Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla
|
|
- Esa Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Hanna Malmlund Erik.Johansson Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax
2 Työraportti Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Hanna Malmlund Erik Johansson Lokakuu 2002
3 Työraportti Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Hanna Malmlund Erik Johansson Saanio & Riekkola Oy Lokakuu 2002 Karttaoikeudet : Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/02 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
4 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAA TE SAA TE TYÖRAPORTIN T ARKAST AMISEST A JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA Posiva Oy OLKILUOTO TILAUS YHTEYSHENKILÖT 9577/02/ AJ~ a 9~649/ 02 / AJH ~~/ A 1mo. H autojarvt... 7~p ostva 0 y Erik Johansson Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla LAATIJAT r;ch--- Hanna MaJ m und Saanio & Riekkola Oy ~ c~ A~l... Saanio & RiekkoJa Oy TARKASTAJA Kari Äikäs Saanio & Riekkola Oy HYVÄKSYJÄ ~R.~~ 0 ~v 1, s~ eijö Rie~ Sa~~io & &- R1e kkl o a o y toimitusjohtaja
5 JÄNNITYSTILAN TARKASTELU POSIVA Oy:n TUTKIMUSALUEILLA TIIVISTELMÄ Posiva Oy:n tutkimusalueilla on tehty jännitystilamittauksia käyttäen paaastassa hydraulista murtamista ja irtikairausta. Kivetyssä mittauksista onnistui yli puolet ja tulosten laatu on neljästä tutkimusalueesta paras. Olkiluodossa vähän alle 40 % mittauksista onnistui. Hästholmenissa ja Remuvaarassa mittausten onnistumisprosentit olivat alhaisimmat. Tuloksien perusteella jännitystila kasvaa syvyyden mukaan voimakkaimmin Remuvaarassa ja heikoimmin Kivetyssä ja Hästholmenissa. Olkiluodossa suurin vaakajännitys crh kasvaa noin 5.6 MPa/100 m. Suurimman vaakajännityksen suunta on tulosten perusteella Hästholmenissa, Kivetyssä ja Remuvaarassa pääasiassa luodekaakko -suunnassa. Olkiluodossa mitttausmenetelmät antavat toisistaan poikkeavia suurimman vaakajännityksen suunta-arvoja. Suunta on hydraulisen murtamisen perusteella itä-länsi, ja irtikairaustuloksien mukaan suunta on luode-kaakko. Tulosten perusteella pääjännitykset ovat asettuneet Posivan tutkimusalueilla Olkiluotoa lukuunottamatta lähes vaaka- ja pystytasoon. Olkiluodossa suurin pääjännitys on lähes pääliuskeisuuden kaarlesuunnan suuntainen ja pienin pääjännitys kohtisuoraan liuskeisuustasoa vastaan. Keskimmäinen pääjännitys cr2 on lähes vaaka. Rakenteiden vaikutusta jännitystilaan tarkasteltiin mahdollisuuksien mukaan. Tarkastelua vaikeutti jännitystilamittauskohtien sijainti vain tietyillä syvyystasoilla. Onnistuneita tuloksia yksittäisen rakenteen ylä- ja alapuolelta oli vain Kivetyssä, jossa yläpuolella olevat arvot olivat alapuolella olevia arvoja pienempiä eli rakenteen vaikutus tuloksiin oli havaittavissa. Muutoin tuloksissa ei vastaavanlaista rakenteiden vaikutusta todettu. Irtikairaamalla mitatuissa tuloksissa havaittiin olevan suurempi hajonta, sekä suuruus että suuruusarvoissa, kuin hydraulisessa mittauksessa. Tämä on seurausta ainakin osittain siitä, että hydraulisella menetelmällä mitataan laajempaa aluetta kuin irtikairausmenetelmällä. Irtikairaustulosten tulkinnassa ei ole otettu huomioon anisotropian vaikutusta, mikä etenkin gneisseissä aiheuttaa virhettä. Hydraulisen murtamisen mittauksissa epäonnistumiset aiheutuivat pääasiassa vino- tai vaakarakojen syntymisestä. Muita epävarmuuksia tuloksiin aiheutti se, että yksi pääjänni-tyksistä ei ollut aina reiän suuntainen, mikä on yksi menetelmän perusoletuksista. Lisäksi hydraulista rakoa vastaan vaikuttava normaalijännitys ei kaltevissa rei'issä ole suoraan verrannollinen pienimpään vaakajännitykseen. Myöskin uudelleen avauspaineen käyttö suurimman vaakajännityksen määrittämisessä on epäluotettava. Avainsanat Y dinj äte, loppusij oitus, j ännitystila, j ännitystilamittaus, hydraulinen murtaminen, irtikairaus, Olkiluoto, Hästholmen, Kivetty, Romuvaara
6 ROCK STRESS MEASUREMENTS AT POSIVA SITES ABSTRACT Hydraulic fracturing and overcoring were the most commonly used methods in rock stress measurements carried out at Posiva sites. The amount of the successful measurements (over 50%) and the quality of the results were best at Kivetty. At Olkiluoto a little bit less than 40% of the measurements were successful. At Hästholmen and Romuvaara the amount of successful measurements were the lowest. Based on the results, the increase of the maximum horisontal stress with depth is most rapid at Romuvaara and slowest at Hästholmen and Kivetty. At Olkiluoto the maximum horisontal stress increases with depth by approximately 5.6 MPa/1 00 m. The orientation of the maximum horizontal stress is at Romuvaara approximately in direction 120 and at Kivetty in direction NW -SE. At Olkiluoto the orientation of ah was E-W based on the results of the hydraulic fracturing. Based on the overcoring results the direction is NW-SE. The principal stresses are mainly, except at Olkiluoto, in horizontal and vertical planes. At Olkiluoto the main principal stress seems to be parallel to the main schistosity plane and the minimum principal stress is perpendicular to it. The intermediate principal stress is almost horizontal. The influence of structures on the rock stress profiles was studied as much as it was possible. Stress measurements have been carried out only at the specific depth levels which made the study difficult. Successful measurements both above and below a stucture were obtained only at Kivetty. Above the geological structure the stress magnitudes were clearly lower than below the structure. Dispersion of the overcoring results were detected to be greater than in the results of hydraulic fracturing. One explanation for this is that in hydraulic fracturing the measured area in individual measurement is larger than in overcoring. In the interpretation of the overcoring results the anisotropy effect has not been taken into account which especially in gneissic rock causes error. In hydraulic fracturing the unsuccessful measurements were usually rejected because the hydrofractures didn't iniate parallel to the borehole. One of the main requirements in the method is that one of the principal stresses should be parallel to the borehole. This was the case only in few boreholes. In inclined borehole the problem was also that the normal stress perpendicular to the hydraulic fracture was not directly the magnitude of the minimum horizontal stress. Also the using of the reopening pressure in the determining of the maximum horizontal stress is unreliable. Keywords: Nuclear waste, disposal, rock stress, rock stress measurements, hydraulic fracturing, overcoring, Olkiluoto, Hästholmen, Kivetty, Romuvaara
7 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO... 1 ESIPUHE JOHDANT KÄYTETYT JÄNNITYSTILAN MITTAUSMENETELMÄT lrtikairausmenetelmä Hydraulinen murtaminen HTPF-menetelmä ln situ -jännitystilan määritys core disking -havaintojen avulla KALLION JÄNNITYSTILA Jännitystila Suomessa Ruhjeiden vaikutus jännitystilaan OLKILUOT Yleistä Reikämittaukset Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR VLJ-Iuolan jännitystilamittaukset Tulosten tarkastelu Tulosten yhteenveto Tulosten luotettavuus ja virhelähteet HÄSTHOLMEN Yleistä Reikämittaukset Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Tulosten tarkastelu KIVETTY Yleistä Reikämittaukset Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR
8 2 6.3 Tulosten tarkastelu Tulosten yhteenveto Tulosten luotettavuus ja virhelähteet ROMUVAARA Yleistä Reikämittaukset Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Mittaukset reiässä KR Tulosten tarkastelu Tulosten yhteenveto Tulosten luotettavuus ja virhelähteet TULOSTEN TARKASTELU JA YHTEENVETO LÄHDEVIITTEET LIITTEET... 87
9 3 ESIPUHE Tämä raportti on laadittu Posiva Oy:n toimeksiannosta ja se on osa käytetyn polttoaineen loppusijoitustutkimuksiin liittyvää raportointia. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Aimo Hautojärvi. Raportti perustuu osin Pasi Tolppasen laatimaan muistioon T /97. Raportin on kirjoittanut Hanna Malmlund Erik Johanssonin ohjauksessa. Kari Äikäs Saanio & Riekkola Oy:stä on kommentoinut koko raportin. Matti Hakala ja Pasi Tolppanen Gridpoint Oy:stä ovat kommentoineet luvut 1-4. Schmidtin alapalloprojektiokuvat on tehnyt Annika Hagros Saanio & Riekkola Oy:stä. Raportin oikoluvussa on avustanut Päivikki Mäntylä Saanio & Riekkola Oy:stä.
