ESIPUHE. Työn tarkastanut ja hyväksynyt Paavo Vuorela Toimialapäällikkö
|
|
- Veikko Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 1 ESIPUHE Tämä tutkimus on tehty Säteilyturvakeskuksen tilauksesta (tilaus n:o 28/410/00) Geologian tutkimuskeskuksen ydinjätteiden sijoitustutkimusyksikössä. Tehtävän määrittelystä ja työn ohjauksesta on tilaajan puolelta vastannut ylitarkastaja Kai Jakobsson. Geologian tutkimuskeskuksen yhdyshenkilöinä ovat olleet toimialapäällikkö Paavo Vuorela ja raportin tekijä. Työn tarkastanut ja hyväksynyt Paavo Vuorela Toimialapäällikkö
4 2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO MALLINNETTAVA ALUE RIKKONAISUUS KAIRANREI ISSÄ KR KR KR KR RIKKONAISUUSVYÖHYKKEIDEN GEOMETRINEN KUVAUS JA KORRELOINTI REIKIEN VÄLILLÄ Reikätutka VSP Suunnatut raot Kairasydäntarkastelu YHTEENVETO...25 KIRJALLISUUSVIITTEET...26 LIIITTEET
5 3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa tarkasteltu Olkiluodon keskeisellä tutkimusalueella rajatussa kalliotilavuudessa rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuuksia. Tarkasteltava kalliotilavuus on kooltaan 500 x 500 x 200 m ja käsittää osat kairanrei istä OL-KR1, OL-KR4, OL-KR7 ja OL-KR10. Mitään yhteyksiä tai tietoja tästä tilavuudesta ympäröivään kallioperään ei ole käsitelty. Työssä analysoidaan kairanreikäkohtaisesti rikkonaisuusvyöhykkeitä käyttäen hyväksi rakoilutietoa ja hydraulisia sekä geofysikaalisia tuloksia. Lisäksi kuvataan rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuudet kuten rakoilun luonne, rakojen asento, vedenjohtavuus ja geofysikaaliset indikaatiot. Kalliomallinnuksessa on perinteisesti kuvattu rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet tasomaisina geometrisinä yksiköinä, joiden ominaisuudet pysyvät spatiaalisesti vakioina. Olkiluodon kaltaisessa monimutkaisesti deformoituneessa ympäristössä rakenteet voivat kuitenkin olla siirrostuneita ja monimutkaisen rakoverkoston muodostamia. Tällöin puhtaasti tasomainen konseptualisointi voi olla kyseenalaista.tässä työssä kaikkia rakenteita ei ole pyritty väkisin konseptualisoimaan puhtaina tasoina, jotka jatkuvat reiästä toiseen, vaan lähinnä kuvaamaan rikkonaisuusjaksoihin liittyvän rakoilun ominaisuuksia sekä arvioimaan suunnatun rakotiedon, reikätutkan ja VSP:n avulla mahdollisia kairanreikien välisiä yhteyksiä. Kallioperä mallinnetussa tilavuudessa on yleensä vähä- tai harvarakoista (0 3 kpl/m). Raot ovat yleensä melko loiva-asentoisia. Rikkonaisiksi luokiteltuja kapeita (1 4 m) reikäjaksoja tavattiin reiästä KR1 11 kpl, KR4:stä 6 kpl, KR7:stä 2 kpl ja KR10:stä 3 kpl. Rakenteiden korrelointi reiästä toiseen osoittautui useimmissa tapauksissa mahdottomaksi. Kuitenkin joitakin mahdollisia loiva-asentoisia yhteyksiä reikien välillä voidaan osoittaa.
6 4 ABSTRACT This report describes a new approach in describing and interpreting properties of fractures and fracture zones within a limited bedrock volume at Olkiluoto study site. The study has been done in co-operation with the Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority. The dimensions of the bedrock volume under investigation was chosen to 500 x 500 x 200 m, including parts of boreholes OL-KR1, OL-KR4, OL-KR7 and OL- KR10. The starting point of this so called focussed modelling is that previous modelling results as well as data outside the limited volume will not be taken into account in interpretation and only the most informative and compact data sets are considered. In analysing the fracture zones, the most important data sets were fracture frequency (calculated from the detailed fracture database or from drill core examination), hydraulic conductivity, seismic P-wave velocity and electric resistivity of bedrock. For these parameters, certain "alarm limits" have been defined and used in fracture zone interpretation. The observations have also been checked visually from drill cores. Furthermore, correlation of some data sets and results of interpretations have been examined, and attention is also paid in presentation techniques of fractures and fracture zones. In conventional bedrock modelling, fracture zones are conceptualized as plane-like geometrical units with spatially uniform properties. In highly metamorphosed and deformed surroundings, however, the structures may be faulted and formed by complicated networks of fractures, making plane-like conceptualization difficult or even impossible. In this study the fracture zones are not brought forward as continuous, planar planes. Instead, attention is paid to describing fracturing and estimating possible crosshole connections on the basis of observed fracture properties, borehole radar and seismic VSP results. Bedrock within the modelled volume is typically slightly fractured, and fractures are generally gently dipping. On the basis of this examination, a total of 23 fracture zone sections were detected from the boreholes. Correlation of fracture zones between the boreholes proved in most cases to be impossible. However, some possible gently dipping connections could be located.
