiedekunnista ja erillislaitoksista. Yliopistolähtöisistä keksintöehdotuksista jatkotoimenpiteisiin on johtanut yhteensä 34 ideaa (43 %). Uusia yliopistolähtöisiä yrityksiä on perustettu kaikkiaan 14, joista viisi yliopiston innovaatiotukipalvelujen kautta. Lisäksi keksintöjä hyödyntävät tutkimussopimusten nojalla yhteistyöyritykset. Keksintöjen kaupallisesta potentiaalista on osoituksena, että Jyväskylän yliopisto on menestynyt erinomaisesti valtakunnallisissa Venture Cup -liikeideakilpailuissa. Kilpailukaudella jokaisessa kolmessa vaiheessa oli palkittavien ideoiden joukossa yksi tai kaksi Jyväskylän yliopiston tutkijan ideaa. Kilpailukaudella menestys jatkui, ja yliopiston tutkijoiden ideat olivat palkintosijoilla kaikissa kolmessa kilpailuvaiheessa. Vahvuutena innovaatiotoiminnassa on myös, että yliopisto on pystynyt laajentamaan yhteistyöverkostoaan keksintöjen kaupallistamisessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit kaupallistamis- ja jatkokehitystoimissa ovat Suomessa Jyväskylän teknologiakeskus, erityisesti yrityshautomotoiminta, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keksintösäätiö ja Licentia. Vuonna 2003 verkosto laajentui, kun Jyväskylän yliopisto solmi yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisen teknologian kaupallistamisyrityksen kanssa, jonne on lähetetty viisi keksintöehdotusta. 6. Kansainvälinen koulutusyhteistyö Opetusministeriön ja yliopiston tulossopimuksessa kaudelle on asetettu tavoitteeksi, että keskimäärin 445 perustutkinto-opiskelijaa vuodessa opiskelee ulkomailla. Tavoitetta ei aivan saavutettu. Vuosina keskimäärin 373 opiskelijaa opiskeli ulkomailla. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kokonaisvolyymi jatkoi kuitenkin tasaista kasvua. Vähintään kolme kuukautta ulkomailla opiskelleiden tai opintoihin liittyvässä työharjoittelussa olleiden määrä (403) nousi noin 7 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Saapuvien ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden määrä (330) puolestaan kasvoi 7,8 %. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä oli yhteensä 318, joista 234 oli kirjoilla perustutkintoopiskelijana ja 84 jatko-opiskelijana. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 291. Erasmus-opetusvierailujen määrä (lähtevät opettajat) nousi lukuvuonna ennätyslukemiin, eli 52:een. Tämä merkitsee 30 % kasvua edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Yliopisto on halunnut lisätä opettajavaihtoa myös Euroopan ulkopuolisten sopimusyliopistojen kanssa, ja vuonna 2003 myönnettiin tukea kahdeksaa partneriyliopistoihin tehtyä opetusvierailua varten. Erilaisia Erasmus-koulutushankkeita toteutettiin lukuvuonna yhteensä kuusi. Yliopisto tuki itsenäisesti ulkomaisen opiskelupaikan tai työharjoittelupaikan hankkineita opiskelijoita jakamalla keväällä ja syksyllä matka-apurahoja yhteensä 38 opiskelijalle. 28

29 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU 1. Tilinpäätöslaskelmat 29

30 30

31 31

32 2. Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuuden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Omaisuusryhmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot 4 vuotta 1122 Tekijänoikeudet 4 vuotta 1140 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 4 vuotta 1149 Muut pitkävaikutteiset menot 4 vuotta Aineelliset hyödykkeet 1250 Autot ja muut kuljetusvälineet 5 vuotta 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet 5 vuotta 1253 Raskaat työkoneet 10 vuotta 1254 Kevyet työkoneet 7 vuotta 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 vuotta 1256 Toimistokoneet ja laitteet 5 vuotta 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet 5 vuotta 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 4 vuotta 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet 5 vuotta 1260 Muut tutkimuslaitteet 4 vuotta 1269 Muut koneet ja laitteet 4 vuotta 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet 4 vuotta 1279 Muut kalusteet 4 vuotta 1289 Muut aineelliset hyödykkeet 4 vuotta Taide-esineistä ( lkp 1280) ei kirjata poistoja. Yli tuhannen euron hankinnat on kirjattu käyttöomaisuudeksi. Alle tuhannen euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Kuitenkin kaikki kalustehankinnat on kirjattu hinnasta riippumatta käyttöomaisuuteen kalustetileille 1270 ja

