OP-ELÄKEKASSAN VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 OP-Eläkekassa 2013

2 OP-ELÄKEKASSAN VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Taulukot TyEL maksun alennus euroa/henkilö Sijoitustoiminnan tuottoprosentit 2013 Tuloslaskelma Tase Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot Taloudellista kehitystä koskevat tunnusluvut Riskienhallinnan liitetietoja Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto ja riskiluvut Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi Luottoriski Likviditeettiriski Tilintarkastuskertomus Tämä ei ole jäljennös OP-Eläkekassan tilinpäätöksestä, vaan suppeampi kuvaus tilikaudelta 2013.

3 OP-ELÄKEKASSA Toimitusjohtajan katsaus Jos OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitosten vuotta 2013 pitäisi kuvata yhdellä sanalla, tulee ensimmäisenä mieleen "epäyhtenäinen". Kolmesta tärkeimmästä tavoitteestamme eläkehallinnon laatu, kustannusten hallinta ja sijoitustoiminta onnistuimme erinomaisesti ensimmäisessä, välttävästi toisessa mutta kolmannen osalta vuosi 2013 oli selkeä pettymys. Eläkehallinnon lähtökohdat vuoteen olivat sanalla sanoen haastavat. Syksyllä 2012 oli keskusyhteisökonsernissa käyty yt-neuvottelut, joiden seurauksena eläkeneuvonnan tarve kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan eläkeyksikön oma henkilöstötilanne oli kireä. Vuoden 2012 aikana vahvuudesta oli poistunut kaksi kokenutta eläkekäsittelijää, ja korvausrekrytointien aloittaminen oli viivästynyt samaisen yt-prosessin vuoksi. Eläkeyksikkömme osoitti kuitenkin esimerkillistä venymiskykyä ja hoiti sekä eläkehakemussuman että kasvaneen neuvontatarpeen laadukkaasti ja ilman merkittäviä viivästyksiä. Ryhmän tehokkuushankkeen hengessä myös eläkelaitosten kustannuksia on vuoden aikana pyritty tarkastelemaan kriittisesti. Toteutimme vuoden aikana koko joukon säästötoimia, joilla kustannuksia on saatu alennettua ilman, että toiminnan laatu olisi siitä kärsinyt. Tehdyistä säästötoimenpiteistä huolimatta ylityöt ja ulkoa ostetut eläkepäätökset aiheuttivat sen, että kustannusnousua edelliseen vuoteen tuli lopulta 3,3 %. Vuoden 2014 osalta säästöpäätökset alkavat vaikuttaa ja eläkelaitosten kustannuskehitys palaa vuodesta 2010 alkaneelle lasku-uralle. Sijoitustoiminnan tuotto (6,4 %) oli pettymys. Työeläkeyhtiöiden tuotot julkaistaan helmikuun aikana, mutta syyskuun lukujen pojalta tekemämme ennusteen mukaan jäimme työeläkeyhtiöiden painotetulle keskituotolle 1,8%-yksikköä. Eläkelaitosten tuottoa suhteessa työeläkeyhtiöihin painoivat viime vuonna lähinnä kehittyvien talouksien heikko tuotto sekä kiinteistösalkkuun tehdyt alaskirjaukset. Varsinkin toimitilakiinteistöt ovat Suomessa jo pitkään kärsineet rakenteellisesta vajaakäyttöongelmasta. Nyt tehdyissä arvonmuutoskirjauksissa heijastuu näkemyksemme siitä, että ongelmaan ei ole näköpiirissä pikaista parannusta. Eläkekassojen ja säätiöiden kannalta aloitettiin keväällä tärkeä lainsäädäntöhanke, jossa on tarkoitus yhdistää nykyiset eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki yhdeksi kokonaisuudeksi. Lakiteknisen modernisoinnin ohella lainsäädäntöhankkeen tavoitteena on varmistaa, että eläkekassa- tai säätiö olisi työnantajille toimiva vaihtoehto eläketurvan järjestämiseen. Eläkekassojen ja säätiöiden määrä on vähentynyt rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laitoksia on purettu läjäpäin, mutta käytännössä yhtään ei ole perustettu. Kyse ei ole yksinomaan siitä, että yritykset haluavat keskittyä ydinliiketoimintaansa vaan myös siitä että lainsäädäntö asettaa merkittäviä kynnyksiä sellaisille työnantajille, joilla ei ole omaa eläkelaitosta mutta haluaisi sellaisen perustaa. Nämä kynnykset on nyt viimein saatava poistettua! Eläkekassan STM:n arviomuistioon antamassa lausunnossa korostetaan lainsäädäntöhankkeen merkitystä koko hajautetulle työeläkejärjestelmälle ja sitä kautta kotimaisille pääomamarkkinoille. Sydämellinen kiitos henkilökunnalle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen

4 OP-ELÄKEKASSA Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 OP- ELÄKEKASSAN TOIMINTA ELÄKEHALLINTO VAKUUTUSMAKSU OP-Eläkekassan A-osasto hoitaa sen osakkaina olevien OP-Pohjola-ryhmän työnantajien henkilöstön lakisääteisen eläketurvan vakuuttamisen ja B-osasto lisäeläketurvan, joka käsittää ennen TEL:n voimaantuloa eläkekassan hoidettavana olleen lisäeläketurvan. Vuoden 2013 lopussa eläkekassan toimintapiiriin kuului osakkaina 288 (306) työnantajaa, joista 188 (197) oli osuuspankkeja. Jäseniä eläkekassassa oli (11 800). Eläkekassan lukuja ei yhdistellä OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. Työeläkejärjestelmän uudistustyön pohjaksi valmistui ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti. Raportissa todetaan, että aikaisemmin tehdyt eläkeuudistukset eivät riitä siihen, että vuodelle 2025 sovittu eläkkeellesiirtymisiän odote 62,4 vuotta toteutuisi. Eliniän kasvun nopeus sekä huoli julkisen talouden kestävyydestä korostavat uudistusten jatkamisen tarvetta. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevaksi tarkoitetun eläkeuudistuksen valmistelu jatkuu nyt työmarkkinajärjestöjen kesken ja niiden neuvottelutuloksen takarajaksi on sovittu kuluvan vuoden syksy. Vuonna 2013 ei tullut merkittäviä muutoksia lakisääteisiin eläke-etuuksiin eikä eläkkeiden määräytymiseen. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä koskevan lain voimassaoloa on jatkettu saakka. Eläkekassaan saapuneet eläkehakemukset, samoin kuin arviolaskelmapyynnöt, on vuoden aikana pääsääntöisesti pystytty käsittelemään tavoiteajassa. Ryhmässä toteutetut yt-neuvottelut sekä toimintojen ulkoistamiset ovat aiheuttaneet lisääntyvää neuvontatarvetta. Toimintavuoden aikana annettiin 794 (777) eläkepäätöstä mukaan lukien uudet eläkepäätökset sekä eläkkeiden muutos-, maksu- ja hylkäyspäätökset. Lisäksi tehtiin 112 (98) arviolaskelmaa. Myönnettyjen vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden eläkelajien osalta ei ollut havaittavissa merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkekassa myönsi ammatillista kuntoutusta 12 (14) henkilölle. Useimmissa tapauksissa eläkekassa tuki työhön paluuta pitkän sairasloman jälkeen työkokeilun muodossa. Toimintavuoden alusta kaikkia eläkkeitä korotettiin työeläkeindeksin kohoamista vastaavasti noin 1,4 prosentilla. Eläkkeensaajia oli toimintavuoden päättyessä (6 867). Eläkekassan B-osaston lisäeläkettä sai 394 (402) henkilöä. Eläkekassa peri vakuutusmaksuina A-osastoon 110,9 (112,4) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksu perittiin 21,3 %:n mukaan (21,3) vuodelle 2013 arvioidusta TyEL-palkkasummasta. Yleinen TyELmaksutaso vuonna 2013 oli 22,8 % (22,8). B-osastoon ei vakuutusmaksua peritty.