10 4
11 5 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Posiva Oy:n tutkimusalueilla - Olkiluodossa, Hästholmenissa, Kivetyssä ja Romuvaarassa- suoritettujen jännitystilamittauksien tulokset ja niiden tarkastelu. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikaksi on esitetty Olkiluotoa, minkä takia siellä tehtyjä tutkimuksia on tarkasteltu muita alueita tarkemmin. Olkiluodon, Kivetyn ja Romuvaaran tutkimusalueilla on tehty jännitystilamittauksia vuosina 1989 ja irtikairaukseen ja hydrauliseen murtamiseen perustuvilla menetelmillä. Kallion 3-dimensionaalinen jännitystila mitattiin irtikairausmenetelmällä näiden tutkimusalueiden KR1 0 rei'istä, jotka on kairattu irtikairauksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Mittaukset suoritettiin syvyystasoilla 300m, 450 m ja 600 m. Hydraulinen murtaminen on 2-dimensionaalinen menetelmä ja siinä mitataan kohtisuorassa kairanreikään vaikuttavia j ännityskomponenttej a. Menetelmää on käytetty Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran tutkimusalueilla syvyysvälillä m. Lisäksi Olkiluodossa on tehty jännitystilamittauksia voimalaitosjätteen loppusijoitustilan eli VLJ-luolan alueella vuosina Hästholmenissa on jännitystilamittauksia suoritettu yksityiskohtaisten paikkatutkimusten aikana vuosina Muilla alueilla käytettyjen menetelmien lisäksi Hästholmenissa on käytetty hydraulisen murtamisen sovellusta, HTPF-menetelmää, ja arvioitu kairausnäytevaurioiden perusteella kallioperän in situ -jännitystilaa. VLJ-luolan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on jännitystilamittauksia tehty vuosina Tässä raportissa on esitetty yksittäisten mittaustulosten lisäksi sekä reikäkohtainen että alueellinen jännitystilan tarkastelu. Jännitystilan arviointi perustuu mittaustuloksiin ja laadittuihin kalliomalleihin. Irtikairauksella mitataan erittäin pistemäistä jännitystilaa, minkä takia tulokset on huomioitu ns. tasokeskiarvoina, jollei toisin ole mainittu. Irtikairausmittausten yhteydessä ei ole otettu huomioon kiven anisotropian vaikutusta. Termillä "syvyys" tarkoitetaan vertikaalisyvyyttä maanpinnasta ja reikäsyvyydellä esitetyn pisteen etäisyyttä reiän lähtöpisteestä.
12 6
13 7 2 KÄYTETYT JÄNNITYSTILAN MITTAUSMENETELMÄT 2.1 lrtikairausmenetelmä Irtikairausmenetelmässä mitataan kivikappaleesssa tapahtuvia muodonmuutoksia, kun se vapautetaan sitä ympäröivästä jännityskentästä. In situ -jännitystila lasketaan rekisteröityjen muodonmuutosten ja kivelle määritettyj en muodonmuutos-parametriarvoj en avulla (Leeman & Hayes 1966, Amadei & Stephansson 1997). Jännitystilan laskemisessa käytetään hyväksi kimmoteoriaa. Mittausten onnistumisen edellytyksenä on että seuraavat oletukset ovat voimassa: - kivi käyttäytyy lineaarisesti ja kimmoisesti (ts. näytteessä tapahtuvan jännitystilan vapautumisesta aiheutuva muodonmuutos on samansuuruinen, mutta vastakkaismerkkinen kuin in situ -jännitystila) - kivi on homogeenista ja isotrooppista - kivi on jatkuvaa. Lisäksikiven kimmokerroin (E) ja Poissonin luku (v) on tunnettava. Tässä työssä kiven anisotropian tai epähomogeenisten alueiden ja kiven epäelastisen käyttäytymisen aiheuttamat vaikutukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tässä raportissa kuvatuissa mittauksissa on käytetty Vattenfall Hydropower AB:n kehittämää mittausanturia Borre Probe (Christiansson et al. 1989, Hallbjörn et al. 1990, Klasson & Leijon 1990, Ljunggren & Klasson 1996). Anturissa on kolme kolmen venymäliuskan rosettia sekä mittaustiedon keräysyksikkö. Venymäliuskat liimataan pilottireiän seinämään. Ne mittaavat muodonmuutosta reiän suunnassa sekä 90 ja 45 kulmassa sitä vastaan. Tuloksena saadaan kallion kolmidimensionaalinen jännityskenttä. Tiedonkeräysyksikön ohjelmointi mittausta varten tehdään maanpinnalla ennen reikään asentamista. Irtikairausmittauksen vaiheet on esitelty kuvassa 2-1. Käytetyssä irtikairausmenetelmässä kairattiin mittausanturin sisältämä pilottireikä (halk. 36 mm) irti tekemällä halkaisijaltaan 76 mm kokoinen kairanreikä sen ympärille. Ennen anturin asentamista pilottireikä huuhdellaan huolellisesti, jotta liimaus onnistuisi. Liiman kuivumisen jälkeen suoritetaan irtikairaus, minkä jälkeen mittausanturi irrotetaan ja tiedonkeräysyksikön taltioima mittausdata siirretään tietokoneelle. Irtikairattu näyte asetetaan biaksiaalikennoon, jossa kivelle määritetään kimmokerroin ja Poissonin luku. Kimmokertaimien määrittämisessä hyödynnetään samoja kiveen liimattuja venymäliuskoja.
