JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2004 SISÄLLYS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2

3 SISÄLLYS 1 Toimintakatsaus Jyväskylän yliopiston tehtävä ja arvoperusta Yliopiston kokonaistavoitteet Strategiatyö Merkittävät yhteistyösopimukset ja -projektit Organisaatiorakenne ja rakenteellinen kehittäminen Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Investoinnit Toimitilat Käyttöomaisuus Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus... 9 Alueellinen vaikuttavuus... 9 Innovaatiotoiminta Aikuiskoulutus Kansainvälinen kehitysyhteistyö Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehittyminen Tulokset ja laadunhallinta Tutkimus Jatko- ja tutkijankoulutus Peruskoulutus Kansainvälinen koulutusyhteistyö Laadunvarmistus ja arviointi Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstömäärät, -rakenteet ja henkilöstökulut Työhyvinvointi Osaaminen ja muu aineeton pääoma Tilinpäätöslaskelmat, liitteenä annettavat tiedot ja tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöksen laskelmien tarkastelu Sisäisen valvonnan arviointi -vahvistuslausuma Allekirjoitukset

4

5 1 TOIMINTAKATSAUS 1.1 Jyväskylän yliopiston tehtävä ja arvoperusta Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopisto noudattaa itse toiminnassaan ja edistää eettisiä arvoja. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-isena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijakoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laaja-iseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. Toiminnassa keskeistä on kestävän kehityksen edistäminen sekä taloudellisesti, sosiaalisesta että ekologisesti. 1.2 Yliopiston kokonaistavoitteet Yliopiston kokonaisstrategiassa on tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-inen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, aktiivinen toimija eurooppisilla koulutusmarkkinoilla ja näkyvä osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, mihin pyrittäessä kehitetään korkeatasoista kansainvälistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on luoda yliopistoon johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa ylipiston kaikki toiminnot. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä tukevat myös yliopistossa toteutettavat tutkimuksen ja opetuksen laatuprosessi. Laadullisessa ja sisällöllisessä kehittämistyössä korostetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Yliopistoa lujitetaan sisäisesti yhteistyöllä ja avoimuudella. Luodaan omaaloitteisuuteen perustuva valtakunnallinen yhteistyöverkko. 5

6 1.3 Strategiatyö Yliopistossa on tehty 2000-luvun alkuvuosina laajaa, koko yliopiston kattavaa strategiatyötä. Yliopiston hallitus hyväksyi tammikuussa 2002 yliopiston uudistetun, vuoteen 2015 ulottuvan kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmentävinä osastrategioina on laadittu seuraavat strategia-asiakirjat: kansainvälistymisstrategia henkilöstöstrategia perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia kansainvälisen kehitystyön strategia aikuiskoulutusstrategia Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia Chydenius Instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia innovaatiopolitiikka viestinnän strategiset linjaukset tietohallintostrategia opiskelijavalintojen kehittämisstrategia Vuonna 2004 valmistui yliopiston kielipoliittinen ohjelma. Kertomusvuoden lopussa käynnistyi Kansainvälinen kampus -jatkotyöryhmän työ, jonka pohjalta laaditaan kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida ja kehittää aine- ja erillislaitosten kansainvälistymiskehitystä tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän alueilla. Vuoden 2004 aikana käynnistettiin tutkimuksen kokonaisarviointi, jonka tuloksia hyödynnetään vuonna 2006 laadittavassa tutkimusstrategiassa. Osastrategioiden valmistelussa on pidetty tärkeänä, että ne linkittyvät kokonaisstrategiaan täsmentäen ja yksityiskohtaistaen sen linjauksia. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat tällöin hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, joka puolestaan täsmentyy toiminta- ja taloussuunnitelma-asiakirjassa suunnittelukauden tavoitteiksi. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan mm. toimintakertomusasiakirjassa. Strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen kokonaisuus luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. Vuoden 2004 aikana sovellettiin yliopiston hallituksen toukokuussa 2003 hyväksymää kokonaisrahoitukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kokonaisrahoitusmalli ja entistä suurempi voimavarojen kohdistaminen toimintayksiköille on merkinnyt sitä, että näiden päätäntävalta on laajentunut, mutta samalla vastuu terveeseen talouteen pohjautuvasta toiminnasta on kasvanut. 1.4 Merkittävät yhteistyösopimukset ja -projektit Kertomusvuonna solmittiin Oulun, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopistojen välillä sopimus yliopistojen yhteistyöstä Kajaanin yliopistokeskuksessa. Yliopistokeskuksen tehtävänä on kohottaa toiminta-alueensa osaamisen tasoa sekä edistää alueen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kulttuuria yliopistollisen ja asiakaslähtöisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Yliopistokeskuksen toimintaa koordinoi Oulun yliopisto. Yliopiston ja Keski-Suomen liiton välillä sovittiin maakunnan osaamisen ja innovaation siirtoon liittyvän hankkeen toteutuksesta. Hankkeen tarkoituksen on kehittää järjestelmä ja toimintatapa vastaamaan seudulliseen osaamistarpeeseen sekä rakentaa maakun- 6