5 ELÄKEMENOT, VASTUUNJAKOKORVAUKSET JA LAKISÄÄTEISET MAKSUT VASTUUVELKA SIJOITUSTOIMINTA Lakisääteisten eläkkeiden eläkemenot olivat 121,4 (111,5) miljoonaa euroa. Eläkekassan B- osastosta maksettiin eläkkeitä ja avustuksia yhteensä noin (55 000) euroa. Vastuunjakokorvauksina TyEL -laitosten yhteisestä vastuunjaosta saatiin 2,3 (1,6) miljoonaa euroa. Lakisääteisinä maksuina eläkekassa suoritti osuutena Eläketurvakeskuksen kustannuksista 0,4 (0,3) miljoonaa euroa. Eläkekassan vakuutustekninen vastuuvelka A-osastossa oli 1 007,6 (971,5) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuvastuuta vastuuvelasta oli 483,8 (472,0) miljoonaa euroa ja korvausvastuuta 438,3 (399,9) miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan sisältyy lisäksi lisävakuutusvastuuta 85,5 (99,6) miljoonaa euroa. Lisävakuutusvastuun määrä muodostaa osan eläkekassan toimintapääomista. Eläketurvakeskuksen laskema arvio osaketuottokertoimesta vuodelle 2013 on 19,9 %. Koko vuoden tuottovaatimus on 5,93%. Eläkekassan B-osaston eläkevastuu on laskettu käyttäen 3,5 (3,5) prosentin perustekorkoa. Osaston vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun yhteismäärä oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Osaston eläkevastuut kohdistuvat vakuutuskantaan, joka on syntynyt ennen vuoden 1962 TELlainsäädännön voimaantuloa. Kummankin osaston vakuutustekninen vastuuvelka on täysin katettu. Sijoitusmarkkinoiden tuotot olivat jälleen kerran poikkeuksellisen hyviä. Varsinkin teollisuusmaiden osakemarkkinat tuottivat hyvin, kun parantuvat talousnäkymät nostivat odotuksia yritysten tulosten kasvusta. Keskuspankkien löysä rahapolitiikka jarrutti korkojen nousua, mikä entisestään lisäsi osakkeiden kysyntää. Eläkekassan koko sijoitusomaisuuden käypä arvo vuoden lopussa oli 1 117,9 (1 069,5) miljoonaa euroa. Lukuun ei sisälly johdannaisia, siirtyviä korkoja eikä pankkisaamisia. Sijoitustoiminnan tulos Sijoitusomaisuuden kirjanpidollinen nettotuotto oli 46,2 (63,5) miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvonalennuksia kirjattiin 5,3 (arvonalennusten palautuksia 5,3) miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin 51,5 (95,2) ja myyntitappioita 27,3 (68,6) miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden markkinaehtoinen tuotto oli 6,4 % (10,9 %). Osakesijoitukset Osakemarkkinoilla vuosi oli nousujohteinen. Eläkekassan noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 23,1 (26,6) %. Listattujen osakesijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta vuoden lopussa oli 28,9 (20,0) %. Korkosijoitukset Velkakirjamarkkinoilla tuottivat parhaiten High Yield lainat 5,7 (16,0) %. Sen sijaan kehittyvien talouksien jvk-lainojen tuotto jäi -7,5 (16,8) %:iin. Korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 39,9 (52,1) % ja niiden markkinaehtoinen tuotto oli 1,1 (9,5) %. Korkosijoitusten modifioitu duraatio oli vuoden lopussa 1,3 (1,5).

6 Kiinteistösijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset RISKIENHALLINTA OP-Eläkekassan kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 229,5 (182,3) miljoonaa euroa. Asuntosijoitusten markkina-arvo oli 67,3 (35,8) miljoonaa euroa ja toimitilasijoitusten 82,0 (68,8) miljoonaa euroa. Epäsuorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli 80,2 (77,7) miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoilla laskettu osuus OP-Eläkekassan sijoitusomaisuudesta oli 19,8 (16,4) % mukaan lukien sijoitukset kiinteistörahastoihin. Vuoden 2013 aikana uutta pääomaa sitoutui Helsinkiin valmistuneisiin asuntokohteisiin (Kalasatama ja Puotila) sekä tehtyihin toimitilasijoituksiin Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Vuoden lopussa asuinhuoneistojen vuokrausaste oli 87,3 (100) % ja toimitilojen 85,9 (82,9) %. Asuntojen vuokrausastetta selittävät vuoden lopussa valmistuneet uudiskohteet, joiden vuokraus oli vuoden vaihteessa vielä kesken. Toimitilojen suurta vajaakäyttöä selittää kehityskohteiden (kaavoitus tai käyttötarkoituksen muutos) suhteellisen suuri määrä. Kiinteistösijoitusten vuoden 2013 toteutunut tuotto oli 0,27 % (1,93) %. Alhainen toteutunut tuotto johtui rakenteilla ja tuottamatta olleista asuntohankkeista sekä vajaakäytöstä johtuneista arvonalennuskirjauksista toimitilakannassa. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin luetaan raaka-aine-, pääoma- ja hedge-rahasto -sijoitukset sekä strukturoidut sijoitukset. Kokonaisuutena vaihtoehtoisten sijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2013 lopussa 11,6 % (11,5) %. Pääomasijoitusrahastojen osuus sijoitusomaisuudesta oli 4,4 (3,9) %, hedge-rahastojen 5,2 (4,8) % ja strukturoitujen sijoitusten 0,8 (1,6) %. Vaihtoehtoisista sijoituksista parhaiten tuottivat strukturoidut sijoitukset 25,8 %. Hedge-rahastojen tuotto oli 10,2 %, pääomasijoitusten 3,3 % ja raaka-aineiden -10,8 %. Eläkekassan toiminnan tavoitteena on hoitaa lakisääteisen eläketurvan vakuuttaminen siten, että vuodesta toiseen vakuutusmaksutaso säilyy tasaisena ja alittaa työeläkejärjestelmän keskimääräisen maksutason. Toiminnan merkittävin riski liittyy siihen, että toteutunut sijoitus-omaisuuden tuotto jäisi alle eläkejärjestelmän keskimääräisen toteutuneen sijoitustoiminnan tuoton. Riskin toteutuessa useampana vuotena peräkkäin tämä johtaisi vakuutusmaksutason korottamiseen. Sijoitustoiminnasta vastaa eläkekassan hallitus, joka hyväksyy eläkelaitokselle sen varojen sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusomaisuudelle tuotto- ja riskitasot sekä tavoitejakauma, sen vaihteluvälit, vertailuindeksit sekä sijoitustoimintaan kohdistuvat muut rajoitukset. Eläkelaitoksen vastuullinen aktuaari laatii vuosittain ennusteen vastuuvelan ja eläkemenojen kehityksestä. Tämän pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa otetaan huomioon vastuuvelan luonteen asettamat vaatimukset sijoitustoiminnalle turvaavuuden, tuottavuuden ja likviditeetin osalta sekä eläkekassan riskinkantokyky. Lisäksi huolehditaan lakisääteisen eläkevakuutuksen luonteen mukaisesti sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitustoiminnan tuottojen vuotuista vaihtelua vastaan tasoittavana elementtinä toimii toimintapääoma, johon sisältyy omana eränään myös lisävakuutusvastuu. Vuoden aikana eläkekassan toimintapääoman taso ylitti eläkejärjestelmän toimijoiden keskimääräisen toimintapääomatason. Sijoitussuunnitelman noudattamista valvotaan seuraamalla sijoitusomaisuuden toteutunutta allokaatiota ja sijoitustoimintaan kohdistuvia muita rajoituksia. Vakavaraisuustasosta, sijoitussuunnitelman ja muiden sääntöjen ja määräysten noudattamisesta raportoitiin säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

