Tämä ei ole jäljennös OP-Eläkesäätiön virallisesta tilinpäätöksestä, vaan suppeampi kuvaus tilikaudelta 2011.

Transkriptio

1 OP-Eläkesäätiö 2011

2 OP-ELÄKESÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Tuloslaskelma Tase Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut Tilintarkastuskertomus Tämä ei ole jäljennös OP-Eläkesäätiön virallisesta tilinpäätöksestä, vaan suppeampi kuvaus tilikaudelta 2011.

3 OP-ELÄKEKASSA OP-ELÄKESÄÄTIÖ Toimitusjohtajan katsaus OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitosten osalta vuotta 2011 voisi kuvailla paluuksi arkeen. Edellisen vuoden 60-vuotisjuhlat ja hallinnon uudistus ovat taakse jäänyttä elämää, samoin poikkeuksellisen hyvät sijoitustuotot. Eläkelaitosten uudistettu hallinto aloitti työnsä heti vuoden alussa kokoontumalla järjestäytymiskokoukseen Kokouksen yhteydessä järjestettiin uusille jäsenille koulutusta eläkelaitoksistamme ja työeläkejärjestelmästä. Vuoden alussa hallitus aloitti eläkelaitosten strategian päivittämisen. Kevään ja kesän aikana valmisteltu strategia hyväksyttiin lopullisesti hallituksen lokakuun kokouksessa. Yksi strategian valmistelussa esille nousseista uusista painopistealueista oli julkisuudessakin paljon keskustelua herättänyt työkyvyttömyyskustannusten alentaminen. Vaikka OP-Eläkekassan piirissä olevien työntekijöiden työkyvyttömyyskustannukset ovat selvästi alle koko maan keskiarvon, aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeistä silti OP-Pohjola-ryhmälle vuosittain noin 9 miljoonan euron kustannukset. Jokainen euro, joka tässä säästetään, koituu lyhentämättömänä ryhmän työnantajien eduksi. Siksi on vain luontevaa. että ryhmän oma eläkelaitos pyrkii omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että mahdollisimman monille työkyvyttömyysuhan alla oleville löydetään ratkaisu, jolla nämä voisivat jatkaa työelämässä lakisääteiseen eläkeikään saakka. Strategiaa valmistellessa kävi myös hyvin selväksi se, että vaikuttavuutta on mahdollista saada vain, jos mahdolliset toimenpiteet tehdään ajoissa ja kohdennetusti. Tällöin keskeistä on työterveyshuollon ja eläkelaitoksen hyvä yhteistyö. Tässä suhteessa OP-Pohjola-ryhmä on sikäli hyvässä asemassa, että sillä kumpikin toiminto on omissa käsissä. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuusuudistuksen osalta työryhmissä päästiin yhteisymmärrykseen mallista, jossa työeläkevakuutusyhtiöillä ja eläkekassoilla taseessa oleva vakuutusriskien puskuroimiseen tarkoitettu tasoitusvastuu rinnastetaan jatkossa toimintapääomaan. Uudistus kasvattaa työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta keskimäärin noin 5 %-yksiköllä ja eläkekassoilla noin 3 %-yksiköllä. Eläkekassoille ja eläkesäätiöille tuottohakuisen sijoitustoiminnan edellytykset turvataan lisämaksuvelvollisuudesta johdetulla lisäerällä. Työeläkelaitosten kilpailukysymyksiä pohdittiin STM:n Erkki Rajaniemen teemasta kirjoittamassa arviomuistiossa. Muistiossa keskityttiin keinoihin edistää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua. Kysymyksenasettelu oli rajattu koskemaan yhtiökohtaista hoitokustannusosaa ja työhyvinvointipalveluja ja niihin liittyvää sääntelyä. Eläkekassa- ja säätiölain uudistaminen aloitetaan hallitusohjelman velvoitteiden mukaisesti vuoden 2012 alusta. Eläkesäätiöiden ja -kassojen osalta kilpailukysymyksiin tullaan palaamaan tässä yhteydessä. Sijoitustoiminnan osalta vuotta 2011 voisi luonnehtia arvosanalla tyydyttävä. Eläkekassan sijoitustuotto (-2,9 %) oli kyllä hieman parempi kuin työeläkeyhtiöiden keskiarvo, mutta jossiteltavaakin jäi. Eläkelaitosten sijoitussuunnitelman linjaukset perustuivat melko pessimistiseen näkemykseen riskillisten omaisuusluokkien tuottomahdollisuuksista. Siitä huolimatta emme onnistuneet erottumaan eduksemme eläkesijoittajien tuottovertailussa. Odotuksia heikomman sijoitustuoton taustalla oli salkun taktisten painotusten ohella eläkelaitosten pitkän aikavälin sijoitusteemojen heikko suhteellinen tuotto. Varsinkin kehittyvien talouksien osake- ja velkakirjamarkkinoiden tuotot olivat pettymys. Toisaalta oli myös odotettavissa, että sijoitusteemojen lyhyen aikavälin tuottokehitys ei aina vastaa odotuksia. Sijoitusteemojen taloudelliset perusteet ovat edelleen vahvat, eikä niiden osuutta sijoitussalkusta ole tarkoituksenmukaista pienentää.

