Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1-KR4 ja KR9 vuonna 1997

Transkriptio

1 Työraportti 9814 Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1KR4 ja KR9 vuonna 1997 Pertti Hassinen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työraportti 9814 Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1KR4 ja KR9 vuonna 1997 Pertti Hassinen VTT Yhdyskuntatekniikka Helmikuu 1998 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 TIIVISTELMÄ Eurajoen Olkiluodon ja Loviisan Hästholmenin tutkimusalueiden kallioperässä esiintyy suolaista pohjavettä. Suolaista pohjavettä sisltävien vyöhykkeiden tutkimiseksi rakennettiin erityinen kairanreikäanturi, jossa on veden lämpötilaa ja ominaisvastusta mittaava osa ja erityinen virtauksen ohjain. Suolaisuus (TDS) lasketaan lämpötila ja ominaisvastustuloksista. Kun reiästä pumpataan vettä, saadaan virtaus kalliosta reikään, jolloin tietyn syvyysvälin kalliopohjaveden suolaisuus voidaan mitata ohjaamalla kalliosta tuleva vesi virtausohjaimien avulla mittausanturiin. Laitteisto testattiin VTT:n koereiässä ja sillä mitattiin tunnettuja vettäjohtavia vyöhykkeita Olkiluodon tutkimusalueen kairanrei'issä KRI, KR2, KR3, KR4 ja KR9.

4 ABSTRACT The bedrock at the Olkiluoto and Hästholmen research sites contain saline groundwaters. To locate saline waterbearing zones, a new instrument was constructed. The instrument consists of a temperature and fluid resistivity measuring unit and a special flow quide unit. The salinity (TDS) can be calculated from the temperature and fluid resisitivity of the fluid. When pumping water from a hole water from rock flows with the aid of flow quides to the sensor and the salinity of the section selected can be measured. The new instrument was tested in VTT test hole and measurements were carried out at the Olkiluoto sitein boreholes KRI, KR2, KR3, KR4 and KR9.

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ MITTAUSMENETELMÄ LAITTEISTO KALIBROINTI JA TESTAUS MITTAUKSET OLKILUODOSSA Kairanreikä KR1... o.o ooo o o oo o Kairanreikä KR2... o o Kairanreikä KR Kairanreikä KR Kairanreikä KR9... o.. o. : 9 6. YHTEENVETO... 9 VIITELUETTELO o 10 LIITELUETTELO... 11

6 5 1 YLEISTÄ Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyviä kallioperätutkimuksia tehdään vuoteen 2000 saakka Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tutkimuksilla hankitaan perus ja lisätietoa alueiden kallioperästä sekä testataan aiempien tutkimustulosten paikkansapitävyyttä ja tehtyjen oletusten pätevyyttä. Tutkimusten suunnittelussa otetaan alueiden erikoispiirteet huomioon. Olkiluodon ja Hästholmenin tutkimusalueilla esiintyy suolaista pohjavettä. Tässä työssä muunnettiin VTT:n geofysikaalisissa reikämittauksissa käytettyä pohjaveden lämpötila ja ominaisvastusanturia siten, että sillä voidaan mitata kalliopohjaveden suolaisuus nopeasti tietyltä syvyydeltä. 2 MITTAUSMENETELMÄ Mittausmenetelmässä pyritään mittaamaan kallioreiässä tietyn kohdan kallioveden suolaisuutta. Tämä tehdään pumppaamaila reiästä vettä, jolloin saadaan aikaan virtaus kallion raoista reikään (liite 1 ). Virtausohjaimien avulla tietyn reikävälin kohdalta tuleva kalliopohjavesi ohjataan kulkemaan mittausanturin kautta. Reikävesi ohjataan kulkemaan mittauslaitteen läpi siten, että se ei vaikuta mitattavan veden ominaisuuksiin. Pumppaamalla voimakkaasti koko reikää saadaan aikaan radiaalinen virtaus kalliosta reikään koko reiän matkalta ja tulokset ovat siten mahdollisimman edustavia. 3 LAITTEISTO Laitteiston mittaavana osana on VTT:n yhdyskuntatekniikan poranreiän veden lämpötilaja ominaisvastusanturi KTRMQ312043Y (valmistaja ELGI, Unkari, liite 2). Anturin oma kärkikappale korvattiin erikseen rakennetulla virtausohjaimella, jossa kaksoiskiekkojen väli on 50 cm (liite 1 ). Kalliopohjaveden suolaisuus saadaan siten puolen metrin matkalta kerrallaan. Kun reiästä pumpataan vettä, johtuu vesi hetuloiden välistä mittausosaan, jossa on lämpötilaanturi ja veden ominaisvastusta mittaavat elektrodit. Jotta hetulat eivät kuormittuisi, anturiin on järjestetty läpivirtaus hetulaosan alapuolelta anturin yläpuolelle. Tekniikka on sama kuin Posivan eromittauslaitteessa. 4 KALIBROINTI JA TESTAUS Anturin mittaustuloksena saadaan lämpötila ja veden ominaisvastus. Näiden avulla lasketaan kokonaissuolaisuus TDS (Total Dissolved Solids) seuraavasti (Keller & Frischknecht 1970, kaava 4):

