OP-ELÄKESÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 OP-Eläkesäätiö 2012

2 OP-ELÄKESÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012 Tuloslaskelma Tase Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut Tilintarkastuskertomus Tämä ei ole jäljennös OP-Eläkesäätiön virallisesta tilinpäätöksestä, vaan suppeampi kuvaus tilikaudelta 2012.

3 OP-ELÄKEKASSA OP-ELÄKESÄÄTIÖ Toimitusjohtajan katsaus OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitosten lähtökohdat vuoteen 2012 olivat hyvät. Edellisinä vuosina oli uudistettu hallinto ja päivitetty strategia. Myös sijoitustoiminta oli organisoitu uudelleen. Kun tehtävämme, tavoitteemme ja käytettävissä olevat resurssit olivat selkeät ja selvillä, saatoimme keskittyä siihen, mitä varten olemme olemassa osaamme: laadukkaaseen palveluun ja tuottavaan sijoitustoimintaan. Näissä perustehtävissä onnistuimme vuonna 2012 erittäin hyvin. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistaminen eteni, kun työeläkelaitosten riskinkantokykyä päätettiin vahvistaa vuoden 2013 alusta lukemalla työkyvyttömyyseläkkeitä varten varattu tasoitusmäärä osaksi vakavaraisuuspääomaa. Kolmivaiheisen uudistamistyön seuraavassa vaiheessa tarkastellaan vielä kertaalleen työeläkelaitosten kaikkia riskejä ja tehdään tarvittaessa uudistuksia siihen miten ja mitä riskejä yksittäiset työeläkelaitokset kantavat ja mitkä riskit kuuluvat järjestelmän yhteisesti kannettavaksi. Teknisluonteinen uudistusprosessi kätkee sisälleen kansallisesti merkittävän päätöksen siitä, miten yhteensä noin 90 miljardin euron yksityisten alojen eläkevarallisuutta jatkossa hoidetaan. Toivottavasti päätöksentekijöillä on rohkeutta uudistaa nykyistä myötäsykliseen sijoitustoimintaan pakottavaa vakavaraisuusmekanismia. Eläkevaroille asetettu kunnianhimoinen 3,5 %:n reaalituottotavoite on mahdollista saavuttaa vain pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla, jossa aidosti sallitaan lyhyen aikavälin tuottovaihtelut hintana pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisesta. OP-Eläkekassa osallistui Suomen työeläkejärjestelmästä tehtyihin kansainvälisiin arviointeihin, joista toinen keskittyi järjestelmän tuottamaan eläketurvaan ja toinen instituutioihin ja hallintoon. Arvioitsijoiden mukaan Suomen eläkejärjestelmä on kattava ja kestävä mutta hallintokuluiltaan raskas. Eläkelaitosten sijoitustoiminta onnistui hyvin. Eläkekassan tuotto oli 10,9 % ja Eläkesäätiön 11,7 %. Työeläkeyhtiöistä saatujen ennakkotietojen perusteella työeläkeyhtiöiden keskimääräinen tuotto oli 8,2 %. Erinomainen sijoitustuotto saavutettiin tasapainoisella salkun rakenteella, maltillisella riskitasolla ja pitkäjänteisellä sijoitustyylillä. Toimenpiteitä tehtiin koko salkun riskiaseman näkökulmasta ja erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että eläkelaitosten sijoitussalkut eivät missään vaiheessa altistuisi riskeille, joiden toteutuessa ne olisivat ajautuneet pakkomyyjiksi huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Alustavan kilpailija-analyysin perusteella osa työeläkeyhtiöistä ei ole pystynyt toimimaan yhtä pitkäjänteisesti, mikä on johtanut paikoin merkittäviin tuoton menetyksiin. Viimeisten kolmen vuoden aikana OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitosten sijoitustuotto on ollut keskimäärin 1,5 %-yksikköä vuodessa työeläkeyhtiöiden keskiarvoa korkeampi. Sijoitustoiminnan onnistumisen seurauksena Eläkekassan vakavaraisuus on noin 5 % -yksikköä parempi kuin parhaan työeläkeyhtiön vakavaraisuus. OP-Pohjola ryhmän keskusyhteisökonsernissa syksyllä käydyt yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut lisäsivät merkittävästi eläkehakemuksia ja neuvontatarvetta. Eläkeyksikkömme vastasi vajaalukuisenakin kasvaneeseen palvelutarpeeseen esimerkillisesti ja onnistui pitämään käsittelyajat alle työeläkealan keskiarvon. Eläkekäsittelijöidemme venyminen oli erinomainen esimerkki siitä, miten tehtäväänsä sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät voivat auttaa pientä eläkelaitosta selviämään vaikeassa tilanteessa. OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitoksille vuosi 2012 merkitsi yhden aikakauden päätöstä. Eläkelaitosten hallituksissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 istunut Heikki Vitie jäi eläkkeelle OP-Pohjola-ryhmän palveluksesta ja samalla myös eläkelaitosten hallituksen puheenjohtajan paikalta. Lämpimät kiitokset Heikille eläkelaitosten eteen tehdystä työstä ja leppoisia eläkepäiviä! Sydämellinen kiitos myös henkilökunnalle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneillemme kulu-neesta vuodesta. Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen

4 OP-ELÄKESÄÄTIÖ Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012 OP- ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTA ELÄKEHALLINTO KANNATUSMAKSU ELÄKEMENOT ELÄKEVASTUU OP-Eläkesäätiö hoitaa OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien työnantajien henkilöstölleen järjestämää lisäeläketurvaa. Eläkesäätiö on suljettu Vuoden 2012 lopussa eläkesäätiön piiriin kuuluvien työnantajien määrä oli 287 (296), joista osuuspankkeja oli 197 (205). Toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä oli (3 472). Eläkesäätiö noudattaa kirjanpidossaan tasaavaa kirjanpitojärjestelmää. Eläkesäätiön lukuja ei yhdistetä OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät työurien pidentämistä koskevat työurasopimuksen linjaukset. Linjaukset koskevat muun muassa työssä jatkamista tukevien prosessien kehittämistä ja työterveyshuollon sekä työeläkejärjestelmän roolia niissä. Lisäksi työmarkkinajärjestöt sopivat päälinjauksista eläkejärjestelmän uudistuksen jatkamiseksi. Työeläkejärjestelmän uudistustyön pohjaksi tehdään korkean tason selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä ja selvityksessä arvioidaan muun muassa vuoden 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutusta. Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään Eläkesäätiön etuuksiin ei tullut muutoksia vuoden 2012 aikana. Saapuneet eläkehakemukset, samoin kuin arviolaskelmapyynnöt, on vuoden aikana pääsääntöisesti pystytty käsittelemään tavoiteajassa. Loppuvuodesta hakemuskäsittely kuitenkin viivästyi, kun OP- Pohjola Keskusyhteisökonsernissa alkaneen yt-menettelyn seurauksena eläkeneuvontatiedustelut lisääntyivät huomattavasti. Toimintavuoden aikana annettiin 932 (1 082) eläkepäätöstä mukaan lukien myös eläkkeiden jatkoja muutospäätökset sekä hautausavustuspäätökset. Eläkepäätösten lukumäärän väheneminen johtuu siitä, että vanhuuseläkkeitä myönnettiin vähemmän kuin vuonna Muiden eläkelajien osalta eläkepäätökset pysyivät edellisen vuoden tasolla. Toimintavuoden alusta kaikkia eläkkeitä korotettiin työeläkeindeksin muutosta vastaavasti noin 3,6 prosentilla. Eläkkeensaajia oli toimintavuoden lopussa (6 661) henkilöä. Eläkesäätiö ei perinyt kertomusvuonna varsinaista kannatusmaksua, kuten ei seitsemänä edellisenä vuotenakaan. Työnantajat ovat maksaneet vastuunkattamismaksuina yhteensä 0,9 (1,5) miljoonaa euroa. Maksut ovat aiheutuneet eläkkeelle siirtymisestä alennetussa eläkeiässä. Eläkemenot olivat kokonaisuudessaan 27,3 (26,1) miljoonaa euroa, josta maksettuja eläkkeitä oli 26,8 (25,7) miljoonaa euroa ja muita suorituksia mm. sairaus- ja hautausavustuksia 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Eläkesäätiön koko eläkevastuu oli vuoden lopussa 394,2 (392,0) miljoonaa euroa. Alkaneiden eläkkeiden eläkevastuun muutos oli +3,6 (+12,8) miljoonaa euroa ja vastaisten eläkkeiden eläkevastuun muutos oli -5,5 (-9,3) miljoonaa euroa.

