OP-ELÄKESÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 OP-Eläkesäätiö 2013

2 OP-ELÄKESÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Riskienhallinnan liitetietoja Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto ja riskiluvut Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi Luottoriski Likviditeettiriski Tilintarkastuskertomus Tämä ei ole jäljennös OP-Eläkesäätiön tilinpäätöksestä, vaan suppeampi kuvaus tilikaudelta 2013.

3 OP-ELÄKESÄÄTIÖ Toimitusjohtajan katsaus Jos OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitosten vuotta 2013 pitäisi kuvata yhdellä sanalla, tulee ensimmäisenä mieleen "epäyhtenäinen". Kolmesta tärkeimmästä tavoitteestamme eläkehallinnon laatu, kustannusten hallinta ja sijoitustoiminta onnistuimme erinomaisesti ensimmäisessä, välttävästi toisessa mutta kolmannen osalta vuosi 2013 oli selkeä pettymys. Eläkehallinnon lähtökohdat vuoteen olivat sanalla sanoen haastavat. Syksyllä 2012 oli keskusyhteisökonsernissa käyty yt-neuvottelut, joiden seurauksena eläkeneuvonnan tarve kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan eläkeyksikön oma henkilöstötilanne oli kireä. Vuoden 2012 aikana vahvuudesta oli poistunut kaksi kokenutta eläkekäsittelijää, ja korvausrekrytointien aloittaminen oli viivästynyt samaisen yt-prosessin vuoksi. Eläkeyksikkömme osoitti kuitenkin esimerkillistä venymiskykyä ja hoiti sekä eläkehakemussuman että kasvaneen neuvontatarpeen laadukkaasti ja ilman merkittäviä viivästyksiä. Ryhmän tehokkuushankkeen hengessä myös eläkelaitosten kustannuksia on vuoden aikana pyritty tarkastelemaan kriittisesti. Toteutimme vuoden aikana koko joukon säästötoimia, joilla kustannuksia on saatu alennettua ilman, että toiminnan laatu olisi siitä kärsinyt. Tehdyistä säästötoimenpiteistä huolimatta ylityöt ja ulkoa ostetut eläkepäätökset aiheuttivat sen, että kustannusnousua edelliseen vuoteen tuli lopulta 3,3 %. Vuoden 2014 osalta säästöpäätökset alkavat vaikuttaa ja eläkelaitosten kustannuskehitys palaa vuodesta 2010 alkaneelle lasku-uralle. Sijoitustoiminnan tuotto (6,4 %) oli pettymys. Työeläkeyhtiöiden tuotot julkaistaan helmikuun aikana, mutta syyskuun lukujen pojalta tekemämme ennusteen mukaan jäimme työeläkeyhtiöiden painotetulle keskituotolle 1,8%-yksikköä. Eläkelaitosten tuottoa suhteessa työeläkeyhtiöihin painoivat viime vuonna lähinnä kehittyvien talouksien heikko tuotto sekä kiinteistösalkkuun tehdyt alaskirjaukset. Varsinkin toimitilakiinteistöt ovat Suomessa jo pitkään kärsineet rakenteellisesta vajaakäyttöongelmasta. Nyt tehdyissä arvonmuutoskirjauksissa heijastuu näkemyksemme siitä, että ongelmaan ei ole näköpiirissä pikaista parannusta. Eläkekassojen ja säätiöiden kannalta aloitettiin keväällä tärkeä lainsäädäntöhanke, jossa on tarkoitus yhdistää nykyiset eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki yhdeksi kokonaisuudeksi. Lakiteknisen modernisoinnin ohella lainsäädäntöhankkeen tavoitteena on varmistaa, että eläkekassa- tai säätiö olisi työnantajille toimiva vaihtoehto eläketurvan järjestämiseen. Eläkekassojen ja säätiöiden määrä on vähentynyt rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laitoksia on purettu läjäpäin, mutta käytännössä yhtään ei ole perustettu. Kyse ei ole yksinomaan siitä, että yritykset haluavat keskittyä ydinliiketoimintaansa vaan myös siitä että lainsäädäntö asettaa merkittäviä kynnyksiä sellaisille työnantajille, joilla ei ole omaa eläkelaitosta mutta haluaisi sellaisen perustaa. Nämä kynnykset on nyt viimein saatava poistettua! Eläkekassan STM:n arviomuistioon antamassa lausunnossa korostetaan lainsäädäntöhankkeen merkitystä koko hajautetulle työeläkejärjestelmälle ja sitä kautta kotimaisille pääomamarkkinoille. Sydämellinen kiitos henkilökunnalle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen

4 OP-ELÄKESÄÄTIÖ Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 OP- ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTA ELÄKEHALLINTO KANNATUSMAKSU OP-Eläkesäätiö hoitaa OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien työnantajien henkilöstölleen järjestämää lisäeläketurvaa. Eläkesäätiö on suljettu Vuoden 2013 lopussa eläkesäätiön piiriin kuuluvien työnantajien määrä oli 273 (287), joista osuuspankkeja oli 183 (197). Toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä oli (3 232). Eläkesäätiö noudattaa kirjanpidossaan tasaavaa kirjanpitojärjestelmää. Eläkesäätiön lukuja ei yhdistellä OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. Työeläkejärjestelmän uudistustyön pohjaksi valmistui ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti. Raportissa todetaan, että aikaisemmin tehdyt eläkeuudistukset eivät riitä siihen, että vuodelle 2025 sovittu eläkkeellesiirtymisiän odote 62,4 vuotta toteutuisi. Eliniän kasvun nopeus sekä huoli julkisen talouden kestävyydestä korostavat uudistusten jatkamisen tarvetta. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevaksi tarkoitetun eläkeuudistuksen valmistelu jatkuu nyt työmarkkinajärjestöjen kesken ja niiden neuvottelutuloksen takarajaksi on sovittu kuluvan vuoden syksy. Eläkesäätiön etuuksiin ei tullut muutoksia vuoden 2013 aikana. Saapuneet eläkehakemukset, samoin kuin arviolaskelmapyynnöt, on vuoden aikana pääsääntöisesti pystytty käsittelemään tavoiteajassa. Ryhmässä toteutetut yt-neuvottelut sekä toimintojen ulkoistamiset ovat aiheuttaneet lisääntyvää neuvontatarvetta. Toimintavuoden aikana annettiin (932) eläkepäätöstä mukaan lukien myös eläkkeiden jatkoja muutospäätökset sekä hautausavustuspäätökset. Eläkepäätösten lukumäärän kasvu johtui siitä, että vanhuuseläkkeitä myönnettiin enemmän kuin vuonna Osasyynä siihen on OP-Pohjola Keskusyhteisökonsernissa käydyt yt-neuvottelut, joiden seurauksena säätiöön kuuluvia henkilöitä jäi säätiön sääntöjen mukaiselle vapaakirjaeläkkeelle ennakoitua enemmän. Myös työkyvyttömyyseläkkeissä oli pientä kasvua. Muiden eläkelajien osalta eläkepäätökset pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toimintavuoden alusta kaikkia eläkkeitä korotettiin työeläkeindeksin muutosta vastaavasti noin 1,4 prosentilla. Eläkkeensaajia oli toimintavuoden lopussa (6 958) henkilöä. Eläkesäätiö ei perinyt kertomusvuonna varsinaista kannatusmaksua, kuten ei kahdeksana edellisenä vuotenakaan. Työnantajat ovat maksaneet vastuunkattamismaksuina yhteensä 0,5 (0,9) miljoonaa euroa. Maksut ovat aiheutuneet eläkkeelle siirtymisestä alennetussa eläkeiässä. ELÄKEMENOT Eläkemenot olivat kokonaisuudessaan 28,0 (27,3) miljoonaa euroa, josta maksettuja eläkkeitä oli 27,5 (26,8) miljoonaa euroa ja muita suorituksia mm. sairaus- ja hautausavustuksia 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.