14 Kairataan rp 76 mm reikä mittaussyvyydelle. Kairasydämen halkaisija on 62 mm. Tarvittaessa kairameiän pohja tasataan. 2. Reiän (76 mm) pohjaan kairataan pilottireikä (halk. 36 mm). Pilottinäytteestä varmistetaan mittauskohdan sopivuus eli se ettei mittauskohdassa ole epäjatkuvuuskohtia. Reikä huuhdellaan huolellisesti. 3. Lasketaan "Borre Probe" mittausanturi reikään asennuslaitteella. 4. Anturi vapautetaan asentirnesta, jolloin venymäliuskat tarttuvat pilottireiän seinään. 5. Poistetaan asennuskappale. 6. Liirnan kuivuttua anturi irtikairataan ja nostetaan maanpinnalle. Irtikairattu kappale koestetaan ja jännitystulokset tulkitaan. Kuva 2-1. Irtikairaus Borre Probe -kennolla (Ljunggren & Klassan 1996). 2.2 Hydraulinen murtaminen Hydraulinen murtaminen perustuu vastustavien vo1m1en periaatteeseen. Hallitun kuormituksen avulla reiän ympärillä olevaa tasapainoa häiritään ja vastustava voima mitataan. Mittausreikä tulpataan noin 0.5 m alueelta ja tulpattuun kohtaan kohdistetaan vesi paine, joka aiheuttaa radiaalisen raon syntymisen. Raon syntymiseen vaikuttavat sekä kiven vetolujuus että vallitseva jännitystila. Murtopaineen tasaantumisen ja vapautumisen jälkeen aikaansaatu reiänsuuntainen murtorako avataan uudelleen paineistamalla. Raon avaamiseen tarvittava paine on suoraan riippuvainen rakoa vastaan vaikuttavan normaalijännityksen suuruudesta. Hydraulinen murtaminen on 2-dimensionaalinen menetelmä, ja se mittaa kohtisuoraan kairanreikää vastaan vaikuttavat jännitykset. Pystysuorassa kairanreiässä nämä jännityskomponentit ovat siten suoraan verrannollisia suurimpaan ja pienimpään vaakaj ännitykseen. Mittausten onnistumisen edellytyksenä on, että rako syntyy reiän suuntaan (kuva 2-2). Pystysuorassa kairanreiässä rako syntyy teoriassa kohtisuoraan pienintä vaakajännitystä vastaan eli ts. suurimman vaakajännityskomponentin suunnassa. Pienin vaakajännitys
15 9 mitataan määrittämällä syntyneen raon sulkeutumispaine, kaava 2-1 (P s). Suurin vaakajännitys lasketaan kaavan 2-1 mukaan, jossa Pr tarkoittaa raon uudelleen avaamiseen tarvittavaa painetta. Suurimman vaakajännityksen suunta voidaan määrittämää mittaamalla raon suunta. O'h = Ps 2-1 O'H = 3crh - Pr Mittausten onnistumisen edellytyksenä on, että seuraavat perusoletukset ovat voimassa: 1. mittausreikä on yhden pääjännityskomponentin suuntainen eli yleensä se tarkoittaa sitä, että reiän pitää olla mahdollisimman pystysuuntainen. Tuloksia pidetään epäluotettavina, jos poranreiän suunta poikkeaa enemmän kuin ±15 yhdestä pääjännityssuunnasta 2. mittauskohta on raoton 3. aksiaalinsen murtorako muodostuu 4. kivi on isotrooppista ja homogeenista 5. kivi käyttäytyy lineaari-kimmoisesti. Pasivan tutkimusalueilla vain neljäsosa tutkimuksista on tehty pystyrei'issä, loput reiät ovat kaltevia. Oletuksen perusteella yhden pääjännityskomponentin pitäisi olla mittausreiän suuntainen, mikä vinoissa kairanrei'issä on epätodennäköistä (Klasson & Leijon 1990, Ljunggren & Klassan 1996). Tällä on vaikutusta syntyvän raon asentoon, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, että raon kulku ei vastaa suurimman vaakajännityksen suuntaa. Stereografisen projektiaanalyysin avulla on mittausten yhteydessä määritetty reiän suuntaisen raon korjatut kulku- ja kaadearvot. Tämän kulkuarvon pitäisi olla yhdenmukainen suurimman vaakajännityksen crh:n suunnan kanssa. Analyysiin otettiin mukaan vain reiän suuntaiset raot. Analyysi ei ota huomioon kallion anisotropiaa. Rako ei aina muodostu reiän suuntaisesti. Tämän voi aiheutua esim. kiven suuntautuneisuudesta tai kalliossa olevista raoista tai rakenteista. Raon syntyminen eitoivottuun suuntaan aiheuttaa mittauksen hylkäämisen. Vattenfall Hydropower Ab:n käyttämä mittauslaite on rakennettu kuorma-auton alustalle (kuva 2-3). Samassa yksikössä on kaikki mittaukseen tarvittavat laitteistot. Ulkopuolelta tarvitaan vain murtamisessa käytettävä vesi. Tässä raportissa käsiteltävissä jännitystilamittauksissa on käytetty reikäkokoja 56 ja 76 mm. Menetelmästä on esitetty tarkemmat kuvaukset raporteissa (Klasson & Leijon 1990, Ljunggren & Klassan 1996, Amadei & Stephansson 1997).
16 10 Kuva 2-2. Hydraulisen murtamisen periaate (Ljunggren & Klassan 1996). Jos reikä on pysty, muodostuu rako teoriassa kohtisuoraan ah vastaan. i G) i ~ appr. 10m (f) aj Monikäyttö/etkun ohjauspyörä liikuteltavalla alustalla. Rumpukela 1000 m:n monikäyttöletkulle, syöttöjärjestelmä. Virtausmittari sekä ohjausyksikkö murto- ja tulppapaineelle. Mittausdatan rekisteröinti- ja tulostusyksikkö; signaalin vahvistin, piirturi ja siirrettävä PC-tietokone. Korkeapaine vesipumppu. 400 l polttoainesäiliö, hydraulipumppu ja vesisäiliö. Kuva 2-3. Hydraulisen murtamisen mittauslaitteisto (Ljunggren & Klassan 1996).
17 HTPF-menetelmä Olemassa olevien rakojen uudelleenavausmenetelmä (HTPF-menetelmä = Hydraulic Tests on Pre-existing Fractures -method) on hydraulisen murtamisen sovellus. Se perustuu kairanreikää leikkaavien tunnettujen rakoj en hydrauliseen paineistamiseen (kuva 2-4). Menetelmää on tarkemmin tarkasteltu raporteissa (Ljunggren 1999, Amadei & Stephansson 1997). Menetelmä on kehitetty olosuhteisiin, jossa perinteisen hydraulisen murtamisen perusoletukset eivät täyty (ks. luku 2.2). Menetelmällä mitataan rakoa vastaan kohtisuoraan vaikuttavaa normaalijännitystä. Mittauslaitteisto on sama kuin hydraulisessa murtamisessa. Kokeessa tulpatulla reikävälillä yhtä kulultaan ja kaateeltaan tunnettua rakoa paineistetaan hydraulisella paineella. Rako laajentuu ja avautuu omassa tasossaan. Hydraulista painetta lisätään hitaasti, jotta ei aiheutuisi esim. raon pidentymistä tai uusien rakojen syntyä. Mittaukset tulee tehdä erisuuntaisissa raoissa, mikä voi olla vaikeata, jos alueella on esimerkiksi vain kaksi dominoivaa rakosuuntaa (Mononen et al. 2001). HTPF-mittauksiin liittyvien epävarmuustekijöiden takia olisi jännitystilan laskentaa varten mitattava vähintään kymmenen rakotason normaalijännitys. Kun tunnetaan riittävä määrä erisuuntaisia rakotasoja ja niissä vaikuttavia normaalivoimia, voidaan yhtälöryhmästä ratkaista vallitseva 2D- tai3d-jännitystila kalliossa. Menetelmää käytettiin Hästholmenissa. Kuva 2-4. HTPF-menetelmän periaate (Amadei & Stephansson 1997).
18 ln situ -jännitystilan määritys core disking -havaintojen avulla Core disking tarkoittaa kairansydännäytteen viipaloitumisilmiötä (Hakala 1999). Kivinäyte viipaloituu, kun se irtikairataan luonnonmukaisessa jännitystilassa olevasta kalliosta ja jännitystila on suuri kiven vetolujuuteen nähden. Kun on kyseessä ontto kairanreikä puhutaan ring disking - ilmiöstä. Viipaloituminen voi olla seuraus alueella vallitsevasta suuresta jännityskentästä. Yleensä reikää vastaan kohtisuoran ja reiänsuuntaisen jännityksen suhde on suuri. On muistettava, että core disking - ilmiön esiintyminen ei välttämättä tarkoita suuren vaakajännityskentän vallitsemista, vaan siihen vaikuttavat myös mm. kiven lujuus ja poraustekniset seikat (Amadei & Stephansson 1997). Sacklen (1999) on kuvannut core disking - ilmiön esiintymistä Posivan tutkimusalueilla. Hästholmenin alueella tehdyt jännitystilamittaukset irtikairaus- ja hydraulisen murtamisen menetelmillä eivät tuottaneet luotettavaa tulosta core/ring disking -ilmiön ja kairanreiän seinän vaakasuuntaisen hydraulisen murtumisen vuoksi (Hakala 2000). Tähän ongelmaan liittyen tehtiin tutkimus umpinaisen ja onton kairansydämen viipaloitumisilmiöistä (Hakala 1999). Tutkimuksen tuloksena kehitettiin in situ -jännitystilan arviointimenetelmä, jota on sovellettu Hästholmenin alueella (Hakala 2000). Kehitetyssä menetelmässä in situ -jännitystilan suuruuden tulkinta perustuu kairansydämen viipaloitumistyyppiin, rakoväliin ja rakopinnan muotoon (Hakala 2000). Lisäksi tarvitaan ehjän kiven Hoek-Brown -murtopinta ja Poissonin luku. Hyvä tulkintatulos edellyttää samalta syvyydeltä tietoa sekä umpinaisen että onton kairansydämen viipaloitumisesta. Lisäksi in situ -jännityskentän suuntaus pitää olla tiedossa sekä viipaloitumisen ja kiven fysikaalisten ominaisuuksien täytyy täyttää statistisen lähestystymistavan vaatimukset.