7 taan eri osaamisorganisaatioiden resursseja tehokkaasti hyödyntävän oppimispaikkaverkosto. Kertomusvuonna solmittiin myös tutkimustulosten kaupallistamista koskeva puitesopimus Jyväskylän yliopiston ja Licentia Oy:n välillä. Riista- ja ktalouden tutkimuslaitoksen kanssa valmisteltiin puitesopimus parantamaan sopijaosapuolten yhteistyötä tutkimus-, opetus- ja kehittämistoiminnan alueilla. Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan ja yliopiston välillä solmitun sopimuksen tavoitteena on yhteistyön syventäminen väestön hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä tutkimuksessa. Yhteistyö vahvistaa hyvinvointiteknologian osaamiskeskittymää alueella. 1.5 Organisaatiorakenne ja rakenteellinen kehittäminen Tavoitteena on tehdä rakenteellista kehittämistyötä yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkitys. Yliopiston rakennetta kehitetään siten, että se luo osaltaan edellytykset korkeatasoisten tulosten saavuttamiselle ja varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset. Toimintatapoja tehostetaan ja joustavoitetaan, jotta uusiin haasteisiin pystytään tarttumaan nopeasti. Humanistisessa, kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa meneillään oleva laaja strategiatyö johti toimintojen uudelleenorganisointeihin vuoden 2004 aikana. Kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta laativat suunnitelman musiikin n koulutuksen kehittämiseksi. Tiedekunnat uudistivat opetussuunnitelmia ja arvioivat yhteisesti virkarakennetta. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa on tehty strategiatyötä, jonka tuloksena tiedekunta on uudistanut organisaatiotaan yhdistämällä liikunnan sosiaaliteiden ja liikuntakasvatuksen laitokset liikuntatieteiden laitokseksi. Yhteisiä tukipalveluja kehitettiin tiedekunnissa palvelukeskuskonseptin mukaisesti keskittämällä työtehtäviä isompiin yksiköihin. 1.6 Ohjaustapa Yliopiston hallituksen tehtävänä on yliopistolain 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Yliopiston tavoitteena on kytkeä tulossopimusprosessi ja tulosneuvottelut mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2004 alusta otettiin käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä, joka syntyi mittavan kehittämistyön tuloksena ja jonka yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2003 toukokuussa. Kokonaisrahoitusmalli ja entistä suurempi voimavarojen kohdistaminen toimintayksiköille merkitsee sitä, että näiden päätäntävalta laajenee, mutta samalla vastuu terveeseen talouteen ja pitkäjänteiseen suunnitteluun pohjautuvasta toiminnasta kasvaa. Yliopisto on edelläkävijä kokonaisrahoitusmallissa ja pidemmällä aikavälillä uutta rahoitusmallia pidetään merkittävänä kilpailuetuna. 1.7 Toiminnan rahoitus Yliopistolla oli käytettävissä vuonna 2004 opetusministeriön tulossopimuksen mukaista toimintamenorahoitusta yhteensä 107,5 M. Edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus oli 14,5 M. Normaalikoulun tulossopimusrahoitus oli 9 M, johon sisältyi vuodelta 2003 säästynyttä määrärahaa 0,3 M. Yliopiston käytettävissä ollut toimintamenorahoitus kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. 7

8 Vuodelle 2004 kirjattiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä 51,5 M. Ulkopuolisen rahoituksen määrä nousi erityisesti Suomen Akatemian rahoituksen kasvun vaikutuksesta. Yliopiston ulkopuolisessa rahoituksessa on vakiintunut kolme päärahoituslähdettä, liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta, Suomen Akatemia ja EU-rakennerahastohankkeet. Suomen Akatemian rahoituksen osuus oli 12,4 M, johon summaan sisältyy kertaluontoisen infrastruktuuriohjelman rahoitusosuus 1,8 M. Summa on yli 30 % suurempi kuin vuonna Myös ilman infrastruktuuriohjelmaa Suomen Akatemian rahoitus on kasvanut noin 1,2 M. EU-hankkeisiin liittyvä rahoitus oli yhteensä noin 10,2 M, mikä on 0,4 M vähemmän kuin vuonna Rakennerahastohankkeiden osuus tästä on 8,1 M, missä on laskua edelliseen vuoteen 11 %. Liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan osuus oli 12,2 M. Opetusministeriön muuta rahoitusta kirjattiin 4,2 M. Lisäksi käytettävissä oli edellisen vuoden maksullisen toiminnan siirtyviä eriä 2,5 M. Taulukko 1 Yliopiston rahoitus (M ) Toimintamenorahoitus (käytettävissä ollut) 90,8 98,8 107,5 Normaalikoulu (käytettävissä ollut) 8,9 8,9 9 OPM:n muu rahoitus 2,9 3,2 4,2 Suomen Akatemia 8,6 9,4 12,4 EU-rakennerahastohankkeet 8,3 9,1 8,1 EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmat 1,8 1,5 2,1 Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta 10,9 10,9 12,2 Muu ulkopuolinen rahoitus 14,2 12,2 12,6 Edellisen vuoden maksullisen toiminnan siirtyneet varat 1,0 1,3 2,5 Yhteensä 147,4 155,7 170,6 1.8 Investoinnit Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat tiloihin. Vuoden 2004 elokuussa valmistui uudisrakennushankkeena NanoScience Center -rakennus, josta saivat tiloja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteen, fysiikan ja kemian laitosten muodostama poikkitieteellinen opetus- ja tutkimuskeskus NanoScience Center. Rakennuksessa on myös yritystoimintaan tarkoitettuja tiloja, joiden vuokraamisesta vastaa JSP Facilities Oy. Kertomusvuonna saatiin valmiiksi Musica-rakennuksen kellarikerroksen peruskorjaus- ja muutostyöhanke, joka mahdollistaa korkeatasoisen musiikin opetus- ja tutkimustoiminnan. Vuoden 2004 aikana valmisteltiin myös S- ja G-rakennusten peruskorjaushankkeita. Suunnitelmien mukaan G-rakennuksen peruskorjaus toteutetaan v ja S-rakennuksen v Toimitilat Yliopistolla oli vuoden 2004 lopussa htm 2 tiloja. Edellisen vuoden lopussa tiloja oli käytössä yhteensä htm 2. 8

9 Taulukko 2 Jyväskylän yliopiston toimitilojen jakautuminen tiedekunnittain Tiedekunta pinta- Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Erillislaitokset Normaalikoulu -aste Normaalikoulu yläaste ja lukio Muut tilat Yhteensä Kertomusvuonna yliopistossa otettiin käyttöön sisäinen vuokrajärjestelmä, jonka mukaisesti kaikki toimintayksiköt maksavat käytössään olevista tiloista hallintoviraston tilapalveluiden määrittelemää rakennus- ja tilatyyppikohtaista vuokraa. Sisäisen vuokran määrittelyssä, budjetoinnissa ja kustannusseurannassa hyödynnetään uutta tilanhallintajärjestelmää. Vuokrat laskutetaan rakennuskohtaisten budjettien pohjalta kerran kuukaudessa ja täsmäytetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti seuraavan vuoden vaihteessa Käyttöomaisuus Yliopiston käyttöomaisuuden tasearvo nousi ensimmäisen kerran useaan vuoteen. Käyttöomaisuuden tasearvo oli 12,3 M, jossa on nousua vuoteen 2003 verrattuna 21 %. Aineellisten hyödykkeiden ryhmässä koneiden ja laitteiden tasearvot nousivat, ja lisäksi tilinpäätöshetkellä ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin hankintoihin oli kirjattu 1,6 M. Ryhmän tasearvo nousi 23 % vuodesta Käyttöomaisuuden tasearvojen nousussa näkyy suoraan Suomen Akatemian infrastruktuuriohjelman vaikutus. 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Alueellinen vaikuttavuus Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin pystytään tarttumaan entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Yliopisto edesauttaa tutkinnon suorittaneita työllistymään ja menestymään työelämässä painottamalla työelämäpalvelujen toiminnassa uraneuvontaa ja yrityspalveluja. Yliopisto tuottaa alueellisia osaajia alueen tarpeisiin. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. 9