5 ELÄKEVASTUU SIJOITUSTOIMINTA Eläkesäätiön koko eläkevastuu oli vuoden lopussa 390,0 (394,2) miljoonaa euroa. Alkaneiden eläkkeiden eläkevastuun muutos oli +0,9 (+3,6) miljoonaa euroa ja vastaisten eläkkeiden eläkevastuun muutos -4,5 (-5,5) miljoonaa euroa. Indeksikorotusvastuun määrä oli tilikauden päättyessä 17,5 (18,1) miljoonaa euroa. Eläkevastuu on laskettu käyttäen 3,50 (3,55) %:n perustekorkoa. Eläkesäätiön eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Sijoitusmarkkinoiden tuotot olivat jälleen kerran poikkeuksellisen hyviä. Varsinkin teollisuusmaiden osakemarkkinat tuottivat hyvin, kun parantuvat talousnäkymät nostivat odotuksia yritysten tulosten kasvusta. Keskuspankkien löysä rahapolitiikka jarrutti korkojen nousua, mikä entisestään lisäsi osakkeiden kysyntää. Eläkesäätiön koko sijoitusomaisuuden käypä arvo vuoden lopussa oli 504,2 (507,5) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulos Sijoitusomaisuuden kirjanpidollinen nettotuotto oli 24,2 (32,5) miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvonalennuksia kirjattiin 3,2 (arvonalennusten palautuksia 1,8) miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin 21,2 (41,7) ja myyntitappioita 10,2 (26,3) miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden markkinaehtoinen tuotto oli 6,5 % (11,7 %). Osakesijoitukset Osakemarkkinoilla vuosi oli nousujohteinen. Eläkesäätiön noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 24,5 (31,2) %. Listattujen osakesijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta vuoden lopussa oli 25,8 (18,4) %. Korkosijoitukset Velkakirjamarkkinoilla tuottivat parhaiten High Yield lainat 5,2 (16,9) %. Sen sijaan kehittyvien talouksien jvk-lainojen tuotto jäi -7,5 (15,8) %:iin. Korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 46,2 (55,2) % ja niiden markkinaehtoinen tuotto oli 0,8 (8,5) %. Kiinteistösijoitukset Eläkesäätiön kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 91,9 (85,2) miljoonaa euroa. Asuntosijoitusten markkina-arvo oli 6,0 (6,6) miljoonaa euroa ja toimitilasijoitusten 27,5 (19,2) miljoonaa euroa. Epäsuorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli 58,4 (59,4) miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoilla laskettu osuus eläkesäätiön sijoitusomaisuudesta oli 18,2 (16,8) % mukaan lukien sijoitukset kiinteistörahastoihin. Vuoden 2013 aikana uutta pääomaa sitoutui Helsinkiin valmistuneeseen asuntokohteeseen (As Oy Helsingin Meripellonkartano) sekä tehtyihin toimitilasijoituksiin Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Asuinhuoneistojen vuokrausaste oli vuoden 2013 lopussa 87,6 (100,0) %. Toimitilojen vuokrausaste oli 33,8 % (100 %). Käyttöastetta laskivat valmistuneen asuntokohteen kesken oleva vuokraus sekä Vantaan Honkanummentien logistiikkakiinteistön vuokrasopimuksen päättyminen. Kiinteistösijoitusten vuoden 2013 toteutunut tuotto oli 3,73 (8,6) %. Toteutunutta tuottoa alensi pääasiassa tyhjentyneen logistiikkakiinteistön arvon alaskirjaus. Vaihtoehtoiset sijoitukset Vaihtoehtoisiin sijoituksiin luetaan raaka-aine-, pääoma- ja hedge-rahasto -sijoitukset sekä strukturoidut sijoitukset.