33 33

34 34

35 Liite 7: Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi Ulkomaanrahan määräiset velat ja saamiset on muunnettu Suomen rahaksi (euroiksi) käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaa vuodenvaihteen valuuttakurssia. 35

36 Liite 9: Hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen Yliopiston omistamat kirjat ja kausijulkaisut eivät sisälly taseeseen yliopistolaitoksen yhtenäisen käytännön vuoksi. (Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto nro 8/ ) 36

37 37

38 Liite 12: Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot Ei merkintöjä Jyväskylän yliopistossa. 38

39 39

40 Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattu talousarvion ulkopuolinen rahoitus Ei merkintöjä Jyväskylän yliopistossa 40

41 41

42 42

43 43

44 3. Tilinpäätöksen laskelmien tarkastelu Yliopiston talous on hyvin tasapainoinen. Ulkopuolisen rahoituksen määrä pysyi vuoden 2002 tasolla. Kokonaisrahoitus kasvoi 6 %, mikä oli kokonaisuudessaan opetusministeriön tulossopimusrahoituksen osuutta. Ulkoisen rahoituksen osuus yliopiston kokonaismenoista pieneni edelleen, nyt sen osuus on 35 %. Yliopiston selkeästi suurin kuluerä on henkilöstökulut. Tuotto- ja kululaskelman mukaisesti henkilöstökulut kasvoivat 5 %. Yliopiston henkilötyövuodet kasvoivat vajaat 3 %, joten henkilöstökulujen kasvusta noin puolet aiheutuu ansiotason noususta. Kiinteistöihin liittyvät kulut kasvoivat 9 %. Tarkasteltaessa kaikkia toiminnan kuluja ja niiden kasvua, kasvoivat henkilöstö- ja kiinteistökulut edelleen suhteessa muita toiminnan kuluja enemmän. Yliopiston uusien tilojen kustannusvaikutuksen seurauksena kiinteistökulut kasvoivat odotetusti, vaikka yliopiston kokonaisneliömäärä supistui hieman. Luovutetut tilat vanhat ovat olleet uusia tiloja edullisempia. Toinen merkittävä tekijä kiinteistökulujen kasvussa on kertaluonteinen uusien tilojen varustelu. Yliopiston tilat ovat keskittyneet eri kampusalueille, mikä tuo jatkossa selkeitä toiminnallisia säästöjä. Yliopiston kiinteistökulut maksettiin edelleen pääsääntöisesti keskitetysti. Kiinteistökulujen ja yhteisten varustamiskulujen yhteissumma nousi jo yli 20 miljoonaan euroon. Kiinteistökulujen rahoituksessa ei tapahtunut merkittävää muutosta tulossopimusrahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen suhteen, vaikka yliopisto on täsmentänyt sisäisiä menettelytapojaan. Kokonaisuudessaan yliopiston menot olivat 141,9 M. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3 %, mikä oli hieman enemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä (2 %). Kokonaismenot ovat eniten pienentyneet muiden menojen osalta. Taulukko 1. Menot ja niiden rahoitus Perus- Ulkop. Yhteensä Normaali- Kaikki rahoitus rahoitus koulu yhteensä Henkilöstömenot Kiinteistömenot Muut menot Yhteensä Yliopiston toiminnan luonteen vuoksi menorakenne ei vaihtele paljon vuosittain. Eniten ovat pienentyneet laiteinvestoinnit, minkä osoittaa myös koneiden ja laitteiden tasearvojen aleneminen. Vuoden 2003 uusien tilojen kalustaminen nosti investointien määrän vuoden 2002 tasolle, tutkimuslaitteisiin tarvittavia resursseja on muutamilla tieteenaloilla ollut valitettavan vähän. Suurimmat yksittäiset laiteinvestoinnit on tehty EU:n rakennerahastovarojen turvin. Muiden menojen summan merkittävän laskun aiheuttaa UM:n rahoittamien Mosambikin peruskouluhankkeen ja Sambia-projektien maksuliikenteen vaihtelut. Näiden läpivirtausprojektien loppuminen pienentää yliopiston ulkoista rahoitustakin 3 M ja aiheuttavat myös tuotto- ja kululaskelmaan vastaavan laskun siirtotalouden kulujen ulkomaille. Henkilösivukustannusten pienenemisen aiheuttaa valtiokonttorilta saatu eläkemaksun palautus. Todelliset maksetut henkilösivukustannukset kasvoivat hieman. 44