5 SIJOITUSTOIMINTA Indeksikorotusvastuun määrä oli tilikauden päättyessä 18,1 (14,0) miljoonaa euroa. Eläkevastuu on laskettu käyttäen 3,55 (3,60) %:n perustekorkoa. Eläkesäätiön eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Sijoitusmarkkinoiden tuotot olivat poikkeuksellisen hyviä. Taustalla oli Euroopan keskuspankin aktiiviset toimenpiteet, joilla se onnistui hälventämään sijoittajien pelkoa rahoituskriisin uusiutumisesta. Varsinkin luottoriskimarkkinoilla velkakirjojen hinnat nousivat voimakkaasti. Tämä näkyi myönteisesti luottoriskiä osakeriskin kustannuksella painottaneen eläkesäätiön tuotoissa. Hintojen nousun kääntöpuoli on, että jatkossa vastaavien tuottojen saavuttaminen on käytännössä mahdotonta. Eläkesäätiön koko sijoitusomaisuuden käypä arvo vuoden lopussa oli 507,5 (481,0) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulos Sijoitusomaisuuden kirjanpidollinen nettotuotto oli 32,7 (13,8) miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvonalennusten palautuksia kirjattiin 1,8 (arvonalennuksia 7,0) miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin 41,7 (55,3) ja myyntitappioita 26,3 (47,2) miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden markkinaehtoinen tuotto oli 11,7 % (-2,5 %). Osakesijoitukset Osakemarkkinoilla vuosi oli nousujohteinen. Eläkesäätiön noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli 31,2 %. Listattujen osakesijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta vuoden lopussa oli 18,4 (15,4) %. Korkosijoitukset Velkakirjamarkkinoilla sekä riskittömien että riskillisten lainojen hinnat nousivat. OP-Eläkesäätiön salkussa parhaiten tuottivat High Yield 16,9 % ja kehittyvien talouksien velkakirjat 15,8 %. Korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 55,2 (47,3) % ja niiden markkinaehtoinen tuotto oli 8,5 (0,3) %. Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten markkina-arvoilla laskettu osuus eläkesäätiön sijoitusomaisuudesta oli 16,8 (16,7) % mukaan lukien sijoitukset kiinteistörahastoihin. Eläkesäätiön kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa 85,2 (80,4) miljoonaa euroa. Asuntosijoitusten markkina-arvo oli 6,6 (8,6) miljoonaa euroa ja toimitilasijoitusten 19,2 (30,1) miljoonaa euroa. Epäsuorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli 59,4 (41,7) miljoonaa euroa. Salkun rakenteen muutos selittyy Helsingin Vääksyntien 2:n omistusosuuden myynnistä OP-Vallila Rahasto Ky:lle. OP-Eläkesäätiö teki samanaikaisesti vastaavan pääomasijoituksen ko. rahastoon, joka sijoitus kasvatti epäsuorien sijoitusten määrää. Asuinhuoneistojen ja myös toimitilojen vuokrausaste oli vuoden 2012 lopussa 100,0 (100,0) %. Kiinteistösijoitusten vuoden 2012 toteutunut tuotto oli 8,6 (9,5) %. Toteutunutta korkeaa tuottoa selvittävät toteutuneet realisointivoitot. Vaihtoehtoiset sijoitukset. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin luetaan raaka-aine-, pääoma- ja hedge-rahasto -sijoitukset sekä strukturoidut sijoitukset.