19 r KALLION JÄNNITYSTILA Kallion jännitystila on kolmedimensionaalinen tensorisuure (Mononen et al. 2001). Vähimmillään se voidaan esittää kuudella parametrillä, crx, cry, crz, crxy, cryz, <Jzx Yleensä jännitystila kuitenkin esitetään yhdeksällä parametrillä cr1, suuntaa1, kaadecrl, cr2, suuntaa2, kaadecr2, cr 3, suuntaa 3 ja kaadecr 3. Tensorimuodosta johtuen pitää jännitystilan suuruutta ja suuntaa käsitellä kytkettynä toisiinsa. Tästä johtuen esitysmuotoa crh, crh ja crv voidaan käyttää vain tapauksessa, jossa pääjännitykset ovat vaaka-asentoisia. Muissa tapauksissa ovat arvot todellisia pääjännityksiä pienempiä. Irtikairaustulosten tasokeskiarvot on laskettu jännitystensorien kautta. Ero aritmeettisesti laskettuun on muutaman MPa:in luokkaa. Muissa menetelmissä käytetyt keskiarvot on laskettu aritmeettisesti. 3.1 Jännitystila Suomessa Suomessa tehtyjä jännitystilamittauksia ja niistä saatuja tuloksia ovat viime vuosina käsitelleet Tolppanen & Johansson (1996), Tolppanen & Särkkä (1999a, b). Mittausten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että mittaukset on tehty eri menetelmillä erilaisissa geologisissa ympäristöissä. Suurin osa mittauksista on keskittynyt kallion pintaosiin. Syvin mittauspiste on 1125 m syvyydellä kalliopinnasta. Tolppanen & Särkkä (1999a, b) ovat esittäneet vuosina tehdyt mittaukset, jotka käsittävät 309 mittausta 46 mittausreiästä 20 paikkakunnalta. Mittaukset on tehty syvyysvälillä m. Irtikairausmenetelmää on käytetty 173 pisteessä ja hydraulista murtamista 136 pisteessä. Suurin osa mittauksista (288 kpl) on tehty kalliorakennuskohteissa, joista 212 mittausta on tehty ydinjätteen loppusijoitustutkimuksien yhteydessä. Vain 21 mittausta on tehty kaivoksissa. Kun jokainen yksittäinen mittauspiste otettiin huomioon, on suurimman vaakajännityksen syvyysriippuvuudeksi saatu: crh = 0.045z MPa, (3-1) Kaavan 3-1 perusteella voidaan arvioida, että suurin vaakajännitys kasvaa Suomessa keskimäärin 4.5 MPa/100 m (kuva 3-1). Tosin paikallisesti ja alueellisesti on mitattu suuriakin poikkeamia. Suomessa tehtyjen mittausten perusteella molemmat vaakajännitykset ovat mittaussyvyyksillä pääsääntöisesti pystyjännitystä suurempia. Pienin vaakajännitys ja pystyjännitys ovat joskus hyvin lähellä toisiaan ja joissain tapauksissa suuruusjärjestys voi olla päinvastainen. Suurimmat yksittäiset vaakajännityskomponentin ( crh) arvot ovat luokkaa 70 MPa. Suurimman ja pienimmän vaakajännityksen suhde vaihtelee välillä Suurin pääjännitys on Suomessa tyypillisesti lähes horisontaalinen, kaade keskimäärin Suurimman vaakajännityksen suunta on hajautunut. Suurimmat havaintomäärät sijaitsevat välillä pohjoisesta (Tolppanen & Johansson 1996). Syvemmällä kallioperässä suuntahajonta vähenee ja ko. aineistossa suurimman vaakajännityksen suunta keskittyy välille (Tolppanen & Särkkä 1999a, b ).
20 14 crh (MPa) 80~ ~--~~~~--~----~ ~.~ : ~--~ ~ _, 50+-~ ~ ~~------~~--~ ~----~~~r ~ 30+-~~--~----~~~~~ ~ 20~~r-----~~~~~ ~ 10~~~&-~~ ~ Syvyys (m) Kuva 3-1. Suurin vaakajännitys syvyydenfunktiona (Tolppanen & Särkkä 1999a). Vaakajännitysten hallitsevuus kallioperän pintaosissa on yleismaailmallinen piirre (Matikainen et al. 1982). Eräs selitys vaakajännityksille on ns. laattatektooninen malli. Esimerkiksi Atlantin keskiselänteellä kaksi mannerlaattaa erkanee toisistaan ja aiheuttavat manneralueilla vaakapuristuskentän törmätessään toisiin mannerlaattoihin. Tämän mallin mukaan suurin horisontaalinen vaakajännitys vaikuttaa Suomessa kohtisuoraan Keski-Atlantin selännettä vastaan (kaakko-luode). Suomessa jääkauden jälkeen tapahtuva maannousema on kallioperän pystyliikuntoj a ja aiheuttaa myös vaakajännitystä. Lisäksi kallioperässä voi esiintyä suurimittakaavaisia jäännösj änni tyksiä. 3.2 Ruhjeiden vaikutus jännitystilaan Christiansson & Martin (200 1) ovat vertailleet Ruotsissa ja Kanadassa ydinjätetutkimuksissa tehtyjä j ännitystilamittauksia. Tutkimuksissa havaittiin kolme erilaista jännitystilavyöhykettä (kuva 3-2). Kaikissa tapauksissa geologiset rakenteet, erityisesti vaaka-asentoiset, ovat selvästi aiheuttaneet jännitystilan muuttumista rakenteiden läheisyydessä. Ensimmäisessä vyöhykkeessä, rakenteiden yläpuolella, jännitysarvojen havaittiin olevan ympäristöön nähden suhteellisen pieniä, kun taas kolmannessa vyöhykkeessä, rakenteiden alapuolella, suhteellisen korkeita. Näiden kahden alueen välinen muuttumisvyöhyke on yhteydessä geologisiin rakenteisiin. Joissakin tapauksissa suurimman pääjännityksen suuntaus oli muuttunut rakenteen suuntaiseksi. Rakenteiden läheisyydessä jännitystila-arvot ja suunnat vaihtelivat merkittävästi, mistä johtuen rakenteet luokiteltiin loppusijoituksen kannalta epäsuotuisiksi alueiksi.
21 15 - a. ~ "' -0 0 Q)... -en ä; -c:: 0 N c:: 0 J: E ~ E -~ ~ Stress Released Zone 200 Potential Repository Depth Transition Zone Depth (m) Maximum stress Zone.A. Å URL Foramark + ASPO Kuva 3-2. Yhteenvetokuva suurimman vaakajännityksen arvoista syvyyden funktiona. Tutkimuspaikat ovat Ruotsin Äspö HRL ja F orsmark SFR sekä Kanadan URL (Christiansson & Martin 2001 ).