7 6 TDS [g/1] = 6,4 1 { p [Qm] (0,48 + 0,021 T [ C] } (1) missä: p on mitattu pohjaveden ominaisvastus ja T on mitattu pohjaveden lämpötila. Laitteisto kalibroitiin VTT:n yhdyskuntatekniikan laboratoriossa vertaamalla anturin antamaa mittaustulosta erilämpöisissä ja suolaisissa vesissä laboratoriolämpö ja suolaisuusmittareiden tuloksiin (liite 9). Laitteisto testattiin VTT:n koereiässä mittaamalla tunnetun rakoiluvyöhykkeen yli. Pumppausta varten oli käytössä pohjaveden näytteenottopumppu, jolla saatiin virtaamaksi vain 1,1 1 /min. Liitteen 3 mittaustuloksessa on katkoviivalla esitetty TDSarvo heti anturin siirron jälkeen ja yhtenäisellä viivalla 4 minuutin odotusajan jälkeen. 5 MITTAUKSET OLKILUODOSSA Olkiluodon kairanrei'issä asennettiin anturin reikään laskun jälkeen uppopumppu reiän yläosan putkitetulla osuudelle (halkaisija 130 mm) 35 m syvyyteen. Veden virtausta reiästä tarkailtiin pumpun poistoletkuun kytketyllä vesimittarilla. Veden virtausnopeus oli säädettävissä poistoletkuun liitetyllä palloventtiilillä. Reiän pumpauksella saatiin aikaan pohjaveden alenema reiässä ja täten virtaus kalliosta reikään ja reiässä alhaalta ylöspäin. Pohjaveden pintaa mitattiin pohjavesimittarilla. Laitteistolla mitattiin tunnettujen veden johtavuudeltaan yli IE7 m/s vyöhykkeiden yli rei'issä KRl, KR2, KR3, KR4jaKR9. Kukin mittaussyvyysväli mitattiin alhaalta ylöspäin. Jotta hetulat asettuisivat oikein, anturi laskettiin ensin yli metri mittauskohdan ohi ja nostettiin sen jälkeen mittaussyvyydelle. Anturi lähettää mittaustulokset kaapelia pitkin taajuutena. Taajuus mitattiin laskemalla pulsien määrää 10 s ajan. Kukin mittausjakso tallennettiin mikrotietokoneen muistiin. Mittausjaksoja tailennettiin kultakin syvyydeltä niin kauan kunnes mittaustulos näytti tasaantuneen. 5.1 Kairanreikä KR1 Ennen mittausten aloittamista oli pumpattu vettä virtaamaila 30 1/min vuorokauden ajan. Pumppaus keskeytettiin anturin reikään laskun ajaksi. Pumpausvirtaamaksi säädettiin 35 1/min alle 170 m syvyyden mittauksissa ja 100 1/min yli 170 m syvyyksille. Vastaavat tavoitealenemat olivat 10 m ja 30 m, joista hieman poikettiin (taulukko 1) Tavoitealenemia ei saavutettu. Taulukoen 1 on koottu pumpausvirtaama ja pohjaveden pinnan syvyystiedot mittausvälettäin sekä liitteen numero, jossa mitatut transientit on esitetty. Transientit on esitetty mittausväleittäin ajan funltiona. Liitteessä 4.1 on esitetty mitatut suolaisuudet koko reiän osalta. Katkoviivalla on suolaisuus transientin alussa ja yhtenäisellä viivalla transientin lopussa. Syvyysmittauksen epätarkkuudesta johtuen eivät kaikki mittausvälit osuneet ennaltasuunniteltuihin mittausväleihin (muistio FT TDSmittaus).