10 Yliopisto vahvistaa alueen elinvoimaisuutta verkottumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Keski-Suomen maakunnan käsittävän aluestrategian toteuttamista Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun välillä jatkettiin yhteishankkein (ikääntyvän väestön toimintakyky, hajautetut biomassapohjaiset energiantuotantoratkaisut ja niiden käytännön soveltaminen). Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisen aluestrategian toteuttamista koordinoi johtoryhmä. Vuonna 2004 yliopisto tarjosi työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämispalveluja erityisesti Jyväskylän seudulla ja Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen toiminta-alueella Keski-Pohjanmaalla. Yliopiston osallistui Keski- Suomen liiton rahoittamaan ja koordinoimaan oppimispaikkaverkostohankkeeseen. Jyväskylän yliopiston avointa yliopistotoimintaa on 16 paikkakunnalla. Täydennyskoulutuskeskus on valtakunnallisesti merkittävä koulutuksen järjestäjä. Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus toteutti alueellista palvelutehtävää opettajien aikuiskoulutuksen, täydennyskoulutuksen, alueellisen tutkimustoiminnan, avoimen yliopistotoiminnan sekä informaatioteknologian ja tietotekniikan muuntokoulutuksen aloilla. Instituutista tuli yksi valtakunnan kuudesta yliopistokeskuksesta. Samassa yhteydessä sen nimeksi tuli Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Keskuksen vetovastuu on Jyväskylän yliopistolla. Yhteistyöyliopistoja ovat Vaasa ja Oulu. Yhteistyötä tehdään myös mm. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Yliopisto jatkoi ja monipuolisti vuonna 2004 EU:n rakennerahasto-ohjelmien avulla rahoitettujen aluekehittämishankkeiden toteuttamista. Tärkeimpänä tavoitteena oli turvata merkittävimpien hankkeitten loppuunsaattaminen ja niiden perusrahoitusedellytykset. Merkittävänä uutena avauksena valmisteltiin liikuntateknologian tohtoriohjelman käynnistämistä Vuokatissa. Tohtorikoulutus rakentuu vuonna 2003 aloitetun liikuntateknologian maisteriohjelman yhteyteen. Koulutus on osa Oulun yliopiston koordinoimaa Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa. Valmistautumista vuonna 2007 alkavaan uuteen rakennerahastokauteen jatkettiin. Uudella kaudella tarjolla olevat alueellisen kehittämisen ohjelmat edellyttävät hankkeilta huomattavasti nykyistä enemmän kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Muutoksen seurauksena jäsenmaiden sisäinen kilpailu unionin alueellisesta hankerahoituksesta lisääntynee. Jotta yliopisto menestyisi uudessa tilanteessa, sen kansainvälisen projektiosaamisen tasoa ja verkottumista muihin jäsenmaihin tulee määrätietoisesti kehittää. Tähän tarpeeseen valmisteltiin toimintavuoden lopulla keskeisten yhteistyökumppaneitten kanssa yhteinen EUrahoitteinen kansainvälisten valmiuksien kehittämishanke, joka on tarkoitus toteuttaa vuosina Vuonna 2003 laaditun EU-rahoitteisten maisteriohjelmien alueellista vaikuttavuutta ja niiden perusrahoittamisedellytyksiä arvoineen selvityksen pohjalta opetusministeriö valitsi mahdollisesti vakinaistettavaksi 12 ohjelmaa. Näistä neljä ohjelmaa on Jyväskylän yliopiston hallinnoimia (liikuntabiologinen hyvinvointiteknologia, nanoelektroniikka, digitaalinen media ja tietotekniikka Chydenius-instituutissa Kokkolan yliopistokeskuksessa). Yliopiston EU-rakennerahastohankkeiden kokonaisvolyymi oli vuonna 2004 noin 8,1 M, josta Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen osuus oli noin 1,7 M. Kokonaisvolyymi pieneni edellisvuoteen verrattuna noin 11 % (1,0 M ). Innovaatiotoiminta Innovaatiotoimintaa ohjaavana asiakirjana toimii hallituksen hyväksymä Jyväskylän yliopiston innovaatiopolitiikka, joka asettaa tavoitteeksi saattaa sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot yhteiskunnan käyttöön. Jo ennen uutta suunnittelukauden alkua valmistuvat periaatteet immateriaalioikeuksista maksettavista korvauksista sekä periaatteet 10