7 5 1 JOHDANTO Tässä raportissa on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa tarkasteltu Olkiluodon keskeisellä tutkimusalueella rajatussa kalliotilavuudessa rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuuksia. Tarkasteltava kalliotilavuus on kooltaan 500 x 500 x 200 m ja käsittää osat kairanrei istä OL-KR1, OL-KR4, OL-KR7 ja OL-KR10. Tässä ns. fokusoidussa mallinnuksessa lähtökohtana on, ettei työssä huomioida aikaisempien rakennemallien tulkintoja ja ko. kalliotilavuuden ulkopuolelle jääviä havaintoja. Työssä tarkastellaan vaihtoehtoista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon vain valikoitu, mahdollisimman hyvin reiän ja sen lähiympäristön rikkonaisuutta kuvaava aineisto. Rikkonaisuusjaksojen määrittämisessä tulkintaparametreina on käytetty rakotiheyttä joka on laskettu joko yksityiskohtaisesta rakotietokannasta tai kairasydämestä, vedenjohtavuutta, seismisen P-aallon nopeutta sekä kallion sähköistä ominaisvastusta. Näille parametreille on asetettu hälytysrajat, joiden perusteella on eroteltu toisistaan taustarakoilu ja varsinaiset rikkonaisuusjaksot. Havaintoja on tarkasteltu myös alkuperäisiin kairausnäytteisiin verrattuna. Lisäksi työssä on vertailtu keskenään joitakin mittaus- ja tulkinta-aineistoja sekä kiinnitetty huomiota rakoilun ja rikkonaisuuden kuvaustapoihin. Tässä työssä esitetyt 3-ulotteiset tulkinnat ja visualisoinnit on tehty Surpac2000- ohjelmistolla Geologian tutkimuskeskuksessa. 2 MALLINNETTAVA ALUE Mallinnuslohkon sijaintia valittaessa siihen pyrittiin sovittamaan mahdollisimman monta reikälävistystä siten, että sen syvyyssijainti vastaa louhittavien koetilojen syvyyttä. Mallinnettavaksi alueeksi valittiin keskeiseltä tutkimusalueelta 500 m x 500m x 200 m kalliolohko, jonka lävistävät kairanreiät KR1, KR4, KR7 ja KR10 (kuva 1). Lohkon eteläreuna sijaitsee kohdassa Y = m ja pohjoisreuna kohdassa Y = m sekä länsi- ja itäreunat vastaavasti kohdissa X = m ja X = m. Lohkon yläreuna sijaitsee 400 m ja alareuna 600 m syvyydessä. Lävistysten reikäpituudet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mallinnettuun kalliolohkoon sisältyvien lävistysten reikäpituudet. Kairanreikä KR1 KR4 KR7 KR10 Lävistyksen reikäpituus (m)
8 6 Kuva 1. Mallinnetun kalliolohkon sijainti ja kairanreiät. Mallinnuksen lähtökohtana on ko. tilavuudessa sijaitsevista reikäosuuksista tehdyt geologiset, geofysikaaliset ja hydrogeologiset havainnot ja tulkinnat. Suurin osa tietoaineistosta on saatu Posiva Oy:n TUTKA-arkistosta Posivan suostumuksella, ja osa on peräisin suoraan tutkimusraporteista. Aineisto käsittää taulukossa 2 esitetyt menetelmät. Tärkein tulkinnassa käytetty aineisto on yksityiskohtainen rakotietokanta (Saksa et al., 1997), joka käsittää tähän työhön sisältyvät osuudet rei istä KR1, KR4 ja KR10. Rakotietokannassa on yhdistetty kairasydäntieto ja eri reikäkeilainmenetelmien tulokset. Lisäksi siinä on sivuaineistona käytetty hydraulisia, reikätutka- ja VSP-tuloksia. Tietokannassa on kuvattu raon sijainti kairanreiässä, rakokulma, kaadesuunta, kaade, tyyppi, avauma, täytteet, rakopinnan muoto sekä rakopinnan laatu. Taulukossa 3 on esitetty reikäkohtaisesti rakotietokannan lähtöaineistot. Näihin aineistoihin liittyvät kirjallisuusviitteet löytyvät tietokantaraportista (Saksa et al., 1997).
9 7 Taulukko 2. Mallinnustyössä käytetyt aineistot rei ittäin. Tummennettuna on merkitty aineistot, joita on käytetty rikkonaisuusvyöhykkeen määrittelyperusteena reiässä ja kursiivilla aineistot, joita on käytetty reikien välisessä korreloinnissa. Muita aineistoja on käytetty vertailumielessä tai rikkonaisuusvyöhykkeiden tarkempaan kuvaukseen. Reikä Aineisto Viite KR1 KR4 KR7 KR10 Kivilajikuvaus Rakoluku Rakoluettelo Vakiopainekoe Virtausmittaus Reikätutka Om.vastus lyhyt normaali Neutron-neutron P-aallon nopeus Caliper VSP Kivilajikuvaus Rakoluku Rakoluettelo Vakiopainekoe Virtausmittaus Reikätutka Om.vastus lyhyt normaali Neutron-neutron P-aallon nopeus Caliper VSP Kivilajikuvaus Rakoluku Rakoluettelo Om.vastus lyhyt normaali. P-aallon nopeus Caliper Kivilajikuvaus Rakoluku Rakoluettelo Vakiopainekoe Virtausmittaus Reikätutka Om.vast. Wenner Neutron-neutron P-aallon nopeus Caliper VSP Suomen Malmi Oy, 1989 Suomen Malmi Oy, 1989 Saksa et al., 1997 Hämäläinen, 1997a Pöllänen & Rouhiainen, 1996a Carlsten, 1996a Niva, 1989 Niva, 1989 Niva, 1989 Niva, 1989 Cosma et al., 1991 Suomen Malmi, 1990 Suomen Malmi, 1990 Saksa et al., 1997 Hämäläinen, 1997b Pöllänen & Rouhiainen, 1996a Carlsten, 1996a Julkunen et al., 1995 Lowitt et al., 1996 Okko et al., 1996 Julkunen et al., 1995 Cosma et al., 1996 Rautio, 2000 Rautio, 2000 Rautio, 2000 Julkunen & Kallio, 2000 Julkunen & Kallio, 2000 Julkunen & Kallio, 2000 Rautio, 1996 Rautio, 1996 Saksa et al., 1997 Hämäläinen, 1997c Pöllänen & Rouhiainen, 1996b Carlsten, 1996b Laurila & Tammenmaa, 1996 Lowitt et al., 1996 Laurila & Tammenmaa, 1996 Laurila & Tammenmaa, 1996 Cosma et al., 1997
10 8 Taulukko 3. Yksityiskohtaisen rakotietokannan lähtöaineistot (Saksa et al., 1997). Reikä Menetelmä Aineisto KR1 KR4 KR10 Näytekartoitus Dipmeter Reikä-TV HTU- ja virtausmittaus Suuntaava reikätutka Rakomineralogia Näytekartoitus Dipmeter Reikä-TV HTU- ja virtausmittaus Suuntaava reikätutka Rakomineralogia Näytekartoitus Dipmeter Televiewer HTU- ja virtausmittaus Suuntaava reikätutka Rakomineralogia Rakolista, nostot, hukkajaksot, katkos- ja rakoluku, valokuvat Luotauskäyrät, rakopiirrelistat TV-kuvat, tulkitut rakolistat 2 m mittausväleille tulkitut vedenjohtavuudet Tulkitut suunnatut heijastajat Rakolista, nostot, hukkajaksot, katkos- ja rakoluku, valokuvat Luotauskäyrät, rakopiirrelistat TV-kuvat, tulkitut rakolistat 2 m mittausväleille tulkitut vedenjohtavuudet Tulkitut suunnatut heijastajat Rakolista Rakolista, nostot, hukkajaksot, katkos- ja rakoluku, valokuvat Luotauskäyrät, rakopiirrelistat Kuvat, tulkitut rakopiirrelistat 2 m mittausväleille tulkitut vedenjohtavuudet Tulkitut suunnatut heijastajat Rakolista Reikien KR1, KR4 ja KR10 lähtöaineistot rakotietokannassa ovat jokseen yhtäläiset; suurin eroavuus on reiässä KR10, jossa reikä-tv on korvattu akustisella televiewerilla. Koska KR7:n tarkasteltava osuus on kairattu vasta kesällä 2000, siitä oli käytettävissä ainoastaan kairasydäntieto ja standardireikägeofysiikan tuloksia.