8 7 Taulukko 1. Kairanreiän KRJ suolaisuusmittausten syvyysvälit, pumppausvirtaamat, pohjaveden pinta reiässä putken yläpäästä mitattuna ja transienttikuvien liitenumerot. Mittausväli Pumppausvirtaama Veden pinta Liite (m) (1/min) (m) 63,5 67, ' ' , ,1 108, , ,3 152, ,3 159, ,2 210, , ,8 327, , ,5 527, , ,0 567, , ,7 616, , ,5 619, , ,6 621, ,8 769, ,4 773, Kairanreikä KR2 Kairanreikää KR2 pumpattiin noin 1 tunti ennen mittausten aloittamista. Tavoitellut pumppausvirtaamat ja vastaavat alenemat olivat alle 250 m syvyydellä 35 1/m ja 20 m sekä syvemmällä 50 1/min ja 30m. Veden pinnan syvyys ennen pumppausta oli 5,8 m putken yläpäästä. Veden pinnan alennuttua reiässä yli 20 m syvälle virtaama pieneni lähes nollaan. Viikonlopun ( ) aikana keskimääräinen virtaama oli vain 1 1/min. Mittaussyvyyksiä mitatessa keskimääräinen virtaama oli 9 1/min. Syvyysmittauksen epätarkkuudesta johtuen eivät kaikki mittausvälit osuneet ennaltasuunniteltuihin mittausväleihin. Taulukko 2. Kairanreiän KR2 suolaisuusmittausten syvyysvälit, pumppausvirtaamat, pohjaveden pinta reiässä putken yläpäästä mitattuna ja transienttikuvien liitenumerot. Mittausväli m 46,7 48,3 83,5 85,5 104,8 106,9 214,3216,3 233,7 235,3 287,4 289,8 598,3 605,3 871,7 879,9 25, Veden pinta m 19,3 23,9 19,1 20,4 Liite

9 8 5.3 Kairanreikä KR3 Kun vesipintaa oli alennettu reiässä yli 20 m syvälle virtaama pieneni lähes nollaan. Tavoiteltu alenema oli30m pumppausvirtaamalla 4 1/min. Veden pinnan syvyys putken yläpäästä ennen pumppausta oli 5,5 m. Veden pinnan syvyyden mittaus reiässä ei ensimmäisen mittauksen jälkeen onnistunut, koska pohjavesimittaria ei saatu pumpun letkun ohi. Taulukko 3. Kairanreiän KR3 suolaisuusmittausten syvyysvälit, pumppausvirtaamat, pohjaveden pinta reiässä putken yläpäästä mitattuna ja transienttikuvien liitenumerot. Mittausväli Pumppausvirtaama Veden pinta Liite (m) _{1/min) (m) 118,2 120, ,2 247,2 1, ,3 307, ,3 341, ,5 360,7 1, ,9 391, Kairanreikä KR4 Pumppauksella saavutettiin riittävä virtaus, mutta veden ptnnan alenema reiässä oli virtauksella 32 1/min 2,4 m ja virtauksella 70 1/min 8 m. Taulukko 4. Kairanreiän KR4 suolaisuusmittausten syvyysvälit, pumppausvirtaamat, pohjaveden pinta reiässä putken yläpäästä mitattuna ja transienttikuvien liitenumerot. Mittausväli Pumppausvirtaama Veden pinta Liite (m) (1/min) (m) 61,0 62,2 32 6, ,6 83,2 32 6, ,0118,2 32 6, ' 1 142,7 32 6, ,1 302,7 32 6, ,6 309,2 32 6, ,9316,7 32 6, ,0 372, , ,7511, , ,8619, ,6 861,0 866,

