Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä

Transkriptio

1 Työ raportti 2-33 Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä KR- KR Henry Ahokas Lokakuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 TEKIJÄORGANISAATIOT: Fintact Oy Hopeatie B 44 Helsinki TILAAJA: Posiva Oy Töölönkatu 4 Helsinki TILAUSNUMEROT: Fintact Oy: 968//AJHja 958//AJH TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: J;u M;- ~imo :autojärvi ~ - Posiva Oy TEKIJÄORGANISAATIOIDEN YHDYSHENKILÖ: Henry Ahokas Fintact Oy TEKIJÄT: TARKASTAJA: TYÖRAPORTTI 2-33 YHTEENVETO VEDENJOHTA VUUDEN MITT AUSTULOKSISTA JA ERI MENETELMIEN VÄLISISTÄ EROISTA OLKILUODON REIISSÄ KRl- KRlO Henry Ahokas Pauli Saksa Fintact Oy

3 Työraportti 2-33 Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä KR- KR Henry Ahokas Lokakuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel Fax

4 Työ r a p o r t t i Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä KR- KR Henry Ahokas Lokakuu 2

5 Työraportti 2-33 Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä KR- KR Henry Ahokas Fintact Oy Lokakuu 2 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

6 Ahokas, H. 2. Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä KR - KR. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. 9 s. TIIVISTELMÄ Posiva Oy on tehnyt kallioperätutkimuksia Olkiluodon ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten vuodesta 987. Tässä raportissa esitetään yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista. Tavoitteena on selvittää eri menetelmien välisiä eroja ja niiden taustalla olevia syitä. Vedenjohtavuutta on mitattu perinteisesti kaksoistulppalaitteella (HTU) vakiopainekokeena ja pitkäaikaisin pumppauskokein sekä uutena menetelmänä virtauseromittarilla, jossa mittausväli on eristetty muusta reiästä taipuisilla virtausohjaimilla (hetuloilla) ja pumppauksella aiheutetaan koko reikään samansuuruinen alenema. Tulosten mukaan vakiopainekoe (HTU) tuottaa usein selvästi suurempia vedenjohtavuuksia rikkonaisuusjaksoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä kuin virtauseromittaus ja pitkäaikainen pumppauskoe. HTU:ssa käytetty "pistemäinen" ylipainelähde ja lyhyehkö injektointiaika yhdessä rakoverkoston ominaisuuksien kanssa sekä lähellä kairanreikää tapahtuva mahdollinen oikosulku mittausvälin ja reiän välillä ovat todennäköisimpiä selittäjiä havaituille eroille. Vähän rakoilleessa ns. ehjässä kalliossa HTU- ja eromittaustulokset ovat paremmin sopusoinnussa keskenään - etenkin havaittujen virtausohjainten vuotokorjausten jälkeen. Avainsanat: Vedenjohtavuus, transmissiviteetti, pohjavesi, kallio, rakoilu, käytetty ydinpolttoaine, paikkatutkimukset

7 Ahokas, H. 2. Summary ofresults ofmeasurements ofhydraulic conductivity and differences between different methods in boreholes KR - KR at Olkiluoto. Working Report Posiva Oy, Helsinki. 9 p. (in Finnish) ABSTRACT Posiva Oy has studied the bedrock of Olkiluoto for the disposal of spent nuclear fuel since 987. This report summarises the results of the measurements of hydraulic conductivity. The aim is to discuss the differences between the results obtained by various methods and the reasons for these differences. Traditionally, hydraulic conductivity has been measured using double-packer injection test (HTU) with constant head or long-term pumping test. A new method, difference flow logging (difference flow meter), has been introduced. In flow meter measurement, the test section is isolated from rest of the borehole with a set of flexible rubber discs and the drawdown is kept constant along the entire borehole by pumptng. In fracture zones and their vicinity double-packer injection test gives often a clearly higher value of hydraulic conductivity than difference flow logging or long-term pumping test. Local overpressure used in HTU tests and rather short injection time together with fracture network properties are the most probable explanations for the observed differences. Also, the possible short-circuits between test section and borehole contribute to differences in conductivity. HTU- and difference flow logging results agree better in intact ( averagely fractured) rock - especially when leakages between the borehole wall and the flow guides of the flow meter are taken into account. Keywords: Hydraulic conductivity, transmissivity, groundwater, fracture, bedrock, disposal of nuclear fuel, site investigations

8 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO JOHDANT LÄHTÖAINEIST AINEISTON KÄSITTELY TULOKSET JA ANALYYSI Visuaalinen tarkastelu Numeerinen tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDEVIITTEET: LIITELUETTELO Liite Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite Liite Liite 2 Liite 3 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR2 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR3 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR4 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR5 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR6 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR 7 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR8 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR9 Eri menetelmillä mitatut transmissiviteetit reiässä KR Kooste eri menetelmien ja tulkintatapojen vertailusta reiässä KR Kooste eri menetelmien ja tulkintatapojen vertailusta reiässä KR2 Kooste eri menetelmien ja tulkintatapojen vertailusta reiässä KR4

9 2

10 3 JOHDANTO Valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen loppusijoituksen tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö keskittyy Olkiluotoon ja päätavoitteeksi tulee loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen jättämiseen tarvittavan valmiuden saavuttaminen. Kauppaja teollisuusministeriön päätöksen 7/85/9 mukaan "loppusijoitustilasta ja mahdollisesta käytetyn polttoaineen kapselointilaitoksesta on varauduttava esittämään valvontaviranomaisille rakentamislupaa varten tarvittavat suunnitelmat vuoden 2 loppuun mennessä." Kenttätutkimuksia Olkiluodon kallioperän soveltuvuudesta loppusijoituspaikaksi on tehty vuoden 987 lopusta alkaen. Lisäksi saaren länsiosaa on tutkittu yksityiskohtaisesti rakennetun VLJ -tilan lähiympäristössä vuosina Vedenjohtavuutta on käytetyn polttoaineen tutkimuspaikoilla mitattu aina 8 -luvun loppupuolelta alkaen. Kaksoistulppalaitteen (HTU) lisäksi vedenjohtavuutta on mitattu vuodesta -95 alkaen virtausmittarilla. Lisäksi joidenkin vyöhykkeiden vedenjohtavuusarvoja on kyetty selvittämään pitkäaikaisilla pumppauskokeilla. Aineistoa on siten kertynyt eri vuosilta ja useita reikäosuuksia on mitattu usealla eri menetelmällä, joten menetelmien välisten erojen selvittäminen on tullut mahdolliseksi. Tarkasteluun on otettu mukaan reiät KR - KR. Viimeisimmät tarkasteluun mukaan otetut tulokset ovat vuoden 2 lokakuulta. Ensimmäiset poisjätetyt tulokset ovat reiästä KR6 vuoden. 2 keväältä (ns. pitkäaikaiskoe). Tässä raportissa selvitetään eri menetelmillä ja eri ajankohtina mitattujen K-arvojen välisiä eroja ja niiden taustalla olevia syitä. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa mittausten suunnittelussa ja mahdollisesti myös vettäjohtavan rakoilun karakterisoinnissa.

11 4

12 5 2 LÄHTÖAINEISTO Lähtöaineisto koostuu eri pituisilla tulppaväleillä suoritetuista HTU-mittauksista (Kuusela-Lahtinen & Front 99a, b ja c, 997a, b, c, d, e), virtausmittarilla mitatuista eromittaus- ja rakohakutuloksista (Pöllänen & Rouhiainen 996a ja b, Rouhiainen 2), jotka on muunnettu T-arvoiksi mitatun aleneroan perusteella sekä muutamasta pitkäaikaisesta koepumppaustuloksesta (Ylinen & Väätäinen 993, Niva 996, Jääskeläinen 998). Lisäksi reiässä KR6 tehtyjen vesimenekkikokeiden (Rautio & With 99) ja eri laitetestien (Hämäläinen 995, Rouhiainen 995) tulokset on otettu mukaan vertailuihin. Alla olevissa taulukoissa - on reikäkohtaisesti esitetty eri menetelmien mittaussyvyydet, -tapa ja -ajankohdat. Pitkäaikaisten koepumppausten osalta ajankohdaksi on asetettu tulkinnan kannalta onnistuneimman pumppausjakson aikaväli. Taulukko. Reiässä OL-KR (4- m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa/- Mittausajankohta Iaa.iuus HTU 3m systemaattinen HTU7m valikoituja välejä ( kpl) HTU2m 2-6, , oheiset välit systemaattisesti Ero mittaus , systemaattinen elokuu -96 normaali 2m Ero mittaus systemaattinen heinäkuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus 4-4 yksi tulppa suljettu väli suljettu väli suljettu väli Taulukko 2. Reiässä OL-KR2 (4-52 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU3m systemaattinen HTU7m valikoituja välejä (3 kpl) HTU2m 25-34, , oheiset välit , 85-92, systemaattisesti Ero mittaus- 4-4 systemaattinen toukokuu -96 normaali 2m Ero mittaus systemaattinen kesäkuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus ei suoritettu - -

13 6 Taulukko 3. Reiässä OL-KR3 (4-52 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU 3m 2-33 systemaattinen HTU7m -394 valikoituja välejä (9 kpl) HTU2m ei suoritettu - - Eromittaus , , oheiset välit syyskuu -96 normaali 2m , , systemaattisesti Ero mittaus systemaattinen heinäkuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus ei suoritettu - - Taulukko 4. Reiässä OL-KR4 (4-9 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU3m -488 systemaattinen HTU7m valikoituja välejä (8 kpl) HTU2m 3-45, , oheiset välit , systemaattisesti Eromittaus- 4-6, , oheiset välit maalis-huhtikuu -96 normaali 2m systemaattisesti Ero mittaus systemaattinen heinäkuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus yksi suljettu väli Taulukko 5. Reiässä OL-KR5 (4-559 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU3m -556 systemaattinen HTU7m -498 valikoituja välejä (6 kpl) HTU2m ei suoritettu - - Ero mittaus- ei suoritettu - - normaali 2m Ero mittaus systemaattinen lokakuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus ei suoritettu - -

14 7 Taulukko 6. Reiässä OL-KR6 (5-6 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU3m ei suoritettu - - HTU7m ei suoritettu - - HTU2m ei suoritettu Vesimenekki 27-3 system. en pit. elokuu -9 (kair.yht.) välein Ero mittaus systemaattinen elo-syyskuu - normaali 2m Ero mittaus systemaattinen heinäkuu -99 rakohaku.5 m 2-6 elo-syyskuu - Koepumppaus ei suoritettu - - Taulukko 7. Reiässä OL-KR7 (2*/4-8 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU 3m ei suoritettu - - HTU7m ei suoritettu - - HTU2m ei suoritettu - - Eromittaus systemaattinen maalisk-96 (2-3m) normaali 2m syys-lokakuu - Ero mittaus systemaattinen kesäkuu-99 rakohaku.5 m syys-lokakuu - Koepumppaus 2-3 avoin reikä huhti -toukokuu -95 *) Casmg ennen reiän syventämistä Taulukko 8. Reiässä OL-KR8 (2-35m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausa.iankohta HTU3m ei suoritettu HTU7m ei suoritettu HTU2m 53-89, - 57, oheiset välit systemaattisesti Eromittaus systemaattinen lokakuu -96 normaali 2m Ero mittaus- 2-3 systemaattinen heinäkuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus 2-35 avoin reikä kesäkuu -95

15 8 Taulukko 9. Reiässä OL-KR9 (4-6 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU3m ei suoritettu - - HTU7m ei suoritettu - - HTU2m ei suoritettu - - Ero mittaus systemaattinen syys-lokauu -96 normaali 2m Ero mittaus systemaattinen heinä-elokuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus ei suoritettu - - Taulukko. Reiässä OL-KR (4-64 m) tehdyt vedenjohtavuusmittaukset. Menetelmä Mittaussyvyydet (m) Mittaustapa Mittausajankohta HTU3m ei suoritettu - - HTU7m ei suoritettu - - HTU2m , , oheiset välit , 45-46, systemaattisesti , , , Ero mittaus- 3-6 systemaattinen kesä -96 normaali 2m Ero mittaus systemaaattinen heinäkuu -99 rakohaku.5 m Koepumppaus ei suoritettu - -

16 9 3 AINEISTON KÄSITTEL V Osa alkuperäisten arvojen eroista johtuu luonnollisesti myös käytetystä tulkintakaavasta. Koska erot eri tulkintamenetelmien välillä voivat olla melko suuriakin (Taulukko ), on kaikki arvot muutettu tarkasteluissa vastaamaan Thiemin kaavaa eli virtausmittauksien tulkinnassa käytettyä kaavaa, jossa vaikutussäteen arvo on kiinnitetty 4 m:ksi. Taulukon menetelmä "yks-moye" tarkoittaa HTU:ssa v. -96 käyttöönotettua yksinkertaistettua Moyen kaavaa (Ylinen 994). Taulukko. K-arvojen laskentaan käytettävän muotokertoimen (virtausgeometriakerroin) suuruudet eri tulkintamenetelmille. L=mittausväli, rw=kairanreiän säde ja r=vaikutusetäisyys (vakio 4 m). ~enetelmä>> ~uotokerr.kaava> L=2m L=7m L=lOm L=3m + ln(l/2r w) Thiem ln(r/rw) Korjaus vaikuttaa eniten 2 m mittausvälillä tehtyihin HTU-arvoihin (yks-moye), jotka suurenevat siten kertoimella Korjauksella ei oteta kantaa siihen, onko joku kaava parempi kuin toinen vaan tarkoitus oli saada mitatut arvot mahdollisimman vertailukelpoisiksi. Syvyysvirheitä on korjattu aineistojen yhteistarkastelun ja reikä-tv -kuvien perusteella. Suurimmat syvyysvirhekorjaukset koskevat 2 m HTU-arvoja, joissa esim. reiässä KR2 5 m kohdalla syvyyttä pienennettiin 3 m eli laite on todellisuudessa ollut paikoin selvästi ylempänä kuin raportissa on ilmoitettu, ts. kaapelivenymä on arvioitu liian suureksi. Myös rakohakusyvyyksiä on paikoin korjattu. Esim. reiässä KR2 kertoimella.8 eli laite on todellisuudessa ollut raportoitua syvemmällä. Esim. 5 m syvyydessä korjaus on noin +.4 m. Korjaukset eivät ole kaikilta osin viimeisteltyjä. Tarkempien korjausten tekemiseksi aineisto on käytävä tarkemmin läpi.