6 RISKIENHALLINTA Kokonaisuutena vaihtoehtoisten sijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2013 lopussa 9,9 (9,5) %. Pääomasijoitusrahastojen osuus sijoitusomaisuudesta oli 3,8 (3,3) %, hedge -rahastojen 4,8 (4,5) % ja strukturoitujen sijoitusten 0,8 (1,3) %. Vaihtoehtoisista sijoituksista parhaiten tuottivat hedge -rahastot 11,3 %. Strukturoitujen sijoitusten tuotto oli 4,8 % ja pääomasijoitusten 3,4 %. Eläkesäätiön toiminnan tavoitteena on hoitaa lakisääteistä eläketurvaa täydentävän eläketurvan vakuuttaminen siten, ettei kannatusmaksua tarvitse periä. Toiminnan merkittävin riski liittyy siihen, että toteutunut sijoitusomaisuuden tuotto jäisi alle vähimmäistuottotavoitteen. Riskin toteutuessa useampana vuotena peräkkäin tämä johtaisi kannatusmaksujen perintään. Eliniän systemaattisesta pitenemisestä aiheutuva riski eläkevastuun riittävyydelle on myös merkittävä. Sijoitustoiminnasta vastaa eläkesäätiön hallitus, joka hyväksyy eläkelaitokselle sen varojen sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusomaisuudelle tuotto- ja riskitasot sekä tavoitejakauma, sen vaihteluvälit, vertailuindeksit sekä sijoitustoimintaan kohdistuvat muut rajoitukset. Eläkelaitoksen vastuullinen aktuaari laatii vuosittain ennusteen eläkevastuun ja eläkemenojen kehityksestä. Tämän pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa otetaan huomioon eläkevastuun luonteen asettamat vaatimukset sijoitustoiminnalle turvaavuuden, tuottavuuden ja likviditeetin osalta sekä eläkesäätiön riskinkantokyky. Lisäksi huolehditaan sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitustoiminnan tuottojen vuotuista vaihtelua vastaan tasoittavana elementtinä toimii eläkesäätiössä oleva ylikate ja indeksikorotusvastuu. Eläkevastuun riittävyydestä aiheutuvaa riskiä hallitaan turvaavilla ja laitoksen erityispiirteet huomioon ottavilla laskuperusteilla. Sijoitussuunnitelman noudattamista valvotaan seuraamalla sijoitusomaisuuden toteutunutta allokaatiota ja sijoitustoimintaan kohdistuvia muita rajoituksia. Vakavaraisuustasosta, sijoitussuunnitelman ja muiden sääntöjen ja määräysten noudattamisesta raportoitiin säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle. HOITOKULUT JA HENKILÖSTÖ OP-Palvelut Oy on tuottanut taloushallintoon ja OP-Pohjola osk sijoitusten riskienhallintaan liittyvät palvelut. Liikekulut on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eläkelaitoksille. Likvidien arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimuksella. Myös muun omaisuuden osalta sijoituspäätösten valmistelu, rahaliikenne ja sijoituspäätösten toimeenpano on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle ja Pohjola Kiinteistösijoitukselle. Sijoitustoiminnan operatiivisesta hoitamisesta vastaa OP-Eläkesäätiön toimitusjohtaja. OP-Eläkekassan eläkeyksikön henkilöstö hoitaa sekä OP-Eläkekassan että OP-Eläkesäätiön eläkehallinnon ja kulut jaetaan niiden kesken lähtökohtaisesti eläkkeensaajien ja vakuutettujen lukumäärien suhteessa. Eläkesäätiön palveluksessa ei ole ollut omaa henkilökuntaa. Eläkesäätiön hoitokulut olivat 0,8 (0,8) miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan hoitokulut olivat 0,7 (1,0) miljoonaa euroa. Toimintavuonna eläkesäätiö on käyttänyt Porasto Oy:n rekisteri-, laskenta-, aktuaari ja vakuutusmatemaattisia palveluja sekä asiantuntijalääkäripalveluja.

7 TALOUDELLINEN TULOS Eläkesäätiön kirjanpidolliseksi tulokseksi muodostui -0,3 (+2,7) miljoonaa euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT HALLINTO ORGANISAATIO Eläkehakemusten lukumäärät tulevat edelleen kasvamaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Myös eläkesäätiön maksamat eläkkeet jatkavat tasaista kasvua tulevina vuosina. Korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat maltillisesta noususta huolimatta edelleen hyvin alhaiset. Eläkesäätiön sijoitussalkkua on edelleen tarkoitus kehittää niin, että suorien ja epäsuorien kiinteistösijoitusten sekä pääomarahastojen osuutta salkusta tullaan hallitusti kasvattamaan. Eläkesäätiön tavoitteena on, ettei sen jatkossakaan tarvitse periä kannatusmaksua. Hallinnon kokoukset Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja Helsingissä. Huhtikuussa pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2012 tilinpäätöksen, myönsi tili- ja vastuuvapauden ja päätti kokouspalkkioista. Joulukuussa pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2013 tulosarvion sekä sijoitustoiminnan suuntaviivat vuodelle 2014, valitsi hallituksen jäsenet ja hyväksyi hallitukselle uuden työjärjestyksen alkaen. Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Pasi Strömberg kertoi ajankohtaisista asioista eläkesäätiöiden ja kassojen toiminnassa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta kokoontui ja Hallituksen kokouksia pidettiin vuoden aikana 10 kertaa. Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen Toimitusjohtajan varahenkilö eläkehallintopäällikkö Elisa Rauhamaa Eläkesäätiöllä ei ole omaa palkattua henkilökuntaa. Assistentti Maria Väisälä, OP-Palvelut Oy, assistentti- ja käännöspalvelut Controller Jouni Mäkinen, OP-Palvelut Oy, taloushallintopalvelut Matemaatikko Kalevi Koistinen, SHV, Oy Porasto Ab Asiantuntijalääkäri Asiantuntijalääkäripalvelut on ostettu Oy Porasto Ab:ltä. Tilintarkastajat Työnantajien valitsemana tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Paula Pasanen. Työntekijöiden valitsemana tilintarkastajana toimi KHT Juha-Pekka Mylén ja varatilintarkastajana KHT Janna Kivimäki. Hallitus 2013 Varsinaiset jäsenet Teija Sarajärvi, henkilöstöjohtaja, puheenjohtaja, OP-Pohjola osk