10 9 5.5 Kairanreikä KR9 Pumppausta ei voitu pitää yllä yön yli, koska sähkölähteenä olleen generaattorin polttonaine ei olisi riittänyt. Pumpausvirtaama säädettiin aluksi 34 1/min. Syvyysvälejä mitatessa keskimääräinen virtaus oli 23 1/min ja syvyysvälejä mitattaessa 18 1/min. Taulukko 5. Kairanreiän KR9 suolaisuusmittausten syvyysvälit, pumppausvirtaamat, pohjaveden pinta reiässä putken yläpäästä mitattuna ja transienttikuvien liitenumerot. Mittausväli Pumppausvirtaama Veden pinta Liite (m) (1/min) (m) 64,8 69, ' ,2150,2 12, ,2 281,6 2, ,0 446, ,0 476, ,6 570, YHTEENVETO VTT Yhdyskuntatekniikan poranreiän veden lämpötila ja orrunru.svastusanturia muunnettiin siten, että sillä voidaan mitata veden suolaisuus nopeasti tietyltä syvyydeltä. Anturin alaosaan lisättiin virtausohjain, joka ohjaa erityisillä hetuloilla virtauksen kalliosta mittausanturiin 0,5 m reikävälin kerrallaan. Pumpaamalla reiästä vettä saadaan virtaus kalliosta anturiin, jolloin syvyysvälin kallioveden suolaisuus voidaan mitata. Laitteistolla mitattiin Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueelia kairanrei'issä KRl, KR2, KR3, KR4 ja KR9 tunnettujen vettäjohtavien vyöhykkeiden kohdilta kalliopohjaveden suolaisuus. Mitausepätarkkuuksia aiheutui kairanrei'issä KR1 ja KR2, joissa kaikki syvyysvälit eivät osuneet ennaltasuunnitelluille syvyyksille. ja kairanrei'issä KR2, KR3 ja KR9 pumppausvirtaama oli ennakoitua pienempi. Pohjaveden pinnan korkeuden mittaamista haittasi pohjavesimittarin juuttuminen pumppausletkun ja reiän seinämän väliin. Liitteinä olevista transienttikuvista on mittausepätarkkuuksista huolimatta nähtävissä sekä makeaa että suolaista vettä reikään tuovia vyöhykkeitä.

11 10 VIITELUETTELO Keller, G. & Frischknect, F Elektrical methods in geophysical prospecting. Oxford, Pergamon press. 517 s. Okko, 0, Hassinen P & Front K VTT test borehole for bedrock investigations. VTT Research Notes s. Rouhiainen, P Virtausmittarin käyttö vedenjohtavuusmittauksessa, esiselvitys. TVO/Paikkatutkimukset, työraportti PATU9302, 43 s.

12 11 LIITELUETTELO Liite 1. TDSmittauksen periaate. Liite 2. Veden ominaisvastus ja lämpötilaanturi. Liite 3. TDSmittaus VTT:n koereiässä. Liite TDSmittaus reiässä OLKR1 Liite TDSmittaus reiässä OLKR2 Liite TDSmittaus reiässä OLKR3 Liite TDSmittaus reiässä OLKR4 Liite TDSmittaus reiässä OLKR9 Liite 9. Veden ominaisvastus ja lämpötilaanturin kalibrointi.

13 Liite 1 WATER FROM HOLE LOGG IN COMPUTER RUBBER DISKS WATER TO BE MEASURED GROUNDWATER FROM SOME FRACTURES ", '.// ' 1 _/ ' '/ 1, ,, aorehle..., :'} ' ",... t FLOW ALONG THE HOLE