6 Kokonaisuutena vaihtoehtoisten sijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2012 lopussa 9,5 (11,6) %. Pääomasijoitusrahastojen osuus sijoitusomaisuudesta oli 3,3 (3,2) %, hedge-rahastojen 4,5 (4,5) % ja strukturoitujen sijoitusten 1,3 (2,0) %. Vaihtoehtoisista sijoituksista parhaiten tuottivat strukturoidut sijoitukset 72,2 %. Hedge rahastojen tuotto oli 7,2 %, pääomasijoitusten 1,6 % ja raaka-aineiden 7,9 %. RISKIENHALLINTA Eläkesäätiön toiminnan tavoitteena on hoitaa lakisääteistä eläketurvaa täydentävän eläketurvan vakuuttaminen siten, että kannatusmaksua ei tarvitse periä. Toiminnan merkittävin riski liittyy siihen, että toteutunut sijoitusomaisuuden tuotto jäisi alle vähimmäistuottotavoitteen. Riskin toteutuessa useampana vuotena peräkkäin tämä johtaisi kannatusmaksujen perintään. Eliniän systemaattisesta pitenemisestä aiheutuva riski eläkevastuun riittävyydelle on myös merkittävä. Sijoitustoiminnasta vastaa eläkesäätiön hallitus, joka hyväksyy eläkelaitokselle sen varojen sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusomaisuudelle tuotto- ja riskitasot sekä tavoitejakauma, sen vaihteluvälit, vertailuindeksit sekä sijoitustoimintaan kohdistuvat muut rajoitukset. Eläkelaitoksen vastuullinen aktuaari laatii vuosittain ennusteen eläkevastuun ja eläkemenojen kehityksestä. Tämän pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa otetaan huomioon eläkevastuun luonteen asettamat vaatimukset sijoitustoiminnalle turvaavuuden, tuottavuuden ja likviditeetin osalta sekä eläkesäätiön riskinkantokyky. Lisäksi huolehditaan sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitustoiminnan tuottojen vuotuista vaihtelua vastaan tasoittavana elementtinä toimii eläkesäätiössä oleva ylikate ja indeksikorotusvastuu. Eläkevastuun riittävyydestä aiheutuvaa riskiä hallitaan turvaavilla ja laitoksen erityispiirteet huomioon ottavilla laskuperusteilla. Sijoitussuunnitelman noudattamista valvotaan seuraamalla sijoitusomaisuuden toteutunutta allokaatiota ja sijoitustoimintaan kohdistuvia muita rajoituksia. Vakavaraisuustasosta, sijoitussuunnitelman ja muiden sääntöjen ja määräysten noudattamisesta raportoitiin säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle. HOITOKULUT JA HENKILÖSTÖ OP-Palvelut Oy on tuottanut taloushallintoon ja OP-Pohjola osk sijoitusten riskienhallintaan liittyvät palvelut. Liikekulut on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eläkelaitoksille. Likvidien arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimuksella. Myös muun omaisuuden osalta sijoituspäätösten valmistelu, rahaliikenne ja sijoituspäätösten toimeenpano on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle ja Pohjola Kiinteistösijoitukselle. Sijoitustoiminnan operatiivisesta hoitamisesta vastaa OP-Eläkesäätiön toimitusjohtaja. OP-Eläkekassan eläkeyksikön henkilöstö hoitaa sekä OP-Eläkekassan että OP-Eläkesäätiön eläkehallinnon ja kulut jaetaan niiden kesken lähtökohtaisesti eläkkeensaajien ja vakuutettujen lukumäärien suhteessa. Eläkesäätiön palveluksessa ei ole ollut omaa henkilökuntaa. Eläkesäätiön hoitokulut olivat 0,8 (0,8) miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan hoitokulut olivat 1,0 (0,8) miljoonaa euroa. Toimintavuonna eläkesäätiö on käyttänyt Porasto Oy:n rekisteri-, laskenta-, aktuaari ja vakuutusmatemaattisia palveluja sekä asiantuntijalääkäripalveluja.