4 Eläkelaitostemme tavoitteena on harjoittaa pitkäjänteistä sijoituspolitiikkaa lyhyen aikavälin riskit tiedostaen. Tässä onnistumisen keskeisin edellytys on, että kaikki sijoitustoiminnassa mukana olevat ymmärtävät koko sijoitusomaisuutta koskevat tuottotavoitteet ja riskit. Vuoden lopulla sovittiin Pohjola Varainhoidon kanssa yhteistyön kehittämisestä vielä nykyistäkin kokonaisnaisvaltaisemmaksi. Tämä oli tärkeä askel matkalla kohti toimintamallia, jossa kaikkien sijoituspäätöksiä tekevien yhteisenä tavoitteena on eläkelaitosten koko sijoitusomaisuuden mahdollisimman hyvä tuotto. Sydämellinen kiitos henkilökunnalle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta! Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen

5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 OP- ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTA OP-Eläkesäätiö hoitaa OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien työnantajien henkilöstölleen järjestämää lisäeläketurvaa. Eläkesäätiö on suljettu Vuoden 2011 lopussa eläkesäätiön piiriin kuuluvien työnantajien määrä oli 296 (304), joista osuuspankkeja oli 205 (213). Toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä oli (3 760). Eläkesäätiö noudattaa kirjanpidossaan tasaavaa kirjanpitojärjestelmää. Eläkesäätiön lukuja ei yhdistetä OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. ELÄKEHALLINTO Eläkesäätiön uuden hallintoneuvoston neljävuotinen toimikausi alkoi vuoden alussa. Hallintoneuvoston järjestäytymiskokous pidettiin ja samassa yhteydessä järjestettiin hallintoneuvoston jäsenille koulutustilaisuus, jossa käytiin läpi eläkesäätiön toimintaa sekä työeläke- ja lisäeläkejärjestelmää laajemminkin. Eläkesäätiön etuuksiin ei tullut muutoksia vuoden 2011 aikana. Toimintavuoden aikana kuitenkin valmisteltiin säätiön sääntömuutos, jolla fuusioeläkkeen ikäraja nostettaisiin 52 vuodesta 58 vuoteen sekä neljän vuoden siirtymäajan jälkeen fuusioeläke lakkautettaisiin kokonaan. Hallintoneuvosto hyväksyi sääntömuutoksen kokouksessaan Finanssivalvonta vahvisti sääntömuutoksen ja se on tullut voimaan alkaen. Toimintavuoden aikana annettiin (986) eläkepäätöstä mukaan lukien myös eläkkeiden jatko- ja muutospäätökset sekä hautausavustuspäätökset. OP-Eläkesäätiöstä myönnettyjen uusien eläkepäätösten yhteismäärä on kasvanut edellisen vuoden tasosta. Syynä on pääasiassa ollut vanhuuseläkkeiden määrän kasvaminen, mikä johtuu toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden ikärakenteesta. Vuonna 2011 annettiin 563 (481) vanhuuseläkepäätöstä. Tulevina vuosina kehitys tulee hyvin todennäköisesti olemaan samanlainen. Toimintavuoden alusta kaikkia eläkkeitä korotettiin työeläkeindeksin muutosta vastaavasti noin 3,6 prosentilla. Eläkkeensaajia oli toimintavuoden lopussa (6 293) henkilöä. KANNATUSMAKSU Eläkesäätiö ei perinyt kertomusvuonna varsinaista kannatusmaksua, kuten ei kuutena edellisenä vuotenakaan. Työnantajat ovat maksaneet vastuunkattamismaksuina yhteensä 1,5 (0,06) miljoonaa euroa. Maksut ovat aiheutuneet eläkkeelle siirtymisestä alennetussa eläkeiässä. ELÄKEMENOT Eläkemenot olivat kokonaisuudessaan 26,1 (25,2) miljoonaa euroa, josta maksettuja eläkkeitä oli 25,7 (24,8) miljoonaa euroa ja muita suorituksia mm. sairaus- ja hautausavustuksia 0,5 (0,4) miljoonaa euroa. ELÄKEVASTUU Eläkesäätiön koko eläkevastuu oli vuoden lopussa 392,0 (400,9) miljoonaa euroa. Alkaneiden eläkkeiden eläkevastuun muutos oli +12,8 (-4,0) miljoonaa euroa ja vastaisten eläkkeiden eläkevastuun muutos oli -9,3 (-7,4) miljoonaa euroa. Indeksikorotusvastuun määrä oli tilikauden päättyessä 14,0 (26,4) miljoonaan euroa. Eläkevastuu on laskettu käyttäen 3,60 (3,65) %:n perustekorkoa. Eläkesäätiön eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu.