45 Taulukko 2. Menot lajeittain (M ) muutos v.2002 Palkat ja palkkiot 67,2 71,3 75,3 6 % Henkilösivukustannukset 15,2 16,2 15,8-2 % Apurahat 1,7 1,7 1,9 12 % Vuokrat 17,1 17,2 18,4 7 % Matkamenot 3,9 3,9 3,9 1 % Aineet ja tarvikkeet 5,6 5,9 5,9 1 % Ostopalvelut 9,0 9,6 10,3 7 % Koneet, laitteet ja kalusto 5,7 4,7 4,7 1 % Arvonlisävero 0,3 0,2 0,4 61 % Muut menot 9,2 6,6 5,2-20 % Yhteensä 134,9 137,3 141,9 3 % Tuotto- ja kululaskelman satunnaisten kulujen ja tuottojen kirjauksiin on vuonna 2002 vaikuttanut yksittäinen verottajan maksuunpanopäätös, jonka yliopisto maksoi jo vuonna Maksuunpanopäätöstä oikaistiin vuonna 2002, minkä seurauksena yliopistolle kirjattiin aikaisemmin maksettu osuus satunnaista tuloa ja vastaavasti uuden päätöksen mukainen meno satunnaisena kuluna. Vuonna 2003 ei vastaavasti ollut mitään poikkeavaa satunnaista erää, mikä aiheuttaa suuren vuosittaisen vaihtelun. Vuoden 2003 toiminnan tuotot olivat kokonaisuutena vuoden 2002 tasolla, aivan kuten ulkoisen rahoituksen kokonaisvolyymikin. Muutoksia on tapahtunut lähinnä vain siinä, että muiden tuottojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti maksullisen toiminnan tuotot kasvaneet. Edellisen tilinpäätöksen siirtotalouden tuotot sisältävät Jyväskylän kaupungin maksuosuuden Normaalikoulun ala-asteen perustamiskustannuksista (3,2 M ). Tuloilla ei ollut kuitenkaan vaikutusta Normaalikoulun ja koko yliopiston rahoitukseen, sillä tulo oli budjetoitu talousarviossa opetusministeriön hallinnonalan tuloihin eikä ollut yliopiston käytettävissä. Vaihtelu ei siten kuvaa sitä, että kuntien erilaiset maksut yliopistolle olisivat romahtaneet. Kuntien kuin muidenkin yliopiston asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tulot kirjautuvat pääosin toiminnan tuottoihin. Kuten jo edellä on todettu, on koneiden ja laitteiden tasearvo alentunut. Koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo ei välttämättä kuvaa parhaiten yliopistolla niiden taloudellista käyttöarvoa, mutta muutos on kuitenkin merkittävä. Vuodesta 2002 vuoteen 2003 niiden kirjanpidollinen arvo laski 6 %. Lasku on hieman lievempi kuin edellisessä tilinpäätöksessä (10 %), mutta trendi on kuitenkin edelleen laskeva. Kalusteiden arvojen muutoksiin vaikuttavat eniten uusien toimitilojen kalustamiset, mikä hetkellisesti nostaa aina kaluston tasearvoa. Siirtomäärärahat Kun momentin 21 alajaottelu toimintamenomäärärahan, liiketaloudellisen maksullisen, julkisoikeudellisten suoritteiden ja yhteisrahoitteisen toiminnan kesken on poistunut, siirtyi virallisen kirjanpidon mukaan yliopiston toimintamenomomentilta (291021) 17,6 M, josta 14,5 M on tulossopimuksen mukaista toimintamenomäärärahan osuutta. 17,6 M on 20 % toimintamenomomentin varoista, mikä on selkeästi enemmän kuin edellisessä tilinpäätök- 45