17

18 4 TULOKSET JA ANALYYSI 4. Visuaalinen tarkastelu Kaikki K-arvot on muutettu mittausväliä vastaaviksi T -arvoiksi ja tulokset on piirretty samaan kuvaan liitteissä - mittausväliä ja mittaustapaa kuvaavien selitteiden ( esim. T2m(Diff-normal) kera. Pitkäaikaiset koepumppaustulokset on merkitty selitteellä "pumptest -vv", jossa -vv viittaa suoritusvuoteen. Reiässä KR6 kairauksen yhteydessä tehdyt vesimenekkikokeet on merkitty "T(injection)" ja eri laitetestien tulokset on merkitty -test päätteellä. Lukuisten yksityiskohtien erottamiseksi tulokset on esitetty useimmiten m jaksoissa. Liitekuviin on tulosten lisäksi merkattu eri symboleilla mahdollisia virheitä ja kommentteja, joita ovat: D=(Double) sama rako kahdessa eri mittauksessa mahdollisesta limityksestä johtuen B=(Big difference) suuri ero (noin yli viisinkertainen) eri menetelmien välisissä T arvoissa F=(Fail) todennäköisesti virheellinen tulos, syynä useimmiten mahdollinen läppävuoto f=(fail) satunnainen rakohakupiikki, jota ei voi tulkita oikeaksi rakovirtaamaksi depth=mahd. syvyysvirhettä, jota ei ole toistaiseksi kyetty luotettavasti koijaamaan?=vaikeasti määritettävä kohta (virhe tai ero) mp=(modified pressure) pienennetty tulppapaine HTU-mittauksessa (saattaa aiheuttaa ohivuotaa tulpanja kallion välistä) Lisäksi liitekuviin on merkitty kairausten yhteydessä sementoidut reikäosuudet (Cemented), suojaputkiosuus (Casing) ja uusimman kalliomallin (Versio 2.) mukaiset rakennejaksot (Structures -). Seuraavassa on lyhyesti kommentoitu tai analysoitu havaittu ja virheitä ja eroja ym. liitekohtaisesti - vain merkittävimpiä havaintoja on kommentoitu ja merkattu liitekuviin ylläolevin symbolein. Esimerkiksi rakohaussa olevia yksittäisiä piikkejä ei ole systemaattisesti merkattu, koska ne olisivat tehneet kuvat sekaviksi ja ne on helpohko tunnistaa ilman erillistä merkintääkin. OL-KR Liite / (syv. väli - m): Noin 9 m syvyydessä mahdollisesti pieni syvyysero rakohaun ja eromittauksen välillä. Kolmessa eri kohdassa eromittausarvo on selvästi suurempi kuin rakohausta laskettu T arvo. Syynä on joko läppävuoto eromittauksessa (F) tai luonnollisesta syystä johtuva pienempi virtaus rakohaun aikana. Liite /2 (syv. väli -6m): Rikkanainen jakso, jossa suuri määrä läppävuodoista johtuvia piikkejä rakohaussa ja viisi mahdollista läppävuotoa eromittauksessa. Niiden varmentaminen rakohakutulosten perusteella on hankalaa rikkanaisesta kalliosta johtuen. Lisäksi on havaittavissa hyvin

19 2 selvästi esiin tuleva ero HTU-arvojen ja virtausmittausarvojen välillä, joka näyttää olevan tyypillinen piirre rikkanaisten jaksojen yhteydessä. Eri pituisilla väleillä mitatut HTU-arvot ovat keskenään erittäin hyvin sopusoinnussa. Liite /3 (syv. väli 6-3 m): Selvä limityksestäjohtuva kaksoistulos (D) 78m syvyydessä. Liite /4 (syv. väli 3-4 m): Melko selvä ero kahdesta rakohakuvirtauksesta lasketun T-arvon ja m välillä olevan 3 m HTU-arvon välillä. Liite /5 (syv. väli 4-5 m): Tiivis jakso, jossa HTU-mittaus m välillä on tulkittu uudelleen Ja yhteensopivuus rakohaun kanssa on siten parempi. Liite /6 (syv. väli 5-6 m): HTU-arvot ovat kauttaaltaan suurempia kuin virtausmittausarvot (rikkonaisuusrakenne ja sen lähialue). Lisäksi kaksi läppävuotoa eromittauksessa m välillä. Liite /7 (syv. väli 6-7 m): HTU-arvot ovat jälleen systemaattisesti suurempia kuin virtausmittarin antamat arvot (rikkonaisuusrakenne). Rakohaussa selvä läppävuotojakso noin 637 m syvyydessä, missä muut menetelmät viittaavat tiiviiseen kallioon. Liite /8 (syv. väli 7-8 m): Pari mahdollista läppävuotoa eromittauksessa. Liite /9 (syv. väli 8-9 m): Muutama läppävuoto rakohakumittauksissa. Liite / (syv. väli 9- m): Mahdollinen läppävuoto eromittauksessa 923 m syvyydessä. OL-KR2 Liite 2/ (syv. väli - m): Kaksi selvää kohtaa (8 ja 98 m), joissa vettäjohtava rako/rakoparvi on sattunut kahden eromittausvälin keskelle (D). Lisäksi on syytä mainita melko systemaattinen ero rakohausta laskettujen T -arvojen ja vastaavien eromittausarvojen välillä. Eromittausarvot ovat selvästi suurempia. Lähempi tarkastelu osoittaa (kuva ), että virtaus kalliosta reikään ei ole useassa tapauksessa kasvanut siinä suhteessa kuin rakohaun pumppausalenema olisi edellyttänyt. Jos kyseessä on luonnollinen ilmiö, on seikka merkittävä jatkotutkimusten kannalta. Kyseessä voisi olla esim. pystyasenteista rakoilua, joka on hyvässä yhteydessä maanpinnalle ja alenema maan pinnalla on niin voimakasta, että se vaikuttaa veden tuloon ko. kohdissa eikä vettä ole muusta suunnasta saatavissa aleneman suhteessa.

20 3 OL-KR2 a (ml/h) ~ ~ T ~---- -B-43m m m ---86m -&-97m 25~ ~ _----~ Kuva. Kalliosta reikään tuleva virtaama eri (pumppaus )alenemilla viidessä eri kohdassa reiässä KR2. Voimakkain alenema on rakohakumittauksesta ja kaksi pienempää eromittauksesta. Liite 2/2 (syv. väli - 2m): Kaksi selvää kohtaa (59 ja 78 m), joissa vettäjohtava rako/rakoparvi on sattunut kahden eromittausvälin keskelle. Eromittaus- ja rakohakutulokset ovat hyvin yhteensopivia tässä jaksossa. Liite 2/3 (syv. väli 2-3 m): Pienet syvyysvirheet huomioimaila paranee yhteensopivuus eri menetelmien välillä 28 m syvyydessä olevan raon kohdalla. Kyseisessä kohdassa sekä 2 m että 7 m HTU antavat selvästi suuremman T -arvon kuin eromittaus ja rakohaku, jotka ovat keskenään hyvin yhteensopivia. Rikkonaisuusvyöhykkeen läheisyys saattaa olla selitys eroihin. Sen sijaan syvyysvälin m vanha HTU -tulos jää ilman selitystä, koska kaikki muut tulokset viittaavat selvästi pienempään johtavuuteen. Vastaava tilanne sattuu 3 m HTU-tulokselle syvyysvälillä m, jossa niinikään kaikki muut mittaukset viittaavat selvästi tiiviimpään kallioon. Pari-kolme epämääräistä rakohakupiikkiä sattuu syvyyksille 22, 246 ja 248 m. Tosin kahteen jälkimmäiseen liittyy lähes piikkejä vastaavat 2 m HTU -arvot, joten virtauspiikkien merkitystä on hieman vaikea arvioida, varsinkin kun eromittauksessa ei ole havaittu merkkejä johtavuudesta. Kyseessä on rakenteen R7B sisällä sijaitseva kohta, joten rikkonaisuuteen liittyvät yhteydet voivat olla selittävä tekijä. Tästä syystä liitekuvaan onkin merkitty <B> -symboli kuvaamaan suurta eroa menetelmien välillä. Vastaava kohta löytyy myös 28 m syvyydestä, jossa vertailua vaikeuttaa rakohaun suuri häiriötaso. Vaikuttaa siltä, että häiriötason nousu liittyy noin 29 m syvyydessä

21 4 olevaan hyvin vettäjohtavaan rakoon, joka saattaa syöttää reikään kaasupitoista vettä. Häiriötaso on noussut juuri em. raon kohdalla ja vaikuttanut reilu m siitä ylöspäin. Vastaavia kohtia on myös ylempänä syvyyksillä 237 ja 25m. Jakson vettäjohtavin kohta on paikallistettu yksiselitteisesti 237 m syvyydellä oleviin avoimiin rakoihin ja uudet mittaustulokset ovat hyvin sopusoinnussa keskenään. Sen sijaan vanhat HTU-tulokset (3 ja 7 m) ovat antaneet kaksi-kolme kertaa suuremman johtavuuden. Molemmissa mittauksissa virtaama oli vielä injektoinnin loppuvaiheessa voimakkaassa laskussa, joten ainakin osa eroista selittyy sillä. Liite 2/4 (syv. väli 3-4 m): Kaikkiaan melko tiivis jakso, jossa huomioiduksi tulee mahdollinen syvyysvirhe 2 m HTU:n osalta 33 m syvyydessä. Eromittaus ja rakohaku ovat sopusoinnussa ko. kohdassa, mutta HTU:ssa vastaava kohta näytää olevan reilu pari metriä ylempänä. Koska HTU:n syvyys täsmää yksiselitteisen hyvin rakoihin 29 ja 295m syvyydessä, ei yli 2 m syvyyskotj aus näin lähellä tunnu luontevalta. Liite 2/5 (syv. väli 4-54 m): Erittäin tiivis väli, jossa ainoiksi huomioiksi jää pari rakohakupiikkiä 465 ja 47 m syvyyksillä. Liite 2/6 (syv. väli m): Syvyysväliksi on valittu m, jotta rakenne R2 ja sen lähiympäristö näkyisi paremmin kuvassa. Jaksossa on lukuisia huomionarvoisia kohtia. Syvyydellä 544 m sijaitseva avoimien rakojen joukko näkyy selvästi rakohaussa, mutta eromittauksessa sitä ei ole havaittu. Syvyyksillä 68, 624 ja 626 m olevissa kohdissa lienee eromittauksissa läppävuotoa, koska rakohaku ja HTU viittaavat selvästi tiiviimpään kallioon. Rakenteen vaikutus on todennäköisin syy siihen, että useat HTU -arvot ovat selvästi suurempia kuin virtausmittausarvot 59-6 m syvyysvälillä. Rakenteen vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että pistemäisissä injektoinneissa (HTU) vesi kiertää rakenteen sisällä ja mahdollisesti myös takaisin reikään, jolloin mitatut virtaamat ovat selvästi suurempia kuin virtausmittauksissa, joissa koko reikä on samassa alipaineessa. Tällöin hydraulisesti vettäjohtavimmat raot hallitsevat virtauskenttää ja aiheuttavat mm. sen, että niiden läheisyydessä ja niihin yhteydessä olevat hieman huonommin vettäjohtavat raot eivät näy ollenkaan tai näkyvät heikommin vettäjohtavina kuin HTUmittauksessa. Syvyysväli m on mitattu HTU:lla kahdesti ja tulosten välinen ero on huomattava- molemmat tulokset on esitetty kuvassa. Liite 2/7 (syv. väli m): Kaikkiaan kuusi mahdollista läppävuotokohtaa syvyyksillä 646, 678, 684, 76, 734 ja 746 m. Näistä kaksi alinta ja ylin on todettu melko tiiviiksi myös HTU:lla, joten niissä läppävuodon mahdollisuus on selvin. Tosin kaikki kohdat ovat melko heikosti vettäjohtavia, mutta rakohaun kohinataso on sen verran pientä, että niiden olisi pitänyt näkyä. Suurin, pelkäksi menetelmäeroksi luokiteltu kohta sattuu 7 43 m syvyydelle, jossa HTU-arvo on selvästi suurempi kuin virtausmittauksissa. Liite 2/8 (syv. väli m): Kaikkiaan puolen tusinaa kohtaa, jossa HTU:lla melko tiiviiksi todetuissa kohdissa on saatu eromittauksessa selvästi suurempi johtavuus. Kyseisissä kohdissa vedenjohtavuus

22 5 on kuitenkin sen verran pieni, että niitä ei ole rakohaulla kyetty varmentamaan. Jakson ongelmallisin kohta liittyy syvyysväliin m, jossa sekä eromittaus että HTU viittaavat johtavuuksiin, joiden olisi pitänyt rakohaussa näkyä. Myös 796 m syvyydellä olevissa eromittausarvoissa saattaa olla kyseessä läppävuoto, koska rakohakukäyrissä on selviä virhepiikkejä. Myös 778 m syvyydessä oleva eromittausarvo voi olla virheellinen, koska HTU:lla kohta on todettu täysin tiiviiksi. Liite 2/9 (syv. väli m): Kaksi melko selvää läppävuotoa 856 ja 86 m syvyyksillä, koska sekä HTU että rakohaku viittaavat tiiviimpään kallioon. Jälleen kerran useita kohtia, joissa HTU tuottaa selvästi suurempia johtavuuksia kuin virtausmittaukset rikkanaisen reikäjakson sisällä ja sen läheisyydessä syvyysvälillä m. Liite 2/ (syv. väli m): Kallio on ko. jaksossa niin tiivistä, että en menetelmien välisiä eroja on vaikea luotettavasti selvittää. OL-KR3 Liite 3/ (syv. väli - m): Muutamassa kohdassa melko varma läppävuoto eromittauksessa. Kaikkiaan rakohausta lasketut T -arvot viittaavat pienempään johtavuuteen kuin eromittauksessa. Liite 3/2 (syv. väli - 2m): Selvin ero liittyy noin 3 m syvyydeltä saatuun 7 m HTU-tulokseen, joka viittaa selvästi tiiviimpään kallioon kuin vastaavien eromittausarvojen summa. Liite 3/3 (syv. väli 2-3 m): Syvyysvälin m HTU-tulos viittaa tiiviimpään kallioon kuin virtausmittaukset. Liite 3/4 (syv. väli 3-4 m): Virtausmittaukset 32 m syvyydellä viittaavat selvästi suurempaan johtavuuteen kuin vastaava 7 m HTU-tulos. Liite 3/5 (syv. väli 4-52 m): Rakohakutulos 47 m syvyydessä viittaa suurempaan johtavuuteen kuin 3 m HTUtulos. OL-KR4 Liite 4/ (syv. väli - m): Mahdollisia läppävuotoja on runsaasti, mutta niitä ei ole liitekuvaan merkitty, koska useat niistä liittyvät lähellä mittausherkkyyden alarajaa oleviin kohtiin. Kaikkiaan rakohakutulokset osoittavat kuitenkin pienempää johtavuutta kuin normaalit eromittaustulokset

23 6 Liite 4/2 (syv. väli - 2 m): HTU-tulos (2 m) on merkittävästi (noin kertaa) suurempi kuin virtausmittauksista saatu arvo 7 m syvyydellä. HTU-mittauksessa käytetty ylipaine oli alle kpa, joka aiheuttaa selvää epävarmuutta määritettyyn arvoon. Vanhat HTU-tulokset (7 m ja 3 m) asettuvat em. tulosten väliin. Myös 4 m syvyydellä merkittävä ero etenkin rakohakuja HTU-tuloksen välillä. Liite 4/3 (syv. väli 9-29 m): Tiivis jakso, jossa 3 m HTU-tulosta vastaavaa kohtaa 22-25m syvyysvälillä ei ole selkeästi löydetty virtausmittauksissa. Liite 4/4 (syv. väli m): Rakenteen R2A läsnäolo on saattanut vaikuttaa useassa eri kohdassa, koska erot eri menetelmien välillä ovat paikoin erittäin suuria. Näistä ylin eli 3 m syvyydessä oleva kohta on rakohaun mukaan tiivein ja 2 m HTU:n perusteella johtavin - ero - kertainen. Myös hieman alempana (37 m) rakohaku antaa selvästi pienimmän johtavuuden. Suurin T -arvo kyseisessä kohdassa on saatu 7 m HTU-mittauksessa. Muut asettuvat niiden välimaastoon. Ero suurimman ja pienimmän välillä on -kertainen. Itse rakenteessa mitatut HTU-arvot (3 m, 7 m ja 2m) ovat lähes täsmälleen samansuuruisia. Eromittauksen T-arvo on kymmenesosa niistä ja rakohaku sadasosa, joten on mahdollista, että virtausmittarilla on ollut vaikeuksia läppävuotojen kanssa rikkanaisessa kalliossa. Rakenteen alapuolella on lisäksi pari kohtaa, joissa sekä 2 m että 7 m HTU-tulokset viittaavat selvästi johtavampaan rakoiluun kuin virtausmittaukset. Myös hieman alempana sijaitsevassa rakenteessa R2B tilanne on hyvin samankaltainen. Ilmiö tuntuu olevan lähes yleispätevä rikkonaisuusrakenteissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Pitkäaikainen koepumppaus syvyysvälissä m on selvästi parhaiten sopusoinnussa eromittauksen kanssa. HTU-tulokset antavat noin kertaa suuremman ja rakohaku noin kertaa pienemmän tuloksen kuin koepumppaus. Liite 4/5 (syv. väli 38-5 m): Hyvin tiivis jakso, jossa havaittavissa vain pari virhepiikkiä rakohaussa. Liite 4/6 (syv. väli 5-6 m): Melko tiivis jakso, vaikka se sisältääkin rakenteen Rl7C. Selvimmät mahdolliset läppävuodot eromittauksessa on havaittavissa syvyysväleillä ja m, joissa 2m HTU ja osittain rakohakukin osoittavat kyseessä olevan melko tiiviin kallion. Liite 4/7 (syv. väli 6-7 m): Tiivis jakso, jossa yksi selvä läppävuoto eromittauksessa. Liite 4/8 (syv. väli 7-8 m): Tiivis jakso, jossa rakenteen R2 yläosassa on jonkinasteista vedenjohtavuutta HTU:n mukaan. Vastaavan kohdan eromittaustulokset ovat olleet alle havaintorajan, mutta rakohaussa on havaittavissa vaikeasti tulkittavissa olevia virtaamapiikkej ä.