11 9 3 RIKKONAISUUS KAIRANREI ISSÄ Rikkonaisuustarkastelun pohjana on käytetty yksityiskohtaisesta rakotietokannasta (Saksa et al., 1997) laskettua rakotiheyttä (reiässä KR7 kairasydämestä laskettua rakotiheyttä), vedenjohtavuutta, akustisen P-aallon nopeutta sekä lyhytnormaali- tai Wenner-ominaisvastusta. Reikäosuus on määritelty konservatiivisuusperiaatteen mukaisesti rikkonaiseksi, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista toteutuu: - Rakotiheys yli 10 kpl/m - Vedenjohtavuus yli 10-8 m/s - P-aallon nopeus alle 5000 m/s - Ominaisvastus alle 1000 ohmm. Edellä mainitut parametrit on esitetty reikäprofiileina kivilajitiedon ja rakotiheyden kanssa liitteissä 1 4. Lisäksi liitteissä 5 8 on neutron-neutron ja caliper-profiilit vastaavilta reikäosuuksilta. Seuraavissa kappaleissa kuvataan mallinnettavan kalliotilavuuden rakoiluominaisuuksia rei ittäin aluksi koko tarkastelupituudelta ja erikseen kussakin rikkonaiseksi luokitellussa jaksossa. Lisäksi korreloidaan keskenään rakoilutietoa ja hydraulista sekä geofysikaalista informaatiota. 3.1 KR1 Kairanreiästä KR1 on havaittu tai tulkittu tarkasteluväliltä m yhteensä 443 rakoa, joista 136 on luokiteltu rakotietokannassa avoimiksi. Välillä on havaittu haarniskarakoja yhteensä 62 kpl. Yleisimmät rakotäytteet ovat kalsiitti, kloriitti ja kaoliniitti. Koko tarkasteluvälin raoista laadittu suuntadiagrammi on esitetty kuvassa 2a. Pääosa raoista myötäilee alueen liuskeisuutta siten, että niiden kaade suuntautuu loivasti ( n. 40Ε) eteläkaakkoon. Avointen rakojen suuntamaksimi ei kuitenkaan ole yhtä selkeä (kuva 2b). Haarniskaraot ovat usein melko loivia karkeasti liuskeisuutta myötäillen, mutta diagrammista voidaan havaita myös jyrkkäkaateinen luode-kaakko suuntainen maksimi, joka yhtyy paljastumilta havaittujen pienoissiirrosten suuntaan (kuva 2c). Lasketun rakotiheysjakauman (kuva 3) perusteella tyypillinen rakotiheys on alle 5 kpl/m, mutta melko paljon löytyy myös kohtia, joissa rakotiheys on 5 10 kpl/m.
12 10 a b 1 % 1 % 2 % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 4 % N=44 Lower hemisphere - KR Lower hemisphere - KR m AVORAOT N=136 K= Sigma=1.360 Peak=4.38 c 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Lower hemisphere - OL-KR m HAARNISKAT N=27 K= Sigma=0.270 Peak=9.30 Kuva 2. Rakoilun suuntajakauma, KR m a) kaikki raot, b) avoimet raot, c) haarniskaraot. Kairanreiästä KR1 on analysoitu tarkasteluvälillä m yhteensä 11 kpl rikkonaiseksi luokiteltua reikäosuutta (taulukko 4). Jaksot ovat yleensä 1 2 m paksuja, ja huomattavin rikkonaisuusjakso 615 m:n ympärillä on n. 4 metrin paksuinen. Taulukko 4. Reiän KR1 rikkonaisuusindikaatiot. Reikäpituus Rakotiheys > K > 10-8 m/s P-aalto < Omin.vastus (m) 10 kpl/m 5000 m/s < 1000 ohmm Liitteessä 9 on esitelty yhteenveto tulkittujen rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuuksista. Siinä on kuvattu kunkin jakson rakoluku, rakoklustereille lasketut keskimääräiset asennot, avorakojen määrä ja maksimiavauma, rakotäyte, tutka- ja VSP-
13 11 heijasteiden asennot sekä reikägeofysiikan indikaatiot. Yleensä jaksojen rakotiheydet ovat yli 10 kpl/m. Jos rakotiheys on pienempi, on ko. reikäjakso määritelty rikkonaiseksi yleensä korkean vedenjohtavuuden takia. Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on mainita niistä raoista, jotka todennäköisesti aiheuttavat hydraulisen anomalian kyseisellä reikävälillä. Rikkonaisuusjaksojen raot ovat yleensä loivia tai keskikaateisia (tyypillisesti 30-50Ε) vaihteleviin kaadesuuntiin. Rikkonaiset kohdat havaitaan lähes aina reikätutkaheijasteina, mutta merkillepantavaa on, etteivät suunnattujen rakojen ja reikätutkaheijasteiden asennot juurikaan korreloi keskenään. VSP-tulkintojen mukaan KR1:een osuu tarkasteluvälillä kaksi heijastetta kohdissa 500 ja 600 m. Näistä ylempi liittyy mahdollisesti väliin m ja alempi tarkasteluvälin selkeimpään rikkonaisuusjaksoon välillä m. Näiden heijasteiden asennot ovat 157Ε/60Ε ja 250Ε/50Ε. Kuvassa 3 on esitetty pystyleikkauksessa reikien KR1 ja KR4 rikkonaisuusjaksot sekä niiden rakojen suuntadiagrammit. KR4 KR m m m m m m m m m m m m m m m m m Kuva 3. Pystyleikkaus KR1:n ja KR4:n rikkonaisuusjaksoista sekä niiden rakojen suuntadiagrammit rakonormaalien alapalloprojektioina, katselusuunta 300Ε.
14 KR4 Kairanreiästä KR4 on rakotietokannassa tarkasteluvälillä m yhteensä 258 rakoa, joista 90 on luokiteltu avoimiksi ja 43 haarniskaraoiksi. Yleisimmät rakotäytteet ovat kalsiitti, kloriitti ja kaoliniitti. Tarkasteluvälin kaikista raoista, avoimista raoista sekä haarniskaraoista laaditut suuntadiagrammit on esitetty kuvissa 4a ja 4b. Kaikkien rakojen suuntamaksimi on jokseenkin sama kuin KR1:ssä eli liuskeisuutta myötäillen loivasti eteläkaakkoon. Lisäksi toinen rakomaksimi suuntautuu hyvin loivasti itäkoilliseen. Myös avoraoissa havaitaan jokseenkin samat maksimit, tosin suuremman rakomaksimin kaade suuntautuu lähes etelään. Haarniskaraoissa kiinnittää huomiota loivakaateisten lisäksi jyrkemmin lähes etelään kaatuva maksimi (kaadesuunta/kaade n. 170Ε/60Ε). Rakotietokannasta lasketun rakotiheysjakauman (liite 2) perusteella KR4 on lävistänyt keskimäärin selvästi ehjempää kalliota kuin KR1: tyypillinen rakotiheys on 0 3 kpl/m. a c b 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % Lower hemisphere - KR m N=258 K= Sigma=2.580 Peak=6.41 Lower hemisphere - KR m AVORAOT N=90 K= Sigma=0.900 Peak= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % Lower hemisphere - OL-KR m HAARNISKAT N=33 K= Sigma=0.330 Peak=8.43 Kuva 4. Rakoilun suuntajakauma, KR m a) kaikki raot, b) avoimet raot. Reiästä on määritetty tarkasteluvälillä yhteensä 6 kpl rikkonaisia jaksoja (taulukko 5, liite 10). Näistä kaksi ( ja ) on tiheärakoisia, loput on määritelty P- aallon, ominaisvastuksen tai vedenjohtavuuden perusteella. Välillä n m havaittu vahva ominaisvastusminimi on tulkinnassa sivuutettu, koska sen näennäinen ominaisvastusarvo on epäilyttävän pieni ja aiheutuu todennäköisimmin suolavedestä. Ainoastaan väli n m on tulkittu hyvin vettä johtavaksi ( k> 10 8 m/s), mikä aiheutunee melko runsaasta avorakoilusta. Suurin avauma, mm havaitaan rakotietokannan mukaan reikäsyvyydellä m. Kolmeen alimpaan reikäjaksoon liittyy heikommat hydrauliset anomaliat, jotka ovat välillä m/s. Rikkonaisiksi tulkittujen reikäjaksojen raot ovat yleensä melko loivia tai keskikaateisia (kuva 3). Poikkeuksena on väli , jossa raot kaatuvat jyrkästi etelään. Kolmeen jaksoon liittyy reikätutkaheijasteet, joiden asennot ovat pystympiä kuin suunnatut raot.