8 Tom Dahlström, strategiajohtaja, varapuheenjohtaja, OP-Pohjola osk Riitta Lampinen, rahoitusneuvoja, Oulun Osuuspankki Arja Minkkinen, pääluottamusmies, OP-Pohjola osk Eeva Niskavaara, talousneuvos, Valkeakoski Sirpa Pesonen, Op-yhteyshenkilö, Etelä-Karjalan Osuuspankki Jarmo Viitanen, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Henkilökohtaiset varajäsenet em. järjestyksessä Erkki Böös, palvelualueen johtaja, OP-Palvelut Oy Harri Luhtala, talousjohtaja, OP-Pohjola osk Marja-Leena Niskanen, asiakasneuvoja, Valkeakosken Osuuspankki Aija Heikkilä, tuoteasiantuntija, OP-Palvelut Oy Harri Nummela, pankinjohtaja, OP-Palvelut Oy Helena Veistola, rahoitusneuvoja, Helsingin OP Pankki Oyj Olli Näsi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuspankki Hallintoneuvosto Työnantajien valitsemat jäsenet Varsinaiset jäsenet Päivi Huotari, toimitusjohtaja, Espoo, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, puheenjohtaja Ville Aakula, toimitusjohtaja, Nousiainen, Varsinais-Suomen OP-liitto Pirjo Laaksonen, professori, Vaasa, Österbottens OP-förbund Liisa Peltonen, K-kauppias, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj Tapio Sinkkilä, toiminnanjohtaja, Salla, Lapin OP-liitto Hannu Sireni, toimitusjohtaja, Sysmä, Etelä-Suomen OP-liitto Ari Tynkkynen, tuotannonsuunnittelija, Kerimäki, Suur-Savon OP-liitto Varajäsenet Pauli Kröger, toimitusjohtaja, Riistavesi, Pohjois-Savon OP-liitto Juhani Kuntsi, tulliylitarkastaja, Virolahti, Kaakkois-Suomen OP-liitto Antti Suomijärvi, toimitusjohtaja, Karvia, Satakunnan OP-liitto Työntekijöiden valitsemat jäsenet Varsinaiset jäsenet Marjo Närhi, varainhoitaja, Kuopio, Pohjois-Savon OP-liitto, varapuheenjohtaja Raija Kangasvieri, hallintoassistentti, Kokkola, Keski-Pohjanmaan OP-liitto Riitta-Leena Rautee, asiakkuuspäällikkö, Turku, Varsinais-Suomen OP-liitto Outi Seppänen, testaussuunnittelija, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja OP-Palvelut Oy, saakka Hely Toivainen, maksuliikeasiantuntija, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Eija Vainio, maksuliikeneuvoja, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja OP-Palvelut Oy, alkaen Varajäsenet Tarja Moisander, rahoitusasiantuntija, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja OP-Palvelut Oy, alkaen Eija Vainio, maksuliikeneuvoja, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja OP-Palvelut Oy, saakka Paula Vedenoja, markkinointiassistentti, Raahe, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta 2013 Työnantajien valitsemat jäsenet Tapio Sinkkilä, puheenjohtaja Ville Aakula Työntekijöiden valitsemat jäsenet Hely Toivainen, varapuheenjohtaja Raija Kangasvieri Läsnäolo- ja puheoikeudella Päivi Huotari, hallintoneuvoston puheenjohtaja Marjo Närhi, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja

9 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Viite Maksutulo Muiden eläkkeiden kannatusmaksut , ,00 Sijoitustoiminnan tuotot , ,04 Korvauskulut Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset Eläkkeet , ,91 Muiden eläkkeiden eläkevastuun muutos Vastuun muutos , ,00 Indeksikorotusvastuun muutos , , , , , ,89 Hoitokulut 3, 4, , ,16 Sijoitustoiminnan kulut , ,37 Sijoitusten arvokorotusten oikaisu 0, ,29 Vakuutustekninen tulos , ,33 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut , ,33 Voitto varsinaisesta toiminnasta 0, ,00 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,97 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,03

10 TASE VASTAAVAA Viite Sijoitukset Kiinteistösijoitukset 9 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,35 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä , , , ,14 Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Työnantajayritysten osakkeet ja osuudet , ,74 Rahoitusmarkkinavälineet työnantajayrityksiltä , ,00 Velkakirjasaamiset työnantajayrityksiltä , ,77 Muut sijoitukset työnantajayrityksiin , , , ,43 Muut sijoitukset 8, 10 Osakkeet ja osuudet , ,56 Rahoitusmarkkinavälineet , , , , , ,05 Saamiset Muut saamiset , ,21 Laskennallinen verosaaminen , , , ,41 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,99 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,09 Siirtosaamiset , ,00 Vastaavaa yhteensä , ,55

11 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,13 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,16 Eläkevastuu Muut alkaneet eläkkeet , ,00 Muut vastaiset eläkkeet , ,00 Muiden eläkkeiden indeksikorotusvastuu , , , ,99 Velat Muut velat , ,84 Siirtovelat , ,56 Vastattavaa yhteensä , ,55

12 Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut 2013 Markkina-arvoin, MEUR *) Riskiasema MWR-tuotto **) Riski Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Volatiliteetti ***) Mod. Duraatio Korkosijoitukset 232, ,862 32,3 % 0,6 % 1,17 Lainasaamiset 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % OECD/ETA -julkisyhteisöjen velkakirjat 46,871-0,611-0,1 % -0,8 % Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 141, ,855 23,8 % 1,2 % 2,5 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ml. 43,618 43,618 8,7 % 0,0 % sij. kohd. saamiset ja velat Osakesijoitukset 150, ,183 29,8 % 20,4 % Noteeratut osakkeet 129, ,927 25,8 % 23,5 % 11,6 % Pääomasijoitukset 20,255 20,255 4,0 % 3,2 % Noteeraamattomat osakkeet 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % Kiinteistösijoitukset 90,878 90,878 18,0 % 3,7 % Suorat kiinteistösijoitukset 33,457 33,457 6,6 % 1,6 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt 57,421 57,421 11,4 % 4,9 % Muut sijoitukset 30,827 30,827 6,1 % 8,5 % Hedge-rahastosijoitukset 23,973 23,973 4,8 % 11,6 % 3,7 % Hyödykesijoitukset 0,000 0,000 0,0 % -12,5 % Muut sijoitukset 6,854 6,854 1,4 % 2,3 % SIJOITUKSET YHTEENSÄ 504, ,751 86,2 % Johdannaisten vaikutus 69,482 13,8 % SIJOITUKSET KÄYVIN ARVOIN YHTEENSÄ 504, , ,0 % 6,5 % 3,0 % *) Sisältää siirtyvät korot **) Kokonaistuotto ei sisällä kohdistamattomia kuluja/tuottoja. ***) Sijoitusten volatiliteetti on laskettu kuukausihavainnoista 24 kk:n ajanjaksolta. Joukkolainojen volatiliteetti on laskettu kaikista joukkolainoista Markkina-arvoin, MEUR *) Riskiasema MWR-tuotto **) Riski Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Volatiliteetti ***) Mod. Duraatio Korkosijoitukset 288, ,387 55,2 % 8,5 % 1,69 Lainasaamiset 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % OECD/ETA -julkisyhteisöjen velkakirjat 72,375 11,708 2,3 % 3,9 % Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 169, ,361 29,4 % 13,3 % 3,9 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ml. 46, ,318 23,5 % 1,5 % sij. kohd. saamiset ja velat Osakesijoitukset 103, ,388 21,9 % 24,9 % Noteeratut osakkeet 85,511 93,486 18,4 % 31,2 % 14,2 % Pääomasijoitukset 17,902 17,902 3,5 % 1,1 % Noteeraamattomat osakkeet 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % Kiinteistösijoitukset 84,169 84,169 16,6 % 9,0 % Suorat kiinteistösijoitukset 25,810 25,810 5,1 % 23,7 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt 58,359 58,359 11,5 % 2,0 % Muut sijoitukset 31,592 31,592 6,2 % 12,2 % Hedge-rahastosijoitukset 22,461 22,461 4,4 % 7,2 % 3,1 % Hyödykesijoitukset 2,087 2,087 0,4 % 20,4 % Muut sijoitukset 7,044 7,044 1,4 % 22,7 % SIJOITUKSET YHTEENSÄ 507, , ,0 % 11,7 % 3,9 % *) Sisältää siirtyvät korot **) Kokonaistuotto ei sisällä kohdistamattomia kuluja/tuottoja. ***) Sijoitusten volatiliteetti on laskettu kuukausihavainnoista 24 kk:n ajanjaksolta. Joukkolainojen volatiliteetti on laskettu kaikista joukkolainoista.