24 7 Liite 4/9 (syv. väli 8-9 m): Yksittäinen rako tai hyvin kapea rakovyöhyke 864 m syvyydellä, jossa rakohaku antaa pienimmän ja eromittaus suurimman T-arvon. Kahden metrin HTU-arvo sattuu näiden väliin. Vaihteluväli suurimman ja pienimmän välillä yli kymmenkertainen. Lisäksi pari selvää virhepiikkiä rakohaussa. OL-KRS Liite 5/ (syv. väli - m): Vain rakohaku tehty toistaiseksi tältä syvyysväliltä. Liite 5/2 (syv. väli -2 m): Sopusointu rakohakutulosten ja vanhojen HTU-tulosten (7 m Ja 3 m) välillä on kohtalaisen hyvä. Liite 5/3 (syv. väli 2-3 m): Merkittävin ero liittyy noin25m syvyydellä olevaan kahteen rakoon, joiden T-arvojen summa on noin kymmeneosa vastaavia rakoja mittaavista HTU-arvoista (7 m ja 3 m), jotka ovat keskenään täysin samoja. Voimakkaat transientit kolmessa HTU-tuloksessa viittaavat siihen, että yhteensopivuus olisi pitemmän injektoinnin kuluttua ollut parempi. Liite 5/4 (syv. väli 3-4 m): HTU-tuloksen ( m) T -arvo on selvästi suurempi kuin rakohausta laskettujen summa. Virtaama on kuitenkin ollut vielä selvässä laskussa ETU-mittauksen lopussa, joten se saattaa selittää osan erosta. Liite 5/5 (syv. väli 4-56 m): Ylin 3 m väli on HTU:n perusteella selvästi johtavampi kuin rakohaun perusteella. Muissa väleissä yhteensopivuus on parempi varsinkin kun huomioi voimakkaan transientin m välillä olevassa HTU-tuloksessa. OL-KR6 Liite 6/ (syv. väli - 5 m): Useat rakohaku :ssä mitatut T-arvot ovat selvästi suurempia kuin eromittauksen ja rakohaku 2:n perusteella. Koska vain parissa kohdassa voidaan epäillä syynä olevan läppävuodon, viittaavat erot jatkokairauksen aiheuttamiin muutoksiin rakojen ominaisuuksissa eli j atkokairauksen aikana useat raot ovat mahdollisesti tukkeutuneet kairaussoijasta tms. Liite 6/2 (syv. väli 5-m): Selvin ero liittyy 59 m syvyydellä olevaan rakoon, jossa kairauksen aikainen vesimenekkikoe on tuottanut selvästi suuremman T -arvon kuin virtausmittaukset. Noin m syvyydellä olevassa hyvin vettäjohtavassa kohdassa kairauksen vesimenekkitulos on puolestaan selvästi pienin ja virtausmittarilaitteen testauksessa saatu arvo suurin.

25 8 Liite 6/3 (syv. väli -8 m): Vesimenekkitulokset poikkeavat eniten muista tuloksista. eromittauksessa 63 m syvyydessä. Ilmeinen läppävuoto Liite 6/4 (syv. väli 8-3 m): Tiivis jakso, jossa kairauksen aikaiset vesimenekkitulokset poikkeavat paikoin selvästi muista. Liite 6/5 (syv. väli 3-4 m): Muutama rakohaun virhepiikki havaittavissa. Liite 6/6 (syv. väli 4-5 m): Selvä limityksestäjohtuva kaksoistulos (D) noin 478 m syvyydessä. Liite 6/7 (syv. väli 5-6 m): Ei huomioitavia seikkoja. OL-KR7 Liite 7/ (syv. väli - m): Syvyysvälillä 45-5 m merkittäviä eroja kahdessa eromittaus-ja rakohakutuloksessa. Todennäköinen läppävuoto 77 m syvyyden eromittauksessa. Epämääräisiä rakohakupiikkejä rikkonaisessa jaksossa (R8). Liite 7/2 (syv. väli -2 m): Kolme selvää virhepiikkiä rakohaussa. Syvyydellä 73 m eromittaus I viittaa selvästi pienempään vedenjohtavuuteen kuin eromittaus II ja molemmat rakohaut. Liite 7/3 (syv. väli 2-3 m): Hyvin vettäjohtava jakso, jossa rakenteen R2 osat Aja B. Muutama selvä kohta, jossa sekä eromittaus I että rakohaku I ovat tuottaneet selvästi suuremman vedenjohtavuuden kuin eromittaus II ja rakohaku II. Lisäksi eromittaus I näyttää lähes kauttaaltaan suurempia johtavuuksia kuin eromittaus II ja rakohaut. Myös tässä reiässä eräs mahdollinen tekijä suurten muutosten aiheuttajalle on jatkokairauksen aiheuttamat muutokset rakojen ominaisuuksissa - myös siten, että jotkut raot ovat selvästi johtavampiajatkokairauksenjälkeen kuin ennen sitä. Liite 7/4 (syv. väli 3-4 m): Jaksossa on havaittavissa ainakin yksi, limityksestä johtuva kaksoistulos 3 m syvyydessä. Liite 7/5 (syv. väli 4-5 m): Tiivis jakso, jossa ei ole erityistä huomioitavaa. Liite 7/6 (syv. väli 5-6 m): Tiivis jakso, jossa ei ole erityistä huomioitavaa.

26 9 Liite 7/7 (syv. väli 6-7 m): Korkea kohinataso rakohaussa. Rikkonaisen välin m todennäköinen vedenjohtavuus on suuruusluokkaa E-8 m/s virtausmittauksen reiän suuntaisen virtauksen ja pumppausaleneman perusteella. Syvyysväliä m ei ole kyetty noin 69 m syvyydessä olevan rikkonaisuusvyöhykkeen takia mittaamaan. OL-KR8 Liite 8/ (syv. väli - m): Merkittävin ero virtausmittausten ja HTU:n välillä on noin 84 m syvyydessä oleva kohta, jossa HTU-tuloksen mukaan on erittäin suuri vedenjohtavuus ja eromittaus on kokenut välin tiiviiksi. Todennäköisin selitys lienee jo aiemmin todettu rikkonaisuusrakenteen vaikutus eli HTU-tulokset ovat paikoin niissä selvästi suurempia kuin virtausmittaustulokset. Liite 8/2 (syv. väli -2 m): Merkittävin havainto liittyy rikkonaisuusrakenteen R24B alareunaan, jossa pari HTUtulosta on selvästi suurempia kuin virtausmittaustulokset. Liite 8/3 (syv. väli 2-3 m): HTU-tulos on myös tässä jaksossa paikoin selvästi suurempi kuin vastaava eromittaustulos -jälleen rikkonaisuusrakenteessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tosin esim. noin 255 m syvyydessä rakohakutulokset ovat paikoin lähempänä HTU-tulosta kuin eromittaustulosta. Selvästi poikkeava piirre sattuu 285 m syvyyteen, jossa rakohaku ja eromittaus tuottavat selvästi suuremman T-arvon kuin vastaava HTU-tulos. HTU-tulos voi olla ohjelma/laiteviasta johtuen virheellinen. Lokitiedostossa ei ole merkintää virtausanturin vaihdosta, joten käytössä on voinut olla väärän anturin kalibrointikäyrät. OL-KR9 Liite 9/ (syv. väli - m): Merkittävin ero heti 7 m alapuolella, jossa eromittaustulos on selvästi suurempi kuin kahden erillisen raon yhteisvaikutus. Liite 9/2 (syv. väli - 2m): Hieman epävarmaksi jää 43 m syvyydellä olevan raon ja vastaavan eromittaustuloksen välinen ero. Kyseessä voi olla läppävuotoa molemmissa arvoissa, koska rakoilu on single-pointin (sähköinen yksipistemittaus) mukaan erittäin voimakastajuuri ko. kohdan yläpuolella. Liite 9/3 (syv. väli 2-3m): Mahdollinen läppävuoto eromittauksessa noin 2 m syvyydellä sekä epävarmuutta tuloksissa noin 222 m syvyydellä.

27 2 Liite 9/4 (syv. väli 3-4 m): Epävarmoja virtauspaikkoja syvyyksillä 328, 36.5, ja 396 m, jotka eromittauksen mukaan ovat tiiviitä. Kaikkiin em. kohtiin liittyy selvä taustakohinan nousu, joka luonnollisesti haittaa tulosten analysointia. Liite 9/5 (syv. väli 4-5 m): Epämääräinen rakohakuvirtaus noin 44 m syvyydessä ( eromittauksessa ei virtausta). Limityksestä johtuva "virhe" eromittauksessa 445 m syvyydessä. Todennäköinen läppävuoto eromittauksessa 47 m syvyydessä ja kolme kohtaa (474, 49 ja 496 m), joissa eromittaus on tuottanut selvästi suuremman T -arvon kuin rako haku. Liite 9/6 (syv. väli 5-6 m): Kolme todennäköistä läppävuotoa eromittauksessa syvyjksillä 532, 572 ja 578 m, joista syvimmässä eromittauksen T -arvo on peräti 5E-7 m /s rakohaun hukkuessa taustakohinaan. Myös 567 m syvyydessä on eromittaustulos selvästi suurempi kuin rakohakutulos, jossa selvä läppävuotopiikki viittaa läppävuotoon myös eromittauksessa. Rakohakutuloksesta läppävuodon osuus on helposti tunnistettavissa }a luotettavaksi T arvoksi saadaan 2E-8 m /s. Virheellinen eromittaustulos on.4e-7 m /s. OL-KR Syvyysväliä - m ei ole mitattu, koska se on tehty porakoneella ( $5 mm). Liite / (syv. väli -2 m): Useita pois tulkittavia läppävuotoja rakohaussa. Muita mittauksia ei ko. välillä ole suoritettu. Liite /2 (syv. väli 2-3 m): Taustakohinan nousu tekee rakohakutuloksen epävarmaksi muutaman metrin matkalla 26 m yläpuolella. Liite /3 (syv. väli 3-4 m): Merkittävä ero etenkin rakohaun ja eromittaustuloksen välillä m syvyydellä. Myös 36 mja 377m syvyyksillä selvät rakohakuvirtaamat, joita eromittauksessa ei ole tavoitettu. Mahdollinen limityksestä johtuva "kaksoistulos" eromittauksessa 367 m syvyydellä. Liite /4 (syv. väli 4-5 m): Epävarmuutta virtausmittaustuloksissa 46.5 m syvyydessä. Limityksestä tai raon luonteesta (pystyrako?) johtuva mahdollinen "kaksoistulos" 47 m syvyydessä. Melko selvä ero etenkin eromittaustuloksen (alle mittausrajan) ja HTU:n välillä 452 m syvyydellä. Tosin HTU-tuloskin on vain.7e-9 m 2 /s, joten kyseessä on selvä rajatapaus, rakohaussa taustakohina estää luotettavan tulkinnan. Selvä rakohakuvirtaus m syvyydessä, jota eromittaus ei ole rekisteröinyt. Hieman alempana mahdollisesti samanlainen paikka; epämääräinen rakohakutulos vaikeuttaa tulkintaa.

28 2 Liite /5 (syv. väli m): Seitsemän peräkkäistä läppävuotokohtaa eromittauksessa 5-55 m syvyysvälillä ja yksittäinen 64 m syvyydessä. Melko selvä ero virtausmittaustulosten ja HTU:n välillä 56 m syvyydessä - molemmat virtausmittaustulokset viittaavat suurempaan johtavuuteen kuin HTU. 4.2 Numeerinen tarkastelu Numeeriset tarkastelut koostuvat kahdesta hieman toisistaan poikkeavasta tarkastelutavasta. Ensimmäisessä tavassa T -arvoja on summattu kulloisenkin tarkasteluvälin pituudelta. Tarkasteluväli on tyypillisesti joko 3 m HTU-väli tai pitkäaikaisen pumppauskokeen tulppaväli. Toisessa lähestymistavassa tulokset on esitetty eri pituisten jaksojen kumulatiivisina jakautumina. Kuvissa esitetyissä selitteissä orig tai max - tunnuksilla varustetut eromittaustulokset ovat alkuperäisiä eli niissä ei ole mahdollisten läppävuotojen tai limityksen (saman raon vaikutus kahdessa vierekkäisessä mittauksesssa) vaikutusta huomioitu. Jos selite sisältää päätteen min tai errotfree, em. seikat on huomioitu eli vedenjohtavuus on korjattu vastaamaan tiivistä (alle mittausrajan) kalliota. Tarkastelut on esitetty reikäkohtaisesti. OL-KR Laajamittaisimman vertailukohdan muodostavat pitkäaikaisten pumppauskokeiden tulokset ja niitä vastaavat eromittaus- ja eri pituisilla väleillä tehdyt HTU-tulokset. Taulukkoon 2 on koottu kolmea eri reikäosuutta vastaavat T -arvot. Pisimmän välin eli reiän yläosan ( 4-4 m) osalta pumppauskokeen T -arvo on erittäin hyvin sopusoinnussa eromittaustulosten kanssa. HTU-tulokset ovat keskenään hyvin sopusoinnussa, mutta antavat selvästi suuremman T -arvon kuin pumppauskoe ja eromittaus. Sen sijaan syvyysvälissä 5-54 m pumppauskokeen tulos on hyvin sopusoinnussa etenkin pitempien HTU-tulosten kanssa. Eromittaus on ko. välissä antanut selvästi pienimmän T -arvon. Hyvälaatuiset rakohakumittaukset (liite /6) tukevat eromittaustuloksia. Myös alimmassa välissä, jossa koepumppaus on suoritettu kahdessa eri osuudessa, 3 m HTU-tulos on erittäin hyvin sopusoinnussa koepumppausten kanssa. Eromittausten mukaan jakso on hieman tiiviimpi. Sen sijaan 2 m HTU-arvot tuottavat selvästi suurimman T-arvon ko. jaksolle. Huomioimalla se, että eromittaustulosta vääristää todennäköinen kahden perättäisen välin limitys eli sama rako on tullut mukaan kahteen vierekkäiseen väliin, saadaan eromittauksesta selvästi pienin T -arvo tarkastelussa olevaan reikä jaksoon. Rakohakutulokset (liite 7) viittaavat siihen, että rikkonaisuus on saattanut aiheuttaa läppävuotoja, jotka mahdollisesti heikentävät virtausmittaustulosten luotettavuutta.