15 13 Ilmeisesti rikkonaisuusjaksoa kuvaavan, syvyydellä 520 m havaitun VSPheijasteen tulkittu asento on 160Ε/21Ε, kun taas suunnatut raot sekä reikätutkaheijaste ovat asennoltaan selvästi jyrkempiä. Taulukko 5. Reiän KR4 rikkonaisuusindikaatiot. Reikäpituus Rakotiheys > K > 10-8 m/s P-aalto < Omin.vastus (m) 10 kpl/m 5000 m/s < 1000 ohmm KR7 Kairasydäntarkastelussa KR7:stä on havaittu tarkasteluvälillä m 409 rakoa, ja kaikki on luokiteltu tiiviiksi tai täytteisiksi (KR7 ei sisälly rakotietokantaan). Haarniskarakoja ko. välillä on 29 kpl. KR7:n jatko-osa poikkeaa siten luonteeltaan huomattavasti yläosasta (0 300 m), jossa on havaittu runsaasti avointa rakoilua (Jokinen, 1994). Epäsuhtaan voi myös vaikuttaa se, että reikäosuuksilla on eri kartoittajat. Suunnattuja rakoja tällä reikäosuudella on 296 kpl, ja niistä laadittu suuntadiagrammi on esitetty kuvassa 5a. Kuvassa 5b on suunnattujen haarniskarakojen orientaatiot. Suurin rakomaksimi kaatuu loivasti (20 30Ε) kaakkoon, kun taas haarniskaraot kaatuvat selvästi jyrkemmin lähes etelään (kaadesuunta/kaade 170/Ε50Ε). Reiän lävistämä kallio on yleisesti harva- tai vähärakoista (0 3 kpl/m). a b 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 6 % Lower hemisphere - OL-KR m N=296 K= Sigma=2.960 Peak=6.21 Lower hemisphere - OL-KR m HAARNISKAT N=26 K= Sigma=0.260 Peak=13.88 Kuva 5. Rakojen suuntajakauma, KR m, a) kaikki raot, b) haarniskaraot. Reiästä on määritetty tarkasteluvälillä yhteensä 2 kpl rikkonaiseksi luokiteltuja kapeita reikäosuuksia (taulukko 6, liite 11 ) reikäpituuksilla m ja m. Rikkonaisuusjaksojen vedenjohtavuudesta ei ole tässä vaiheessa mittaukseen perustuvaa tietoa, mutta koska kairasydäntarkastelun perusteella avoraot puuttuvat, ovat jaksot todennäköisesti heikosti vettä johtavia. Pääosa ko. jaksojen raoista on täytteisiä. Raot ovat myös melko loivia (kuva 6): ylemmässä jaksossa keskimääräinen kaadesuunta ja
16 14 kaade on 70Ε/26Ε ja alemmassa 185Ε/41Ε (poikkeava orientaatio 50Ε/37Ε jätetty laskennassa huomiotta) Taulukko 6. Reiän KR7 rikkonaisuusindikaatiot. Reikäpituus Rakotiheys > K > 10-8 m/s P-aalto < Omin.vastus (m) 10 kpl/m 5000 m/s < 1000 ohmm KR7 KR m m m m m Kuva 6. Pystyleikkaus KR7:n ja KR10:n rikkonaisuusjaksoista sekä niiden rakojen suuntadiagrammit rakonormaalien alapalloprojektioina, katselusuunta 290Ε. Kuvassa 7 on esimerkinomaisesti tarkasteltu lähemmin KR7:n alemman rikkonaisuusjakson m rakoja approksimoimalla niitä ympyränmuotoisilla tasoilla, jotka ovat havaintojen mukaisissa asennoissa. Kuvan rakodiagrammissa käytetyt värit viittaavat samanväriseen rakotasoon.
17 15 OL-KR m Kuva 7. Kairanreiän OL-KR7 rikkonaisuusjakson m suunnatut raot ympyränmuotoisina tasoina ja rakodiagrammina (rakonormaalin alapalloprojektio). Katselusuunta 295Ε on reiän keskimääräistä suuntaa vastaan kohtisuora. 3.4 KR10 Yksityiskohtainen rakotietokanta sisältää KR10:n osalta yhteensä 207 rakoa tarkasteluvälillä m. Näistä 108 kpl on avoimia, loput tiiviitä tai täytteisiä. Haarniskarakoja ko. välillä on yhteensä 32 kpl. Suunnattuja rakoja välillä on 88 kpl ja näistä avoimia suurin osa, 72 kpl. Kuvissa 8a, 8b ja 8c on erikseen tarkasteluvälin kaikkien rakojen, avointen rakojen sekä haarniskarakojen suuntadiagrammit. Kaikissa diagrammeissa havaitaan sama keskikaateinen maksimi, n. 180Ε/50Ε, ja kaikissa sekä avoimissa raoissa selvästi loivempi 30Ε/20-25Ε. Rakotietokannasta lasketun rakotiheysjakauman perusteella KR10:n lävistämä kallio-osuus on pääasiassa harva- tai vähärakoista (rakotiheydet tyypillisesti 0 3 kpl/m).