11 osaamislähtöisen yritystoiminnan edistämiseksi ja yleisen innovatiivisuuden lisäämiseksi. Innovaatioketjun perustoimintoihin kuuluvat innovaatioiden tunnistaminen, arviointi- ja suojaustoimenpiteet. Yliopiston innovaatiotoiminta on osoittautunut tuloksekkaaksi. Keksintöehdotusten määrä yli kaksinkertaistui vuosina Henkilöstön aktiivisuus tutkimustulostensa kaupallisen potentiaalin tunnistamisessa on lisääntynyt, mikä ilmenee erityisesti keksintöehdotusten määrän voimakkaana kasvuna. (Taulukko 3.) Taulukko 3 Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminta yht. Keksintöehdotukset Keksintösäätiön rahoitus TULI-rahoitus Perustetut yritykset (suluissa yliopiston innovaatiopalveluiden kautta perustetut yritykset) 5(1) 6(4) 4(1) 4(4) 19 Tutkimuslähtöisiä yrityksiä perustettiin toimintakautena yhteensä 19, joista 10 yliopiston innovaatiopalveluiden kautta ja 9 Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta. Yksi perustetuista yrityksistä on valtakunnallisen INNOSUOMI 2004 palkinnon saanut ja nopeasti kasvanut Firstbeat Technologies Oy, jonka tuotteistamaa sykeanalyysiteknologiaa kehitettiin Jyväskylän yliopiston ja kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n yhteisissä tutkimushankkeissa. Vahvuutena innovaatiotoiminnassa on myös, että yliopisto on pystynyt laajentamaan yhteistyöverkostoaan keksintöjen kaupallistamisessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit kaupallistamis- ja jatkokehitystoimissa ovat Suomessa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, erityisesti yrityshautomotoiminta ja Keksintösäätiö ja Licentia Oy, jonka kanssa solmittiin sopimus koskien tutkimustulosten kaupallistamista. Lisäksi Jyväskylän yliopistolla on yhteistyösopimus yhdysvaltisen teknologian kaupallistamisyrityksen kanssa. Sosiaalisten innovaatioiden tunnistamisessa ja levittämisessä yksi tärkeä yhteistyökumppani on Keski- Suomen sosiaalin osaamiskeskus, jonka kanssa Sosiaalisten innovaatioiden foorumi järjesti vuonna 2004 innovaatiokilpailun Ideasta sosiaaliseksi innovaatioksi. Kilpailussa palkittiin kolme ideaa. Aikuiskoulutus Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutusta toteuttavat Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, täydennyskoulutuskeskus ja Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Ne toteuttavat aktiivisesti yhteiskunnallista palvelutehtävää ja vastaavat työelämän muutoksiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yliopiston aikuiskoulutuksen neuvottelukunta koordinoi aikuiskoulutuksen kokonaisuutta vahvistetun aikuiskoulutusstrategian tavoitteiden mukaisesti ja kehittää yliopiston neuvonta- ja ohjausjärjestelmiä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina tiedekunnat, erillislaitokset ja muut tärkeät yhteistyökumppanit. Vuonna 2004 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto jatkoi tuloksellista toimintaansa. Kokovuotisten laskennallisten opiskelijapaikkojen määrällä mitattuna Jyväskylän yliopiston 11

12 avoin yliopisto on yhdessä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa maamme suurin avoimen yliopisto-opetuksen toteuttaja. Chydenius-instituutissa Kokkolan yliopistokeskuksessa avoimen yliopiston toimintavuotta leimasi aktiivinen osallistuminen yliopistokeskushankkeen suunnitteluun. Opiskelijoiden, opiskelijapaikkojen ja opintoviikkojen määrät pysyivät ennallaan tai kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Valmistuneiden opintokokonaisuuksien määrä sen sijaan nousi huomattavasti edellisvuodesta. Yliopiston ja opetusministeriön tulossopimuksessa kaudelle on asetettu avoimen yliopistotoiminnan osalta tavoitteeksi, että avoimen väylän kautta tutkintoopiskeluun siirtyy vuosittain 160 opiskelijaa. Tästä tavoitteesta jäätiin, sillä yliopistoon siirtyi väylän kautta 89 opiskelijaa. Vuoteen 2000 verrattuna väyläopiskelijoiden määrä on kasvanut lähes 65 %. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite sopimuskaudella on vuosittain laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Laskennallisten kokopäiväisten opiskelijapaikkojen määrä vuonna 2004 oli (ml. Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto), joka aleni edellisvuodesta 6,8 %. Avoimen yliopiston opiskelijamäärä (netto) vuonna 2004 oli (ml. Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto). Vuonna 2004 avoimessa yliopistossa suoritettiin yhteensä opintoviikkoa (ml. Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto). Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tarjonnassa olevien oppiaineiden määrä vuonna 2004 oli 58, joista 26:ssa oli tarjolla myös aineopinnot. (Taulukko 4.) Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston käyttämä julkisen rahan (OPM/JY) määrä suoritettua opintoviikkoa kohti oli 33,16. Opintoviikon hinta suhteutettuna avoimen yliopiston kokonaistuloihin (OPM:n rahoitus + opiskelijamaksut) oli vuonna 56,35 /ov. Avoimen yliopiston toiminta jatkui siis erittäin kustannustehokkaana. Taulukko 4 Avoin yliopisto-opetus vuosina (ml. koko avoin yliopistotoiminta) Opiskelijoiden lkm (netto) Laskennallinen opiskelijapaikka Suoritetut opintoviikot Avoimessa yliopistossa on painotettu jatkuvaa pedagogista kehittämistä ja korkeaa laatua. Opinto-ohjaus ja sen kehittäminen ovat avoimen yliopiston toiminnan olennainen osa. Kaiken kehittämistyön keskiössä on pyrkimys vastata yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista nouseviin haasteisiin ja toteuttaa siten yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Tätä tehdään tiiviissä yhteistyössä yliopiston ainelaitosten ja tiedekuntien, aikuiskoulutuksesta vastaavien yksiköiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Vuosi 2004 oli myös Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle tuloksekas. Täydennyskoulutuskeskuksen opiskelijamäärä nousi yli tuhannella opiskelijalla ja toiminnan taloudellinen tulos muodostui erinomaiseksi. Opiskelijamäärä oli noin Opiskelijamäärän lasku on taittunut ja opetustuntimäärät ovat nousseet suhteutettuina opiskelijoiden määrään. Kehityksessä näkyy panostaminen pitkäkestoiseen koulutukseen ja organisaatioiden tilauskoulutuksen suuri osuus (Taulukko 5). Täydennyskoulutuskeskus koordinoi koko yliopiston täydennyskoulutusta opetusministeriön edellyttämän toimeksiannon mukaisesti. 12