6 SIJOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnan tulos Eläkesäätiön koko sijoitusomaisuuden käypä arvo oli vuoden lopussa 481,0 (515,8) miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden kirjanpidollinen nettotuotto oli 13,8 (40,9) miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvonalentumisia ja niiden palautuksia kirjattiin -7,0 (3,4) miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin 55,3 (36,0) ja myyntitappioita 47,2 (11,1) miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden markkinaehtoinen tuotto oli -2,5 (11,7) %. Osakesijoitukset Listattujen osakesijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta vuoden lopussa oli 15,4 (22,4) %. Osakesijoitusten markkinaehtoinen tuotto oli -18,2 % (26,0) % vertailuindeksin tuoton ollessa vastaavasti - 14,0 (25,4) %. Eläkesäätiön tuottoja painoi erityisesti se, että osakesalkussa suurella painolla olevien Kehittyvien talouksien (29 %) ja Suomen (52 %) osakemarkkinat tuottivat huonosti. Korkosijoitukset Korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 47,3 (38,0) % ja niiden markkinaehtoinen tuotto oli 0,3 (7,2) %. Vertailuindeksin tuotto oli 1,9 (7,3) %. Eläkesäätiön korkosijoitusten tuottoa painoi pankkien liikkeeseen laskemien jvk-lainojen hintojen lasku sekä hyvin alhainen korkoriski. Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten markkina-arvoilla laskettu osuus eläkesäätiön sijoitusomaisuudesta oli 16,7 (18,5) % mukaan lukien sijoitukset kiinteistörahastoihin. Eläkesäätiön kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 80,4 (94,6) miljoonaa euroa. Asuntosijoitusten markkina-arvo oli 8,6 (32,3) miljoonaa euroa ja toimitilasijoitusten 30,1 (28,8) miljoonaa euroa. Epäsuorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli 41,7 (33,5) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana pääomia palautui pääasiassa asuntokohteiden myynneistä johtuen 25,6 miljoonaa euroa. Lisää pääomia kutsuttiin pääasiassa kiinteistörahastosijoituksiin. Asuntomyyntien taustalla oli kehitteillä olevat uudet kiinteistöhankkeet, joiden valmistuttua kiinteistöjen osuus sijoitussalkussa nousee selvästi nykyisestä. Asuinhuoneistojen ja myös toimitilojen vuokrausaste oli vuoden 2011 lopussa 100,0 %. Kiinteistösijoitusten vuoden 2011 toteutunut tuotto oli 9,5 (7,2) %. Vaihtoehtoiset sijoitukset Vaihtoehtoisiin sijoituksiin luetaan raaka-aine-, pääoma- ja hedge-rahasto -sijoitukset sekä strukturoidut sijoitukset, jotka erotettiin omaksi luokakseen vuoden 2010 alusta. Kokonaisuutena vaihtoehtoisten sijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2011 lopussa 11,6 (11,1) %. Pääomasijoitusrahastojen osuus sijoitusomaisuudesta oli 3,2 (2,1) %, hedge-rahastojen 4,5 (4,2) % ja strukturoitujen sijoitusten 2,0 (3,5) %. Vaihtoehtoisista sijoituksista parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 9,6 % ja strukturoidut sijoitukset 4 %.