29 22 Taulukko 2. T-arvot (m 2 /s) kolmea pitkäaikaista koepumppausta vastaaville reikäosuuksille reiässä OL-KRJ. Syvin väli on käsitelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka pumppausvälit hieman poikkeavatkin toisistaan, koska selvästi hallitsevin kohta sijaitsee noin 65 m syvyydellä. Syvyysväli, m Koepumppaus Eromittaus HTU2m HTU7m HTU 3m -4 3E-5 3E-5 2E-4 2E-4 *) 2E E-6 4E-7 5E-6 2E-6 2E ja 3E-6 2E-6 2E-5 ei mit. 3E *) ei sisällä kaikkia hyvin johtavia välejä Seuraavaksi vertailtiin T-arvojen summia vanhoja 3 m HTU-syvyyksiä vastaavissa jaksoissa. Tulokset on esitetty kuvassa 2. Kuvan arvot on asetettu HTU -tulosta vastaavien syvyysvälien yläreunaan. Ylin 3 m HTU-arvo on esitetty Thiemin stationääritulkinnan lisäksi ns. multirate-analyysiin perustuvana (Kuusela-Lahtinen & Front 99). Kuvaan on lisäksi merkitty muutaman HTU-tuloksen kohdalle <tr - symboli kuvaamaan sitä, että virtaama on ollut voimakkaassa laskussa vielä injektoinnin lopussa. Niiden T-arvo olisi siten pitemmän injektoinnin jälkeen todellisuudessa pienempi. Lisäksi yhden 3 m HTU-tuloksen (45 m) stationääritulkinta on todettu tämän työn yhteydessä virheelliseksi eli T -arvo on todellisuudessa selvästi pienempi ja se on merkitty kuvaan <<Fail -tunnuksella. Kyseisen kohdan /Q-tulkinta viittaa noin kertaluokkaa pienempään T -arvoon kuin alkuperäinen stationääritulkinta. Em. /Q - tulkinnan ja toisena transienttitulkintana käytetyn Homer-menetelmän tulokset on esitetty liitteessä yhdessä kuvassa 2 esitettyjen tulosten kanssa. Lisäksi em. liitteessä on eromittausten osalta esitetty tulos, josta arvioidut läppävuodot on poistettu. Liitteen selitteessä niihin on liitetty (min) -tunnus. Kuvan 2 ja liitteen perusteella on eri tulosten yhteensopivuus pääasiassa hyvä, mutta paikoin on merkittäviäkin eroja. Kaikkiaan stationääritulkintaan perustuva HTU-tulos on yhtä poikkeusta lukuunottamatta aina suurempi kuin eromittauksiin perustuva arvo. Näistä osa selittyy HTU-mittausten injektointiaikojen lyhyydellä (noin h) eli virtaama on vielä testin lopussakin voimakkaasti pienenemässä. Toista merkittävää selittäjää eli rikkonaisuusrakenteiden vaikutusta on analysoitu jäljempänä kumulatiivisten kuvien yhteydessä. Myös HTU-menetelmässä on havaittavissa systemaattinen ero 3 ja 2 m tulosten välillä. Lyhyellä tulppavälillä mitattujen T -arvojen summa on yhtä poikkeusta lukuunottamatta aina suurempi kuin vastaava 3 m HTU-arvo. Yksi selittävä tekijä on 2 m mittauksessa käytetty lyhyempi injektointiaika (noin.5 h), mutta merkittävämpi saattaa olla jäljempänä, kumulatiivisten kuvien yhteydessä esitetty selitysmalli. Pienten johtavuuksien osalta kuva saattaa antaa hieman harhaanjohtavan kuvan, koska mittausalueen alarajan alle jääneet arvot on asetettu kuvassa arvon - kohdalle. Todellisuudessa ko. arvot ovat esim. 3 m HTU-tulosten osalta noin -8.5 (3E-9 m 2 /s). Myös eromittauksissa todellinen alaraja on samaa suuruusluokkaa.

30 23 OL-KR log (T, m 2 /s) ~ ~ ~--~ E ~ i h d-- -zi ~----- JZl - f : : : : ~ :LO : : : : D<> : : : <tr : 2 : : r::::: ~ ri: ~< r::::: r :: r::::::::j 3 : <> 4oo : : ; ; :! i <<Fail i ~tr <tr i i i ~ ~ : ~----- o-ot ~ --- [ [ : ~ i i 6 ~ <tr ~tr i i i ::: -:: :::r::::: ::r: :::: r ~ :: ~~ :::: r ::: i ~! i! i i! : i ~ TsumFiow2m(max) ---: : : : : O T HTU3m(Thiem) : ~ ~ ~ i - l::t. TsumHTU2m(Thiem) ~!!!! T HTU3 m(multir)! j : : :!!! : Kuva 2. Eri menetelmillä saatujen T-arvojen vertailu vanhoja 3 m HTU syvyyksiä vastaavilla reikäjaksoilla. Eromittaus- ja HTU-arvot (2 m) on summattu 3 m HTUtulosta vastaaville väleille. Eromittauksen (max) tarkoittaa sitä, että ns. läppävuodoiksi epäillyt kohdat ovat tuloksissa mukana. Koska T-arvojen summia hallitsevat usein yksittäiset vettäjohtavimmat kohdat, jotka peittävät alleen pienemmissä vedenjohtavuuksissa olevat mahdolliset tilastolliset/systemaattiset erot, laadittiin sekä HTU:n että eromittauksen 2 m K-arvoille kumulatiiviset kuvat sopiviksi valituille jaksoille. Ylin jakso sisältää syvyysvälin 2-6m (kuva 3), jossa rikkanainen kallio on hallitseva piirre. Myös syvemmällä olevassa jaksossa 5-64 m (kuva 4) rikkonaisuusrakenteet ja niiden lähialueet (2 m reikämatka rakenteen molemmin puolin) ovat hallitsevia, joten molempien jaksojen vertailussa niiden merkitys on suuri. Kuvien 3 ja 4 mukaan 2 m HTU-arvot ovat ylemmässä jaksossa noin 2-3 kertaa ja alemmassa jaksossa keskimäärin noin kertaa suurempia kuin vastaavat 2 m eromittausarvot Aikaisemmin mainitun injektointiajan lyhyyden vaikutuksen lisäksi on todennäköistä, että merkittävin tekijä erolle on rikkonaisuusrakenteen ja sen lähialueen rakoilun luonteesta johtuvat seikat eli rakoilu muodostaa sellaisen verkoston, jossa pistemäisesti injektoitu vesi jakautuu helposti mittausvälin ympärille ja virtaama on siten aiheutettua ylipainetta kohden merkittävästi suurempi kuin eromittauksessa, jossa koko reikä on samassa paineessa eikä em. lähialueen kiertoa pääse syntymään. Mahdollisesti joihinkin eromittausväleihin liittyy rikkanaisissa jaksoissa myös sellaista läppävuotoa, jonka

31 24 seurauksena kaikki vesi ei kulje virtausanturin kautta ja tuloksena on todellisuutta pienempi T -arvo. OL-KR Depth section 2-6 m (frac. zone + 2m)... c: (.) _8 ; > ~ :::s 7 E :::s (.) t , ~ L J ~ Flow2m-orig Flow2m-errorfree ~ HTU2m-Thiem log (K, m/s) Kuva 3. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) reiässä OL-KR syvyysvälillä 2-6 m. Läppävuodollisiksi epäillyt tulokset on muutettu tiiviiksi ja muokattu aineisto on nimetty symbolilla "errorfree " c: ~ 8.8 > ; ~ 7 :::s E :::s (.) 6 OL-KR Depth section 5-64 m (mostly frac. zones + 2m) , , r , r ,, ~ _, J L J "! r , , r , ! =:= ~:E:;~: ~ r--,!---t r t---r------j log (K, m/s) Kuva 4. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) reiässä OL-KR syvyysvälillä 5-64 m. Läppävuodollisiksi epäillyt tulokset on muutettu tiiviiksi ja muokattu aineisto on nimetty symbolilla "errorfree ".

32 25 OL-KR2 Ensimmäisessä vaiheessa vertailtiin eri menetelmien T -arvojen summia vanhoja 3 m HTU-syvyyksiä vastaavissa jaksoissa. Tulokset on esitetty kuvassa 5. Kuvan arvot on asetettu 3 m HTU -tulosta vastaavien syvyysvälien yläreunaan. Selvin ero kohdistuu syvyyteen247m (syvyysväli m), jossa vanha 3 m HTU-tulos on syystä tai toisesta merkittävästi suurempi kuin eromittausten ja uusien HTU-tulosten perusteella laskettu 2 m T-arvojen summa. Uusien HTU-tulosten ja eromittausten väliset eroavuudet pienten vedenjohtavuuksien osalta selittyvät HTU:n laajemmalla mittausalueella. Kaikki mittausalueen alarajaa pienemmät T -arvot on asetettu asteikolla - kohdalle eikä niiden vertailu ole siten mielekästä. Kuvaan 5 on merkitty kahden vanhan HTU-tuloksen kohdalle <tr symboli kuvaamaan sitä, että virtaama on ollut voimakkaassa laskussa vielä injektoinnin lopussa, joten niiden T-arvo olisi pitemmän injektoinnin jälkeen todellisuudessa lähempänä eromittauksista ja uusista HTUmittauksista saatuja arvoja. Syvyysvälillä m suurin ero on uusien mittausten eli 2 m HTU:n ja eromittauksen välillä. Kyseessä on tosin vain yhdestä 2m välistä noin29m syvyydessä, jossa HTU:n perusteella on saatu selvästi suurempi T-arvo. Rakohakutulos sattuu niiden väliin, joten korjaamalla eromittausarvoa rakohaun perusteella jää ero melko pieneksi. Em. /Q -tulkinnan ja toisena transienttitulkintana käytetyn Homer-menetelmän tulokset on esitetty liitteessä 2 yhdessä kuvassa 5 esitettyjen tulosten kanssa. Lisäksi em. liitteessä on eromittausten osalta esitetty tulos, josta arvioidut läppävuodot on poistettu. Liitteen selitteessä niihin on liitetty (min) -tunnus. Vastaavat koosteet 2 m eromittaus- ja HTU-tulosten välille yli 5 m syvyydessä on esitetty syvyysväleille , ja m eli niistä osuuksista, joista on molemmista systemaattiset tulokset. Vain syvimmässä osassa on selvä ero, joka johtuu 88 m syvyydessä olevasta yksittäisestä 2 m välistä, jossa HTU-tulos on merkittävästi suurempi kuin vastaava eromittaustulos. Havaittujen läppä- ym. virheiden poistamisen vaikutusta selvitettiin, mutta niiden vaikutus jäi tässä tarkastelussa niin vähäiseksi, että niitä ei ole kuvassa 5 esitetty. Niiden vaikutus tulee esiin myöhemmissä tarkasteluissa.

33 26 OL-KR2 E ~ -c. c T-----~-----r ~ ~ : <tr ::: r :r :::: I: ~ ::::J~ :: b ~! ~! B ~!!<tr! :::::: I :: ~ J :~::r::: :::: ::::r ::::J:::: J 6 j ----r ~ ! j ~------: ( i : 8 9 D T HTU3m t:.. TsumHTU2m ~ Tsum(max)flow2m ,...--_.., l f i ----L J i i i! ~ i f i Kuva 5. Eri menetelmillä saatujen T-arvojen vertailu vanhoja 3 m HTU syvyyksiä vastaavilla reikäjaksoilta ja yli 5 m syvyydessä Jaksoilie , ja m. Eromittaus-ja HTU-arvot (2 m) on summattu 3 m HTU-tulosta vastaaville väleille. Eromittauksen (max) tarkoittaa sitä, että ns. läppävuodoiksi epäillyt kohdat ovat tuloksissa mukana. Koska T-arvojen summia hallitsevat usein yksittäiset vettäjohtavimmat kohdat, jotka peittävät alleen pienemmissä vedenjohtavuuksissa olevat mahdolliset tilastolliset/ systemaattiset erot, laadittiin sekä HTU:n että eromittauksen 2 m K-arvoille kumulatiiviset kuvat sopiviksi valituille jaksoille. Ylin jakso sisältää syvyysvälin 26-34m ja se on esitetty kuvassa 6, jakso m kuvassa 7 ja m ja m kuvassa 8. Lisäksi laadittiin erilliset kumulatiiviset yhteenvetokuvaukset rikkonaisuusrakenteissa ja niiden läheisyydessä (+2 m) oleville arvoille sekä ns. ehjää kalliota edustaville arvoille. Molempien tulokset on esitetty kuvassa 9. Eromittausarvoja on muokattu muuttamalla läppävuodollisiksi epäillyt/todetut kohdat tiiviiksi. Muokattu aineisto on nimetty päätteellä "errorfree". Kuvan mukaan ehjässä kalliossa arvot ovat hyvin samansuuruisia. Sen sijaan rikkonaisuusvyöhykkeissä ja niiden välittömässä läheisyydessä mitatut HTU-arvot ovat keskimäärin noin kolme kertaa suurempia.

34 27... s:: C) ~ C) a. ~ 9 ~ :::::J E :::::J (.) OL-KR2 Depth section m , r , r :. $ _J_ L L J.. -+-HTU2m-Thiem r:--4---~ : r------~ log {K, m/s) Kuva 6. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) reiässä OL-KR2 syvyysvälillä m.... s:: B 9 C) a. C) > ~ :::::J E 8 :::::J (.) OL-KR2 Depth section m , r , ~ i : i -.! (!) i i i>-- i : i <t> i :. : ~ ! J ~ ~ ~ : ~. : : : : : ~ ~-- ~ ---- f ~ r-~----~----- : :. - -o- - - Flow2m-orig : ~.. Flow2m-errorfree ----.,. HTU2m-Thiem ~--~~------~ ~----~ log {K, m/s) Kuva 7. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) reiässä OL-KR2 syvyysvälillä m. Läppävuodollisiksi epäillyt tulokset on muutettu tiiviiksi ja muokattu aineisto on nimetty symbolilla ((errorfree ".

35 28 OL-KR2 Depth sections 727-8, 847-9m ~ : : ~ _:;:.::.:.:.: : :o -- : : ~ i o! [ Q i_ ~ ~ ! !.! :... : : : ~~:~r -::o : : : o- --- Flow2m-orig --+-HTU2m Flow2m-errorfree ~ -*----~ ~----~ ----~=+=======F====~ log (K, m/s) Kuva 8. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) reiässä OL-KR2 syvyysväleillä ja m. Läppävuodollisiksi epäillyt tulokset on muutettu tiiviiksi ja muokattu aineisto on nimetty symbolilla Herrorfree ". OL-KR2 fracture zones +2 m and intact rock... r:: C) ~ C) Q. ~ 9 ~ cu :; E :l (.) , , , , r Flow2m-frac.zones-errorfree ~ HTU2m-Thiem-frac.zones ~ Flow2m-intact-errorfree ~ HTU2m-Thiem-intact log (K, m/s) Kuva 9. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) rikkonaisuusrakenteissa ( + 2 m) ja ns. ehjässä kalliossa reiässä OL-KR2. Läppävuodollisiksi epäillyt tulokset on muutettu tiiviiksi ja muokattu aineisto on nimetty symbolilla Herrorfree ".