7 HOITOKULUT JA HENKILÖSTÖ OP-Palvelut Oy on tuottanut taloushallintoon ja OP-Pohjola osk sijoitusten riskienhallintaan liittyvät palvelut. Liikekulut on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eläkelaitoksille. Likvidien arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimuksella. Myös muun omaisuuden osalta sijoituspäätösten valmistelu, rahaliikenne ja sijoituspäätösten toimeenpano on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle ja Pohjola Kiinteistösijoitukselle. Sijoitustoiminnan operatiivisesta hoitamisesta vastaa OP-Eläkekassan toimitusjohtaja. Eläkekassan eläkeyksikön henkilöstö hoitaa sekä OP-Eläkekassan että OP-Eläkesäätiön eläkehallinnon ja kulut jaetaan niiden kesken lähtökohtaisesti eläkkeensaajien ja vakuutettujen lukumäärien suhteessa. Eläkekassan palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 8 henkilöä. Eläkekassa noudattaa OP-Pohjola osk:n palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Eläkekassan hoitokulut olivat 1,9 (1,7) miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan hoitokulut 1,4 (1,8) miljoonaa euroa. Toimintavuonna eläkekassa on käyttänyt Porasto Oy:n rekisteri-, laskenta-, aktuaari- ja vakuutusmatemaattisia palveluja sekä asiantuntijalääkäripalveluja. Eläkekassa omistaa Porasto Oy:n kanta- ja etuosakkeista noin 13 %. TALOUDELLINEN TULOS JA VAKAVARAISUUS LISÄMAKSUERÄ Eläkekassan kirjanpidolliseksi tulokseksi muodostui lisävakuutusvastuun 14,1 miljoonan euron purkamisen jälkeen (18,1 miljoonan euron kartuttamisen) 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. B-osaston tulos oli - 0,028 (-0,004) miljoonaa euroa. Vakavaraisuutta koskevat luvut on laskettu A-osastolle vuoden 2013 alusta voimaan tulleen lain mukaan, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukuihin. Vakavaraisuuspääoman määrä vuoden lopussa oli 261,7 (268,2) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääomaan sisältyi arvostuseroja 132,6 (109,3) miljoonaa euroa ja omaa pääomaa sekä lisävakuutusvastuuta yhteensä 109,9 (124,0) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääomassa huomioitava tasoitusvastuun määrä oli 19,2 (0,0) miljoonaa euroa. Eläkekassan vakavaraisuusraja oli 116,4 (84,6) miljoonaa euroa, vakavaraisuusaste oli 29,0 (32,0) % ja vakavaraisuusasema 2,2 (3,2). Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamisen yhteydessä eläkesäätiöiden ja eläkekassojen riskinkantokykyä parannettiin erikseen mahdollistamalla niille työnantajan lisämaksuerän käyttäminen vakavaraisuuden eränä. OP-Eläkekassan hallitus päätti kokouksessaan että eläkekassa tulee vuoden 2014 alusta lukemaan osakkaiden lisämaksuvelvollisuuteen perustuvan erän osaksi vakavaraisuuspääomaa. Lisämaksuerän käytöstä on analyysi eläkekassan riskienhallintasuunnitelmassa. Erän suuruus on 4 %-yksikköä palkkasumasta ja se parantaa vakavaraisuusastetta 2,33 % -yksiköllä. Lisämaksuerän käyttöönotolla tavoitellaan pitkällä aikavälillä parempia sijoitustuottoja kuin mihin päästäisiin ilman lisämaksuerän käyttöönottoa. Parempi sijoitustuotto on seurausta siitä, että lisämaksuerä parantaa eläkekassan mahdollisuutta harjoittaa pitkäjänteistä sijoituspolitiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkekassa voi sijoittaa varansa sijoitussuunnitelman perusallokaation mukaisesti myös silloin, jos sijoitusten arvot laskevat voimakkaasti. Eläkekassa seuraa vakavaraisuuttaan suhteessa työeläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen neljännesvuosittain heti kun työeläkeyhtiöt ovat julkaisseet sijoitustuottonsa ja vakavaraisuustietonsa. Eläkekassan vakavaraisuutta verrataan ennakoivaan varoitusrajaan, joka kuvaa järjestelmän keskimääräistä vakavaraisuutta.