18 16 a b 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % Lower hemisphere - OL-KR M N=88 K= Sigma=0.880 Peak=8.53 Lower hemisphere - OL-KR m AVORAOT N=72 K= Sigma=0.720 Peak=10.40 c 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 22 % 24 % Lower hemisphere - OL-KR m HAARNISKAT N=17 K= Sigma=0.170 Peak=24.53 Kuva 8. Rakoilun suuntajakauma, KR m a) kaikki raot, b) avoimet raot, c) haarniskaraot. Tarkasteluvälillä reiästä KR10 on määritetty 3 kpl rikkonaisuusvyöhykkeitä reikäpituuksilla , ja m (taulukko 7, liite 12). Näistä ainoastaan ylimmällä on korkea vedenjohtavuus (> 10-8 m/s). Tosin yhtenäinen jakso tätä heikompia hydraulisia anomalioita havaitaan reikävälillä n m. Saadut vedenjohtavuusarvot tällä välillä ovat n. 1 3*10-9 m/s. Jaksojen rakotiheydet ovat ja raot yleensä melko loivia tai keskikaateisia (kuva 6). Reikävälille m on ominaista runsas avorakoilu. Tulkittujen tutkaheijasteiden asennot eivät korreloi millään tavoin suunnattujen rakojen kanssa, mutta syvyydelle 510 m tulkittu VSP-heijaste näyttää sopivan kohtalaisesti yhteen välin m suunnattujen rakojen kanssa: VSP-heijasteen asento on 160Ε/38Ε ja suunnattujen rakojen keskimääräinen asento 170Ε/57Ε. Taulukko 7. Reiän KR10 rikkonaisuusindikaatiot Reikäpituus Rakotiheys > K > 10-8 m/s P-aalto < (m) 10 kpl/m 5000 m/s Omin.vastus < 1000 ohmm
19 17 4 RIKKONAISUUSVYÖHYKKEIDEN GEOMETRINEN KUVAUS JA KORRELOINTI REIKIEN VÄLILLÄ Rikkonaisuusvyöhykkeiden geometristen ominaisuuksien tulkinnassa on Olkiluodossa käytetty useilla eri menetelmillä saatuja tietoja. Näitä menetelmiä ovat: - rakojen suuntaus kairasydämestä - reikä-tv - sähköinen dipmeter - akustinen televiewer - reikätutka - seisminen VSP. Näistä neljä ensimmäistä kuvaavat yksittäisiä rakoja, ja niiden tulokset on yhdistetty alueen yksityiskohtaisessa rakotietokannassa (Saksa et al., 1997) sikäli kun niitä on ollut käytettävissä. Reikätutka ja seisminen VSP kuvaavat suurempia rakenteita (esim. rakovyöhykkeitä), ja niiden erottelukyky on verrannollinen aallonpituuteen, joka on reikätutkalla taajudesta riippuen n. 2 5 m ja VSP:llä n m. Esim. reikätutkalla voidaan suotuisissa olosuhteissa havaita rakenteita, joiden paksuus on vain kymmenesosa aallonpituudesta. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa petrofysikaalista kontrastia ja muissa suunnissa merkittäviä dimensioita. Reikätutkalla voidaan siis parhaassa tapauksessa havaita rikkonaisuusvyöhykkeitä, jotka ovat n. 20 cm paksuja. VSP:llä havaittavavien rakenteiden on oltava merkittävästi laajempia. Merkittävä epäkohta reikätutkassa on, että suolainen pohjavesi ja mineraaliset johteet vaimentavat tutka-aaltoja huomattavasti. Rakenteiden kolmiulotteisen tulkinnan peruslähtökohta on perinteisti ollut oletus niiden tasomaisesta jatkuvuudesta. Koska Olkiluodon kallioperä on kuitenkin moninutkaisesti deformoitunut, ovat plastisen deformaation tuloksena syntyneet rakenne-elementit, kuten liuskeisuus, raitaisuus, poimutus ja siirrokset, voineet toimia heikkousvyöhykkeinä, joihin myöhempi hauras deformaatio on keskittynyt. Käytännön kalliomallinnustyössä rikkonaisuusjaksojen korreloiminen reikien välillä käyttäen tasoapproksimaatioita on usein osoittautunut vaikeaksi, joten tässä tarkastelussa rakenteita ei ole pyritty väkisin kuvaamaan puhtaasti tasomaisina. 4.1 Reikätutka Reikätutkaheijasteita on mallinnettavassa kalliotilavuudessa havaittu lukuisia, mutta niistä on tässä työssä huomioitu vain ne, jotka osuvat rikkonaisiksi tulkittuihin reikäjaksoihin.yleisesti reikätutkaheijasteet eivät näytä juurikaan korreloivan suunnattujen rakojen tai VSP-heijasteiden kanssa. Kuvassa 9 heijasteet on kuvattu ympyränmuotoisina kiekkoina, joiden säde on 50 m (maksimiulottuvuus reiän ympärillä on suuntaavalla tutkalla n. 25 m ja suuntaamattomalla n. 50 m). Heijasteiden asennot ilmenevät myös liitteiden 9 12 taulukoista. Taulukossa 8 on esitetty tutkaheijasteiden geometrinen analyysi, jossa on laskettu muiden reikien leikkauskohdat tasomaisille heijasteille. Heijasteen leikkaussyvyydeksi alkuperäisessä reiässä vasemmanpuoleisessa sarakkeessa on merkitty siihen liittyvän rikkonaisuujakson puoliväli. Leikkaussyvyys on merkitty sulkuihin, jos se sijaitsee mallinnettavan tilavuuden ulkopuolella. Tummennettuna on merkitty sellaiset
20 18 leikkaussyvyydet, joista korkeintaan 30 m:n päässä sijaitsee rikkonainen reikäjakso mallinnettavassa tilavuudessa. Edelleen sellaiset taulukon solut, joissa reikätutkaheijaste- tai rakohavainnot korreloivat tarkasteltavan heijasteen kanssa (kaade ja kaadesuunta 30Ε sisällä) on tummennettu. Heijasteiden tarkastelun perusteella voidaan yhdistää toisiinsa seuraavat reikäosuudet: KR m (heijasteen asento 74Ε/16Ε), KR m (rakojen keskimääräinen asento 92Ε/18Ε), KR m (rakojen keskimääräinen asento 70Ε/26Ε) ja KR m (heijasteen asento 76Ε/4Ε). Näistä vettäjohtavia kohtia ovat KR m (huomattavaa avorakoilua) ja KR m (3 avorakoa + myloniitti, pääasiassa tiiviitä rakoja). KR4:n lävistyksessä on useita avorakoja, mutta hydraulisten mittausten mukaan pieni vedenjohtavuus. KR7:n raot välillä m ovat täytteisiä ja todennäköisesti heikosti vettä johtavia.