22 16
23 17 4 OLKILUOTO 4.1 Yleistä Olkiluodon saarella on tehty jännitystilamittauksia sekä Ulkopään niemellä VLJ-luolan alueella, että suunnitellun korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusalueella, ts. saaren keskiosissa (kuvat ). Loppusijoitusalueella on jännitystilamittauksia tehty neljässä kairanreiässä syvyysvälillä m. Hydraulisella murtamisella on mittaus onnistunut 31 :ssä mittauspisteessä; OL-KR1 :ssä 13 mittausta, OL-KR2:ssa 13 mittausta, OL-KR4:ssä 2 mittausta ja OL-KR10:ssä 3 mittausta. Irtikairaamalla on jännitystila määritetty kairanreiässä OL-KR10 15 pisteessä mittaustasoilla 300m, 450 m ja 600 m. VLJ-luolassa mittaukset on tehty kallion pintaosissa syvyysvälillä m. Kaikki mittaustulokset on esitetty liitteissä 1 ja 2 sekä raporteissa Klasson & Leijon 1990 ja Ljunggren & Klasson Olkiluodon pääkivilaji on migmatiittinen kiillegneissi. Muita saarella esiintyviä kivilajeja ovat suuntautuneet tonaliitit ja granodioriitit sekä massamaiset karkearakeiset graniitit ja pegmatiitit (kuvat 4-3 ja 4-4) (Äikäs et al. 1999a). Saaren eteläosassa esiintyy migmatiittiutunutta kiillegneissiä, jota kutsutaan suonigneissiksi. Olkiluodossa liuskeisuus kaatuu tyypillisesti etelä-kaakkoon (160 ) (kuvat 4-2 ja 4-13, luku 4.4-2). Loppusijoitussyvyydellä, m, kaateen suunta kääntyy noin 10 pohjoiseen päin. Sekä maanpinta- että kairanreikäkartoituksien perusteella liuskeisuuden kaade vaihtelee runsaasti, on mitattu sekä hyvin jyrkkiä että hyvin Ioivia kaarlearvoja ja arvoja siltä väliltä. Liuskeisuuden kaarlearvojen vaihtelu johtuu todennäköisesti kiven poimuttuneisuudesta. Yleisesti maanpinnalla mitatut kaarlearvot ovat jyrkkiä, kun taas syvemmällä kaateet ovat loivempia. Keskiarvo m syvyydessä on noin Ruhjetulkinnan mukaan Olkiluoto sijaitsee kahden II-luokan WNW-ESE -suuntaisen ruhjevyöhykkeen rajaamassa pitkänomaisessa suurlohkossa (kuva 4-1, Kuivamäki 2001). II-luokan ruhjevyöhykkeet ovat useita satoja metrejä leveitä ja 5-10 km pitkiä vyöhykkeitä. Eteläisemmän ruhjevyöhykkeen lähellä kulkee kaksi rinnakkaista, mutta lyhyempää II-luokan ruhjetta. Idässä Olkiluodon suurlohko rajautuu kahteen II-luokan ruhj evyöhykkeeseen. Rakenteiden avulla kallioperä voidaan jakaa erikokoisiin ja -muotoisiin kalliolohkoihin (Äikäs et al. 1999a, Anttila et al. 1999c ). Yksi päärakosuunnista ( ) on samassa suunnassa kuin pääliuskeisuussuunta ja kaatuu etelä-kaakkoon. Myös osalla rakenteista on samansuuntainen kulku. Toinen keski-jyrkkäkaateinen päärakosuunta ( ) on kohtisuorassa edellistä vastaan. Lisäksi yksi heikompi rakosuunta ( ) leikkaa edellisiä vinosti noin lounais-koillissuunnassa. Yli -300m syvyydessä rakojen suuntajakauma on kompleksinen. Kalliomalliin (Saksa et al. 1998) perustuvat kivilajirajat ja rakenteet on esitetty kuvissa 4-3 ja 4-4. Loppusijoitusalue on suunniteltu sijoitettavaksi rakenteiden rajaamaan kalliolohkoon (kuva 4-3). Rakenteiden kaateet on esitetty kuvassa 4-3 sekä liitteessä 2. Kuvassa 4-13 (luku 4.4-2) on rakennehavainnot esitetty alapalloprojektiona.
24 0 ~ a ~ mn Q ~ 00 IP~OmN 1 ~ ~ e~ ~ 1 ~ ~ Luotausalueenruhjetulklnta ~ ~~ - ~C) ~ (Kulvamäkl2001, Työraporttl ) Kivilajit ( Kuivamäki 2001, Työraportti ) Kllllegnelssl Granodlorllttla tai tonalllttla Granllttla, por1yyrlsta granllttla, pegmatilttla Kuva 4-1. Olkiluodon luotausalueen ruhjetulkinta, II-luokan ruhjevyöhykkeet (Kuivamäki 2001).
25 ~ \.0 F'Yl'"S' 'vvv ~..,.. 9 & ' 1 >J Kalranrelklen sljalnnlt (KR1-KR14) Kivilajien maanpintakartta Liuskeisuushavalnnot KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) r "f'f' ">:;;::j / < ' 1 Sunlo&RiekkolaOyiHM ~ ' SELITYKSET: KR1 Jannitysblamittausreika ja sen "' maanpintaprojektio KR1 Kairanreika ja sen J:.s::: maanpintaprojektio - Tutkimuskaivanto Liuskeisuuden... kulku ja kaateen suunta Kivilajimalli 3.0 Kii llegneissi Suonigneissi Tonaliitti 1 Tonaliittigneissi Graniitti 1 Pegmabitb Metadiabaasi Amfiboliitb Kuva 4-2. Olkiluodon saari sekä kairanreikien sijainti. Jännitystilamittausreiät merkitty punaisella. Lisäksi jännitystilamittauksia on tehty VLJ-luolan alueella. Lisäksi karttaan on lisätty maanpinnalla tehdyt liuskeisuushavainnot.
26 20 OLKILUOTO Vaakaleikkaus -600 m (z=-500 m) Mittakaava: 1: Projektio: KKJ 1 (Gauss-Kruger) Rakennemalli 3.0 FintacUJLV /rc/olk.V s.up-500-sr-raklrak_3.0/ps Geomalli 3.0 FintacUJLi/ /rc/olki21 s.scc-z500-sr-geoigeo_3.0/ps SELITYKSET: Kiillegneissi Ld ~ Suonigneissi TonaliittifTonaliittigneissi Graniitti/Pegmatiitti Metadiabaasi Amfiboliitti j Kalliomallin rakenteet: Sijoitustunneleiden rakentamisessa vaiteltavat rakenteet Kallioteknisesti merkittavat rakenteet Muut rakenteet b. KR7 h. KR1 Kairanreian sijainti leikkaussyvyydella Jannitystilamittausreiat Ei otettu huomioon K~ 11 kalliomallissa (KR7, KR11 ja KR12) Mahdollinen sijoitusalue HM/Saanlo & RiekkoJa Oy Kuva 4-3. Vaakaleikkaus -500 m syvyydessä ja loppusijoitustunneleiden mahdollinen sijoitusalue. Kuvassa on esitetty kivilajirajat ja todetut rakenteet (vrt. Saksa et al. 1998).
27 21 ~ Cl1 N N Cl1 Cl1 Cl A-A ~ ~ N N 0) 0) 0 Cl1 0 0 _.. Cl1 N -...J m m m (!) <D (!) w w 1\.) (J1 (J m ---1 (!) 1\.) 0 m ---1 ~ (J1 0 OLKILUOTO Leikkaus A-A Leikkaus B-8 Rakennemalli 3.0 Rakennemalli 3.0 Fintact/Jl il /rrjo lki2/ s.sec-x sr -raklrak_ 3.0/PS Fintact/.Jl if /rrJolki2/ s.sec-y sr -raklrak_ 3.0/PS Geomalli 3.0 Geomalli 3.0 FintactJJLil /rrJolki2/ Fintact/.JLil /rrJolki2/ s. sec-x sr~o/geo _3.01PS s.sec-y sr.geo/geo_J.OIPS HM/Saanio & Riekkola Oy L ~ SELITYKSET: Diabaasi D Graniitti/Pegmatiitti D Tonaliitti/T onaliittigneissi Amfiboliitti D Kiillegneissi LJ Suonigneissi KR 1 \. Jannitystilamittausreika KR1 -'\, Muu kairanreika Kalliomallin rakenteet: Sijoitustunneleiden rakentamisessa / valtettavat rakenteet Kallioteknisesti merkittavat rakenteet 1 Muut rakenteet Kuva 4-4. Poikkileikkaukset A -Aja B-B.