13 Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen täydennyskoulutustarjonta jakaantui opetus- ja kasvatusn sekä sosiaali- ja terveysn koulutuksiin sekä yrityksille ja muille organisaatioille tarjottuun koulutukseen ja kehittämistoimintaan. Toiminta painottui pitkiin koulutusohjelmiin ja lyhyisiin ammatillisiin lisäkoulutuksiin. Taulukko 5 Täydennyskoulutus vuosina (Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Chydenius-Instituutti Kokkolan yliopistokeskus) Opiskelijoiden lkm Kurssien lkm Opetustunnit Korkeatuisen aikuiskoulutuksen laatuyliopisto Opetusministeriö nimesi Jyväskylän yliopiston vuosiksi korkeatuisen aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Osallistuminen kansainväliseen kehitystyöhön on osa Jyväskylän yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Yliopisto osallistui kertomusvuonna opetus-, ympäristö- ja e-oppimisen yhteistyöhankkeisiin mm. Etelä-Afrikassa, Keniassa, Jamaikalla, Sambiassa, Costa Ricassa, Kosovossa, Bosniassa ja Hertsegovinassa ja Serbia-Montenegrossa. Laajimmat kehittämisprojektit toteutettiin Balkanilla. Bosniassa ja Hertsegovinassa yliopisto koordinoi ulkoministeriön rahoittamaa projektia, jossa vahvistetaan koulutuspolitiikan ja käytännön kouluhallinnon keskinäistä koherenssia sekä opetushallinnon tuloksellisuutta. Kosovossa yliopisto on yhteistyökumppanina projektissa, jossa toteutetaan koulutusuudistusta inklusiivisen opetuksen sektorilla. Balkanin jälleenrakentamiseen tähtäävien uusien kehittämisprojektien käynnistämisen lisäksi yliopiston tavoitteena on luoda pitkän aikavälin instituutioiden välistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä alueella. Yliopiston kansainvälisen kehitystyön painopistealueena on kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisen kehitystyön välisen yhteyden kehittäminen ja tuotteistaminen. Tähän liittyvä kansallisen tason toiminta kohdistui UniPid -verkoston kehittämiseen yhteistyössä suomisten yliopistojen, ulkoministeriön ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sijaitsevien avainorganisaatioiden kuten NEPAD, SADC ja CSIR kanssa. Maakunnan tasolla yliopisto oli mukana MASTO (Maakunnan strategisen kansainvälisen asemoitumisen lähtökohdat) - ohjelmassa, jossa haetaan keskisuomiseen osaamiseen perustuvia liike- ja yhteistyömahdollisuuksia uusissa EU-jäsenmaissa sekä lisätään kyseisiin maihin liittyvää osaamista maakunnassa. MASTO perustuu ajatukseen alueiden Euroopasta ja alueiden suoran yhteistyön merkityksen lisääntymiseen Euroopassa. Kertomusvuonna käynnistyi llaan ensimmäinen Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma. Ohjelmaan saatiin yhteensä 190 hakemusta ympäri maailmaa ja siihen valittiin 28 opiskelijaa, jotka edustivat kymmentä maata. Ohjelman painotuksia ovat monitieteisyys, kansisjärjestönäkökulma sekä työharjoittelun yhdistäminen koulutukseen. Yhteiskunta-, ympäristö- ja kasvatustieteiden resurssien yhdistäminen kansainvälisten kehityskysymysten ratkaisemiseen, kansainvälisen kehitystyön professuuri sekä koko maailman kattava opiskelija- ja asiantuntijaverkosto vahvistavat yliopiston asemaa kansallisena ja kansainvälisenä kehitystyön asiantuntijaorganisaationa. 13

14 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehittyminen Taulukko 6 Tulosalueittaiset kustannukset vuonna 2004 Tulosalueen kustannukset Tulosalueen osuus kokonaiskustannuksista (%) Budjettirahoitus Budjettirahoituksen osuus % Koulutus , ,31 Perustutkintokoulutus , ,15 Aikuiskoulutus , ,15 Tutkimus , ,33 Jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus Koulutukseen liittymätön tutkimus , , , ,52 Yhteiskunnalliset palvelut , ,21 Yhteensä , ,89 Jatkotutkintokoulutuksen rahoitus lisääntyi edellisestä vuodesta 8,7 %. Jatkotutkintokoulutuksen rahoituksen määrä oli , josta 67,9 % oli budjettirahoitusta. Jatkotutkinnon kustannus nousi edelliseen vuoteen verrattuna 2,0 %. (Taulukko 7.) Taulukko 7 Jatkotutkintokoulutuksen rahoitus ja jatkotutkinnon kustannus koulutusaloittain (jatkotutkintokoulutuksen rahoitus / tutkinnot) Humanistinen Kasvatustieteiden Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Jatkotutkintokoulutuksen rahoitus Budjettirahoituksen osuus (%) Jatkotutkinnon kustannus Jatkotutkintokoulutuksen rahoitus Budjettirahoituksen osuus (%) Jatkotutkinnon kustannus , , , , , , , , , , Psykologian , , Terveystieteiden , ,

15 Yhteiskuntatieteellinen Koulutusaloille kuulumattomat KOKO YLIOPISTO , , , , , , Perustutkintokoulutuksen rahoitus lisääntyi edellisestä vuodesta 3,9 %. Perustutkinnon kustannus aleni 6,0 % edellisen vuoteen verrattuna. (Taulukko 8.) Taulukko 8 Perustutkintokoulutuksen rahoitus ja perustutkinnon kustannus koulutusaloittain (perustutkintokoulutuksen rahoitus / tutkinnot) Humanistinen Kasvatustieteiden Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Perustutkintokoulutuksen rahoitus Budjettirahoituksen osuus % Perustutkinnon kustannus Perustutkintokoulutuksen rahoitus Budjettirahoituksen osuus % Perustutkinnon kustannus , , , , , , , , , , Psykologian , , Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Koulutusaloille kuulumattomat KOKO YLIOPISTO , , , , , , , , Tulokset ja laadunhallinta Tutkimus Yliopiston keskeinen tavoite on tutkimuksen vahvistaminen siten, että se kaikilla aloilla ylittää valtakunnallisen keskitason ja tulee kansainvälisesti entistä kiinnostavammaksi. Tutkimuksen kokonaisarviointi käynnistyi vuonna Arviointi tehdään kansainvälisenä vertaisarviointina seitsemässä arviointipaneelissa. Tuloksia tullaan hyödyntämään tutkimuksen profiloinnissa ja tutkimusstrategian laadinnassa. 15