7 RISKIENHALLINTA Eläkesäätiön toiminnan tavoitteena on hoitaa lakisääteistä eläketurvaa täydentävän eläketurvan vakuuttaminen siten, että vuodesta toiseen kannatusmaksutaso säilyy tasaisena. Toiminnan merkittävin riski liittyy siihen, että toteutunut sijoitusomaisuuden tuotto jäisi alle vähimmäistuottotavoitteen. Riskin toteutuessa useampana vuotena peräkkäin tämä johtaisi kannatusmaksujen perintään. Eliniän systemaattisesta pitenemisestä aiheutuva riski eläkevastuun riittävyydelle on myös merkittävä. Sijoitustoiminnasta vastaa eläkesäätiön hallitus, joka hyväksyy eläkelaitokselle sen varojen sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusomaisuudelle tuotto- ja riskitasot sekä tavoitejakauma, sen vaihteluvälit, vertailuindeksit sekä sijoitustoimintaan kohdistuvat muut rajoitukset. Eläkelaitoksen vastuullinen aktuaari laatii vuosittain ennusteen eläkevastuun ja eläkemenojen kehityksestä. Tämän pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa otetaan huomioon eläkevastuun luonteen asettamat vaatimukset sijoitustoiminnalle turvaavuuden, tuottavuuden ja likviditeetin osalta sekä eläkesäätiön riskinkantokyky. Lisäksi huolehditaan sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitustoiminnan tuottojen vuotuista vaihtelua vastaan tasoittavana elementtinä toimii eläkesäätiössä oleva ylikate ja indeksikorotusvastuu. Eläkevastuun riittävyydestä aiheutuvaa riskiä hallitaan turvaavilla ja laitoksen erityispiirteet huomioon ottavilla laskuperusteilla. Sijoitussuunnitelman noudattamista valvotaan seuraamalla sijoitusomaisuuden toteutunutta allokaatiota ja sijoitustoimintaan kohdistuvia muita rajoituksia. Vakavaraisuustasosta, sijoitussuunnitelman ja muiden sääntöjen ja määräysten noudattamisesta raportoitiin säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle. HOITOKULUT JA HENKILÖSTÖ OP-Palvelut Oy on tuottanut taloushallintoon ja OP-Pohjola osk sijoitusten riskienhallintaan liittyvät palvelut. Liikekulut on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eläkelaitoksille. Likvidien arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimuksella. Myös muun omaisuuden osalta sijoituspäätösten valmistelu, rahaliikenne ja sijoituspäätösten toimeenpano on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle ja Pohjola Kiinteistösijoitukselle. Sijoitustoiminnan operatiivisesta hoitamisesta vastaa OP-Eläkekassan toimitusjohtaja. OP-Eläkekassan eläkeyksikön henkilöstö hoitaa sekä OP-Eläkekassan että OP-Eläkesäätiön eläkehallinnon ja kulut jaetaan niiden kesken lähtökohtaisesti eläkkeensaajien ja vakuutettujen lukumäärien suhteessa. Eläkesäätiön palveluksessa ei ole ollut omaa henkilökuntaa. Eläkesäätiön hoitokulut olivat 0,8 (0,8) miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan hoitokulut olivat 0,8 (0,5) miljoonaa euroa. Toimintavuonna eläkesäätiö on käyttänyt Porasto Oy:n rekisteri-, laskenta-, aktuaari ja vakuutusmatemaattisia palveluja sekä asiantuntijalääkäripalveluja. TALOUDELLINEN TULOS Eläkesäätiön kirjanpidolliseksi tulokseksi muodostui -2,2 (+15,3) miljoonaa euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sijoitusmarkkinoiden näkymiä varjostaa valtioiden säästöohjelmien ja pankkien tasesopeutuksen vuoksi alhaiseksi ennakoitu talouskasvu. Alhaiset kasvunäkymät ja keskuspankkien aktiiviset toimenpiteet ovat painaneet riskittömien jvk-lainojen korot tasolle, jossa niiden tuotto tulee lähivuosina jäämään hyvin alhaiseksi. Osakkeiden ja yrityslainojen tuotto-näkymät ovat selvästi paremmat kuin riskittömien jvk-lainojen, mutta vastaavasti myös riskit ovat kasvaneet melkoisiksi. Myös markkinoiden keskinäinen riippuvuus on finanssikriisin jälkeen noussut mikä tarkoittaa sitä, että perinteinen riskien hajautus toimii jatkossa huonommin kuin mihin on historiallisesti totuttu. Eläkesäätiön sijoitussalkun rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että sen lähivuosien tuotto on positiivinen myös pitkäaikaisen taantuman olosuhteissa.