28 Reikämittaukset Mittaukset reiässä KR1 Kairanreikä KR1 on 1001 m pitkä. Sen kaade on tasolla -500 m 69 ja tasolla -800 m 64 (Suomen Malmi Oy 1989a). Kairanreiässä on yritetty mitata jännitystilaa hydraulisella murtamisella 24 kertaa, joista 13 onnistui reikäsyvyysvälillä m (Klasson & Leijon 1990). Mittaustuloksien tasokeskiarvot on esitetty taulukossa 4-1 ja kaikki mittaustulokset liitteessä 1. Kuvassa 4-5 on esitetty reiän KR1 kairanreikäprofiili, jossa kivilajit, lävistetyt rakenteet, jännitystilamittausten tulokset ja Q' -luku on esitetty syvyyden funktiona. Q'-luku on kallion laatuluku, jossa ei ole otettu huomioon jännitystilan vaikutusta kallion laatuun (Grimstad & Barton 1993). Reiän KR1 lävistämät rakenteet R1, R11 ja R21 (Saksa et al. 1996a, 1998) ovat hydrogeologisten ominaisuuksien perusteella luokiteltu rakennettavuudeltaan "erittäin vaativa" -luokkaan (Äikäs et al. 1999a) ja näitä rakenteita vältetään sijoitustunneleiden rakentamisessa (kuvat 4-3, 4-4 ja 4-5). Rakenne R1 0 vaatii välitöntä lujitusta ja ruiskubetonointia ja on sen takia luokiteltu kallioteknisesti merkittäväksi rakenteeksi. Kuvassa 4-9 (luku 4.4.1) on esitetty trendisovitus kairanreiän KR1 suurimman vaakajännityksen arvoille (kaava 4-1). On kuitenkin syytä muistaa, että vinossa kairanreiässä mitattu crh ei vastaa suurinta vaakajännitystä vaan reikää vasten kohtisuorassa olevan tason suurintajännityskomponenttia (ks. luku 2.2). crh = 0.067z MPa R 2 = Regressiokertoimen perusteella voidaan päätellä, että sovitettu suora edustaa kohtalaisesti pistejoukkoa. Muutama noin 5 MPa:n suuruinen poikkeama esiintyy. Suoran kulmakertoimen mukaan suurimman vaakajännityksen arvo kasvaa reiän KR1 läheisyydessä noin 6. 7 MPa/1 00 m. Onnistuneita mittauksia rakenteiden läheisyydessä ei ollut riittävästi ja ne olivat jakautuneet epätasaisesti, minkä takia rakenteiden vaikutustajännitystilaan ei voitu tutkia. Suurin osa KR1 lähellä olevista rakenteista ovat suuntautuneet pääliuskeisuussuunnan mukaisesti eli itäkoilliseen (liite 2). Suurimman vaakajännityksen suunta vaihtelee välillä kääntyen syvemmällä kohti liuskeisuuden ja rakenteiden kulkua (kuva 4-13 (luku 4.4.2), taulukko 4-1, liite 1).
29 23 Selitykset: Reikatunnus Q'-luvun liukuva Kivilaji ( 4 m) Rakennetunnus geom. keskiarvo Reiän pituus HM/Saanio & Riekkola Oy Graniitti/Pegmatiitti ~ Tonaliitti/Tonaliittigneissi Amfiboliitti Kiillegneissi ~~~ Rakenne lml.ll Hydrogeologisesti ~ merkittävät rakenteet r, Kallioteknisesti L::: merkittävät rakenteet - Suurin vaakajännitys - Pienin vaakajännitys Suurimman pääjännityksen suunta e Hydraulinen murtaminen 0 lrtikairaus KR5 KR1 KR7 Om -100m -200m -300m -400 m -500 m -600 m -700 m -800 m -900 m m m so,.,.a Kuva 4-5. Kivilajivaihtelu, rakenteet, Q'-luku sekä suurimman ja pienimmän vaakajännityksen tasokeskiarvot kairanreiässä KRJ.
30 ~ -~ ~ Taulukko 4-1. Jännitystilamittausten aritmeettisesti lasketut tasokeskiarvot reiästä KR1 (Klasson & Leijon 1990). Reikä Menetelmä Luku- Reikä- Syvyys Keskiarvo määrä syvyys maanpinnasta crh crh z Suuruus Suunta (n) (m) (m) (MPa) ( 0) (MPa) KR1 HF ,9 99,3 14,3 KR1 HF ,4 87,3 14,4 KR1 HF ,9 82,8 23, Mittaukset reiässä KR2 Kairanreikä KR2 on 1052 m pitkä ja sen kaltevuus on 76 (Suomen Malmi Oy 1989b ja 1995a). Jännitystila on mitattu hydraulisella murtamisella 18 mittauspisteessä, joista onnistunut mittaus on saatu 13 pisteessä reikävälillä m keskittyen tasoille -300m, -500 mja -800 m (Ljunggren & Klasson 1996). Mittaustulosten tasokeskiarvot on esitetty taulukossa 4-2 ja kaikki mittaustulokset liitteessä 1. Kuvassa 4-6 on esitetty reiän KR2 kairanreikäprofiili, jossa kivilajit, lävistetyt rakenteet, jännitystilamittausten tulokset ja Q' -luku on esitetty syvyyden funktiona. Reiän KR2 lävistämä rakenne R21 (Saksa et al. 1996a, 1998) on hydrogeologisten ominaisuuksien perusteella luokiteltu rakennettavuudeltaan "erittäin vaativa" -luokkaan (Äikäs et al. 1999a). Tätä rakennetta vältetään sijoitustunneleiden rakentamisessa (kuvat 4-3, 4-4 ja 4-6). Kuvassa 4-9 (luku 4.4-1) on esitetty trendisovitus kairanreiän KR2 suunmman vaakajännityksen arvoille (kaava 4-2). On kuitenkin syytä muistaa, että vinossa kairanreiässä crh ei vastaa suurinta vaakajännitystä vaan reikää vasten kohtisuorassa olevan tason suurinta jännityskomponenttia (ks. luku 2.2). crh = 0.05lz MPa R 2 = 0.80 (4-2) Taulukko 4-2. Jännitystilamittausten aritmeettisesti lasketut tasokeskiarvot reiästä KR2 (Ljunggren & Klassan 1996). Reikä Menetelmä Luku- Reikä- Syvyys Keskiarvo määrä syvyys maancrh crh pinnasta Suuruus Suunta z (n) (MPa) ( 0) (MPa) (m) (m) KR2 HF ,1 98,0 8,3 KR2 HF ,2 87,6 17,1 KR2 HF ,6 71,3 20,8
31 25 Selitykset: Q'-luvun liukwa Kivilaji ( 4 m) Rakennetunnus geom. keskiarvo Reiän pituus HIWSaanio & Riekkola Oy Graniitti/Pegmatiitti ~ Tonaliitti/Tonaliittigneissi Amfiboliitti Kiillegneissi ~ Rakenne ~ Hydrogeologisesti ~ merkittävät rakenteet Kallioteknisesti merkittävät rakenteet - Suurin vaakajännitys - Pienin vaakajännitys Suurimman pääjännityksen suunta e Hydraulinen murtaminen 0 lrtikairaus KR6 KR13 KR2KR12 Om 0-100m -200m -300m -400 m -500 m -600 m -700 m -800 m -900 m m Kuva 4-6. Kivilajivaihtelu, rakenteet, Q '-luku sekä suurimman ja pienimmän vaakajännityksen mittaustulokset kairanreiässä KR2.