8 Lisämaksuerän käyttöön otto ei käytännössä muuta työnantajien vastuuta eläkekassasta. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Eläkehakemusten lukumäärät tulevat edelleen kasvamaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Myös eläkekassan maksamat eläkkeet jatkavat tasaista kasvua tulevina vuosina. Korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat maltillisesta noususta huolimatta edelleen hyvin alhaiset. Eläkekassan sijoitussalkkua on edelleen tarkoitus kehittää niin, että suorien ja epäsuorien kiinteistösijoitusten sekä pääomarahastojen osuutta salkusta tullaan hallitusti kasvattamaan. Eläkekassan tavoitteena on pitää vakuutusmaksutaso tasaisena ja vähintään 1,5 %-yksikköä alle yleisen TyEL-tason hyvän sijoitustoiminnan tuloksen sekä alhaisten toimintakulujen avulla. HALLINTO Hallinnon kokoukset ORGANISAATIO Edustajisto kokoontui kaksi kertaa. Kokoukset pidettiin ja Helsingissä. Huhtikuussa pidetyssä kokouksessa edustajisto käsitteli vuoden 2012 tilinpäätöksen, myönsi tili- ja vastuuvapauden ja päätti kokouspalkkioista. Joulukuussa pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2013 tulosarvion sekä sijoitustoiminnan suuntaviivat vuodelle 2014, valitsi hallituksen jäsenet ja hyväksyi hallitukselle uuden työjärjestyksen alkaen. Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Pasi Strömberg kertoi ajankohtaisista asioista eläkesäätiöiden ja kassojen toiminnassa. Edustajiston tarkastusvaliokunta kokoontui ja Hallituksen kokouksia pidettiin vuoden aikana 10 kertaa. Henkilökunta Johto Erkko Ryynänen, toimitusjohtaja Eläkeyksikkö Elisa Rauhamaa, eläkehallintopäällikkö, toimitusjohtajan varahenkilö Merja Hallikainen, eläkekäsittelijä, sijaisuus alkaen Satu Kaartinen, eläkekäsittelijä saakka Ritva Kukkonen, eläkekäsittelijä Heli Lystilä, eläkekäsittelijä Erja Manninen, eläkekäsittelijä alkaen Arja Montonen, eläkekäsittelijä saakka Pia Nurmi, eläkekäsittelijä alkaen Aija Telamo, eläkekäsittelijä Anne Tuononen, eläkekäsittelijä, äitiyslomalla alkaen Assistentti Maria Väisälä, OP-Palvelut Oy, assistentti- ja käännöspalvelut Controller Jouni Mäkinen, OP-Palvelut Oy, taloushallintopalvelut Sähköpostiosoite: Vastuullinen aktuaari Kalevi Koistinen, SHV, Oy Porasto Ab Asiantuntijalääkäri Asiantuntijalääkäripalvelut on toimittanut Oy Porasto Ab.