36 29 OL-KR3 Vertailumateriaali koostuu tässä reiässä eromittauksista ja vanhoista HTU-tuloksista (3 m). Eromittaustulokset ovat pääasiassa 2 m normal mode -tuloksia, joita on paikoin täydennetty luotettavimmilla rakohakutuloksilla ( detailed mode ). Tulokset on esitetty kuvassa. Kuvan arvot on asetettu 3 m HTU - tulosta vastaavien syvyysvälien yläreunaan. Yhteensopivuus on kaikkiaan melko hyvä. Suurimmat erot liittyvät reiän pohjalla oleviin tiiviisiin kohtiin, joissa virtausmittaukset viittaavat hieman suurempaan johtavuuteen kuin HTU. Läppävuodoiksi epäiltyjä kohtia ei tässä reiässä havaittu. OL-KR3 log (T, m 2 /s) ~ ~ ~ ! ; [ :! <> ~ i i i i i ~ ----~ i ~ i i i i ln i i i d! <> i i i i 3 i i i ~ i i i : T : :-- t~f _<> r :!!! ~! i i i i : ~ i i cij o-! t f !! i <>! i r <> Tsu ~ flow2+. 5m 5 9 i <> j i D THTU3m J L Kuva. Virtauseromittauksista (2 m ja.5 m rakohaku) saatujen T-arvojen vertailu vanhoja 3 m HTU syvyyksiä vastaavilla reikäjaksoilla. Eromittausarvot on summattu 3 m HTU-tulosta vastaaville väleille. OL-KR4 Laajamittaisimman vertailukohdan muodostavat pitkäaikainen pumppauskoetulos ja niitä vastaavat eromittaus-ja eri pituisilla väleillä tehdyt HTU-tulokset. Asiaa sivuttiin jo liitettä 4/5 käsittelevässä tekstissä aiemmin. Taulukkoon 3 on koottu koepumppausväliä m vastaavat T-arvosummat eri menetelmistä. Taulukko 3. T-arvot (m 2 /s) pitkäaikaista koepumppausta vastaavalle reikäosuudelle reiässä OL-KR4. Syvyysväli, m Koepumppaus Eromittaus HTU2m HTU7m HTU3 m E-5 3.5E-5 3E-4 3E-4 *) 3E-4 *) ei sisällä kaikkia hyvin johtavia välejä

37 3 Eri pituisilla väleillä mitatut HTU-arvot ovat keskenään hyvin samansuuruisia mutta kertaluokkaa suurempia kuin eromittaus- ja koepumppaustulos. Eromittaustulos on kaksi kertaa suurempi kuin pitkäaikainen koepumppaustulos. Seuraavaksi vertailtiin T -arvojen summia vanhoja 3 m HTU-syvyyksiä vastaavissa jaksoissa. Tulokset on esitetty kuvassa. Kuvan arvot on asetettu HTU -tulosta vastaavien syvyysvälien yläreunaan. HTU-tulokset 3 m mittausvälillä ovat systemaattisesti suurempia kuin eromittauksista lasketut T-arvosummat. Sen sijaan 2m HTU-arvot ovat viidessä tapauksessa suurempia kuin eromittausarvot ja eromittausarvot neljässä tapauksessa suurempia kuin 2m HTU-arvot. Näistä yksi tapaus poistuu, kun huomioidaan mahdolliset läppäviat (kts liite 3). Yhteensopivuus 2 m ja 3 m HTU-arvojen välillä on hyvä. Vain kahdessa tapauksessa erot ovat merkittäviä; toisessa 2 m arvot antavat suuremman ja toisessa3m arvo on suurempi kuin 2m HTU-arvojen summa. OL-KR ~ ~ ~ ! ~ ~ o t:r E 4 ~ -c. 5 : ~ c : : : : : : : ~ ~ j l ~ i ~ : CJ c : : : : : : :~ d : : i j :--- ~ m : : : : : : Li] : : : : ut! : : : G ! ! ~ ~ : : : i : : : ~ ~ ~ ~----- : : : : : o Tsurr(max)flow 2m ~ i ----~ ---- i - ~ f ~ ---- o T HTU3m ll Tsurri-ITU2m T- b:---r r -T ! ~ ~ ~ i ~- -~--- - ~ ~ i Kuva. Eri menetelmillä saatujen T-arvojen vertailu vanhoja 3 m HTU syvyyksiä vastaavilla reikäjaksoilla. Eromittaus- ja HTU-arvot (2 m) on summattu 3 m HTUtulosta vastaaville väleille. Eromittauksen (max) tarkoittaa sitä, että ns. läppävuodoiksi epäillyt kohdat ovat tuloksissa mukana. Kumulatiivinen esitys rikkonaisuusrakenteissa ja niiden läheisyydessä ( +2 m) oleville 2 m arvoille on esitetty kuvassa 2. Vastaava aineisto ns. ehjälle kalliolle 5-6 m syvyysvälillä on esitetty kuvassa 3. Yli 6 m syvyydessä on vain kaksi eromittausarvoa, jotka ovat suurempia kuin mittausherkkyyden alaraja, joten niiden osalta kumulatiivisia käyriä ei ole esitetty. Rikkonaisuusrakenteiden osalta on havaittavissa sama

38 3 ilmiö kuin edellä esitetyissä reiissä eli HTU-arvot ovat keskimäärin yli kymmenen kertaa suurempia kuin vastaavat eromittausarvot Ehj ässä kalliossa vertailua hankaloittaa läppävuodollisiksi arvoitujen suuri osuus. OL-KR4 Depth sections m (frac. zones + 2m) , , r r , _ l _- L J , c: : : : C) : : ~ : : : ~- r , r r , C) ; > m :; 7 E ~ () 6 ---: ~ L ] ~ =: --~ - L C.. C :::::~:~em ~~--~----~ ~-----r--~ log (K, m/s) Kuva 2. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) rikkonaisuusrakenteissa ( + 2 m) reiässä OL KR4.

39 32 OL-KR4 Depth section 5-6 m (mainly intact rock) ---- ~ , , r , , : ~ ~ ~ c: : : : : : : ~ e-- Flow2m-orig...,_ Flow2m-errorfree ~ ~ HTU2m-Thiem ~.! 7 L~=~:±_:-:-:: ~-- ~---:-:-: o/,, : ::;:, E : : : : ::;:, : : : : () : j ~ ~ i ~ log {K, m/s) Kuva 3. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) ns. ehjässä kalliossa reiässä OL-KR4. Läppävuodollisiksi epäillyt tulokset on muutettu tiiviiksi ja muokattu aineisto on nimetty symbolilla "errorfree ". OL-KRS Koska reiässä KR5 ei ole suoritettu eromittauksia (normal mode) eikä 2m HTUmittauksia, ei vertailutuloksia ole esitetty. Periaatteessa olisi voitu verrata rakohausta laskettujen T -arvojen summia 3 m HTU-arvoihin, mutta sitä ei ole toistaiseksi tehty. OL-KR6 Aineistoa on liian vähän numeerisiin tarkasteluihin. OL-KR7 Koko reiän pumppaus tuottaa T-arvoksi 2.4E-5 m 2 /s (vaikutussäteen 4 m arvolla). Eromittaus I tuottaa noin kymmenen kertaa suuremman summan 2 m arvoista laskettuna. Eromittaus II sen sijaan antaa arvon 3.4E-5 m 2 /s, joka on hyvin lähellä em. pumppaustulosta. Eromittaus I:ssä reiän pumppausvirtaama oli mittausten alussa noin 5 /minja alenema noin 7 m, joten niistä saadaan koko reiän T-arvoksi 3.6 E-5 m 2 /s eli sama kuin eromittaus II:n summatulos. Siten eromittaus I:n 2 m:n tuloksissa on mahdollisesti useita läppävuotoja, jotka ovat aiheuttaneet liian suuren virtaaman mittaustuloksiin. Eromittaus I:n aikana käytettiin vielä hyvin pientä alenemaa, joten epävarmuus tuloksissa saattaa johtua osin myös siitä. Eromittaus II:n ja rakohaun yhteydessä pumppausvirtaama oli keskimäärin 3 /min ja alenema noin 7.5 m, joten niiden perusteella koko reiän T -arvo on noin 3E-5 m 2 /s. Kuvassa 4 on esitetty kahden eri eromittauksen (I ja II) kumulatiiviset K-arvot syvyysvälille m. Selvimmin

40 33 erottuu melko suuri systemaattinen ero isojen K-arvojen joukossa, jonka selitykseksi arvioitiin jo edellä todennäköiset läppävuodot. OL-KR7 Depth section m , , , , r l=drawd~wn 6 m!!! : 9 ll~dr~~cavfl - 6~ j ;----- (J... : : : : : : 8. 8 i i ~ ~ i ! :.;:; > ns :; 7 E :::J 6 l-----t---:5"_~+-~ ~ ~ ~ j i!!!! --Er DiffNor2m-! , , r , , : : : : --+- DiffNor2m- : 5 ~----~:----~: -+: ~:-====+====~====~: log (K, m/s) Kuva 4. Kumulatiiviset K 2 m-arvot (log) reiässä OL-KR7 kahdelle eri eromittaukselle syvyysvälillä m. OL-KR8 Pitkäaikaisen koepumppauksen perusteella koko reiän kokonaistransmissiviteetti on 5E- 5 m 2 /s (r=4 m oletuksella). Eromittaustulosten summa on vastaavasti.e-4 m 2 /s ja HTU-tulosten vastaava.4e-4 m 2 /s, joten erot eivät ole kovin suuria. Rakohaun pumppauksen perusteella koko reiän T-arvo on 6E-5 m 2 /s, joten eromittauksen 2m T arvojen summa viittaa jonkinasteiseen läppävuotoon tai mittausvälien limityksestä johtuvaan syyhyn. Kumulatiiviset arvot (HTU 2 m ja eromittaus 2 m) on esitetty kahdessa eri kuvassa (kuvat 5 ja 6), joista ensin mainittu sisältää reiän yläosanjaksot ja - 57 m ja jälkimmäinen reiän alaosan jaksot m ja 33-3 m. Kaikki jaksot kuuluvat ns. rikkonaisuusrakenteen vaikutuspiiriin eli tulokset ovat rikkonaisuusrakenteista tai niiden välittömästä läheisyydestä (+ 2 m). HTU-tulokset ovat etenkin reiän yläosassa systemaattisesti selvästi suurempia kuin eromittausarvot - ilmiö (rakenteen vaikutus), joka on todettu jo edellä käsitellyissä reiissä melko tavalliseksi. Se, että alemmassa rikkonaisuusjaksossa (kuva 6) ero menetelmien välillä on selvästi pienempi, saattaa kertoa jotain rikkonaisuuden luonteesta eli rakoverkosto voisi olla enemmän "levymäistä" ja siten testin aikana radiaalista virtausta suosivaa myös HTUtestin aiheuttamassa pistemäisessä ylipainekentässä. Aineiston pienuudesta johtuen kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä on syytä välttää.

41 34 -c: C) (,) ~ 8. ~ ;; ns :; 7 E :::s (.) OL-KR8 Depth sections m (fracture zones + 2 m) r , , r r f i l , , , , J.. - _ J J_ L L J ~ ~ ~ ----: ~ i i i --e- Flow2m(Diff-original) i i : i --+- HTU2m(Thiem) i so ~==~----~--~----~===+====+===~ log (K, m/s) Kuva 5. Kumulatiiviset K2m-arvot (log) reiän OL-KR8 yläosassa. OL-KR8 Depth sections m (fracture zones + 2 m) , r " , , , , l ---- L ---- J_ J L l , r , , , :, --e- Flow2m(original) J ~ l ! i i --+- HTU2m(Thiem) ~--~~---~----~-----r----~--~ log (K, m/s) Kuva 6. Kumulatiiviset K2m-arvot (log) reiän OL-KR8 alaosassa.

42 !:::, --e- 35 OL-KR9 Numeerisia tarkasteluja ei ole tehty, koska reiästä on vain eromittaus- ja rakohakutuloksia. OL-KRlO Kumulatiiviset K-arvot (HTU 2m ja eromittaus 2 m) on esitetty kuvassa 7. Suurin osa arvoista on ehjästä kalliosta. Kahden ylimmän jakson ( ja m) arvot ovat kapeista rikkonaisuusrakenteista R2B ja R7B ja niiden välittömästä läheisyydestä. Kaikkiaan tulokset ovat korjausten jälkeen hyvin yhteensopivia. OL-KR Depth sections , , , 45-46,496-58, , ,597-67m (mainly intact rock) : : :-.= ---.:..::.: ---~ ==,~-- -== ---== ---== - ==-r-et -c: Cl> CJ ~ 8 Q... Cl> > CO :; 7 E ::::J (.) ,[ : ,..., : J J ~ Flow2m-orig!:::, Flow2m-errorfree 6 -+-HTU2m-Thiem r~----r------r----~------;-----~ log (K, m/s) Kuva 7. Kumulatiiviset K2m-arvot (log) reiässä OL-KRJ.

43 36

44 37 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Vedenjohtavuuden mittaaminen eri menetelmillä on tuonut esiin seikkoja, jotka on huomioitava tulosten vertailussa ja niidenjatkokäytössä. Uutena menetelmänä käyttöönotetussa eromittauksessa koko reiän paineistaminen yhtenäiseen tilaan ja pitkäaikainen pumppaus ennen virtauksien mittauksia on merkittävästi parantanut tulosten edustavuutta arvioitaessa rakoilun muodostamien yhteyksien jatkumista etäämmälle kairanreiän lähialueesta. Näin muodostettu, mahdollisimman radiaalinen ja stationäärinen virtaustila edustaa siten todennäköisesti paremmin rakoilun/vedenjohtavuuden ominaisuuksia etenkin rikkonaisuusvyöhykkeissä, joissa kaksoistulppakokeen (HTU) tulos edustaa pelkästään lyhyen kestonsakin takia enemmän kairanreiän lähialueen ominaisuuksia. Lähes pistemäinen ylipainelähde voi aiheuttaa myös veden kiertoa takaisin kairanreikään, jolloin tulos voi olla jopa virheellinen. Tosin virheellisen tuloksen määritteleminen ei ole kovin yksinkertaista, ellei kyseessä ole selvä mittarivirhe tai reiän aiheuttama häiriö. Myös virtauseromittauksessa on havaittu lukuisia virtainohjainten (läppien) toimintahäiriöitä, jotka ovat johtaneet virheellisiin tuloksiin etenkin huonosti vettäjohtavassa kalliossa sekä rakoilultaan ja reiän seinämän laadun kannalta menetelmälle epäsuotuisissa olosuhteissa. Reiän suuntainen rakoilu ja laajentuneet reikäosuudet ovat tyypillisiä esimerkkejä näistä ominaisuuksista. Menetelmän jatkuva kehittäminen on viimeaikoina parantanut merkittävästi em. virhelähteiden huomioimista, joten tässä raportissa esitetyt johtopäätökset eivät kaikilta osin vastaa nykytilannetta parhaimmillaan. Rakohakumittausta voitaneen pitää luotettavampana kuin eromittausta, koska lyhyt pisteväli paljastaa usein läppävuodot. Rakohakumittaukset on tehty.5 m mittausvälillä, mikä saattaa olla liian lyhyt ainakin ongelmakohdissa eli rikkanaisessa kalliossa. Tällaisissa jaksoissa varmistusmittaukset pitemmällä mittausvälillä ovat suositeltavia. Reiät K.Rl-KR4 ja KR8-KR sekä reiän KR7 eromittaus I on mitattu vanhalla eromittarilla ilman rakohakua. Nykyään rakohakua käytetään laajamittaisesti eromittauksen yhteydessä, jolloin suurin osa tuloksista voidaan korjata ennen niiden raportointia. Rakohaut reiissä K.Rl-KR5 ja KR8-KR sekä reikien KR6 ja KR7 ensimmäiset mittaukset (rakohaku I) on tehty lähinnä rakojen paikallistamiseksi ja rako-ec:n määrittämiseksi eikä virtaaman tarkka mittaaminen ole ollut ensisijainen tavoite. Lisäksi mitatut virtaamat eivät ole kaikilta osin stabiloituneet eikä reiän painejakautuma ole muuttuvan suolaisuuden takia ollut tarkkaan tiedossa. Ehjässä, vähän rakoilleessa kalliossa eri menetelmät tuottavat hyvin samankaltaisia tuloksia varsinkin kun todennäköiset läppävuotoon viittaavat arvot on esim. rakohaun perusteella korjattu. Rikkonaisuusrakenteiden reuna-alueilla HTU-tulos on usein selvästi suurempi kuin eromittauksessa. Ero johtuu todennäköisimmin siitä, että reunaalueen rakoilu on hyvässä yhteydessä itse rikkonaisuusvyöhykkeseen, jolloin radiaalinen virtaus kokonaan alipaineistettuun reikään on selvästi pienempää kuin pistemäisen ylipaineeen aikaansaama virtaus mittausvälistä kallioon HTU-mittauksessa. Parhaimmillaan tämän tyyppisiä eroja eri menetelmien välisissä tuloksissa voidaan hyödyntää rikkonaisuusvyöhykkeiden ja sen lähialueen ominaisuuksien ja yhteyksien tutkimisessa ja ns. varoetäisyyden määrittämisessä. Lisäksi on havaittu, että reiän yläosassa (noin ylin m) rakohakutulokset viittaavat usein selvästi pienempään johtavuuteen kuin eromittaustulokset Mahdolliset rakojen yhteydet maanpinnalle yhdessä voimakkaan pumppauksen kanssa rakohaun yhteydessä ja siitä seurannut tuoton ehtyminen pohjavesipinnan laskiessa saattavat selittää havaitut erot.