7 TALOUDELLINEN TULOS Eläkesäätiön kirjanpidolliseksi tulokseksi muodostui +2,7 (-2,2) miljoonaa euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT HALLINTO Hallinnon kokoukset ORGANISAATIO Eläkehakemusten lukumäärät tulevat edelleen kasvamaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Myös eläkesäätiön maksamat eläkkeet jatkavat tasaista kasvua tulevina vuosina. OP-Pohjola keskusyhteisökonsernissa syksyllä käyty yt-menettely lisää eläkeneuvonnan tarvetta vuonna Korkosijoitusten tuotto-odotusten voimakas lasku vuonna 2012 pakottaa sijoittajat etsimään jatkossa muita tuoton lähteitä. Eläkesäätiön sijoitussalkkua on vuoden aikana tarkoitus kehittää niin, että suorien ja epäsuorien kiinteistösijoitusten sekä pääomarahastojen osuutta salkusta tullaan hallitusti kasvattamaan. Myös noteerattujen osakesijoitusten osuutta salkusta on nostettu maltillisesti. Eläkesäätiön tavoitteena on, että sen ei jatkossakaan tarvitse periä kannatusmaksua. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja Helsingissä pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2011 tilinpäätöksen, myönsi tili- ja vastuuvapauden ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Teija Sarajärven pidetyssä kokouksessa hallintoneuvosto käsitteli vuoden 2012 tulosarvion sekä sijoitustoiminnan suuntaviivat vuodelle 2013 ja valitsi hallituksen jäsenet vuodelle Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta kokoontui ja Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja piti myös kaksi puhelinkokousta ja yhden sähköpostitse. Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen Toimitusjohtajan varahenkilö eläkehallintopäällikkö Elisa Rauhamaa Eläkesäätiöllä ei ole omaa palkattua henkilökuntaa. Controller Jouni Mäkinen, OP-Palvelut Oy, taloushallintopalvelut Matemaatikko Tuula Lempiäinen, SHV, Oy Porasto Ab Asiantuntijalääkäri Asiantuntijalääkäripalvelut on ostettu Oy Porasto Ab:ltä. Tilintarkastajat Työnantajien valitsemana tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Timo Nummi. Työntekijöiden valitsemana tilintarkastajana toimi KHT Juha- Pekka Mylén ja varatilintarkastajana KHT Janna Kivimäki. Hallitus 2012 Varsinaiset jäsenet Heikki Vitie, hallintojohtaja, puheenjohtaja, OP-Pohjola osk, saakka Teija Sarajärvi, henkilöstöjohtaja, puheenjohtaja, OP-Pohjola osk, alkaen Tom Dahlström, strategiajohtaja, varapuheenjohtaja, OP-Pohjola osk Riitta Lampinen, rahoitusneuvoja, Oulun Osuuspankki Arja Minkkinen, pääluottamusmies, OP-Pohjola osk

8 Eeva Niskavaara, talousneuvos, Valkeakoski Sirpa Pesonen, Op-yhteyshenkilö, Etelä-Karjalan Osuuspankki Jarmo Viitanen, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Henkilökohtaiset varajäsenet em. järjestyksessä Erkki Böös, palvelualueen johtaja, OP-Palvelut Oy Harri Luhtala, talousjohtaja, OP-Pohjola osk Marja-Leena Niskanen, asiakasneuvoja, Valkeakosken Osuuspankki Aija Heikkilä, tuoteasiantuntija, OP-Palvelut Oy Harri Nummela, pankinjohtaja, OP-Palvelut Oy Helena Veistola, rahoitusneuvoja, Helsingin OP Pankki Oyj Olli Näsi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuspankki Hallintoneuvosto Työnantajien valitsemat jäsenet Varsinaiset jäsenet Päivi Huotari, toimitusjohtaja, Espoo, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, puheenjohtaja Ville Aakula, toimitusjohtaja, Nousiainen, Varsinais-Suomen OP-liitto Pirjo Laaksonen, professori, Vaasa, Österbottens OP-förbund Liisa Peltonen, K-kauppias, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj Tapio Sinkkilä, toiminnanjohtaja, Salla, Lapin OP-liitto Hannu Sireni, toimitusjohtaja, Sysmä, Etelä-Suomen OP-liitto Ari Tynkkynen, tuotannonsuunnittelija, Kerimäki, Suur-Savon OP-liitto Varajäsenet Pauli Kröger, toimitusjohtaja, Riistavesi, Pohjois-Savon OP-liitto Juhani Kuntsi, tulliylitarkastaja, Virolahti, Kaakkois-Suomen OP-liitto Antti Suomijärvi, toimitusjohtaja, Karvia, Satakunnan OP-liitto Työntekijöiden valitsemat jäsenet Varsinaiset jäsenet Marjo Närhi, sijoituspäällikkö, Kuopio, Pohjois-Savon OP-liitto, varapuheenjohtaja Raija Kangasvieri, hallintoassistentti, Kokkola, Keski-Pohjanmaan OP-liitto Riitta-Leena Rautee, palvelupäällikkö, Turku, Varsinais-Suomen OP-liitto Outi Seppänen, testaussuunnittelija, Keskusyhteisökonserni ja OP Palvelut Oy Hely Toivainen, maksuliikeasiantuntija, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Varajäsenet Eija Vainio, maksuliikeneuvoja, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja OP-Palvelut Oy Paula Vedenoja, markkinointiassistentti, Raahe, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta 2012 Työnantajien valitsemat jäsenet Tapio Sinkkilä, puheenjohtaja Ville Aakula Työntekijöiden valitsemat jäsenet Hely Toivainen, varapuheenjohtaja Raija Kangasvieri Läsnäolo- ja puheoikeudella Päivi Huotari, hallintoneuvoston puheenjohtaja Marjo Närhi, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja

9 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Viite Maksutulo Muiden eläkkeiden kannatusmaksut , ,00 Sijoitustoiminnan tuotot , ,32 Korvauskulut Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset Eläkkeet , ,51 Muiden eläkkeiden eläkevastuun muutos Vastuun muutos , ,00 Indeksikorotusvastuun muutos , , , , , ,51 Hoitokulut 3, 4, , ,09 Sijoitustoiminnan kulut , ,03 Sijoitusten arvokorotusten oikaisu , ,07 Vakuutustekninen tulos , ,38 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut , ,96 Voitto varsinaisesta toiminnasta , ,34 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,53 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,81

10 TASE VASTAAVAA Viite Sijoitukset Kiinteistösijoitukset 9 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,38 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä , , , ,17 Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Työnantajayritysten osakkeet ja osuudet , ,74 Rahoitusmarkkinavälineet työnantajayrityksiltä , ,17 Velkakirjasaamiset työnantajayrityksiltä , ,77 Muut sijoitukset työnantajayrityksiin , , , ,17 Muut sijoitukset 8, 10 Osakkeet ja osuudet , ,96 Rahoitusmarkkinavälineet , , , , , ,36 Saamiset Muut saamiset , ,15 Laskennallinen verosaaminen , , , ,80 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,99 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,03 Siirtosaamiset , ,20 Vastaavaa yhteensä , ,39

11 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,94 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,13 Eläkevastuu Muut alkaneet eläkkeet , ,00 Muut vastaiset eläkkeet , ,00 Muiden eläkkeiden indeksikorotusvastuu , , , ,01 Velat Muut velat , ,12 Siirtovelat , ,13 Vastattavaa yhteensä , ,39