14 SPECIFICATION Liite 2 TEMPERATUREFLUID RESISTIVITYFLUID FLOW MEASURING TOOL Power requirements.... Measurable parameters.... Fluid flow measurement Flow meter diameter.... Blade pitch.... Threshold sensitivity Temperature measurement Measurement range.... Absolute accuracy.... Resolution.... Time constant.... Fluid resistivity measurement Measurement range.... Absolute accuracy.... Resotution.... General parameters Pressure rating.... Heat tolerance.... Length.... Diameter.... Mass... Cable head.... Applicable cable mA,30VDC fluidflow fluid resistivity fluid temperature 43 mm 65 mm 11 0 mm 110 mm 110 mm 110 mm 2 turn/min 2 turn/min 2 turn/min 120 C ± 1 oc >O.osoc 2s 60f!m ± 1% 0.05f!m 260 bar 120 C 1500mm, 48\ 65, 110 mm depending on the flow sensor f Kg 36 mm diameter connector with 7 guilt contact singlecore armoured cable IN THE INTERESTS OF CONTINUOUS IMPROVEMENT, SPECIFICATIONS ARE SUBJECT TO MODIFICATION WITHOUT NOTICE ln lechnical and scienlffic QUHIIons ELGI will allways be glad lo give all lnformallons required. EOTVOS LORÅND GEOPHYSlCALINSTITVTE OF HUNGARY H1140BsiXIV,. Columbusu P. 0. Box 35 Hungary Telephone: (1) Tein: elgi h Cable: ELGI BUDAPEST tll Equipment 8t1d service are exported by NIKEX HUNGARIAN TRADING COMPANY FOR PRODUCTS OF HEAVY INDUSTRY H1016 Budapest!. Måszåros u.. Hungary Telephone: (1) Telex: Cable: NIKEXPORT BUDAPEST

15 Q jl.o r r r(s) i:! E b ' 8 t K,. lq 7Jl r 1 E L L t t t t f"' Q.. t.. L..C'J M CJ'. f", LD M M M Q 6 /... /1 1 ==> l,_j _[

16 Liite 4.1 TDS mittaus OLKR1 1'.. t,... l r t r 1c & 'f [ L l C\l J/ 6 so1

17 Liite 4.2 Olkiluoto KRl TDSrnittaus a0 rl D m Q 1 D

18 Liite 4.3 Olkiluoto KR 1 TDSrnittaus 2a0 1 a J ) 1 a0 lfl fi 0a5 0a

19 Liite 4.4 Olkiluoto KR1 TDSmittaus...l till 1 a6 1 a2 0a8 UJ Q 0a4 0a J

20 Liite 4.5 Olkiluoto KR 1 TDSmittaus 01) CJJ Q /

21 Liite 4.6 Olkiluoto KR1 TDSmittaus

22 6a0 Liite 4.7 Olkiluoto KR 1 TDSrnittaus a0 01) UJ Q Hetuloiden keskipisteen syvyys, rn