45 38

46 39 LÄHDEVIITTEET: Kuusela-Lahtinen, A. & Front, K. 99a. Kallioperän vedenjohtavuusmittausten tulkinta: Eurajoen Olkiluodon kairanreikä KR. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. Työraportti Kuusela-Lahtinen, A. & Front, K. 99b. Kallioperän vedenjohtavuusmittausten tulkinta: Eurajoen Olkiluodon kairanreiät KR2 ja KR3. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. Työraportti Kuusela-Lahtinen, A. & Front, K. 99c. Kallioperän vedenjohtavuusmittausten tulkinta: Eurajoen Olkiluodon kairanreiät KR4 ja KR5. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. Työraportti Hämäläinen, H Kallioperän vedenjohtavuuden mittauslaitteiston testaus Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR6. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. PATU Hämäläinen, H. 997a. Vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-K.Rl. Osa. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti Hämäläinen, H. 997b. Kallioperän vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR2. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti Hämäläinen, H. 997c. Kallioperän vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR4. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti Hämäläinen, H. 997d. Kallioperän vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR8. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti Hämäläinen, H. 997e. Kallioperän vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti Jääskeläinen, P Koepumppaukset Olkiluodon kairanreiissä KR ja KR4 keväällä 998. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti Niva, J Koepumppaukset Olkiluodon kairanreiissä KR7 ja KR8 keväällä 995. Helsinki: Posiva Oy. Työraportti PATU Pöllänen, J. & Rouhiainen, P. 996a. Difference flow measurements at the Olkiluoto site in Eurajoki, boreholes KR-KR4, KR7 and KR8. Helsinki, Finland: Posiva Oy. Work Report PATU-96-43E. Pöllänen, J. & Rouhiainen, P. 996b. Difference flow measurements at the Olkiluoto sitein Eurajoki, boreholes KR9 and KR. Helsinki, Finland: Posiva Oy. Work Report PATU-96-44E. Rautio, T. & With, E. 99. Kallionäytekairaus ja kallion vedenjohtavuusmittaukset Eurajoen Olkiluodossa 99, kairanreikä KR6. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. Työraportti 9-4. Rouhiainen, P Testimittaukset virtausmittauslaitteistolla Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä KR6. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. PATU

47 4 Rouhiainen, P. 2. Eleetneal conductivity and detailed flow logging at the Olkiluoto site, boreholes K.Rl - K.Rll. Helsinki, Finland: Posiva Oy. Working Report Ylin en, A. & Väätäinen, A Interpretation of the hydraulic interference tests at the five TVO sites in Finland. Helsinki, Finland: Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta. YJT Ylinen, A n-dimensional Flow Behavior in the Single Borehole Pumping Test. Helsinki: Teollisuuden voima Oy. PATU

48 4 Liite / OL-KR ~--~------~------~------~------~------~ ~ , B--T3m(HTU)! ~ T3 m(htu-multir or new int) r ~~~~~~~~ ----r g.r. Q. "C.r. ~ al ~ : ---T2m(Diff-normal)! T.5m(Diff-detail) : 8 pumptests -9, -92 : --*""-- pumptest ~ , """"mm :mmot m Cemented ----" : : casing l l Structures ~ _,_ ~ r : : : r , ;..;;~......; : :!l : t=~~7 7, F? i! : [ R26 ~;:,.~----;..,.., r i Jl i n " !" ! : : :! : <f ; ~{ l <dept~

49 42 Liite /2 OL-KR t ~ ~ =====t======~~~~--~! t t---t-r~t------~! ~?l ~2A&R :---- ~ <:!> t ~ <f r <8> -9-T3m(HTU) Q,, --e-t3 m(htu-multir or new int) ~ ::L j, )( T7m(HTU) ~ 88~, j j T2m(HTU} : : : ---T2m(Diff-normal) <8 ~! j ---T.5m(Diff-detail) ( ~=="": =t <f : : 9 pumptests -9, -92 ~ j j ~ pumptest -98?-F?> <s:~\..,.... " ~r~~::: -.c ä. <f ~ <f c-,;;; },~ <~? i i i ~ l ~ <r: ! r ~ ; r: j <8 ~ i : i ~ ~ B> <t : <t ~ l :_ l ~~~~~~~~-~t: <~f : ~~-~--~~~: ~~-<=8~> :! : ij ~::>~ l j... n...! ---R--2-o--s---- ~ : <8> Jtp e:----- ;..,.. ~ <8> r-! ~------~: --~--~~~ L...---,;.:,_, --..a """ : : : ~ : <8>, 5 f j ~ : ~ ~ : :r l <8>! : :. : : ~ l <E> il

50 43 Liite /3 OL-KR t======f=-====~~~~~~ r------r----~r--t--,_t-, , T : ~ ~ ~ : ~ ~ ~ j t g ~ ö. 23 ö.r. m ; ) - l l _ ~ ~ T3m(HTU) T3 m(htu-multir or new int) )( T7m(HTU) ~ T2m(HTU) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) 9 pumptests -9, *-pumptest , ,.,,.,,... Cemented ---casing ---structures , ~ ~ ~--+-,-~--~--~---~--=--=--~- =-- =---~--~--~--~- th<~ t

51 44 Liite /4 OL-KR ~----~------~~--~--+---~------~ ~ ~ T3m(HTU) T3 m(htu-multir or new int) : :------r : i --l)i(iie--t?m(htu) i i T2m(HTU) : : ---T2m(Diff-normal) : : ---T.5m(Diff-detail) : : 8 pumptests -9, -92 ~ pumptest : ~ "I : ~ *"":*w" Cemented ---casing ---structures ~ :[.r. ä. ~ 35 ö.r. ~ al 36 <B , ~------~----~----~_ ~------~------~----~--~~_. ~

52 Liite /5 OL-KR log (T, m 2 /s) ~~~-+--~~----~------~ ~~ ~ 4 42 D T3m(HTU) --e---t3 m(htu-multir or new int) )( T7m(HTU) --T2m(HTU) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) e pumptests ~ pumptest -98 "*"***** Cemented ~ ---casing ---structures :[.:. ä. ~ 45.:. e Dl :

53 46 Liite /6 OL-KR -2 $ ~! -----i-! ---fi.ij. r f======+~~==~d ---- ~ ~r---r------r ~------,_----~ ~ i ~ _ ""r ~- -r~-; ~ ~ ~ ~ -- [- ~; ~ 52 ~ J : : 2- <B> 53 ~ r r r--\ r j : ~~ rrj ~ lt jh i i : : : j.r i [ RA!! : <8> _J_ i <L i J r r---z ~ : : T - <~ : ; g.c a Cl) ~ 55 - ö.c f! m ~" ~ ~ 3> ;! j! , <~ - - l - ) j _--- -j_ j : : : : : : : : : : f i j f:": :": :-:-: :-:-: ~_ : ---- ~-- "-:":: :":: :":: ~..-> :": :": ~ ---~- -~--~---~--~--~--~--~-- ~---~--~ --~--~- ~~<BR->;:_tJl ~T3m(~TU) : ~!! T3m(HTU-multir or new int) ~~--~ : : ~ <F ::: ~ T7m(HTU) :? T2m(HTU) c; ft <f I---T2m(Diff-normal) ~_ :":: " <F --T.5m(Diff-detail) :":: :":: ~_ ~- :":: -- :":: --~--~ pumptests -9, *- pumptest -98 """"""" Cemented ---casing ---Structures - h

54 47 Liite /7 OL-KR ~~~--~--~--~----~------~ ~ ~ 6 o ;--- - t ~ : r ~ ~ ~ g.l: ä. "C.c: ~ m T - ~ ~ < ~ e--t3 m(htu) e T3 m(htu-multir or new int) )( T7m(HTU) ---T2m(HTU) T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) 8 pumptests -9, *"-pumptest -98 **"* Cemented casing Structures -

55 48 Liite /8 OL-KR log (T, m 2 /s) ~----~--~--~-+--~------~ ~ B-T3 m(htu) ~ T3 m(htu-multir or new int) --*-T7m(HTU) T2m(HTU) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) e pumptests -9, *--pumptest -98,,,,,,,,,,,,,.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,Cemented casing ---Structures ! r ; i RB 77

56 49 Liite /9 OL-KR ~----~--~--~-+--~------~ ~ <r aj 84 --: ; ~S" --- ~----- ~ <f g.r:. -.. () "C 85 () ~ ~ ö.r:. () 86 --a---t3 m(h U) --e--t3 m(htu-multir or new int)._ T7m(HTU) T2m(HTU) T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) 9 pumptests -9, -92 ~ pumptest -98 """"""""""Cemented casing Structures ~------~+---~----~_ ~------~------~----~------~------~

57 - -~ Liite / OL-KR log (T, m 2 /s) ~ ~~--~--~----~------~------r ~ ~ _J._ J _ J J ~ ! --- ~ , , g s:. c..r; ~ r::c ~ ,. 8 T3m(HTU) e T3m(HTU-multir or new int) T7m(HTU) -----T2m(HTU) T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) r--- ~ -...-"" ~ pumptests -9, *- pumptest -98 ;;,."""*"""" ; Cemented casing Structures ~ 99.., , , ~ ~

58 Liite 2/ OL-KR i ) ~ _r=============~============= ~~----~-~ :~~

59 Liite 2/2 OL-KR <D ~~====~======~~j======~======~ -r------~~------,_~~~--_,!! : i H : \ ~ ----!_ l: f ~ ~ ~ ~ -R o , T -- -q ~ < ~---- -~ ~-- ~ I T3m(HI T7m(HTU) ---T2m(HTU) T2m(HTU} ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) H* "" ""* Cemented I.c Q. ~ 5..r::: ~ al ~... c:;,[. casing ---structures r , ~ ~ --- -r , : : ~ : : : <D : 8 f ~-----J ~ : : :? : ~ i : ~ ~ j ~ 2~ ~----~ ~----~-----~ ~------~------~

60 53 Liite 2/3 OL-KR ~---- ~ ~~v r r:r: ~- ~r ~ , : : : : : : , -\ , , :~~ --- ~ -=; ::r : : :.t ~ ~----~~~~ ~~~--~ : : : : : : ! ~ ~ f ~; ! ! ~- -, :,-- :T ~ :" : : : : : \ : : : : 23 J. : < : : : L : i i i J ~, <F l!! ; , , ;- : r ;---\ ~ i : J mp! <-! l l l 24 g s:. Q. ~25 s:. e a:l J 26! ~ ~--~,~--~------~----~~------~ ~----~

61 54 Liite 2/4 OL-KR ~------~-+----~--~--~ r-----~ ,_ r > , : : r r : : ~ l l l! : : : ~ ~ : : i " j g r. ä. Cl> ~35 ö r. ~ aj ~ : : : : : : : : : l ; --r3~(=i-ru_) T _ ~T7m(HTU)! ---T2m(HTU} : T2m(HTU) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) *;."*"" Cemented casing, Structures l ~-- --~ ; ~ ~ ~ ~ : : : : : : _, ~ ~ l _J !...;; ~ ~ : _J L----~~--~~~~~-~-~---~---~---~---~

62 55 Liite 2/5 OL-KR :[..r:: ö. ~47..r:: ~ m r : _, J t ~ , : r r : L ~ r , J ~-----, : : ""-=.--; ~ -a--t3 m(htu} --.--T7m(HTU) --T2m(HTU) T2m(HTU) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) """*" Cemented casing ---structures - L-.., ,--J [ R !" , ,

63 56 Liite 2/6 OL-KR ~ ~~----r-----~~ ~------~------~ ~~~--~ <F ; , , _T,_ ~ r T3m(HTU) T7m(HTU) ---T2m(HTU) T2m(HTU) ~---- ~ " T2m(Diff-normal) T.5m(Diff-detail) "*""" Cemented casing ---structures ~ ~----,- :[.c ä. ~59.c e CD ~ ~ <_s i R T r :::_ - r---=---~-- --~----~---.~---~----~----:::::::: ----=r: ~- ~~=P ; , : F 63 J _

64 57 Liite 2/7 OL-KR2 log (T, m 2 /s) ~~ _.rr ~------~------~ ~------~ ~ , -- -[ ~f -c - - -, t ~ B--- T3m(HTU)._ T7m(HTU) --T2m(HTU) -e--t2m(htu) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) ;,,,,,,,.,,,,.,,.,,,,,,,, Cemented casing ---Structures - 68 : <F? : : : l <f i l l r : : <FI r ; ; <a j 75~------~-4----~-4----~~------~ ~ ~ ~----~

65 58 Liite 2/8 OL-KR ~ , ~ r : : r : r r : : --e--t3m(htu)!!. T7m(HTU)!! --T2m(HTU) ----~--;;;;;:::;;;.;-+ -- ~ T2m(HTU) <F ---T2m(Diff-normal) " ~ ~ T.5m(Diff-detail) : :,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,.,,,. Cemented casing ---Structures - g.c: Q " j... r...,.... ~ ~ : _; t : ~ : : :.r; : : : ~ : : : : : : < , r ,... ;...,...,.. < >.. ~ f..... : i ~ " < ~========~========~~------~ ~------~ ~------~