12 Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut 2012 Markkina-arvoin, MEUR *) Riskiasema MWR-tuotto **) Riski Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Volatiliteetti ***) Mod. Duraatio Korkosijoitukset 288, ,387 55,2 % 8,5 % 1,69 Lainasaamiset 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % OECD/ETA -julkisyhteisöjen velkakirjat 72,375 11,708 2,3 % 3,9 % Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 169, ,361 29,4 % 13,3 % 3,9 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ml. 46, ,318 23,5 % 1,5 % sij. kohd. saamiset ja velat Osakesijoitukset 103, ,388 21,9 % 24,9 % Noteeratut osakkeet 85,511 93,486 18,4 % 31,2 % 14,2 % Pääomasijoitukset 17,902 17,902 3,5 % 1,1 % Noteeraamattomat osakkeet 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % Kiinteistösijoitukset 84,169 84,169 16,6 % 9,0 % Suorat kiinteistösijoitukset 25,810 25,810 5,1 % 23,7 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt 58,359 58,359 11,5 % 2,0 % Muut sijoitukset 31,592 31,592 6,2 % 12,2 % Hedge-rahastosijoitukset 22,461 22,461 4,4 % 7,2 % 3,1 % Hyödykesijoitukset 2,087 2,087 0,4 % 20,4 % Muut sijoitukset 7,044 7,044 1,4 % 22,7 % SIJOITUKSET YHTEENSÄ 507, , ,0 % 11,7 % 3,9 % *) Sisältää siirtyvät korot **) Kokonaistuotto ei sisällä kohdistamattomia kuluja/tuottoja. ***) Sijoitusten volatiliteetti on laskettu kuukausihavainnoista 24 kk:n ajanjaksolta. Joukkolainojen volatiliteetti on laskettu kaikista joukkolainoista ****) Markkina-arvoin, MEUR *) Riskiasema MWR-tuotto **) Riski Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Volatiliteetti ***) Mod. Duraatio Korkosijoitukset 270, ,141 52,1 % 0,7 % 2,66 Lainasaamiset 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % OECD/ETA -julkisyhteisöjen velkakirjat 66, ,870 22,4 % -7,5 % Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat 151, ,551 31,0 % 2,2 % 4,1 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ml. 52,205-6,280-1,2 % 1,3 % sij. kohd. saamiset ja velat Osakesijoitukset 90,614 90,614 17,5 % -15,3 % Noteeratut osakkeet 74,248 74,248 14,3 % -18,5 % 13,8 % Pääomasijoitukset 16,365 16,365 3,2 % 10,2 % Noteeraamattomat osakkeet 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % Kiinteistösijoitukset 116, ,958 22,6 % 8,8 % Suorat kiinteistösijoitukset 76,531 76,531 14,8 % 11,3 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt 40,427 40,427 7,8 % 5,6 % Muut sijoitukset 40,686 40,686 7,8 % 3,7 % Hedge-rahastosijoitukset 21,590 21,590 4,2 % 2,2 % 4,5 % Hyödykesijoitukset 8,944 8,944 1,7 % -9,0 % Muut sijoitukset 10,152 10,152 2,0 % 16,7 % SIJOITUKSET YHTEENSÄ 518, , ,0 % -2,0 % 4,1 % *) Sisältää siirtyvät korot **) Kokonaistuotto ei sisällä kohdistamattomia kuluja/tuottoja. ***) Sijoitusten volatiliteetti on laskettu kuukausihavainnoista 24 kk:n ajanjaksolta. Joukkolainojen volatiliteetti on laskettu kaikista joukkolainoista. ****) Vuoden 2011 vertailutiedot laskettu uudelleen MWR-tuottoina. Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi 2012 Markkina-arvoin, M Riskiparametri Muutos Vaikutus, M Korkosijoitukset 288,363 Korko 1 %-yksikkö 4,873 Osakkeet 103,413 Markkina-arvo 10% -yksikköä 10,341 Kiinteistöt 84,169 Markkina-arvo 15% -yksikköä 12, Markkina-arvoin, M Riskiparametri Muutos Vaikutus, M Korkosijoitukset 7, ,141 Korko 1 %-yksikkö Osakkeet 90,614 Markkina-arvo 10% -yksikköä 9,061 Kiinteistöt 116,958 Markkina-arvo 15% -yksikköä 17,544

13 Markkinariskeistä sijoitusomaisuuteen kohdistuvat erityisesti arvonmuutosriski ja korkoriski. Sijoitukset hajautetaan tästä syystä tehokkaasti eri omaisuusluokkiin ja niiden sisällä eri sijoitusinstrumentteihin sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Sijoitusomaisuuden riskitasoa mitataan toteutuneiden tuottojen keskihajonnalla. Lisäksi korkoriskiä mitataan erikseen modifioidulla duraatiolla. Luottoriski Luottoluokitusjakauma M osuus M osuus AAA 76,129 26,4 % 70,503 26,0 % AA 46,483 16,1 % 58,473 21,6 % A 32,099 11,1 % 71,716 26,4 % BBB 62,732 21,8 % 36,308 13,4 % BB + tai alempi 33,109 11,5 % 22,019 8,1 % Not rated 37,571 13,0 % 12,121 4,5 % Yhteensä *) 288, % 271, % *) Sisältää rahamarkkinasijoitukset ja talletukset, joukkolainat ja korkorahastot Sijoitustoiminnassa luottoriskiä hallitaan sijoitussuunnitelmassa määritellyillä rajoituksilla. Vuoden lopussa korkosijoituksista 75,5 % (87,4) oli sijoitettuna joukkolainoihin, joilla oli ns. Investment Grade -luottoluokitus eli vähintään S&P:n mukainen luottoluokitus BBB-. Likviditeettiriski Likviditeettiriski otetaan huomioon sijoitussalkun allokaatiojakauman rakenteessa. Likviditeettitarpeita varten käytetään lähinnä rahamarkkinasijoituksia. Valuuttapositio, M USD 37,823 30,785 SEK JPY GBP 1,823 0,662 Muut 1,023 0,744 Yhteensä 40,669 32,191 Valuuttapositio oli 8,0 prosenttia sijoitusomaisuudesta. Kokonaisnettovaluuttapositio oli 5,6 prosenttia sijoitusomaisuudesta.

14

15