16 Suomen Akatemian arvioimien tutkimuksen huippuyksiköiden (Evoluutioekologia, Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät, Ydin- ja materiaalifysiikka, Mielen historia sekä Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka) lisäksi hallitus on nimennyt (hallituksen päätös ) sisäiseen arviointiin pohjautuen uudet tutkimuksen vahvuusalueet vuosiksi : ihmisen vanhenemisen tutkimus, kielenoppiminen ja kielenopetus, kognitiivinen musiikkitiede, rakennekemia, tieteellinen laskenta ja teolliset sovellukset sekä politiikan teoria ja politiikan analyysi. Uusia vahvuusalueita tuettiin järjestämällä seminaareja ja rehtorin tekemiä vahvuusaluekäyntejä, joissa hyödynnettiin tiedeneuvoston asiantuntemusta mm. mentoroinnin avulla. Vahvuusalueita tuettiin kohdentamalla niille erillisrahoitusta. Laadulla kilpailtu kotimainen tutkimusrahoitus on noussut viime nelivuotiskaudella hyvälle tasolle. Suomen Akatemia osoitti yliopistolle vuonna 2004 tutkimusrahoitusta 12,8 M. Yliopiston osuus Suomen Akatemian osoittamasta tutkimusrahoituksen kokonaismäärästä oli 7,4 % vuonna 2003 (13,6 M ), 8,4 % vuonna 2002 (14,8 M ) ja 5,7 % vuonna 2001 (10,5 M ). Infrastruktuuriohjelmasta Suomen Akatemia osoitti Jyväskylän yliopistolle viidenneksi eniten rahoitusta suomisten yliopistojen joukosta (8,7 %, 1,75 M ). Se on merkittävä saavutus ottaen huomioon, että yliopistossa ei ole lääketieteellistä eikä teknillistieteellistä tiedekuntaa. Tekes-rahoituksen volyymi oli kertomusvuonna samaa tasoa (4,0 M, 32 hanketta) kuin edellisenä vuonna (4,1 M, 30 hanketta). Hankkeita on tasaisesti yliopiston priorisoimilla, teknologiapainotteisilla aloilla, joita ovat hyvinvointiteknologia, käyttäjäystävälliseen tietoyhteiskuntaan tähtäävät teknologiat, nanoteknologiat ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät teknologiat. Rahoituksen näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö on painottunut Eurooppaan. Pohjoismaista rahoitusta ja hankkeita on vähän, sillä yhteispohjoismainen tutkimusrahoitus on murto-osa EU-puiteohjelmarahoituksesta. Myös muu ulkomainen rahoitus on vähäistä, vaikka kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa tehtävässä yhteistyössä perinteisten käytäntöjen mukaan osapuolet rahoittavat tutkimustyönsä kansallisista lähteistä. EU:n kuudennessa puiteohjelmassa on vuosina tehty 13 rahoitussopimusta EU:n komission kanssa. Rahoitussopimusten volyymi on yhteensä yli 6 M. Lisäksi kolme hanketta on sopimusneuvotteluvaiheessa. Vuoden 2004 merkittävimmät tulokset ovat kiihdytinlaboratorion valitseminen edelleen eurooppiseksi isoksi infrastruktuuriksi (EU:n rahoitus 1,25 M ) ja Marie Curie huippututkimusryhmän perustaminen Agora Centeriin (EU-rahoitus 2,15 M ). Kahdeksan uutta tutkimus- ja kehittämishanketta käynnistyi muissa eurooppisissa ohjelmissa, kuten Kulttuuri ja Leoanardo da Vinci-ohjelmissa. Tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä vuonna 2004 jäi hieman edellisen vuoden tasosta. Sen sijaan ulkomailla julkaistujen referoitujen artikkelien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,4 %. Julkaisuja tuotettiin 5,5 julkaisua/professori. (Taulukko 9 ja Taulukko 10.) Taulukko 9 Referoidut artikkelit vuosina Suomessa julkaistut Ulkomailla julkaistut Kaikki yhteensä Vuosi Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus Kaikki JY %-osuus , , , , , , , , , , , ,0 16

17 Muutos (%) 7,7 3,9 8,1 5,3 8,3 5,0 Taulukko 10 Referoidut artikkeli koulutusaloittain vuosina Tieteelliset julkaisut (ref.) joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut / professori Tieteelliset julkaisut (ref.) joista ulkomailla julkaistu Tieteelliset julkaisut / professori Humanistinen , ,0 Kasvatustieteiden Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen , , , , , , , ,8 Psykologian , ,6 Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen KOKO YLIOPISTO , , , , , ,5 Tutkimuksen huippuyksiköt Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä ovat Evoluutioteknologia ( ) Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät ( ) Ydin- ja materiaalifysiikka ( ) Mielen historia yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ( ) Yliopistossa toimii lisäksi Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan hyväksytty monitieteinen ihmisnäkökulmaan painottava tukitoiminta-organisaatio Psykocenter ( ). Jatko- ja tutkijankoulutus Yliopisto on kehittänyt määrätietoisesti tutkijakoulutusta. Yliopisto koordinoi seitsemää opetusministeriön osarahoittamaa tutkijakoulua ja oli mukana 41:ssä muiden yliopistojen 17

18 koordinoimassa tutkijakoulussa. Opetusministeriön paikkoja oli 92 (15,2 % kaikista OPM:n rahoittamista paikoista tutkijakouluissa, joissa yliopisto on mukana). Yliopiston oma kokonaispanostus tutkijakoulutukseen oli 1,8 M (42,4 % koko tutkijakoulutusrahoituksesta). Rehtorin osoittaman rahoituksen piirissä oli yhteensä 81 jatko-opiskelijaa. Kertomusvuonna tehtiin päätös tohtorikoulutuksen nykytilan arvioimiseksi. Toteutettavassa kaikille tohtorikoulutettaville kohdistetussa kyselytutkimuksessa arvioidaan erityisesti opintojen etenemistä, ohjausta ja rahoitusta. Tuloksia hyödynnetään tutkimuksen kokonaisarvioinnin yhteydessä ja ohjauksen kehittämisessä. Jatko- ja tutkijankoulutuksessa tavoitteena on kasvattaa tohtorintutkintojen määrää siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 119 tohtorintutkintoa/vuosi. Vuonna 2004 suoritettiin yhteensä 113 tohtorintutkintoa (0,69 tutkintoa/professori) (Taulukko 12), mikä jäi hieman tavoitteena olleesta 119 tohtorin tutkinnosta. Tohtorintutkintojen määrä on jatkanut kasvamista, ja vuonna 2004 suoritettiin tutkintoja 37,8 % enemmän kuin vuonna Humanistisella, kasvatustieteellisellä, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellisellä lla tohtorintutkintotavoitteet saavutettiin jo tulossopimuskauden ensimmäisenä vuotena. Kertomusvuonna tohtoritavoitteestaan jäivät hieman jälkeen luonnontieteellinen koulutus, jolle oli asetettu yliopiston korkein tutkintotavoite, sekä kauppatieteellinen, liikuntatieteellinen ja psykologian. (Taulukko 11.) Taulukko 11 Suoritetut tutkinnot vuosina sekä keskimääräiset tohtorin tutkinnon tutkintotavoitteet vuosina tavoite erotus 1) Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen ) -1 Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen ) -5 Psykologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä ) Vuonna 2004 suoritetut tohtorintutkinnot suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 4 ja 3) 7 tutkintoa Taulukko 12 Jyväskylän yliopistossa suoritetut tohtorin tutkinnot koulutusaloittain, valtakunnalliset osuudet sekä jatkotutkinnot professoria kohden Tutkinnot valtakunnallinen osuus % Jatkotutkinnot / professori Tutkinnot valtakunnallinen osuus % Jatkotutkinnot / professori Humanistinen 22 20,75 0, ,3 0,60 Kasvatustieteiden Kauppatieteellinen 12 15,79 0, ,7 0, ,94 0, ,4 0,59 18