13 Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi 2013 Markkinaarvoin, Riskiparametri Muutos Vaikutus, M M Korkosijoitukset 232,344 Korko 1 %-yksikkö 2,717 Osakkeet 150,183 Markkina-arvo 10% -yksikköä 15,018 Kiinteistöt 84,169 Markkina-arvo 15% -yksikköä 12, Markkinaarvoin, M Korkosijoitukset Riskiparametri Muutos Vaikutus, M 288,363 Korko 1 %-yksikkö 4,873 Osakkeet 103,413 Markkina-arvo 10% -yksikköä 10,341 Kiinteistöt 84,169 Markkina-arvo 15% -yksikköä 12,625 Markkinariskeistä sijoitusomaisuuteen kohdistuvat erityisesti arvonmuutosriski ja korkoriski. Sijoitukset hajautetaan tästä syystä tehokkaasti eri omaisuusluokkiin ja niiden sisällä eri sijoitusinstrumentteihin sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Sijoitusomaisuuden riskitasoa mitataan toteutuneiden tuottojen keskihajonnalla. Lisäksi korkoriskiä mitataan erikseen modifioidulla duraatiolla. Luottoriski Luottoluokitusjakauma M osuus M osuus AAA 51,380 22,0 % 76,129 26,4 % AA 45,164 19,3 % 46,483 16,1 % A 24,821 10,6 % 32,099 11,1 % BBB 57,583 24,6 % 62,732 21,8 % BB + tai alempi 24,510 10,5 % 33,109 11,5 % Not rated 30,434 13,0 % 37,571 13,0 % Yhteensä *) 233, % 288, % *) Sisältää rahamarkkinasijoitukset ja talletukset, joukkolainat ja korkorahastot Sijoitustoiminnassa luottoriskiä hallitaan sijoitussuunnitelmassa määritellyillä rajoituksilla. Vuoden lopussa korkosijoituksista 76,5 % (75,5) oli sijoitettuna joukkolainoihin, joilla oli ns. Investment Grade -luottoluokitus eli vähintään S&P:n mukainen luottoluokitus BBB-. Likviditeettiriski Likviditeettiriski otetaan huomioon sijoitussalkun allokaatiojakauman rakenteessa. Likviditeettitarpeita varten käytetään lähinnä rahamarkkinasijoituksia.

14 Valuuttapositio, M USD 35,747 37,823 SEK JPY 6,158 GBP 3,252 1,823 Muut 28,692 1,023 Yhteensä 73,850 40,669 Valuuttapositio oli 14,6 prosenttia sijoitusomaisuudesta. Kokonaisnettovaluuttapositio oli 10,8 prosenttia sijoitusomaisuudesta.

15

16