21 19 Kuva 9. Rikkonaisuusvyöhykkeisiin liittyvät tutkaheijasteet mallinnettavassa kalliotilavuudessa. Taulukko 8. Reikätutkaheijasteiden geometrinen analyysi. Sijainti (m) asentoε/ε KR4 (m) KR7 (m) KR10 (m) KR /49 (270) (242) 506 KR /44 (796) / KR / KR /45 (808) (674) - KR /47 (846) /61 (656) (676) 440 KR /59 (670) (684) 468 KR / KR / KR /34 (806) - - KR /35 (818) - - Sijainti (m) asentoε/ε KR1 (m) KR7 (m) KR10 (m) KR / KR / KR /84 (965) - - KR /73 - (262) (154) Sijainti (m) asentoε/ε KR1 (m) KR4 (m) KR7 (m) KR / / KR / /42 (193) 591 (389)
22 VSP VSP-heijasteista on tässä työssä huomioitu ne, joiden reikäleikkaus varsinaisessa tutkimusreiässä sisältyy mallinnettavaan tilavuuteen. Tällaisia heijasteita on ainoastaan 4 kpl, ja niiden tulkitut reikäleikkaukset ovat: KR1 500 m (asento 157Ε/60Ε), KR1 600 m (asento 250Ε/50Ε), KR4 520 m (asento 160Ε/21Ε) ja KR m (asento 160Ε/38Ε). Kuvassa 10 heijasteet on esitetty mallinnustilavuuteen rajoittuvina tasoina. Kuvasta havaitaan, että suuntaan n. 160Ε kaatuvat eri rei istä havaitut heijasteet eivät todennäköisesti kuvaa samaa rakennetta, vaan sijaitsevat toisistaan selkeästi erillään eri syvyyksillä. Taulukossa 9 on esitetty VSP-heijasteiden geometrinen analyysi, jossa on laskettu muiden reikien leikkauskohdat tasomaisille heijasteille. Heijasteen leikkaussyvyydeksi alkuperäisessä reiässä vasemmanpuoleisessa sarakkeessa on merkitty siihen todennäköisesti liittyvän rikkonaisuujakson puoliväli. Leikkaussyvyys on merkitty sulkuihin, jos se sijaitsee mallinnettavan tilavuuden ulkopuolella. Tummennettuna on merkitty sellaiset leikkaussyvyydet, joista korkeintaan 30 m:n päässä sijaitsee rikkonainen reikäjakso mallinnettavassa tilavuudessa. Kairanreiän KR10 heijasteen perusteella voitaisiin mahdollisesti yhdistää reikäjaksot KR m, KR m sekä KR m. KR4:stä ja KR7:stä saatu suuntatieto ei kuitenkaan tue tällaista yhdistämistä, vaikka KR10:n heijaste korreloikin kohtalaisesti suunnatun rakotiedon kanssa (heijasteen suunta 160Ε/38Ε, rakoilun keskimääräinen suunta 170Ε/57Ε). Kuva 10. Mallinnustilavuuteen rajoittuvat VSP-heijasteet.
23 21 Taulukko 9. VSP-heijasteiden geometrinen analyysi. Sijainti (m) Asento (Ε/Ε) Laskettu leikkauskohta (m) KR /60 KR4 - KR7 - KR10- KR /50 (KR4 280) KR7 492 (KR10 189) KR /21 (KR1 361) KR7 470 KR KR /38 (KR1 328) KR4 630 KR Suunnatut raot Suunnattujen rakojen tarkastelu perustuu yksityiskohtaisesta rakotietokannasta (KR7:n osalta kairausraportista) laskettuihin keskimääräisiin rakojen asentoihin rikkonaisissa reikäosuuksissa (liitteet 9 12). Keskimääräiset suunnat on kuvattu ympyränmuotoisina (r = 50 m) tasoina (kuva 11), joihin on liitetty ominaisuustietoina kyseisten rikkonaisuusjaksojen vedenjohtavuudet. Punainen väri kuvaa hyvin vettä johtavia ja sininen heikosti vettä johtavia vyöhykkeitä. Taulukossa 10 on laskettu keskimääräisten rakosuuntien leikkauskohdat muissa rei issä käyttäen tasoapproksimaatiota. Jos reikäleikkaus on osunut tarkasteltavan reikäosuuden ulkopuolelle, se on merkitty sulkuihin. Jos 30 m sisällä lasketusta leikkauksesta löytyy rikkonaisuusvyöhyke, leikkauskohta on merkitty tummennettuna. Jos rakosuunnat reikien välillä korreloivat (kaadesuunta ja kaade 30 asteen sisällä), on taulukon koko solu tummennettu. Kuva 11. Mallinnettavaan tilavuuteen sisältyvien rikkonaisuusjaksojen rakojen keskimääräiset asennot ja vedenjohtavuudet.
24 22 Taulukko 10. Keskimääräisten rakosuuntien geometrinen analyysi. Sijainti (m) Asento ( / ) Laskettu leikkauskohta (m) KR1 KR4 KR7 KR /31 (387) 486 (323) /31 (652) /46 (768) /46 (785) / /37 (841) / / / /27 (269) 417 (358) /46 (841) / ???? KR4 KR1 KR7 KR /18 (378) /35 (213) (336) /37 (190) (325) /68 - (346) (160) /25 (340) / KR7 KR1 KR4 KR / /41 (419) (642) 505 KR10 KR1 KR4 KR /36 (238) 511 (336) /57 (257) (703) /34 (276) 551 (394) Reikäkorreloinnin perusteella voidaan yhdistää toisiinsa reikäosuudet KR m (kolme kapeaa rikkonaisuusjaksoa, keskimääräiset rakosuunnat 92Ε/18Ε, 103Ε/35Ε ja 106Ε/37Ε) ja KR m (rakosuunta 90Ε/36Ε). VSP:n perusteella tähän voidaan vielä liittää KR10:n väli m, jolloin KR10:n lävistys on m. Hyvin vettäjohtavia näistä ovat KR4:n väli m ja KR10:n lävistys m. Tätä tukevat myös virtausmittaukset, joiden mukaan vedenjohtavuus on kohonnut KR10:ssä välillä n m. Reikätutkaheijasteiden tarkastelun perusteella (luku 3.1) näihin voitaisiin mahdollisesti yhdistää myös KR1:stä väli m (heijasteen asento 74Ε/16Ε) ja KR7:stä väli m (rakojen asento 70Ε/26Ε). Tämä yhdistäminen on reikien suuremman välimatkan takia jo huomattavasti epävarmempaa. Kuvassa 12 on esitetty hyvin loivakaateinen rakenne, jonka rajoittamassa tilavuudessa ko. rikkonaisuusjaksot voidaan yhdistää. Huomionarvoista on, että rakoilu ko. rakenteen rajoittamassa tilavuudeesa näyttää olevan jyrkempää kuin itse rakenne. Rakenne ei ole
25 23 täysin tasomainen, ja voi olla todellisuudessa epäyhtenäisempi mm. siirrostumisen takia. Rakenteeseen on liitetty ominaisuustietona myös reikäleikkausten vedenjohtavuusarvot, joiden perusteella rakenne on väritetty. Reikien ulkopuolella vedenjohtavuusarvot perustuvat interpolointiin. Minimi KR7:n kohdalla johtuu siitä, ettei ko. reiästä ollut vedenjohtavuustietoa käytettävissä. Rakenteen yläpinnalle hahmotellut mustat viivat kuvaavat reikäleikkausten keskimääräisten rakojen suuntaa. KR7 KR1 KR10 KR4 Kuva 12. Reikäosuudet KR m, KR m, KR m ja KR m kattava loiva-asentoinen rakenne, sen vedenjohtavuus ja reikäleikkausten päärakosuunnat. 4.4 Kairasydäntarkastelu Valikoituja reikäjaksoja tarkasteltiin myös Geologian tutkimuskeskuksen kairasydänvarastolla Lopella. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat rikkonaisiksi tulkitut reikäjaksot, lisäksi tarkasteltiin mm. joidenkin pelkästään reikä-tv:llä havaittujen rakojen näkymistä kairasydämessä sekä haarniskarakojen esiintymistä. Rikkonaisiksi tulkitut jaksot saattoi yleensä havaita selkeinä tiheärakoisina osuuksina kairasydämessä, ja huomiota kiinnitti haarniskarakojen melko runsas määrä. Tyypillisesti harniskaraot noudattavat liuskeisuuden suuntaa, mutta muitakin suuntia esiintyy. Keskenään
26 24 samankaltaista rapautunutta breksiaa voitiin havaita seuraavissa kohdissa: KR m, KR m ja KR m. KR4:n ja KR10:n osalta tämä tukee kuvan 12 mukaista rakennetta. Reiästä KR1 havaittiin välillä m voimakkaasti breksioitunut, runsaasti erisuuntaisia haarniskarakoja sisältävä jakso, jossa voidaan nähdä merkkejä useassa vaiheessa tapahtuneesta rikkoutumisesta. Tämän vyöhykkeen tarkempi petrografinen, mineraloginen ja geokemiallinen tutkimus (mm. rakojen leikkaussuhteet, rakomineralogia ja rakomineraalien ikämääritykset) voisi olla hyödyllinen ja antaisi tietoa ko. vyöhykkeen rakojen muodostumishistoriasta. Tämä saattaisi antaa lisävalaistusta koko Olkiluodon tutkimusalueen ja sen ympäristön geologisista kehitysvaiheista.