9 Tilintarkastajat Osakkaiden valitsemana tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Paula Pasanen ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö KPGM Oy Ab. Jäsenten valitsemana tilintarkastajana toimi KHT Juha-Pekka Mylén ja varatilintarkastajana KHT Janna Kivimäki. Hallitus 2013 Varsinaiset jäsenet Teija Sarajärvi, henkilöstöjohtaja, puheenjohtaja, OP-Pohjola osk Tom Dahlström, strategiajohtaja, varapuheenjohtaja, OP-Pohjola osk Riitta Lampinen, rahoitusasiantuntija, Oulun Osuuspankki Arja Minkkinen, pääluottamusmies, OP-Pohjola osk Sirpa Pesonen, Op-yhteyshenkilö, Etelä-Karjalan Osuuspankki Jarmo Viitanen, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Henkilökohtaiset varajäsenet em. järjestyksessä Erkki Böös, palvelualueen johtaja, OP-Palvelut Oy Harri Luhtala, talousjohtaja, OP-Pohjola osk Marja-Leena Niskanen, asiakasneuvoja, Valkeakosken Osuuspankki Aija Heikkilä, tuoteasiantuntija, OP-Palvelut Oy Helena Veistola, rahoitusneuvoja, Helsingin OP Pankki Oyj Olli Näsi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuspankki Edustajisto Työnantajien edustajat Päivi Huotari, toimitusjohtaja, Espoo, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, puheenjohtaja Merja Auvinen, varatoimitusjohtaja, Savonlinna, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj Markus Johansson, maatalousyrittäjä, Porvoo, Sydkustens OP-förbund Raita Joutsensaari, kehityssihteeri, Rääkkylä, Pohjois-Karjalan OP-liitto Timo Kangaspusu, maanviljelijä, Ruovesi, Pirkanmaan OP-liitto Päivi Kelkka, maatalousyrittäjä, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Riitta Kulmala, palvelukeskusjohtaja, Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan OP-liitto Jouni Lintukorpi, optikkoyrittäjä, Kerava, Etelä-Suomen OP-liitto Liisa Peltonen, K-kauppias, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Teuvo Perätalo, toimitusjohtaja, Pudasjärvi, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto Hannu Petjoi, toimitusjohtaja, Haapamäki, Keski-Suomen OP-liitto Jyrki Suoja, toimitusjohtaja, Pori, Satakunnan OP-liitto Työntekijöiden edustajat Paula Vedenoja, markkinointiassistentti, Raahe, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto, varapuheenjohtaja Alex Anttila, asiakasneuvoja, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj Tiina Autti, sovelluspäällikkö, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, saakka Irma Kaisla, lakiasiantuntija, Turku, Varsinais-Suomen OP-liitto Jussi Kulmala, viestintäasiantuntija, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj Inkeri Kuloharju, sijoituspäällikkö, Pori, Satakunnan OP-liitto Maarit Kuokkanen, yhteyspäällikkö, Kuopio, Pohjois-Savon OP-liitto, saakka Kari Laaksonen, lisäeläkeasiantuntija, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, alkaen Riitta Makkonen, maksuliikepäällikkö, Vaasa, Österbottens OP-förbund Kirsi Oinonen, varainhoitaja, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Leena Ojala, rahoitusneuvoja, Joensuu, Pohjois-Karjalan OP-liitto Marjukka Perjala, sijoitusasiantuntija, Riihimäki, Etelä-Suomen OP-liitto Tarja Vihanta, maksuliikeasiantuntija, Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan OP-liitto Helena Äikäs, asiakkuuspäällikkö, Jämsä, Keski-Suomen OP-liitto, alkaen

10 Edustajiston tarkastusvaliokunta 2013 Osakkaiden edustajat Teuvo Perätalo, puheenjohtaja Markus Johansson Jäsenten edustajat Inkeri Kuloharju, varapuheenjohtaja Kirsi Oinonen Läsnäolo- ja puheoikeudella Päivi Huotari, edustajiston puheenjohtaja Paula Vedenoja, edustajiston varapuheenjohtaja

11 TyEL-maksun alennus euroa/henkilö Ilmarinen Eläke-Fennia Eläke-Tapiola Varma Etera Eläkekassa Sijoitustoiminnan tuottoprosentit ,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Ilmarinen Eläke-Fennia Varma Eläkekassa Eläke-Tapiola Etera

12 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Viite Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksut , ,57 Sijoitustoiminnan tuotot , ,35 Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset , ,58 Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos , ,00 Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset , ,90 Muiden eläkkeiden korvausvastuun muutos , , , ,48 Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet , ,43 Muut eläkkeet 222, ,74 386, ,43 Hoitokulut 4,5, , ,07 Sijoitustoiminnan kulut , ,21 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu 0, ,01 Vakuutustekninen tulos , ,72 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,72 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

13 TASE VASTAAVAA Viite Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,00 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 9, , ,71 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä , , , ,61 Sijoitukset osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Osakkaana olevien työnantajayritysten osakkeet ja osuudet , ,74 Rahoitusmarkkinavälineet osakkaana olevalta työnantajayritykseltä , , , ,94 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 9, , ,10 Rahoitusmarkkinavälineet , , , , , ,47 Saamiset 12 Arvopaperikauppasaamiset , ,96 Annetut vakuudet johdannaisista 0, ,00 Muut saamiset , , , ,35 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet 8 Koneet ja kalusto 591, ,00 Muut aineelliset hyödykkeet 3 780, ,00 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,58 Siirtosaamiset , , , ,22