8 Eläkesäätiön eläkevastuu on kääntynyt laskuun ja se tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Tämä yhdessä vakavaraisuuden kanssa puskuroi tehokkaasti sijoitustuottojen heilahtelua ja suurella todennäköisyydellä mahdollistaa sen, että eläkesäätiön ei jatkossakaan tarvitse periä kannatusmaksua. Eläkejärjestelmässä keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta tulee hyvin todennäköisesti edelleen lisääntymään vuoden 2012 puolella. Myös työhyvinvointi ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkekustannuksiin vaikuttaminen on tärkeä kehityskohde. HALLINTO Hallinnon kokoukset Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa , ja Helsingissä. Ensimmäinen ylimääräinen kokous oli uuden hallintoneuvoston järjestäytymiskokous pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2011 tulosarvion sekä sijoitustoiminnan suuntaviivat vuodelle 2012, hyväksyi sääntömuutoksen ja valitsi hallituksen jäsenet vuodelle Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta kokoontui ja Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. ORGANISAATIO Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen Toimitusjohtajan varahenkilö eläkehallintopäällikkö Elisa Rauhamaa Eläkesäätiöllä ei ole omaa palkattua henkilökuntaa. Controller Jouni Mäkinen, OP-Palvelut Oy, taloushallintopalvelut Matemaatikko Tuula Lempiäinen, SHV, Oy Porasto Ab Asiantuntijalääkäri Asiantuntijalääkäripalvelut on ostettu Oy Porasto Ab:ltä. Tilintarkastajat Työnantajien valitsemana tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Timo Nummi. Työntekijöiden valitsemana tilintarkastajana toimi KHT Eija Kauppi-Hakkarainen ja varatilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén. Hallitus 2011 Varsinaiset jäsenet Heikki Vitie, hallintojohtaja, puheenjohtaja, OP-Pohjola osk Tom Dahlström, strategiajohtaja, varapuheenjohtaja, OP-Pohjola osk Riitta Lampinen, rahoitusneuvoja, Oulun Osuuspankki Arja Minkkinen, pääluottamusmies, OP-Pohjola osk Eeva Niskavaara, toimitusjohtaja, Valkeakoski Sirpa Pesonen, sijoitusneuvoja, Etelä-Karjalan Osuuspankki Jarmo Viitanen, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Henkilökohtaiset varajäsenet em. järjestyksessä Marja Tuokko, henkilöstöjohtaja, OP-Pohjola osk, ( saakka) Harri Luhtala, talousjohtaja, OP-Pohjola osk Marja-Leena Niskanen, asiakasneuvoja, Valkeakosken Osuuspankki Aija Heikkilä, tuoteasiantuntija, OP-Palvelut Oy Harri Nummela, pankinjohtaja, OP-Palvelut Oy Helena Veistola, rahoitusneuvoja, Helsingin OP Pankki Oyj Olli Näsi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuspankki

9 Hallintoneuvosto Työnantajien valitsemat jäsenet Varsinaiset jäsenet Päivi Huotari, toimitusjohtaja, Espoo, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, puheenjohtaja Ville Aakula, toimitusjohtaja, Nousiainen, Varsinais-Suomen OP-liitto Lars-Johan Lindqvist, professori, Vaasa, Österbottens OP-förbund, saakka Pirjo Laaksonen, professori, Vaasa, Österbottens OP-förbund, alkaen Liisa Peltonen, K-kauppias, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj Tapio Sinkkilä, toiminnanjohtaja, Salla, Lapin OP-liitto Hannu Sireni, toimitusjohtaja, Sysmä, Etelä-Suomen OP-liitto Ari Tynkkynen, tuotannonsuunnittelija, Kerimäki, Suur-Savon OP-liitto Varajäsenet Pauli Kröger, toimitusjohtaja, Riistavesi, Pohjois-Savon OP-liitto Juhani Kuntsi, tulliylitarkastaja, Virolahti, Kaakkois-Suomen OP-liitto Antti Suomijärvi, toimitusjohtaja, Karvia, Satakunnan OP-liitto Työntekijöiden valitsemat jäsenet Varsinaiset jäsenet Marjo Närhi, sijoituspäällikkö, Kuopio, Pohjois-Savon OP-liitto, varapuheenjohtaja Raija Kangasvieri, hallintoassistentti, Kokkola, Keski-Pohjanmaan OP-liitto Riitta-Leena Rautee, palvelupäällikkö, Turku, Varsinais-Suomen OP-liitto Outi Seppänen, testaussuunnittelija, Keskusyhteisökonserni ja OP Palvelut Oy Hely Toivainen, maksuliikeasiantuntija, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Varajäsenet Eija Vainio, maksuliikeneuvoja, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja OP-Palvelut Oy Paula Vedenoja, markkinointiassistentti, Raahe, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Työnantajien valitsemat jäsenet Tapio Sinkkilä, puheenjohtaja Ville Aakula Työntekijöiden valitsemat jäsenet Hely Toivainen, varapuheenjohtaja Raija Kangasvieri Läsnäolo- ja puheoikeudella Päivi Huotari, hallintoneuvoston puheenjohtaja Marjo Närhi, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja

10 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Viite Maksutulo Muiden eläkkeiden kannatusmaksut , ,00 Sijoitustoiminnan tuotot , ,40 Korvauskulut Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset Eläkkeet , ,79 Muiden eläkkeiden eläkevastuun muutos Vastuun muutos , ,00 Indeksikorotusvastuun muutos ,00 0, , , , ,79 Hoitokulut 3, 4, , ,90 Sijoitustoiminnan kulut , ,13 Sijoitusten arvokorotusten oikaisu , ,21 Vakuutustekninen tulos , ,37 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut , ,57 Voitto varsinaisesta toiminnasta , ,80 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,03 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,77

11 TASE VASTAAVAA Viite Sijoitukset Kiinteistösijoitukset 9 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,13 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä , , , ,09 Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Työnantajayritysten osakkeet ja osuudet , ,74 Rahoitusmarkkinavälineet työnantajayrityksiltä , ,72 Velkakirjasaamiset työnantajayrityksiltä , ,77 Muut sijoitukset työnantajayrityksiin , , , ,49 Muut sijoitukset 8, 10 Osakkeet ja osuudet , ,11 Rahoitusmarkkinavälineet , ,93 Muut sijoitukset 0, , , , , ,62 Saamiset Muut saamiset , ,55 Laskennanninen verosaamien , , , ,50 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,99 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,83 Siirtosaamiset , ,03 Vastaavaa yhteensä , ,98