27 25 YHTEENVETO Tässä raportissa on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa tarkasteltu Olkiluodon keskeisellä tutkimusalueella rajatussa kalliotilavuudessa rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuuksia. Tarkasteltava kalliotilavuus on kooltaan 500 x 500 x 200 m ja käsittää osat kairanrei istä OL-KR1, OL-KR4, OL-KR7 ja OL-KR10. Lähtökohtana on, ettei työssä huomioida aikaisempien rakennemallien tulkintoja ja ko. kalliotilavuuden ulkopuolelle jääviä havaintoja. Työssä on paikallistettu kairanreikäkohtaisesti rikkonaisuusvyöhykkeet käyttäen hyväksi rakoilutietoa ja hydraulisia sekä geofysikaalisia tuloksia. Lisäksi on kuvattu rikkonaisuusvyöhykkeiden ominaisuudet kuten rakoilun luonne, rakojen asento, vedenjohtavuus ja geofysikaaliset indikaatiot. Kalliomallinnuksessa on perinteisesti kuvattu rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet tasomaisina geometrisinä yksiköinä, joiden ominaisuudet pysyvät spatiaalisesti vakioina. Olkiluodon kaltaisessa monimutkaisesti deformoituneessa ympäristössä rakenteet voivat kuitenkin olla siirrostuneita ja monimutkaisen rakoverkoston muodostamia. Tällöin puhtaasti tasomainen konseptualisointi voi olla kyseenalaista.tässä työssä kaikkia rakenteita ei ole pyritty väkisin konseptualisoimaan puhtaina tasoina, jotka jatkuvat reiästä toiseen, vaan lähinnä kuvaamaan rikkonaisuusjaksoihin liittyvän rakoilun ominaisuuksia sekä arvioimaan suunnatun rakotiedon, reikätutkan ja VSP:n avulla mahdollisia kairanreikien välisiä yhteyksiä. Kallioperä mallinnetussa tilavuudessa on yleensä vähä- tai harvarakoista (0 3 kpl/m). Raot ovat yleensä melko loiva-asentoisia. Rikkonaisiksi luokiteltuja kapeita (1 4 m) reikäjaksoja tavattiin reiästä KR1 11 kpl, KR4:stä 6 kpl, KR7:stä 2 kpl ja KR10:stä 3 kpl. Rakenteiden korrelointi reiästä toiseen osoittautui useimmissa tapauksissa mahdottomaksi. Kuitenkin joitakin mahdollisia loiva-asentoisia yhteyksiä reikien välillä voidaan osoittaa. Tulkinnan perusteella on hahmoteltu loiva-asentoisen rakenteen rajaama tilavuus, joka mahdollisesti yhdistää seuraavat rikkonaisuusvyöhykkeet: KR m, KR m, KR m ja KR m. Rakenne ei ole puhtaasti tasomainen ja se voi olla todellisuudessa huomattavasti epäyhtenäisempi kuin mallissa kuvattu. Huomattavaa on myös, että rakenteen sisäinen rakoilu on jyrkempää kuin itse rakenteen asento, typillisesti n. 70Ε 100Ε/20Ε 40Ε. Mallinnettavassa tilavuudessa selkein rikkonaisuusvyöhyke sijaitsee KR1:ssä välillä m. Tilavuudessa olevan aineiston perusteella sitä ei ole voitu yhdistää muihin kairanreikiin. SITU-aikaisten VSP-tulosten mukaan sen asento voisi olla 250Ε/50Ε ja reikätutkan mukaan 187Ε/63Ε, kun taas raot ko. reikäjaksossa ovat melko loivia. Rakenteen korrelointi muihin reikiin vaatisi mahdollisesti mallinnettavan tilavuuden laajentamista.
28 26 KIRJALLISUUSVIITTEET Carlsten, S., 1996a. Detailed borehole radar measurements at the Olkiluoto site, Finland Posiva Oy, Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU-96-03e, Carlsten, S., 1996b. Detailed borehole radar measurements at the Olkiluoto site, Finland Posiva Oy/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU-96-54e. Cosma, C., Heikkinen, P., Honkanen, S. & Keskinen, J., VSP-survey in Olkiluoto, boreholes KR1 KR3. TVO/Paikkatutkimukset, työraportti 90-39, 35 s. Cosma C., Heikkinen, P., Honkanen, S. & Keskinen, J., VSP-survey at Olkiluoto in Eurajoki, borehole OL-KR8 and extended parts of boreholes OL-KR2 and OL-KR4. Posiva Oy/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU-96-11e, 87 s. Cosma, C., Enescu, N., Heikkinen, P. & Keskinen, J., VSP-survey at Olkiouoto in Eurajoki, boreholes OL-KR9 and OL-KR10. Posiva Oy/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU-96-60e, 67 s. Hämäläinen, H., 1997a. Vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR1. Posiva Oy, työraportti PARVI Hämäläinen, H., 1997b. Vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR4. Posiva Oy, työraportti PARVI Hämäläinen, H., 1997c. Vedenjohtavuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodossa, kairanreikä OL-KR10. Posiva Oy, työraportti PARVI Jokinen, J., Reiän OL-KR7 syväkairaus Eurajoen Olkiluodossa TVO/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU-94-38, 25 s. Julkunen, A., Kallio, L. & Hassinen, P., Geofysikaaliset luotaukset Eurajoen Olkiluodossa 1995, kairanreiät KR2, KR3, KR4, KR6, KR7 ja KR8. TVO/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU 95-71, 16 s. Julkunen, A.& Kallio, L., Geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa 2000, kairanreiät OL-KR6, OL-KR7 ja OL-KR12. Posiva Oy, työraportti PARVI , 54 s. Laurila, T. & Tammenmaa, J., Geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa 1996, kairanreikä KR 10. Posiva Oy/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU Lowit, B., Moreceoft, S. & Wild, P., Geophysical Borehole Logging at Olkiluoto, Kivetty and Romuvaara Sites, Finland Dual Neutron and Full WaveformSonic Log Report. Posiva Oy/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU 96-33E. Niva, B, Geophysical Borehole Logging at Olkiluoto, Borehole OL-KR1. TVO / Paikkatutkimukset, työraportti
29 27 Okko, O. et al., Geofysikaalisten reikämittausten tulkinta: Olkiluodon reikien KR2 ja KR4 jatko-osat sekä reiät KR6, KR7 ja KR8 Posiva Oy/Paikkatutkimukset, työraportti PATU Pöllänen J., Rouhiainen P. 1996a. Difference Flow Measurements at the Olkiluoto Site in Eurajoki, Boreholes KR1-KR4, KR7 and KR8, Work Report PATU e. Pöllänen J. & Rouhiainen P. 1996b. Difference Flow Measurements at the Olkiluoto Site in Eurajoki, Boreholes KR9 and KR10, Posiva Oy/Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU Rautio, T., Reiän OL-KR4 kairaus Eurajoen Olkiluodossa. Posiva Oy/ Paikkatutkimusprojekti, työraportti PATU Rautio, T., Syväkairaus OL-KR10 Eurajoen Olkiluodossa. Posiva Oy/Paikkatutkimusproekti, työraportti PATU Rautio, T., Reiän OL-KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna Posiva Oy, työraportti PARVI Saksa, P., Hellä, P., Voipio, S., Nummela, J., Hännin, T., Ahokas, H., Heikkinen, E. & Lindh, J Olkiluodon syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta. Fintact Oy. Posiva Oy, Työraportti 97-32, 330 s. Suomen Malmi Oy, Syväkairaus OL-KR1 Eurajoen Olkiluodossa TVO/Paikkatutkimukset, työraportti 89-38, 17 p. Suomen Malmi, Reiän OL-KR4 kairaus. TVO/Paikkatutkimukset, työraportti SITU
30 28 LIITTEET 1 4 Litologia, rakotiheys, vedenjohtavuus, P-aallon nopeus ja ominaisvastus, KR1, KR4, KR7 ja KR Litologia, rakotiheys,, vedenjohtavuus, neutron-neutron ja caliper, KR1, KR4, KR7 ja KR Rikkonaisuusvyöhykkeiden kuvaus, KR1, KR4, KR7 ja KR10.