32 26 Regressiokertoimen perusteella sovitettu suora edustaa kohtalaisesti suurimman vaakajännityksen mittausarvoja. Suoran kulmakertoimen perusteella voidaan arvioida, että suurimman vaakajännityksen arvo kasvaa reiän KR2 läheisyydessä noin 5.1 MPa 100 m kohden. Regressiosuoraan verrattaessa -500 m syvyydessä on mitattu sovitusta suurempia arvoja, kun taas syvyydellä -800 m arvot sijoittuvat suoran alapuolelle. Luotettavaa tulkintaa rakenteiden tai muiden geologisten epäjatkuvuuskohtien vaikutuksesta jännitystila-arvoihin ei voitu tehdä, koska onnistuneita mittauksia oli liian vähän ja ne olivat jakautuneet rakenteiden läheisyydessä epätasaisesti. Pienimmän vaakajännityksen suuruudet ovat samansuuruisia kuin KR1 :ssä. Rakenteet ovat pääasiassa suuntautuneet reiän KR2 ympäristössä pääliuskeisuuden kulun kanssa samansuuntaisesti. Tutkimuksen perusteella suurimman vaakajännityksen suunta muuttuu syvyyden kasvaessa lähemmäksi liuskeisuuden ja rakenteiden kulkua (taulukko 4-2, kuva 4-13, luku 4.4.2) Mittaukset reiässä KR4 Reiän KR4 kokonaispituus on 902 m ja sen kaltevuus 77 (Suomen Malmi Oy 1990 ja 1995b ). Jännitystilaa on yritetty mitata hydraulisella murtamisella 16 pisteessä, mutta se onnistui vain kahdesti reikäsyvyyksillä 554 mja 729 m (Ljunggren & Klasson 1996). Mittaustulokset on esitetty taulukossa 4-3. Kuvassa 4-7 (luku 4.4-1) on esitetty reiän KR4 kairanreikäprofiili, jossa kivilajit, lävistetyt rakenteet, jännitystilamittaukset sekä Q' -luku on esitetty syvyyden funktiona. On kuitenkin syytä muistaa, että vinossa kairanreiässä crh ei vastaa suurinta vaakajännitystä vaan reikää vasten kohtisuorassa olevan tason suurintajännityskomponenttia (ks. luku 2.2). Reiän KR4 lävistämät rakenteet R19, R20 ja R21 (Saksa et al. 1996a, 1998) on hydrogeologisten ominaisuuksien perusteella luokiteltu rakennettavuudeltaan "erittäin vaativa" -luokkaan (Äikäs et al. 1999a). Näitä rakenteita vältetään sijoitustunneleiden rakentamisessa (kuvat 4-3, 4-4 ja 4-7). Suurimman vaakajännityksen suuruus on sama molemmissa mittauspisteissä, vaikkakin mittauspisteiden ero on n. 200m (taulukko 4-3). Mitatut suurimman vaakajännityksen suunnat ovat samansuuruisia Pienemmän vaakajännityksen suuruus syvyydellä 554 m on suurempi kuin syvemmässä pisteessä. Onnistuneita mittaustuloksia on liian vähän, että voitaisiin tehdä mitään reikäkohtaisia päätelmiä ympäröivästäjännitystilasta. Taulukko 4-3. Jännitystilamittausten tulokset reiästä KR4 (Ljunggren & Klassan 1996). Reikä Menetelmä Luku- Reikä- Syvyys Keskiarvo määrä syvyys maancrh crh pinnasta Suuruus Suunta z (n) (MPa) ( 0) (MPa) (m} (m} KR4 HF ,3 80,0 17,4 KR4 HF ,3 76,0 16,4
33 27 Epäonnistumiset johtuivat vinojen rakojen syntymisestä hydraulisen murtamisen aikana (Ljunggren & Klassan 1996). Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa Mittaukset reiässä KR1 0 Kairanreiän KR10 kokonaispituus on 614 m ja sen kaltevuus 84 (Suomen Malmi Oy 1996). Jännitystilaa mitattiin sekä hydraulisella murtamisella että 3-dimensionaalisesti irtikairaamaila reikäsyvyydellä m (Ljunggren & Klassan 1996). Hydraulisella murtamisella onnistui vain kolme mittausta 22 yrityksestä reikäsyvyyksillä 339m, 341 m ja 523 m. Irtikairaamalla jännitys määritettiin onnistuneesti 15 pisteessä. Yrityksiä oli 28 kpl. Mittaustulosten tasokeskiarvot on esitetty taulukossa 4-4 ja kaikki mittaustulokset liitteessä 1 (Ljunggren & Klasson 1996). Kuvassa 4-7 on esitetty reiän KR1 0 kairanreikäprofiili, jossa on kivilajit, lävistetyt rakenteet, jännitystilamittaukset sekä Q' luku esitetty syvyyden funktiona. Reiän KR1 0 lävistämä rakenne R20 (Saksa et al. 1996a, 1998) on hydrogeologisten ominaisuuksien perusteella luokiteltu rakennettavuudeltaan "erittäin vaativa" -luokkaan (Äikäs et al. 1999a). Tätä rakennetta vältetään sijoitustunneleiden rakentamisessa (kuvat 4-3, 4-4 ja 4-7). Kuvassa 4-9 (luku 4.4-1) on esitetty trendisovitus kairanreiän kaikille KR1 0 reiässä mitatuille suurimman vaakajännityksen arvoille (kaava 4-3). Kuvassa 4-9 on lisäksi esitetty regressiosuorat erikseen sekä hydraulisella murtamisella että irtikairausmenetelmällä tehdyille mittausarvoille. crh = 0.02z +9.4 MPa (4-3) Taulukko 4-4. Jännitystilamittausten tasokeskiarvot reiästä KRJO (Ljunggren & Klassan 1996). Irtikairaustulosten tasokeskiarvot on laskettu jännitystensorien kautta, hydraulisen murtamisen tasokeskiarvot aritmeettisesti. Reikä Menetelmä Luku- Reikä- Syvyys Keskiarvo määrä syvyys maan- crh crb O'y pinnasta Suuruus Suunta (n) (m) z (MPa) ( 0) (MPa) (MPa) m KR10 oc , ,0 7,9 KR10 HF ,6 77,0 10,6 KR10 oc , ,8 6,4 KR10 HF ,6 76,0 14,0 KR10 oc , ,5 17,3
34 28 Reiän KR1 0 irtikairaamaha mitatut arvot ovat keskenään hyvin erisuuria eri mittaustasoilla. Syvyydellä -300m on jopa 10 MPa eroja. Myös suurimman vaakajännityksen suunta vaihtelisi mittausraportin Ljunggren & Klassen (1996) mukaan paikoinjopa 180 (kuva 4-7). Hydraulisella murtamisella saadut mittaustulokset ovat samansuuruisia kuin irtikairausmittausten tasokeskiarvot Pelkästään hydrauliseen menetelmään perustuvaa tulkintaa ympäröivästä jännitystilasta ei onnistuneiden mittausten vähäisen lukumäärän vuoksi voida tehdä. Hydraulisten mittausten epäonnistuminen johtui vinojen rakojen syntymisestä hydraulisen murtamisen aikana (Ljunggren & Klassen 1996). Asiaa on käsitelty tarkemmin luvussa 4.4. Pystyjännityksen syvyysriippuvuutta on kuvattu kuvassa 4-10 (luku 4.4.2). 4.3 VLJ-Iuolan jännitystilamittaukset VLJ-luolan suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä on tehty jännitystilamittauksia irtikairaamiseen perustuvilla Rastin ja ns. Leeman-Hiltscher -menetelmillä (Suomen Malmi Oy 1981a, 1987a ja Ingevald & Strindell 1988). Mittaukset on tehty kallion pintaosissa tonaliitissa tai kiillegneississä syvyysvälillä m. Saaduille jännitysarvoille on suoritettu tilastollinen tarkastelu. Vetokomponentteja sisältäneet mittaukset on ensin poistettu. Jännityskomponenteille on tulkittu seuraavat keskimääräiset syvyysriippuvuudet (kaavat , kuva 4-8): crh = 0.046*z MPa R 2 = 0.49 n= 16 (4-4) crh = 0.034*z MPa R 2 = 0.87 n= 16 (4-5) crv = 0.012*z MPa R 2 = 0.11 n= 16 (4-6) Sekä pystyjännitykselle että suuremmalle vaakajännitykselle korrelaatiokertoimen arvo on huomattavan alhainen, mikä kuvastaa, että tuloksissa on ollut suurta vaihtelua. Suurimman vaakajännityksen suunnan vaihteluväli on erittäin suuri Liuskeisuuden suunta Ulkopään niemellä noudattaa koko saaren pääliuskeisuuden kulkua. Tulkinnassa on jätetty Rastin menetelmällä tehty pintamittaus huomioimatta mittaustekniikan epävarmuuden vuoksi.
35 , 29 Selitykset: Reikätunnus Q'-luvun liukuva Kivilaji ( 4 m) Rakennetunnus geom. keskiarvo Reiän pituus HM/Saanio & R1ekkola Oy Graniitti/Pegmatiitti Tonaliitti!Tonaliittigneissi Amfiboliitti Kiillegneissi m Rakenne m Hydrogeologisesti ~ merkittävät rakenteet Kallioteknisesti merkittävät rakenteet - Suurin vaakajännitys - Pienin vaakajännitys Suurimman pääjännityksen suun e Hydraulinen murtaminen 0 lrtikairaus KR10 KR4 KR m R26-200m -300m -400 m -500 m -600 m -700 m -800 m -900 m m Kuva 4-7. Kivilajivaihtelu, rakenteet, Q'-luku sekä suurimman ja pienimmän vaakajännityksen mittaustulokset kairanrei'issä KR4 ja KRJ 0.