14 VASTATTAVAA Oma pääoma 15 Vararahasto , ,36 Muut rahastot 2 747, ,45 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,31 Tilikauden ylijäämä 0, ,12 0, ,12 Vakuutustekninen vastuuvelka 17 Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu , ,00 Korvausvastuu , ,00 Lisävakuutusvastuu , , , ,84 Muut eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu 4 270, ,00 Korvausvastuu , , , , , ,84 Velat 18 Tilittämättömät verot , ,07 Johdannaisten preemiot ,36 0,00 Muut velat , , , ,98 Siirtovelat , , , ,22

15 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot (TyEL -osasto) VAKAVARAISUUSPÄÄOMA Oma pääoma Lisävakuutusvastuu Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Tasoitusmäärä Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Vähimmäispääomavaatimus 4,30 % 1,00 % Vakavaraisuusaste -% 28,98 % 32,04 % (vakavaraisuuspääoma / vakavaraisuuslaskennassa käytettävä vastuuvelka) Vakavaraisuusraja -% 12,89 % 10,10 % Vakavaraisuuspääoma ja sen rajat %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta Vakavaraisuusraja 12,89 % 10,10 % Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 1) 51,57 % 40,40 % Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää 26,85 % Vakavaraisuuspääoma 2) 28,98 % 32,04 % 1) Vuoteen 2012 saakka toimintapääoman enimmäismäärä. 2) Vuoteen 2012 saakka toimintapääoma laskettuna kunakin ajankohtana voimassa olleiden säädösten mukaisesti.

16 Tiivistelmä tunnusluvuista Tiivistelmä tunnusluvuista Vuonna 2013 Vuonna 2012 Vuonna 2011 Vuonna 2010 Vuonna 2009 Vakuutusmaksutulo Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % 1) 6,19 % 10,51 % -2,70 % 12,44 % 10,77 % Liikevaihto Kokonaishoitokulut Kokonaishoitokulut % liikevaihdosta 1,30 % 1,22 % 1,57 % 1,26 % 1,66 % Hoitokulut ilman työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja lakisääteisiä maksuja % TyEL-palkkasummasta 0,40 % 0,42 % 0,42 % 0,45 % 0,57 % Kokonaistulos Vastuuvelka Vakavaraisuuspääoma 2) Vakavaraisuuspääoma % vastuuvelasta 28,38 % 32,04 % 26,30 % 34,09 % 27,00 % Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,25 3,17 2,73 2,90 2,65 Tasoitusmäärä Tuloksen käyttö kannatusmaksujen alentamiseen (%) TyEL-palkkasummasta 1,96 % 0,98 % 0,90 % 0,63 % 0,42 % Eläkevarat TyEL - palkkasumma TyEL - vakuutuksia TyEL - vakuutettuja Eläkkeensaajia ) Sijoitustoiminnan tuotto vuodelta 2009 on liitteessä laskettu oikaisematta vuoden 2008 lopussa käytettyjen mallihintojen vaikutusta. 2) Vuoteen 2012 saakka toimintapääoma laskettuna kunakin ajankohtana voimassa olleiden säädösten mukaisesti.