66 59 Liite 2/9 OL-KR log (T, m 2 /s) =======+=~====~==~--r ~----~~----~------~------~ t::":-::-:-::":":":":::":":":":::-t:=:~~=t::":":":":=:j..~f > ~ ~~~--~------~ : : ~~ , II ~ ~- ~~~~~~~~:-:-::-:r~:-:- i : II :!! : il R38 :-:- :-:- :-:- :-:- :-:- :-:- ~J :-:- :-:- :-:- ~--~--~--~-- :-:- -~- :-: --~ l 89 g.r:. ä. ~9.r:. e Dl 9 ~ B>...! L... --a--t3m(h U) T7m(HTU) ---T2m(HTU) --e--t2m(htu) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,Cemented casing ---Structures - ii : : r

67 6 Liite 2/ OL-KR ~ ~~ -, r----:- -r ~ ; _-:">T : : t ,_ -: ;.._-_ _-... -a-t3 m(htu) ----T7m(HTU) ---T2m(HTU) T2m(HTU) ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Cemented casing ---structures - _"" f.... L g.s: ä. ~.c: ~ r:c t t ~------~ ~ l J ~ !-- ~ ~ r m ~

68 6 Liite 3/ OL-KR ~----~--~------~ ~ ~ r _, : : ! T2m(Diff-normal) --- T.5m(Diff-detail) -8-T3 m(htu)._ T7m(HTU)..,,,,,,,,*"* Cemented : " : casing : : Structures - 3! ! g.:: a Cl) "C Cl) ö.:: Cl) - a:j 4 r <r T T.. 5 ~==~,, L.. Jt ~~ !! ool-----~------~~~~==~-l~----~------~----~~~ ~---~

69 62 Liite 3/2 OL-KR r ~==~~--~._~ r------~ ~ i-~ ~-----t-----t-~=====i~=----t----, :, r RC r I ~==:::;t......!.... j.... r.~.. g.s: Q. ".s: ~ lxi t T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) ---a--- T3 m(htu) T7m(HTU) """"""" Cemented casing ~ ~ ~ L -_-_-_ ~ <f - _S_tr_u_ct_u_re_s_-Or- J R9C ( 7 J -- ~ " i ~ , 2~------~------~~-=~--~-4----~------~------~~------~------~

70 63 Liite 3/3 OL-KR3 log (T, m 2 /s) ~~=---~--4---~ ~ ---T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) , =:=+~~(mly>,,,,,*"*"" Cemented ---casing ---structures ~ ; ~ ! t5...,._::::~~~!- ~-~--~- ~--~---= <-:-~- - ~~ ---- * r- - -J: _ o.s:: ~ m : ! _ : , ~------~~----~--~----~------~+-----~ ~------~~----~

71 64 Liite 3/4 OL-KR ~~ ~-~ !~ ~! ~ : ~ ~ ~ r-..,,, ~ ~ R { r r : l : ~ --- ~ : t "~> i i i : : ~- --~ ~ > i i ~ -----"--!, g.r::. a "C.r::. e m ~ : ~- ---_--_---_--_-- _----:- ~- _----t ---_-- _---_-- -:- -- ~-.:::::::j=- - _-- -_-- _----:- -~ ---_-- _---_-- _ :- ---_-- _---_-- _---"! ~--.., ~ ~ : : : ~-----I ~----~- =-::s - --o ~ ~ - ---T2m(Diff-normal) ----T.5m(Diff-detail) D T3m(HTU) )( T7m(HTU) **"""*"" Cemented ---casing ---structures - :T : : ~----~ ~--~ ~ , ~ : "!: : : : 37 r l}f ~ ~ : : ~ , ~ r ;: r~ : " } --" J ~ : : : ,;~ , l l f!l, : : ~ ~---- =--- -==f=~:::::$:==~--~ ~ =:=s L 4~ ~~~ ~ ~ ~~ ~ ~ ~ ~ ~ R9A

72 65 Liite 3/5 OL KR ~ ~----~------~ ~ ~ L =====~~p g.r:. Q. Q,) "C Q,).r:. e cc ~----~~~----~~ T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) , D T3 m(htu) * T7m(HTU),,,,,,,,,,,,,,,,,.,,,,.,,,, Cemented ---casing ---structures ~

73 66 Liite 4/ OL-KR4 log (T, m 2 /s) r ; r r r T2m(Diff-normal) ; ; ---T.5m(Diff-detail) ; : --B-T3m(HTU) : l._ T7m(HTU) l l --T2m(HTU) l ~ pumptest ~ : "***""Cemented : : casing l i Structures ~ r ~ ; , - T "R45 -, --- -_E l l! ~ :! : : , r., : II : ~ ~ 6 7 :. l : II i Jl jl : i! i : II : - ~ rr ! : : ll : l l II i : : Ii : : : Ii : ! i------j ! : II ( , -l T R9AI : --: : t : r ~$l..-, l i il : ~!! j II : ~--~---~-~~~~-~---~--~---._~~~---~--~ IB

74 67 Liite 4/2 OL-KR4 log (T, m 2 /s) ~--~~~~--~------~----~------~~ ~~ ~ , r , , r , r , , r g.r: Q. 4) ~ 5.r: ~ cc , ,-----u; --._--_--_--_,_-_--_--_--_--_--_ ~..., ~, , l l T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) --a-t3m(htu) -+-T7m(HTU) : T2m(HTU) c -+-pumptest -98,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Cemented casing ---structures

75 68 Liite 4/3 OL-KR4 log (T, m 2 /s) r ,. -; ~ ~ l ; ; i r <::-----;----- ~ i- --y ~ ~ ~ ~ g.t: ä. Q,) ~24 ö.t: ~ CD --- ~ r , r r r , , r r r--- ~-~--~--~--~-~=~~~ : : : : : ~ : r i T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) --e--t3 m(htu)._ T7m(HTU) : : T2m(HTU),, pumptest -98 : :,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Cemented i : casing!! Structures - 29~----~_.---~--~~--~-----._---~---~ _. ~

76 ,-- 69 Liite 4/4 OL-KR ; 29!! t! L >.. <=I::.S=f---: L L ~ : 3 : ~ : _r---i-.dl" : ~ : , ~-- ~-..;... -: ,;... : ; -; J ~ iij r f=====~==~==~~: ~~~~;~ ~I~J~. ~~~~~~~~:!B~>~ ~ i:, : [ ~ : R2A 32 l._~c::,..,.... ~""" ~~ - --~B> [ r ] ] - ~ ~ ~ lf f""~l fr~i < _j, [ ---, E,,, -, :..;;("": : : : : : a. ""~ : : : : : G> ~ : : : : :, ~ i i i i i -å ~ : : : : : : J: c: : : : : : : ~ ~ ~ tf ~ ) ; ~ ---T2m(Diff-normal) ~ ---T.5m(Diff-detail) ~ : --e-t3m(htu) le---,_-+, ~-J;;; (._j_ i, ~ T7m(HTU) ~ ~ ~ ::;:: ~~~g{e~~~98, : { ~ _...,.,._,.,..._~...,_..._..., ~:srn~nted l ~ l l ---Structures ~--~----~~~: <B>: r j il. ~ -----T --- r ~~--~~~~~ i 37 ~ ~ _. -:--~~_J~~~-=~k:F-:---n-<L --- ~ -~] : i ~...; ;[ =-:;.-- ; _.& _ <B_> r ~ (!) ~ J ~ l 38~--~~--~--~~--_.---~-~~--~---~--~--~

77 7 Liite 4/5 OL-KR4-2 log {T, m 2 /s) ~----~~----~~--~ ~ L r ~ ~-----, T2m(Diff-normal) ~ J L T.5m(Diff-detail) --e--t3 m(htu) T7m(HTU) --T2m(HTU) -..- pumptest -98,,,,,,,,, Cemented r , ~ ~ , casing ---Structures ~ ~ _,_ ~::!======--~ <f?.j.j : : : : r , , ~ ~ ~ ~----~~----~----~----~ _----~----~------~----_.----~ I J: ä. ~44.s= e m

78 7 Liite 4/6 OL-KR4 log (T, m 2 /s) ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ R7Bi 5 52, :-- -+r--,.. -o;.o {-o;;;. --_, r r ~.!!i~~r~~~~) ---- ~ ~ , ~ ~ ~:~~?ures o@ f , <f - r r ,_-_, <Fi i i i ~F : : : r r -- ~ r 6~----~~--~~----~----_ ~----~----_ ~----~----~

79 72 Liite 4/7 OL-KR4 log (T, m 2 /s) r~--~_.~--~-----r----~~ ~----~ , r r , r r , r r r T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) ~T3m(HTU) T7m(HTU) ---T2m(HTU) -e--pumptest ,.,,,... Cemented ---casing ---structures r II <f t

80 :- :, pumptest 73 Liite 4/8 OL-KR4 log (T, m 2 /s) <f : , , , , r r l l j r r , , r r <f uum luumm Tu umu_ ~ i~-~iw+~j;~~~) -- uu m mm t ,... r:,: i i.,. T7m(HTU) i i i ---T2m(HTU) i :- ::,m,,,, Cemented : : ---casing :!! Structures -! :[!!!.r:. : : : Q. : : : : : : -+- r : : ~-- -_, _- ~~~ ~~~~~~: <f R2 i r- t ! ~~~~~;:-----: <f : ~ ,..,.,.,- --: ;- --") , r : -- -r :---- r----jj~~=- <f r RIT _,

81 74 Liite 4/9 OL-KR4 log (T, m 2 /s) ~~ ~~~ ~ ~ ~----_, I s= ä. " s= - al L i J L J L ~ ~ t , r , r ,=~;;.J ~ " " T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) --B--T3 m(htu)... T7m(HTU) --T2m(HTU) -e--pumptest -98,.;,,,,,,,,,," Cemented ---casing ---structures , [ R , ; , l <t r -R t

82 T Liite 5/ OL-KR5 log (T, m 2 /s) ~ ~ ~------~~------~ ~ ~ o ~ ] , r , !! ---T.5m(Diff-detail)! : : --B--T3m(HTU) : ;;wmumm;;;m;wcemented casing ---Structures - 3 g.j::. ä. C) C).J::. ~ al ~==~==+======+~ , , , ~ : : T , , ~ : i ~ =~--~-~-~: , , r r

83 76 Liite 5/2 OL-KR5 log (T, m 2 /s) r----~~~~----,_ r r--~ RD , , , <<tr r T 6 ---T.5m(Diff-detail) -B--T3 m(htu) )( T7m(HTU) ---,--- :nn,mm;;mm;;mm;m;cemented ---casing ---Structures , , ~------~--~----~ ~------~ ~ ~----~~

84 ~ Liite 5/3 OL-KR5 log (T, m 2 /s) ~~~--~ ~------~H ~----~~ 2 22 r T , , , , ,- T , ~ , , g.s::. Q. ~25.s::. ~ aj _[ , - : --- <f r , , casing!! <<tr! ---T.5m(Diff-detail) --e--t3m(htu)..._ T7m(HTU) "m""""""m;;;;;;m: cemented ---Structures r T , , , , R r , , ~ «tr R , <<tr r

85 78 Liite 5/4 OL-KR5 log (T, m 2 /s) ~ ~--~ ~ ~ ~------~ ~ ~ T.5m(Diff-detail) T3m(HTU) le T7m(HTU) g.j::. c. ~35.J::. ~ m casing ---Structures , , <tr 4~ ~--~~~ ~ ~~------~ ~------~

86 79 Liite 5/5 OL-KR5 log (T, m 2 /s) ~-----+~~ ~------~ ~------~ r ~~---=~ i i i i R J ~ R j :_ ~ l _j <<tr ,;_---=~ ::.:: ; - -- <f ::: _:::::::::::~ :: ::::: ::::::::::::::r:::::::: ::: :::::::::: :r : :::::::r:: :: :::: T.5m(Diff-detail) ~T3m(HTU) ~ ~T7m(HTU) "";;"HH am "mm Cemented ---casing ---Structures , : : J

87 8 Liite 6/ OL-KR ~ ~ ~ ~ ~------~ ---T2m(Diff-normal) ---TO.5m(Diff-detaif-l) - --T.5m(Diff-detail-ll) X T m(dlff-normal-test) o T(injection) T5m(HTU-test) ---casing cemented ---Structures -,. R5 g.l: -Q,.s::. e Ul 2 ~ ~ j i ~~ s-j : ~--!--~ -]=" : t ~~ ~ ~ ~ c::::::r.--> 3, = l : 7 l

88 8 Liite 6/2 OL-KR ~~~~~~~~~~;;~~~-=:;-;~---~~...--r---:::-- ~ ~~~-~~;~~~~~~~~"~~~~==Jd~--~~ ~. I.c: Q. Cl) " Cl) ~J~ : c: e al :=,~ ~ ~ i. ~~====~====~~~~. ~c~~==~ t~p ---T2m(Diff-normal} --- T.5m(Diff-detaif-l} ---T.5m(Diff-detail-ll) --*-T m(diff-normal-test) C T(injection) T5m(HTU-test) ---casing mh: muiil!um"""!icemented ---Structures - i ~ j tj_$, ; : ~!\ &----t---~--?t:--- : ~ ~ T ~ ( {_ -.J -=--~- r-~- -=- _-=- _-=- _-=-:-~_-=-:--_-=-_-=- ~;--~--~-;- ~:~~-~- ~~~~~~~~~~~~~~~~~- ~--~-- -~- -~- -~- -~- -~- -~-~-~-~- -~-~-~--~--~-- ~ ~s t_=--=--=--~- J~: -- - ~ ~ ~ ~ ~,... rl 3 ~ ~~----~----~--~~~--~------~ ~------~ ~------~ : : :

89 82 Liite 6/3 OL-KR <f 2 --r::::::::::::::::~:::::::~~:t::::::::::::~~t::=:~-~~ q , m ;.--~-_;.._--~----:---- ;..._---Q--~ T _ r f4 ID T---l: ~--::=;-:: ~:--_--_--_--_- -el f J- ---~ -R52 "C Cl).s::. ~ al ~ J T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detaif-l) ---T.5m(Diff-detail-ll) T m(dff-normal-test) T(injection) _... T5m(HTU-test) ---casing l"a""mmmu!ml cemented ---Structures - 6 m e}----,~= t-r_ ~_l: Q _! :==t:=t~~!:z:::=:::-t:- <f :

90 83 Liite 6/4 OL-KR =~====~==~~~--~ ~ ~ T2m(Diff-normal) f ~ ===== i8:~~~g:~=~~~::f=l) ---, : : T m(diff-normal-test) : : - e- T{injection) i i T5m(HTU-test) : : casing i i " cemented , j:~~;;;;-g;--~ ~ <---,---S_tr_u_ct_u_re_s...,.. -,, _ r , , , ~ g.t= ä. "C t= ~ a:l , ~-- ~~ T l : r , ~~~ ~--=:..::..:= ; Å:-:.:._:.-----=--=---.:_:_:---j-,-=---=--=---J---~~~---;)-.:..::--=---=---i:~-.:_:_:---.:_:_:---j- l 28, f l

91 84 Liite 6/5 OL-KR m=~====~====~~~~--~------~------~ r------~------~ 3 t _, ---> " !! ---T2m(Diff-normall.! ~ ~ ~ === +8:~~~g:g~~~~~~~~n) ~ : : T m(diff-normal-test) : : : T(injection)! : : T5m(HTU-test) : : : casing : : : l!"!j"ilcemented : : : : Structures - ~ l g.c ä. "C ö.c ~ al ~ ~~---~-- ~---~---~-~--:-:-: -:-:-: -:-:-: :-:-:-_ ~ ~ ~ ~----~------~~~----~ , , ~ l r ~5~ " ~~ [ r r , J R3 4 ~~----~------~ ~------~~------~------~ ~~----~