19 Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen , ,0 0, ,48 0, ,0 0,99 Psykologian 5 27,78 0, ,3 0,67 Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen KOKO YLIOPISTO 3 8,33 0, ,1 0, ,11 0,91 9 8,9 0, ,43 0, ,9 0,69 Taulukko 13 Jyväskylän yliopistossa suoritettujen tohtorintutkintojen osuus kaikissa Suomen yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista ja tohtorin tutkinnot/professori Tutkinnot Tutkinnot/professori Kaikki JY %-osuus Kaikki JY ,92 0,56 0, ,43 0,57 0, ,9 0,62 0,69 Keskimäärin ,33 Vuonna 2004 jatko-opiskelijoita oli (Taulukko 14), mikä on 9,6 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Edellisestä vuodesta jatko-opiskelijoiden määrä väheni 6,4 %. Tavoitteena on alentaa tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2004 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2007 mennessä. Väitelleistä alle 32-vuotiaita oli 32,7 % (37 hlöä), joten tavoitteesta jäätiin jälkeen. Vuonna 2004 tohtorintutkinnon suorittaneiden keski-ikä (kaikki kertomusvuonna väitelleet) oli 37,9 vuotta (37,9 vuotta vuonna 2003 ja 39,1 vuotta vuonna 2002). Tohtorintutkinnon suorittaneiden keski-ikä oli alhaisin informaatioteknologian tiedekunnassa (31,2) ja korkein kasvatustieteiden tiedekunnassa (47,0). Koulutusaloittain tarkasteltuna tohtorintutkinnon suorittaneiden keski-ikä oli alhaisin luonnontieteellisellä lla (32,9) ja korkein liikuntatieteellisellä lla (48,0). Tilastokeskuksen tilaston mukaan tohtorintutkinnon ajalla suorittaneista työllisiä vuoden 2002 lopussa oli 82,4 % ja työttömiä 3,3 %. Alueellisesti tohtorit ovat sijoittuneet lähinnä Keski-Suomeen (56,4 %) ja Uudellemaalle (15,8 %). Peruskoulutus Peruskoulutuksessa opetuksen laadun kehittämisen tavoitteena on, että yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. 19

20 Kertomusvuonna valmisteltiin osana kehitteillä olevaa koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää väitöskirjojen ja pro gradu -töiden laatukäsikirjoja. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönoton valmistelua jatkettiin koulutusten avulla. Omana sisäisenä hankkeena kehitettiin aktiivisesti sähköistä ehops-järjestelmää. Opetuksen laadun kehittämiseen liittyy keskeisesti myös virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäminen. Virtuaaliyliopistohankeen tavoitteena on integroida tieto- ja viestintätekniikan käyttö normaaliksi osaksi opetuksen laadun ja laajemmin osaksi koko yliopiston perustehtävien kehittämistä. Näin luodaan pohja myös yliopistojen verkostotoiminnalle sekä valtakunnallisen ja kansainvälisen verkko-opetustarjonnan kehittämiselle. Jyväskylän yliopisto on mukana 18 tieteenkohtaisessa verkostohankkeessa. Verkko-opetuksessa kasvu on jatkunut tasaisena vuoden 2003 nopean kasvuvaiheen jälkeen. Aktiivikäyttäjien määrä verkko-opiskeluympäristöissä kasvoi kolmanneksella ja oli n Virtuaaliyliopistohanke järjesti vuoden 2004 aikana käyttäjäkunnalle 70 koulutustilaisuutta. Aktiivisimpia verkko-opetuksen kehittäjiä ovat humanistinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta, jotka ovat laatineet tieto- ja viestintätekniikan strategiat. Erillislaitoksista varsinkin avoin yliopisto ja Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus ovat innovatiivisia verkko-opetuksen kehittäjiä. Kertomusvuonna jatkettiin uuden tutkintojärjestelmän mukaisten opetussuunnitelmien uudistamista käyttäen hyväksi ydinainesanalyysiä. Tutkintorakenneuudistustyön yhteydessä yliopiston hallitus teki päätöksen uudella tavalla jaksotetusta lukuvuosijärjestelmästä lukuvuoden käytön tehostamiseksi. Vuonna 2003 valmistuneen opiskelijavalintojen kehittämisstrategian pohjalta jatkettiin opiskelijavalintajärjestelmän uudistamista tutkimuspohjaisesti aktiivisen rekrytoinnin suuntaan. Vuonna 2004 tutkimus- ja rekrytointipalvelut organisoi 10 työnhakua ja työllistymistä käsittelevää koulutustilaisuutta, joissa kävi yhteensä 481 opiskelijaa. Ainelaitoksilla pidettiin 21 sivuainevalintoja ja uraohjausta käsittelevää tilaisuutta, joissa oli läsnä 389 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä. Opiskelijoille välitettiin 1302 työpaikkaa. Henkilökohtaisessa uraneuvonnassa kävi 369 opiskelijaa. Yliopistoon opiskelemaan hakeutuvat edustavat kaikkia Suomen maakuntia, joskin opiskelemaan pyritään lähinnä Keski-Suomen (25,2 %), Uudenmaan (9,5 %), Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon alueelta. Vuonna 2004 peruskoulutuksen vuosiotto oli yhteensä opiskelijaa, mikä on 36,2 % enemmän kuin 5 vuotta aiemmin. Peruskoulutukseen hakemuksia tuli eli aloituspaikkaa kohden 7,3 hakemusta. Yliopistoon hyväksyttiin hakeneista 13,7 %. Yliopisto säilytti siten asemansa Suomen suosituimpien yliopistojen joukossa. Valintakokeeseen osallistumisia oli yhteensä Sopimuskauden tavoitteena on, että uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä vähintään 50 %. Vuonna 2004 uusista opiskelijoista samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä oli 35,7 % ja yhteensä kahtena edellisenä vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä oli 58,0 %. Tavoite saavutettiin matemaattis-luonnontieteellisessä ja informaatioteknologian tiedekunnissa jo sopimuskauden alussa. Taulukko 14 Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden lukumäärä Varsinaiset opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Jatko-opiskelijat Tutkintoaan täydentävät opiskelijat