17 Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut 2013 Markkina-arvoin, MEUR *) Riskiasema MWR-tuotto **) Riski Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Volatiliteetti ***) Mod. Duraatio Korkosijoitukset 460, ,505 25,1 % 0,7 % 1,30 Lainasaamiset 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % OECD/ETA -julkisyhteisöjen velkakirjat 83,079-31,630-2,7 % 0,5 % Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 341, ,523 24,7 % 1,0 % 3,0 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ml. 35,612 35,612 3,1 % -0,1 % sij. kohd. saamiset ja velat Osakesijoitukset 386, ,791 33,4 % 19,5 % Noteeratut osakkeet 334, ,229 28,9 % 22,6 % 11,1 % Pääomasijoitukset 51,606 51,606 4,5 % 3,0 % Noteeraamattomat osakkeet 0,955 0,955 0,1 % 9,5 % Kiinteistösijoitukset 228, ,113 19,7 % 0,0 % Suorat kiinteistösijoitukset 149, ,280 12,9 % -2,2 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt 78,832 78,832 6,8 % 3,7 % Muut sijoitukset 83,269 83,269 7,2 % 8,9 % Hedge-rahastosijoitukset 59,662 59,662 5,2 % 10,4 % 3,0 % Hyödykesijoitukset 8,794 8,794 0,8 % -12,0 % Muut sijoitukset 14,813 14,813 1,3 % 18,4 % SIJOITUKSET YHTEENSÄ 1 158, ,677 85,3 % Johdannaisten vaikutus 169,709 14,7 % SIJOITUKSET KÄYVIN ARVOIN YHTEENSÄ 1 158, , ,0 % 6,4 % 3,4 % *) Sisältää siirtyvät korot **) Kokonaistuotto ei sisällä kohdistamattomia kuluja/tuottoja. ***) Sijoitusten volatiliteetti on laskettu kuukausihavainnoista 24 kk:n ajanjaksolta. Joukkolainojen volatiliteetti on laskettu kaikista joukkolainoista Markkina-arvoin, MEUR *) Riskiasema MWR-tuotto **) Riski Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Volatiliteetti ***) Mod. Duraatio Korkosijoitukset 588, ,475 51,6 % 9,5 % 1,51 Lainasaamiset 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % OECD/ETA -julkisyhteisöjen velkakirjat 108,822-29,506-2,7 % 2,2 % Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 364, ,331 27,6 % 14,9 % 5,2 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ml. 115, ,650 26,7 % 0,0 % sij. kohd. saamiset ja velat Osakesijoitukset 247, ,656 24,3 % 21,2 % Noteeratut osakkeet 202, ,505 20,2 % 26,6 % 14,3 % Pääomasijoitukset 44,036 44,036 4,0 % 0,8 % Noteeraamattomat osakkeet 1,115 1,115 0,1 % 10,2 % Kiinteistösijoitukset 180, ,882 16,4 % 1,8 % Suorat kiinteistösijoitukset 104, ,582 9,5 % 1,6 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt 76,299 76,299 6,9 % 2,1 % Muut sijoitukset 84,592 84,592 7,7 % 13,6 % Hedge-rahastosijoitukset 52,201 52,201 4,7 % 8,1 % 3,5 % Hyödykesijoitukset 13,304 13,304 1,2 % 8,0 % Muut sijoitukset 19,087 19,087 1,7 % 30,5 % SIJOITUKSET YHTEENSÄ 1 101, , ,0 % 10,9 % 4,7 % *) Sisältää siirtyvät korot **) Kokonaistuotto ei sisällä kohdistamattomia kuluja/tuottoja. ***) Sijoitusten volatiliteetti on laskettu kuukausihavainnoista 24 kk:n ajanjaksolta. Joukkolainojen volatiliteetti on laskettu kaikista joukkolainoista.

18 Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi 2013 Markkina- Riskiparametri Muutos Vaikutus, M Korkosijoitukset 460,214 Korko 1 %-yksikkö 5,961 Osakkeet 386,791 Markkina-arvo 10% -yksikköä 38,679 Kiinteistöt 228,113 Markkina-arvo 15% -yksikköä 34, Markkinaarvoin, M Korkosijoitukset Riskiparametri Muutos Vaikutus, M 588,349 Korko 1 %-yksikkö 8,884 Osakkeet 247,782 Markkina-arvo 10% -yksikköä 24,778 Kiinteistöt 180,882 Markkina-arvo 15% -yksikköä 27,132 Luottoriski Markkinariskeistä sijoitusomaisuuteen kohdistuvat erityisesti arvonmuutosriski ja korkoriski. Sijoitukset hajautetaan tästä syystä tehokkaasti eri omaisuusluokkiin ja niiden sisällä eri sijoitusinstrumentteihin sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Sijoitusomaisuuden riskitasoa mitataan toteutuneiden tuottojen keskihajonnalla. Lisäksi korkoriskiä mitataan erikseen modifioidulla duraatiolla. Korkosijoitusten modifioitu duraatio oli 1,3 (1,5) Luottoluokitusjakauma M osuus M osuus AAA 108,325 23,4 % 134,318 22,9 % AA 61,866 13,4 % 50,358 8,6 % A 27,845 6,0 % 45,615 7,8 % BBB 154,176 33,3 % 172,082 29,3 % BB + tai alempi 66,028 14,3 % 67,872 11,5 % Not rated 44,474 9,6 % 117,427 20,0 % Yhteensä *) 462, % 587, % Likviditeettiriski *) Sisältää rahamarkkinasijoitukset, talletukset, joukkolainat ja korkorahastot. Sijoitustoiminnassa luottoriskiä hallitaan sijoitussuunnitelmassa määritellyillä rajoituksilla. Vuoden lopussa korkosijoituksista 76,1 % (68,5) oli sijoitettuna joukkolainoihin, joilla oli ns. Investment Grade - luottoluokitus eli vähintään S&P:n mukainen luottoluokitus BBB-. Likviditeettiriski otetaan huomioon sijoitussalkun allokaatiojakauman rakenteessa. Eläkekassan vuosittain perimät vakuutusmaksut riittävät jo yksistään kattamaan eläkemenoon liittyvän likviditeettitarpeen. Likviditeettitarpeita varten käytetään lähinnä rahamarkkinasijoituksia.

19 Valuuttapositio, M USD 87,867 98,688 SEK JPY 25,975 GBP 8,747 5,153 Muut 60,201 1,095 Yhteensä 182, ,936 Valuuttapositio oli 15,8 prosenttia sijoitusomaisuudesta. Kokonaisnettovaluuttapositio oli 10,7 prosenttia sijoitusomaisuudesta.

20