36 30 16,0 14,0 12,0 10,0 ii Q.! ,0 ~ s c.., 6,0 SigH Sigh A SigV - Trendisovitus - SigH - Trendisovitus - Sigh - Trendisovitus - Si V sigh = 0,0543z + 1,586 R 2 = sigh = 0,0337z + 0,3107 R 2 = 0,4435 sigv = 0,01 71z + 3,6135 R 2 = 0,0585 4,0 2,0 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 Syvyys maanpinnasta (m) Kuva 4-8. VU-luolan jännitystilamittauksista tulkittujen jännitysarvojen syvyysriippuvuus. 4.4 Tulosten tarkastelu Olkiluodossa hydraulista murtamista on käytetty onnistuneesti 31 pisteessä ( mittausyrityksiä 80 kpl) eli noin 40 % mittauksista onnistui (Klasson & Leijon 1990, Ljunggren & Klasson 1996). Epäonnistumiset mittauksissa johtuivat vaakarakojen syntymisestä. Irtikairaamalla noin puolet 3-dimensionaalisen jännitystilan mittauksista onnistui (15 onnistunutta mittausta, mittausyrityksiä 28 kpl) Tulosten yhteenveto Kuvassa 4-9 on esitetty suurimman vaakajännityksen crh vaihtelu syvyyden funktiona eri kairanrei'issä. Reiästä KR10 on erikseen esitetty kaikki hydraulisella ja irtikairauksella tehdyt mittaukset. Tasokeskiarvot ovat näkyvissä kuvassa Kun huomioitiin kaikki Olkiluodon saaren keskiosassa suoritetut jännitystilamittaukset, suurimmalle vaakajännitykselle saatiin kaavan 4-7 mukainen syvyysriippuvuus (kuvat 4-9 ja 4-11) (z =syvyys maanpinnasta metreinä). <JH = 0.056z MPa R 2 = 0,79 (4-7)
37 31 50,0 KR1 Trendisovitus koko pistejoukolle 45,0 KR2 y = 0,056x - 1,98 40,0 KR4 R 2 = 0, ,0 KR10 Hydraulinen ~ murtaminen {HF) c 0 KR10 lrtikairaus {OC) :! ,0.)f.ll, Å " " : ::E > - OC-tasokeskiarvot 25,0 c " --Trendisovitus koko ::::1 II) 20,0 pistejoukolle 0 --Trendisovitus reiän KR1 mittauksille 15,0 --Trendisovitus reiän KR2 y = 0,0303x + 3,6833 mittauksille 10,0 R 2 = 0, Trendisovitus reiän KR10 HF-mittauksille 5,0 --Trendisovitus reiän KR10 OC-mittausten tasokeskiarvoille 0, Syvyys maanpinnasta (m) Kuva 4-9. Suurimman vaakajännityksen ah vaihtelu syvyyden funktiona eri kairanrei'issä. Irtikairaustuloksista reiästä KRJO on esitetty sekä kaikki ah-arvot että tasokeskiarvot. Tasokeskiarvot on laskettu tensorien kautta. Koko pistejoukon käyräsovituksessa on otettu irtikairaustuloksista mukaan tasokeskiarvot. 0 Kaavan 4-7 kulmakertoimen mukaan suurin vaakajännitys crh kasvaa noin 5.6 MPa/100 m. Tulos on samansuuruinen rei'istä KR1 ja KR2 saatujen tulosten kanssa. VLJ-luolan jännitystilamittauksissa crh kasvaa n. 4.6 MPa 100m kohden. Syvyystasolla -500 m jännitykset ovat luokkaa MPa. Reiässä KR10 tehtyjen irtikairausmittausten perusteella suurin vaakajännitys kasvaa vain 3 MPa/100 m, mikä poikkeaa selvästi hydraulisen murtamisen tuloksien tulkinnasta (kuva 4-9). Irtikairaustulokset ovat yleensä Suomessa hydraulisen murtamisen tuloksia suurempia (vrt. menetelmien perusolettamukset), Olkiluodossa tulos on kuitenkin jopa päinvastainen. Vertailua on kuitenkin vaikeaa tehdä, koska tuloksia samoilta syvyystasoilta on vähän. Olkiluodossa mitttausmenetelmät antavat toisistaan poikkeavia suurimman vaakajännityksen suunta-arvoja. Suunta on hydraulisen murtamisen perusteella itä-länsi, eli lähes pääliuskeisuuden ja rakenteiden kulun suuntaineo (kuva 4-10). Irtikairaustuloksien perusteella suunta on luode-kaakko (taulukko 4-4, liite 1). VLJluolan suunnittelun ja rakentamisen aikana tehdyissä jännitystilamittauksissa suurimman vaakajännityksen vaihteluväli oli myöskin suuri ( ). Kuvassa 4-11 on esitetty samassa kuvassa suurimman ja pienimmän vaakajännityksen sekä pystyjännityksen syvyyskäyttäytyminen. Kallion pienin vaakajännitys ( crh) ja pystyjännitys ( crv) noudattavat keskimäärin kaavojen 4-8 ja 4-9 laskennallisia syvyysriippuvuuksia (z = syvyys maanpinnasta metreinä) (kuva 4-11 ):
38 32 N Liu ktisuudtn uunta / s Figure Suurimman in situ -vaakajännityksen suunnat Olkiluodossa. Esitettynä kaikki hydraulisella murtamisella onnistuneet mittaukset 'i' 0. 30!. ~ 25.. "2 :i 20..., Sig-H Sig-h Sig-V Trendisovitus Sig-V - - Trendisovitus Sig-h -Trendisovitus Sig-H ah: y = Z- 1.98, R 2 = 0.79, Z >300m ah: y = Z , R 2 = 0.83 Oy: y = z- 5.05, R 2 = J!I _...-- il "f/(lj~ --, _, _ Syvyys (m) Kuva Mitatut pysty- ja vaakajännitykset Olkiluodon alueella. Irtikairaustulokset on esitetty tensorien kautta laskettuina tasokeskiarvoina. crh = 0.028*z MPa crv = 0.034*z MPa R 2 = 0.83 R 2 = 0.68 (4-8) (4-9) Pienin vaakajännitys kasvaa saaren keskiosissa edellisen arvion mukaan 2.8 MPa/100 m. VU-luolan alueella kallion pintaosissa vastaava kasvu on 3.4 MPa/100 m. Pienemmän vaakajännityksen osalta sekä hydraulisessa murtamisessa että irtikairauksessa saadut tulokset ovat samaa suuruusluokkaa. Suurimman ja
Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotRomuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus
Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotGeotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys
Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotVirtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587
Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587 Jere Komulainen Perttu Pulkkinen Kyösti Ripatti Elin Siggberg Jari Pöllänen Pöyry Finland
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotTaipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997
Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
Lisätiedotloppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa
Työ r a p o r t t i 2-52 loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Joulukuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotRAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
LisätiedotKON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
LisätiedotHarjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.
LisätiedotLaskuharjoitus 1 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1
Työraportti 2001-04. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1 Tauno R.autio Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3811 Y02 Sivu 1 (6) GrIFK Alpine ry Jussi Kattelus Turku 9.1.2017 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelumittaus 5.1.2017 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotKuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa
8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotOlkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari
Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotAki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO
Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...
LisätiedotVRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA
VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys
Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotKairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002
Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti
LisätiedotSisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet
Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...
LisätiedotPohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1-KR4 ja KR9 vuonna 1997
Työraportti 9814 Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1KR4 ja KR9 vuonna 1997 Pertti Hassinen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN001 00 HELSINKI Puhelin (09)
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotKäytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään
Ill FI9700038 POSIVA-96-1 9 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, FIN-OO1OO HELSINKI,
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotKIVIAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN, PORVOO MELUN TARKKAILUOHJELMA
Vastaanottaja NCC Industry, Kiviaines Hanna Haukilahti Asiakirjatyyppi Tarkkailuohjelma Päivämäärä 21.2.2018 Viite 1510032705 KIVIAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN, PORVOO MELUN TARKKAILUOHJELMA
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä
KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä Antti Kannala www.vertia.fi - 044 7500 600 1 YHTEENVETO Kohteessa tehtiin betonin suhteellisen kosteuden
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotLumen teknisiä ominaisuuksia
Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
LisätiedotKuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).
138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotKoesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)
Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
Lisätiedot