92 ~ ~ - ~~ Liite 6/6 OL-KR ~----~------~-=------~ ~------~----~--+-~----~ 4 =:::;::;~-_- -..., c L c ~ ~ g 44.J.: ä. ----T2m(Diff-normal) " , , , T.5m(Diff-detaif-l} ---T.5m(Diff-detail-).J.: T m(drff-normal-test) e T(injection) a:l _.. T5m(HTU-test) ---casing,;,;,;,;,;,;,;,;,;; ;i;i;icemented ---structures : ~ =--====!~ , ! [ H J ) ) ~~----~------~-=~----~------~------~------~~------~------~

93 86 Liite 6/7 OL-KR ~ ~~----~------~~------~ ~ i i RM J , g.: -Q. "C ~ ~ aj T2m(Diff-norma ) ---T.5m(Diff-detaif-l) ---T.5m(Diff-detail-ll) T m(diff-normal-test) - _ T(injection)... T5m(HTU-test) ---casing "m;;u;;;m mm cemented ~ Structures ~------~------~------~------~------~ ~------~------~

94 Liite 7/ OL-KR log (T, m 2 /s) o~ ~-- ~--~ ~------~ ~------~ ---T2m(Diff-normal-l) ---T2m(Diff-normal-ll) T.5m(Diff-detail-l) -----T.5m(Diff-detail-ll) 9 pumptest -95 ~ l ~ """"""" casing r ; : ~;J~?u~~s -o : : L. ~:._::_:...:..::..._::_:_...:.._:--- J : il : : ~ r ~ r "" L J g s; ä. " s; ~ aj 5, , , r ~t _ , r , L J l ~~~9 :: : l J l ~ J L ~---- ~ ! =~;;:;::: = : : <t [ , ;

95

96 89 Liite 7/3 OL-KR7 log (T, m 2 /s) "" ~----r~==t==~=:::::.:s~~~~~~~~~~~~--~ i : ~ : : t::::s:::::~~~~~~~~~~~ ~~;;~ ~ ~2A ~.~ ~ i ~ ~ ~ ~..,_~, ,----- { ~ ~~~L!J J 24?= ~ Ah ;;: ~ : :------~- _3 r :... -, , , rr,..., c::::=-= ~~ ~ - h f i ~~ ~ ~ ~ :..----~-~+-...,... _ ! ~~ ~ ~ ~ L----~----~ ~~-~~---~---~----~-----~~---~

97 9 Liite 7/4 OL-KR7-2 log (T, m 2 /s) t ~------,_~~==~r=-----r r r ~--_, g.t:. ä. Cl) ~35.t:. ~ cc ~ ; ~ T2m(Diff-normal-l) ---T2m(Diff-normal-ll) ---T.5m(Diff-detail-l) ---T.5m(Diff-detail-ll) 9 pumptest -95 mammomouomim:miol casing casing II ---structures - _ T : :Y L ~------~--~ " ~ ~ o i ~ : ~ !

98 9 Liite 7/5 OL-KR log (T, m 2 /s) ~~ ~---r ~------~------~~------~------~ i i R : ~ L ~ ~ ? L J g.i:. ö. ~ ~--- - ~ I:. e m ---T2m(Diff-normal-l) ---T2m(Diff-normal-ll) ---T.5m(Diff-detail-l) ---T.5m(Diff-detail-ll) 9 pumptest -95 ""**"*" casing casing II : ~ ~ ? _ L.. -~---_-_-_S...,t_ru_c_tu_re_s_ , ~ : oo~ ~ ~~ ~------~

99 92 Liite 7/6 OL-KR log (T, m 2 /s) ~-4----~--~~ ~------~ ~------_, ~ J r r ~ ::: :!. r r 5 ~ ~ r r r ~ > ~ , T2m(Diff-normal-l).s:::. ---T2m(Diff-normal-ll) e ---T.5m(Diff-detail-l) ~ ---T.5m(Diff-detail-ll) 9 pumptest -95 ***;.;.;o;o;o;,,.,,, casing casing II S., tr_uc_t_u_re_s_-,_...j : ~ ~ t ---- L ~ ~ ~ ; ~ , , ~ ~ : ! ~------~-4----~ _--~--~------~ ~------~------~

100 93 Liite 7/7 OL-KR7 log (T, m 2 /s) ~------~~----~ ~--~~------~------~ r------_, g.r:.... c. ~65.r:. e al T2m(Diff-normal-l) : : -----T2m(Diff-normal-ll) ~ ~ , _.=..._. =..._ =.~_.*=.._... =... _ ig~:r:~:~~~:il) J _ , , , ~------~~ i i i : l l Zl << arvio virt.rnitt. : reikävirt. perust i 7~------~ ~------~ ~ ~ ~------~~----~

101 94 Liite 8/ OL-KR8 log (T, m 2 /s) ~,. --~~--~! : ~!~ ! r, ~!------~ r :,!.i_. c nn----r T2m(Diff-normal) --- T.5m(Diff-detail) ---T2m(HTU),,,,,,,, casng ~~~~~~~.-:g n r un i : : : R57 2 ~ ! ;- ----~ ~ r o --- : : 7..,: :. ll<f? ~ <f i i : : :< f : : : 3 ~ ! , : -~ : ---~~ - ~ ---- i j ----, --- g.t:. ä. "Q ö.t:. e al : : ~ : : : : : : ~ : : : i _/ i i i i f ~ ~ ~ ~~ --- ~ ~ J _ J ---- :? : : : :! ~ i!!! ~l - ~ - ~ ~ -~ ~ - r l l : : : : i : J i i i ~? i i i } i : : : -----~~ - ~ :::r ! i : ) i i! : i s -fp i!r9a i : : i ~ r ~ ~ : ;, ~ -- TC:: ~ i ~!<B> Ii : : - : : i i ) i i : : ~ : : ~------~-4----~: ~: <~~------~ ~: ~: ~

102 95 Liite 8/2 OL-KR8 log (T, m 2 /s) ~-+----~ ~~ r ~----~~ , , , J_ J l : : : ~---~--. 24A ~ ~ ~ R24B : : B: g.c ö. ~ 5 ö.s::. ~ al l ~ : : T2m(Diff-normal) ---T.5m(Diff-detail) --T2m(HTU),,,,,,;o;,,,,;*"**H" casing 8 pumptest structures - L ----, j ~-----.J _ _._ ~ , , ~ ~+-----~ ~~------~------~------~------~-----+~

103 96 Liite 8/3 OL-KR8 log (T, m 2 /s) ~~------~------~~ ~------~------~------~ 2 ~ T. f JT2m(Diff-noii) ~ : : J L _._ ~ T.5m(Diff-detail) ---T2m(HTU) "**"* *" casing 8 pumptest Structures - g.s:; ä. Cl), Cl).s:; e m R9B : : r , , , : : ~ ~~~ ; : : <::s! [ : : i T T T : : : :. ib l i 3 <B 3 ~-~- -~--~--~- ~-- ~-- ~-- ~-- ~r ~-- ~-- ~ ~-- f- r ;;;;; -!-.&... +-_- ----~... <.B ". j....

104 97 Liite 9/ OL-KR ~ ~----~ ~ r ~ ~ ~ , r r r r ; ; : : : : T2m(Diff-normal) ~ l l ; ---T.5m(diff-detail) ---Structures - J ---casing l l i l ~ I , t r ; , g, ~ Q. ö ~ ~ IXl L _J J : j , R <8 f <f ~

105 98 Liite 9/2 OL-KR r------t~====~====~~~~!:------~-----r------t-----~ 2 r===~;.;.;.:.;;.;.;.:.;;.;.;.:.;~,;.;.;.;;=-,;;.; --,;;.; --,;;.; --,;;.; --~-l;.;., : ~ T2m(Diff-normal) ---T.5m(diff-detail) ---Structures _--_--_--_--_-- -:,... --_--_-_--_--_--_ r r ""~i~g r===~===~ r ~ ~ ~ r :[.r. ä. ~ 5 ö.c: ~ a:l _J R ~ ~ , , r r , t ~ < f c r ~------~ ~+-----~----~~------~------~ ~ ~----~

106 99 Liite 9/3 OL-KR ~~----~----~~ ~------~------~ ~------~ 2. )_... _. j : <f?r c : g J: c. ~25 ö.r: ~ m : : T2m(Diff-normal) l \ ---T.5m(diff-detail) ---Structures - ---casing J ~ L ~ , , ; ~ ~ i ~ , r , ~ - --< < ~

107 Liite 9/4 OL-KR ~ ~ r : r ; r : : : T2m(Diff-normal) : : : ---T.5m(diff-detail) <f f, f i,,, Structures - ---casing --.l J g s:; ä. Cl) ~ s:; e r:d ~ ~~ ~ ~ ,_ <~f._] _l j ~ ~--- <!.:::..: > ~ < "-----~=--= r , tf, B? j l 4~------~~----~----~~~------~ ~ ~ ~----~

108 Liite 9/5 OL-KR ~--~----~----~~ ~------~------~~------~------~...-- :=~:===-- i <f, B? :----- :<;~ : L : i r T2m(Diff-normal) ---T.5m(diff-detail) ---Structures - ---casing l t t r r ; ~=~ ~--- ~==""""""-i r-- ~ : [ ~2~; -- g.t: ä. ~45.t: ~ al J L L J t t R2B r -- -, <f <B> :--- =--~ r i r <f! ~----~~~--~ ~ : : ~.:..:..:..:..:.±~==:::::::~-.:..:.: ---.:,:. ~<B~->-~-j ~ ~

109 2 Liite 9/6 OL KR ~------~-+----~--~~ ~ ~------~------~ ~ ,..,.._, ---r ; r T2m(Diff-normal) ---T.5m(diff-detail) ---structures - ---casing ~----~~~~~ ~ ~ :--- ~~ : ! i ~ ä. ~~::!: == <f i ~ [ ö ~ ~ al R3A ~ J---- -~ ~ y [-- ~~~ , ~----~--~=-_. --~ <F r <_F ~

110 3 Liite / OL-KR log T (m 2 /s) r-----~~=====f==~==~ r-----~------~ 2 -===--~=i=..: < <f T2m(Diff-normal).. -,,,,-,,,,,,-,,,,,, ,..,., f~~~tej-detail) ---casing ---Structures \ <f i ! ; ~ <f ~~=±=~ <f ~------~------~------~------~------~------~------~--~~--~

111 4 Liite /2 OL-KR Jog T (m 2 /s) ~------~ ~ ~ ~--- ~--~ ""= - ---~ ~ f ~ ~ ~ J , T il T2m(Diff-normal).-* -*"-" " -"" - " b~~~t~jdetail) ---casing ---Structures r ~~ :[,..s:: Q. ~ , , s:: e CQ 26 i R~OA r r : J 29 j 3~------~------~------~----~------~------~------~--~~--~

112 5 Liite /3 OL-KR log T (m 2 /s) ~==~-<f ~ ;- ~2!- ~ ~ ~ : ~ if ~----~~--~~==~ i i ~----~~~~ ~ ~=t:~~ - -=----=- - --::t - --~--~ _ i T i ~--~------~ i i R2B : : <B! 33 f----- ;+- ;:~:-,_ - :;::; :;:; :::= :== _,~ i ~F ~ c c [ ~ : : : i i r t : : : ---T2m(Diff-normal) : : =.!~~~T.J detaif) ~P : : : casing : ~ } t t ~ Structures - ~ ö.r:. : ~ : : : : : : : : al!!!! 36o _..._ --_- ~_s_~_-...!-... -<::: - -= t... j ,.... ~--~---~~~ ~ D?, F?! 37,.---i=;:=F~ ~- --~ 38!:: :f -tj ~f L L ~------~~----~~~ : : ~ <f <B ~ ~--.._, ~ ~ R7A r r ~~-!<t ~ " ; : , ~------~-+----~~~~~ ~ ~------~ ~ j

113 6 Liite /4 OL-KR log T (m 2 /s) r-----r--t======r~~~~lr-----r----r----r r ::: ~~.~~~~~~~~~, ~~. -. -~. : ~~:~ ~ ~ ~~ ~ ~~ ~:.:..:. ~ ~~ J ~ : ~f i : : : ---T2m(Diff-normal} <r : -= ~~~~r~tt.if) : : casing _..,"" _ i i Structures <f ~ ~ ~ }--- - ~ : <8 : 47o }---- ~ "~~~::~ r : , f = J 5 i l_~==========~~~t} L l l j

114 7 Liite /5 OL-KR log T (m 2 /s) ~----~~=---~ ~------~ 5 5 : _,_ -- --~---=-- -=----:r-:-:-:-:-=-::;::~,- --~-- -;;;; -- -~----~-- ~t;;; t] t ~ ! < : : : : F : : : : ~ f _j i ~ L g ~ Q. "C.c e a:l =----! i.=-,,,,,,-,=,,,,,,=-,,,,,,=-,,,,,,-.-.-j~~~r~rd~~~~) : : casing -~ -t - ~ -- -.;,,_, --- ~ _---_ - -_- _s_t_ru_ct_u_re_s_ _ ~---...;_4- ; ~5f,!i <f i -~ ;.. t --_ ~~ -~ <f r - -~--- -~ ;.. :- +- -:= --_-=--_-=--=-- ~:: ~ ~ ;]~ ~8 _ [ ~ ~ ,--- ~ :: - ~::::::-:-=-::- ~~ip--..:... <f : : : ! :-._;;~ + -- i -- - f- - c ~ ~~ -- - <f < ! -i <F i i i <i ! ;--- - ".:a.,:!

115 8 Liite OL-KR log (T, m 2 /s) ~ ~----~----~----~~----j oo.. oo m! <> ~ ~ >ci -- li> r r : : e :m i : D<> : : : <tr ~ » ---«] ~ ~ ~ ! $<> ~ : : :! ())( *-- --~~ -~r J_ ~ j [ : 3 : X lj : : : E.r:....., c. c 4 ~ o ~~~il ---- x ~~; _, soo ! ~ fhx- -o -- t:; ---- ~ : *: X ~~ i i i! ~ >Oi ~ <tr <tr!! : ! <> ---X --~---* D ~-- ~ ! : : : : <tr : 7 ~ ~ _c : X6 <> : : : : i : : : : : : : <> TsumFiow2m(max) X TsumFiow2m(min) D T HTU3m(Thiem) <> T HTU3 m(tr / ~ X T HTU3 m(trhor} å TsumHTU2m(ThJem) : : : T HTU3 m(multir) ~----~ ----~----~ ~ ----~----~----~

116 9 Liite 2 OL-KR log (T, m 2 /s) E J:.., Q. c i,,, i <tr, ~ ~ i ~ ><li>-q -.X ~ i i X i ~ i i i i,k o i xo D i i i : : : X ~ : : : i r i ~ <Xri<-- -!o p l ö x l o D! l i <tr... o ao m ~ ! <> - ll -----: : ! : [$) i i i i : [D ~ ! ~ ~ _)_ [b : : : : : ~!!!!! ~ + - :::: J :. : :: J : : I : : :r: :: J <>6.! - j -!!:~tt~~~~: f l ~ l ---~

117 Liite 3 OL KR4 log (T, m 2 /s) ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ j---- -B i i J <>X ~ j i Q j j j i i ~ j ~ f : <> [!] : : : : ~ : : : : : i l l lö <> ol l ~ ~ ~ ~ ~- ----o !----m i i i i <> ~ Li] l i i <> i orn! i i E ~ r r ; s:::....., a. c 5 ~ i i i i i ~ , ---~ ~ i~;;~;;~~~;; ~ H > t i-- ~ ~ ~~~~i~~~~l!!!! 6 TsumHTU2m ~ & - ---: r " , ~