23 Liite 4.8 Olkiluoto KR 1 TDSmittaus J

24 Liite 4.9 Olkiluoto KR 1 TDSmittaus,.; 1 5 D V /\ 'V till UJ Q

25 Liite 4.10 Olkiluoto KR 1 TDSmittaus Q[) 15.0 UJ

26 Liite 4.11 Olkiluoto KR1 TDSmittaus...1 till UJ 20a0 15a0 10a0 5a0 0a IJl :=1 1\ V

27 Liite 4.12 Olkiluoto KR1 TDSmittaus...! OJJ UJ Q a l =vv ' 5a0 0a

28 Liite 4.13 Olkiluoto KR1 TDSmittaus till a0 [/] Q '\r

29 Liite 4.14 Olkiluoto KR 1 TDSmittaus D

30 Liite 4.15 Olkiluoto KR 1 TDSmittaus MW\, '"' v lll'm "",.,... '"'"""' ' J.U,J \UlA 'KY TwrlT rrrnw

31 Liite 5. J TDSn1ittaus OLKR2 f f U J_ 1 t f. ifj % '" > r ClJ + r =========tm tl C\J 1/6 srjl ' 1 0

32 Liite 5.2 Olkiluoto KR2 TDSmittaus JD0 1 D

33 Liite 5.3 Olkiluoto KR2 TDSmittaus r1 01) 4a0 Ja ljj Q 2a0 1 a0 0a0 =

34 Liite 5.4 Olkiluoto KR2 TDSmittaus

35 Liite 5.5 Olkiluoto KR2 TDSmittaus Mittausaika, s Q1) 6D0 5a0 4a0 JD0 [/) Q 2a =1 A ' 1 D 0 0a

36 Liite 5.6 Olkiluoto KR2 TDSmittaus 6o J J L J '

37 Liite 5.7 Olkiluoto KR2 TDSrnittaus J

38 Liite 5.8 Olkiluoto KR2 TDSrnittaus ] D

39 Liite 5.9 Olkiluoto KR2 TDSmittaus ] IJ w...l Q1) 1 0 a 0 ifj Q

40 Liite 6.1 TDSInittaus OLKR3 10 '""' 0) 6 (/) 0 t 4 S)TVY)TS, 1r11,,,IT rtl_ l 40e

41 Liite 6.2 Olkiluoto KR3 TDSmittaus LllLJ llllllj till [/) Q fi 4a0 /' 2a0 0a

42 Liite 6.3 Olkiluoto KR3 TDSmittaus 6a a0 4 D 0=.l = 0.0 J 0 0 [/) Q = = = 0= 0 ' J...t.. L..... J

43 Liite 6.4 Olkiluoto KR3 TDSmittaus 6a _l a0 2 D 1 D 0= 0=

44 Liite 6.5 Olkiluoto KR3 TDSmittaus a a 0= 4 a 0= rl Q() = Ja 0= U) Q fi = 2 a 0= 1 a 0= '., r..., r,

45 Liite 6.6 Olkiluoto KR3 TDSmittaus

46 Liite 6.7 Olkiluoto KR3 TDSmittaus a 0 _ =+11 5a 0 4a 0...! 0.0 Ja 0= [/) Q = 2 c 0= 1 c

47 Liite 7.1 TDSmittaus OLKR4 0 (h +[.2 lfj :5>., ln >) :> :>, m 0 \, 0 0 C\i t / ö SrJl

48 Liite 7.2 Olkiluoto KR4 TDSmittaus a

49 Liite 7.3 Olkiluoto KR4 TDSmittaus J l L l J L l a 5...l OD 1 D lfl Q fi 0a

50 Liite 7.4 Olkiluoto KR4 TDSmittaus ) 1 D 5 UJ Q

51 t : Liite 7.5 Olkiluoto KR4 TDSmittaus a 0 0a

52 Liite 7.6 Olkiluoto KR4 TDSmittaus ] l J D

53 Liite 7.7 Olkiluoto KR4 TDSmittaus , = = 01) [/) = = =

54 Liite 7.8 Olkiluoto KR4 TDSmittaus 8a ' ! 0.0 6a0 400 UJ Q 200 0a

55 Liite 7.9 Olkiluoto KR4 TDSmittaus...! OD rn Q 6a =' ] ,/

56 Liite 7.10 Olkiluoto KR4 TDSmittaus Mittausaika, s _'\._...l Q[) UJ Q

57 Liite 7.11 Olkiluoto KR4 TDSmittaus a

58 Liite 7.12 Olkiluoto KR4 TDSmittaus a J 1 l J =_ "v V rw""" 1\ a

59 Liite B.l TDSmitta11s OL I\:Ft9 Q 1 r "' r f 1 :tffi 1 f 1 r 0 0 t L 1 r r"" ;s, lj 1 r 1 1 L 1 lo jo rj f r r t 1 r 8 r. Tf\ \.JJ. h.. ' t... f/' 1 (/) iiilillltnlllllitfn 1 ' / /Ei o C(l 1..._) 'J _j_

60 Liite 8.2 Olkiluoto KR9 TDSmittaus _1.. rv J rf QO 2 UJ Q

61 Liite 8.3 Olkiluoto KR9 TDSmittaus

62 Liite 8.4 Olkiluoto KR9 TDSmittaus

63 Liite 8.5 Olkiluoto KR9 TDSmittaus = r

64 QD 6 UJ Q Olkiluoto KR9 TDSmittaus Liite IIetu.loiden keskipisteen syvyys, m

65 Liite 8.7 Olkiluoto KR9 TDSmittaus J 1 1 J = r a= 6= 4= 2=

66 Liite Ominaisvastusan t urin kalibrointi 0 0 fl::j 2 Roo 0,0252 f 0, f, Hz Lämpötila anturin kalibrointi 8 u f 6 4 T = 0,0559 f r. TTz