21 Yhteensä Aikuiskoulutettavat Avoin yliopisto 1) Täydennyskoulutus Yhteensä YHTEENSÄ ) Sisältää myös yliopiston ylimääräiset opiskelijat. Opintonsa aloittaneiden keski-ikä on edelleen korkea, 22,3 vuotta (ilman erillisrahoitteista maisteri- ja muuntokoulutusta). Se on kuitenkin edellisestä vuodesta hieman laskenut. Opiskelijavalintoja kehitetään siten, että opiskelijoiksi rekrytoidutaan keskimäärin kaksi vuotta nykyistä nuorempina. Keski-iän alentamiseksi opintoihin ohjautumisen tiedottamista lisätään ja tiedotuksen sisältöä kehitetään. Perustutkintoa opiskelevia oli kertomusvuonna (Taulukko 14), mikä on 11,9 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Taulukko 15 Vuosina suoritetut perustutkinnot sekä perustutkintotavoite vuosina keskimäärin/vuosi tavoite erotus 1) Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen ) +28 Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen ) -25 Psykologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä ) ) Vuonna 2004 suoritetut maisterintutkinnot suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Informaatioteknologian tiedekunnan osuus 2) 65 ja 3) 65 tutkintoa Vuonna 2003 valmistui yhteensä 354 kandidaattia ja maisteria (2,24 tutk./opettaja) (Taulukko 16). Maisterintutkintoja suoritettiin enemmän kuin koskaan. Yliopiston maisteritutkintotavoitteeksi oli asetettu 1 285, joten vuosille asetetut tutkintotavoitteet ylittyivät yli 6 %. Kahdeksasta koulutussta seitsemällä keskimääräiset tutkintotavoitteet ylitettiin selvästi. Humanistisella, kauppatieteiden ja liikuntatieteellisellä lla tutkintotavoitteet ylitettiin, noin 30 tutkinnolla, jo tulossopimuskauden ensimmäisenä vuonna. Luonnontieteellisellä lla, jonka tutkintotavoitteet ovat korkeat, tutkintotavoitteesta jäätiin jälkeen. (Taulukko 15.) 21

22 Taulukko 16 Jyväskylän yliopistossa suoritetut perustutkinnot koulutusaloittain, valtakunnalliset osuudet ja perustutkinnot opettajaa kohden Humanistinen Kasvatustieteiden Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Psykologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen KOKO YLIOPISTO alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % Perustutkinnot / opettaja alempia tutkintoja perustutkintoja valtakunnallinen osuus % Perustutkinnot / opettaja ,62 2, ,6 2, ,5 1, ,5 1, ,69 2, ,2 3, , ,0 2, ,43 1, ,0 1, ,73 2, ,4 3, ,33 2, ,9 1, ,49 2, ,9 2, ,96 1, ,5 2,24 Taulukko 17 Jyväskylän yliopistossa suoritettujen maisterintutkintojen osuus kaikissa Suomen yliopistoissa suoritetuista tutkinnoista ja maisterin tutkinnot/opettaja vuosina Tutkinnot Tutkinnot/opettaja Kaikki JY %-osuus Kaikki JY ,67 1,54 1, ,96 1,56 1, ,5 1,58 2,24 Keskimäärin Erillisiä erityisopettajan, opinto-ohjaajien ja opettajan pedagogisia opintoja suorittaneiden määrät ovat kasvaneet opettajankoulutuksen laajennushankkeiden myötä. Opettajan pedagogisia opintoja on järjestetty merkittävässä määrin matemaattis-luonnontieteellisen n tutkinnon suorittaneille ja aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja erityisesti vapaan sivistystyön kentällä toimiville. Erilliset opinto-ohjaajien opinnot järjestetään puolitoista vuotta kestävänä koulutuksena, jolloin opintojen valmistuminen noudattaa tätä rytmiä, eikä suorituksia välttämättä tule joka vuodelle. 22

23 Taulukko 18 Erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja aineenopettajien erilliset opinnot vuosina sekä keskimääräiset opintotavoitteet vuosina tavoite erotus 1) Erityisopettajat Opinto-ohjaajat Aineenopettajat Yhteensä ) Vuonna 2004 suoritetut erilliset opinnot suhteutettuna tulossopimuskauden tavoitteeseen Taulukko 19 Viidessä vuodessa valmistuneiden osuus vuosina ) Tiedekunta % % % Humanistinen tdk Informaatioteknologian tdk Kasvatustieteiden tdk Liikunta- ja terveystieteiden tdk Matemaattis-luonnontieteellinen tdk Taloustieteiden tdk Yhteiskuntatieteellinen tdk psykologian 65 yhteiskuntatieteellinen 52 JY yhteensä Ala Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Psykologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen JY Yhteensä ) Psykologian 5,5 vuotta Tavoitteena on, että opiskeluaikoja lyhennetään siten, että 75 % opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon 5 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusa, jossa netto-opiskeluaikatavoite on 5,5 vuotta). Opiskeluajat pysyivät edellisiin vuosiin verrattuna lähes samoina, vaikka viidessä vuodessa valmistuneiden osuus onkin lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Tavoitteesta ollaan siten jäljessä vielä jonkin verran. Vuonna 2004 viidessä vuodessa valmistuneiden osuus oli 53 %. Edelliseen vuoteen verrattuna viidessä vuodessa valmistuneiden prosenttiosuus kasvoi 9 prosenttiyksikköä. Viidessä 23