46 sessä (13 %). Jos tarkastellaan siirtynyttä summaa ilman maksullisen toiminnan ylijäämiä, on siirtyvä osuus 16 % määrärahasta. Tämä vastaa yliopiston kahden kuukauden toimintamenomäärärahalla maksettavien menojen osuutta. Siirtomäärärahaa ei kuitenkaan pidä nähdä toiminnasta säästyneenä osuutena. Siirtomäärärahasumma kuvaa tietyn päivämäärän rahoitustilanteen. Tilinpäätöshetkellä n. 40 % siirtomäärärahoista oli selkeästi sidottu joko opetusministeriön ja yliopiston välisin sitoumuksin tai yliopiston sisäisin sitoumuksin tai päätöksin. Yliopisto oli varautunut mm. Suomen Akatemian infrastruktuuriohjelman omarahoitusosuuteen, uusien rakennusten varustamiseen (Viveca, Nano-talo ja vanha ala-aste) sekä uuteen palkkausjärjestelmään. Yliopiston rahoitus perustuu suoraan tuloksiin, joihin vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin yliopiston oma panos. Yliopisto haluaa suunnitelmallisella taloudenpidollaan säilyttää tasapainoisen talouden, sillä henkilöstö- ja kiinteistökulut eivät jousta nopealla aikavälillä. Yliopiston ulkopuolinen rahoitus perustuu kilpailuun ja valtavasta projektimäärästä aina osa on katkolla. Uusille avauksille tulee aina jättää oma rahoitusjärjestelmä, sillä niihin pitää reagoida nopeasti. Jatkuvuuden kannalta yliopisto tarvitsee riittävän tasoista puskuria hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamiseksi ja riskien hallitsemiseksi. Suhdanteisiin liittyvän riskin kestokyky on tullut osaksi yliopistotaloutta ulkoisen rahoituksen lisääntyessä. Maksullinen palvelutoiminta ja kannattavuus Liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan volyymi on pysynyt monen vuoden ajan samalla tasolla. Vuonna 2003 tuotot kasvoivat pitkästä aikaa. Yliopistolla oli liiketaloudellisessa maksullisessa toiminnassa 2 %:n kannattavuustavoite, jota ei kuitenkaan koko yliopiston liiketaloudellisessa toiminnassa saavutettu. Yliopisto on kiinnittänyt paljon huomiota maksullisen palvelutoiminnan hinnoitteluun sekä kustannusvastaavuuslaskelmien laatimiseen. Toiminnan kannattavuutta laskettiin yksikkötason lisäksi tiedekunnissa osittain myös projektitasolla. Projektien ja myytävien tavaroiden ja palveluiden oikea hinnoittelu tukee kannattavaa toimintaa. Maksullisen palvelutoiminnan henkilöstökuluihin on kohdennettu virkatyön osuutta 0,3 M euroa yksiköiden ilmoittamien tietojen mukaan. Ilman tätä ilmoitettua virkatyön osuutta laskelmassa päädyttäisiin asetettuun kannattavuustavoitteeseen. Kustannusvastaavuuslaskelman laatimisessa on käytetty jo hyödyksi yliopiston uuden rahoitusmallin osatekijöitä laskettaessa maksullisen toiminnan yhteiskustannusten ja kiinteistökulujen osuutta. Jos laskelmaan otetaan mukaan vain liiketaloudellisen toiminnan tuotoilla maksetut vuokrat, ei laskelma kerro toiminnan aiheuttamaa kiinteistökuluosuutta. Laskelmassa on esitetty liiketaloudellisen toiminnan aiheuttama kiinteistökulujen osuus erilliskustannuksena vuoden 2003 osalta uuden rahoitusmallin mukaisesti. Aikaisempien vuosien vertailutiedoissa on ohjeiden mukaan vain vuokrien osuus. Poistot on laskettu siten, että yksiköiden kokonaispoistoista on kohdennettu liiketaloudellisen toiminnan osuudeksi se prosenttiosuus, mikä yksikössä on maksullista toimintaa. Tämä kuvaa paremmin kalusteiden ja laitteiden käyttöä, koska liiketaloudellisen toiminnan tuotoilla ei tehdä paljon kalusteja laiteinvestointeja. Samaa laskentatapaa on käytetty myös sidotun pääoman korkolaskennassa. 46

47 Taulukko 3. Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesta toiminnasta Julkisoikeudellisen toiminnan osalta päädyttiin pieneen ylijäämään. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot kirjautuvat pääsääntöisesti avoimen yliopiston tuloista. Toiminnan volyymin pienestä laskusta huolimatta menoja pystyttiin selkeästi pienentämään, mikä mahdollisti ylijäämän kirjaamisen. Vuonna 2003 avoin yliopisto kattoi kokonaisuudessaan kiinteistömenot. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta osuus yhteistoiminnan kustannuksista kohdennettiin samalla tavalla kuin liiketaloudellisessa toiminnassa. 47