12 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,94 Eläkevastuu Muut alkaneet eläkkeet , ,00 Muut vastaiset eläkkeet , ,00 Muiden eläkkeiden indeksikorotusvastuu , , , ,01 Velat Muut velat , ,68 Siirtovelat , ,35 Vastattavaa yhteensä , ,98

13 Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut 2011 Jakauma *) Tuotot **) Riski Jak. NAV % Volatiliteetti Mod. Duraatio Korkosijoitukset ,4 % 0,9 % Joukkovelkakirjalainat ,3 % 0,3 % 2,2 % 2,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,1 % 4,0 % 1,5 % 0,1 Osakesijoitukset ,6 % -13,5 % Noteeratut osakkeet ,4 % -18,2 % 16,2 % Private equity sijoitukset ,2 % 9,6 % 9,8 % Noteeraamattomat sijoitukset 0 0,0 % Kiinteistösijoitukset ,7 % 8,8 % 3,2 % Suorat kiinteistösijoitukset ,1 % 10,4 % 4,3 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt ,6 % 6,3 % 3,9 % Muut sijoitukset ,3 % 0,5 % Hedge-fund sijoitukset ,5 % 2,2 % 3,7 % Hyödyke sijoitukset ,9 % -7,3 % 15,6 % Muut sijoitukset ,0 % 4,1 % 17,7 % YHTEENSÄ ,0 % -2,5 % 4,6 % *) Riskienhallinnan jakaumassa on mukana kiinteistökohteiden ulkopuoliset lainat. **) Tuotot on taulukoissa ilmoitettu ilman kohdistamattomia kuluja Jakauma *) Tuotot **) Riski Jak. NAV % Volatiliteetti Mod. Duraatio Korkosijoitukset ,2 % 6,3 % Joukkovelkakirjalainat ,0 % 7,2 % 2,5 % 4,1 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,2 % 2,8 % 0,4 % 0,1 Osakesijoitukset ,5 % 24,0 % Noteeratut osakkeet ,4 % 26,0 % 18,0 % Private equity sijoitukset ,1 % 9,9 % Noteeraamattomat sijoitukset 0 0,0 % Kiinteistösijoitukset ,3 % 7,2 % 2,7 % Suorat kiinteistösijoitukset ,8 % 6,2 % 3,5 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt ,5 % 8,3 % 7,3 % Muut sijoitukset ,0 % 13,2 % Hedge-fund sijoitukset ,2 % 2,8 % 4,1 % Hyödyke sijoitukset ,3 % 12,9 % 16,4 % Muut sijoitukset ,5 % 24,8 % 8,5 % YHTEENSÄ % 11,7 % 3,4 % *) Riskienhallinnan jakaumassa on mukana kiinteistökohteiden ulkopuoliset lainat. **) Tuotot on taulukoissa ilmoitettu ilman kohdistamattomia kuluja. Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi

14 Markkinariskeistä sijoitusomaisuuteen kohdistuvat erityisesti arvonmuutosriski ja korkoriski. Sijoitukset hajautetaan tästä syystä tehokkaasti eri omaisuusluokkiin ja niiden sisällä eri sijoitusinstrumentteihin sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Sijoitusomaisuuden riskitasoa mitataan toteutuneiden tuottojen keskihajonnalla. Lisäksi korkoriskiä mitataan erikseen modifioidulla duraatiolla. Luottoriski Sijoitustoiminnassa luottoriskiä hallitaan sijoitussuunnitelmassa määritellyillä rajoituksilla. Vuoden lopussa korkosijoituksista 89,7 (82,7) % oli sijoitettuna joukkolainoihin, joilla oli ns. Investment Grade -luottoluokitus eli vähintään S&P:n mukainen luottoluokitus BBB-. Likviditeettiriski Likviditeettiriski otetaan huomioon sijoitussalkun allokaatiojakauman rakenteessa. Likviditeettitarpeita varten käytetään lähinnä rahamarkkinasijoituksia.

15

16