48 Taulukko 4. Kustannusvastaavuuslaskelma julkisoikeudellisesta toiminnasta Ulkopuolinen rahoitus Koko yliopiston tasolla ulkoinen rahoitus on vakiintunut miljoonan euron välille. Vuosi oli ulkoisen rahoituksen laadullisen kehityksen suhteen hyvin positiivinen. Yliopiston ulkopuolisessa rahoituksessa on vakiintunut muutaman vuoden ajan selkeästi kolme päärahoituslähdettä: Suomen Akatemia, EU-rakennerahastohankkeet ja liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta. Ulkoinen rahoitus tukee entistä paremmin yliopiston perustehtäviä ja tuottaa synergiaetuja yliopiston tulosalueille. Irrallisen ja erillisen ulkoisen rahoituksen määrä on selvästi vähentynyt. Edelliseen vuoteen verrattuna SA:n rahoitus kasvoi edelleen (9 %), vaikka kasvu oli hieman edellistä vuotta loivempaa. Vuoden 2002 tilinpäätöksessä Tekesin rahoitus oli alhaisimmillaan koko viiden vuoden tarkastelussa, mutta kääntyi jälleen ilahduttavasti kasvuun (13 %). Yliopiston sisäinen ulkopuolisen rahoituksen laskelma eroaa hieman KOTA-tietokannan tiedoista, sillä KOTA-tietokannan luokituksessa budjettirahoituksen summa on suurempi ja KOTA-tietokantaan sisällytetään poistot hankintamenojen sijaan. Koska poistot olivat yliopistolla edelleen suuremmat kuin hankintamenot, ovat ulkoisen rahoituksen kustannuksetkin vastaavasti suuremmat. Yliopiston ulkopuolisen rahoituksen laskelmiin on laskettu kaikki opetusministeriön tulossopimusrahoituksen ulkopuolinen rahoitus. Näin esimerkiksi ulkopuoliseen opetusministeriön rahoitukseen on laskettu muiden yliopistojen koordinoimat tutkijakoulupaikat, 48

49 vaikka ne ovatkin KOTA-tietokannan mukaan perusrahoitusta. Opetusministeriön rahoituksen kasvun aiheuttaa koulutuksen arviointisihteeristön erillisellä momentilla oleva rahoitus. EU-rahoitukseen on laskettu rakennerahastojen kansalliset ja EU-osuudet, näiden hankkeiden omarahoitusosuudet sekä tutkimus- ja koulutusohjelmien varat. Tekes-rahoituksen summa sisältää myös hankkeiden yritysosuudet. Vuosittaiset luvut ovat kuitenkin pääsääntöisesti keskenään vertailukelpoisia. Taulukko 5. Ulkopuolisen rahoituksen kehitys Maksetut menot Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta 11,2 10,9 10,9 10,9 11,3 Muu opetusministeriön rahoitus 2,6 2,9 2,6 2,9 3,2 Suomen Akatemia 7,9 7,8 7,3 8,6 9,4 Tekes-projektit 3,3 4,1 4,1 3,2 3,6 EU-rahoitus 9,7 9,4 10,8 10,1 10,6 Muu ulkopuolinen rahoitus 10,2 12,2 10,2 11,0 8,6 Yhteensä 44,9 47,4 45,8 46,7 46,7 Yhteisrahoitteinen toiminta Valtaosa yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta on edelleen yhteisrahoitteista. Seuraavaan laskelmaan on otettu mukaan kaikki yliopiston muu ulkoinen rahoitus paitsi edellä erilliset laskelmat tehdyistä liiketaloudellisesta toiminnasta ja julkisoikeudellisista suoritteista. Laskelma sisältää näin ollen eri valtion virastojen välisen toiminnan (ta-tili 630), kaikki EUhankkeet ja Suomen Akatemian rahoituksen. Laskelmassa yliopiston omarahoitusosuus päätyy noin 20 %:n osuuteen, mikä perustuu osittain arvioituun henkilötyöosuuteen ilman erillistä kyselyä tai työajanseurantaa. 49

50 Taulukko 6. Laskelma yhteisrahoitteisesta toiminnasta Tulosalueittaiset kustannukset koulutusaloittain Henkilöstökustannusten kohdentamisessa yliopisto on käyttänyt työsuunnitelmia ja siten vuosittaista kokonaistuntimäärää 1600:a tuntia. Myös muun henkilökunnan työaika on kohdennettu tulosalueille. Seuraavissa taulukoissa on KOTA-tietokantaan ilmoitetut tulosalueittaiset kustannukset koulutusaloittain sekä budjettirahoituksen että kokonaisrahoituksen osalta. Koulutusaloittaiset kokonaiskustannukset kuvaavat melko hyvin yliopiston koulutusalojen kustannuksia, mutta koulutusalojen kustannusten jakautumiseen eri tulosalueille vaikuttaa työsuunnitelmien laatimisen tarkkuus. 50

51 51

52 52