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotOlkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus. Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus
Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus 1 Rakohavainnot Noin 16000 havaintoa paljastumilta ja tutkimuskaivannoista Noin 68000 havaintoa 57 kairanreiästä
LisätiedotTutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001/2
,.----- - -- Työraportti 2002-46 Tutkimusalueen länsiosan rakenteiden täydentävä tarkastelu, kalliomalli v. 2001/2 Pauli Saksa Tiina Vaittinen Jorma Nummela Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO,
LisätiedotOlkiluodon kairanreikien rakotietokannan täydennys
Työ r a p o r t t i 2-3 Olkiluodon kairanreikien rakotietokannan täydennys Anu Karanko Eero Heikkinen Pirjo Hellä Kesäkuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotEurajoen Olkiluodon kairanreikien Ol-KR9 ja Ol-KR 10 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus
Työ r a p o r t t i- 9 7-1 7 Eurajoen Olkiluodon kairanreikien Ol-KR9 ja Ol-KR 1 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus Kai Front, Olli Okko, Pertti Hassinen VTT Yhdyskuntatekniikka
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotKuhmon Romuvaaran kairanreikien RO-KR 10 ja RO-KR 11 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus
Työraportti-97-8 Kuhmon Romuvaaran kairanreikien RO-KR 0 ja RO-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus Ari Luukkonen, Auli Kuusela-Lahtinen, Kai Front VTT Yhdyskuntatekniikka
LisätiedotTyö r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997
Työ r a portti 9 7-57 Aänekosken Kivetyn kairanreikien KI-KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR 0 - KI-KR 3 perusteella Kai Front Olli Okko
LisätiedotRakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa
Rakoverkkomallinnus KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus/rakosimulointi Kiteisen kallioperän rikkonaisuuden mallintaminen on tärkeää mm. kalliorakentamisessa,
LisätiedotHästholmenin kalliomalli. versio 3.1
Työraportti 2000-3 5 Hästholmenin kalliomalli. versio 3.1 Pauli Saksa Juha Lindh Jorma Nummela Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 TEKIJÄORGANISAATIO:
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR7 ja KRB geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin tarkastelu
Työraportti 99-48 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR7 ja KRB geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin tarkastelu Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Elokuu 999
LisätiedotKallion rakenteiden reunavyöhykkeen määritys
Työ raportti 2001-34 Kallion rakenteiden reunavyöhykkeen määritys Pirjo Hellä Pauli Saksa Anu Karanko Henry Ahokas.Jorma Nummela Jorma Palmen Lokakuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. Raportti kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST - 69 Markku Paananen SAHKOISET LUOTAUKSET, GEOFYSIKAALISET REIKAMITTAUKSET JA HYDRAULISET TESTIT PASMAJARVEN POSTGLASIAALISELLA
LisätiedotOlkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus
Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-3 2 Olkiluodon kalliomalli, täydennetty ja tarkennettu kuvaus V. 2001/1 Tiina Vaittinen, Pauli Saksa, Jorma Nummela, Jorma Palmen, Pirjo Hellä, Henry Ahokas Fintact Oy Jukka
LisätiedotKairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002
Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotYhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä
Työ raportti 2-33 Yhteenveto vedenjohtavuuden mittaustuloksista ja eri menetelmien välisistä eroista Olkiluodon reiissä KR- KR Henry Ahokas Lokakuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI, FINLAND Tel.
LisätiedotKivetyn syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta
Työraportti 9 7-33 Kivetyn syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta Pirjo e II ä, Tuija änninen, Sonja Voipio, enry Ahokas, Eero eikkinen Fintact Oy Joulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI-00 00 ELSIKI,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli
Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotKooste virtausmallien eräistä lähtötiedoista Hästholmenissa, Kivetyssä, Olkiluodossa ja Romuvaarassa
Työraportti 99- Kooste virtausmallien eräistä lähtötiedoista Hästholmenissa, Kivetyssä, Olkiluodossa ja Romuvaarassa Henry Ahokas Helmikuu 999 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI, FINLAND Tel.
LisätiedotRomuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus
Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys
Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999
LisätiedotOlkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari
Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli
Lisätiedot. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1
Työraportti 2001-04. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1 Tauno R.autio Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotGeotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys
Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotTaipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997
Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset
LisätiedotSuomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien mineraalivarantoarvio
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Väli-Suomen aluetoimisto M19/4513/-97/1/1 0 Suomussalm i Housuvaara 1, Pahkalampi 1 Timo Heino Esko Koistinen 31.10.1997 Suomussalmi, Housuvaara 1 ja Pahkalampi 1 Kultaesiintymien
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotHYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vali-Suomen aluetoimisto M19/4421/-98/l/10 Koskee 4423 Hyrynsalmi Puistola 1 Paatola 1 2.3.1998 HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKivetyn reiän KR5 ruhjevyöhykkeen tutkimukset vuosina 1994-1 997
Työraortti 98-32 Kivetyn reiän KR5 ruhjevyöhykkeen tutkimukset vuosina 1994-1 997 Pauli Saksa Kai Front Henry Ahokas Juha Li nh Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotSodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne
Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotTampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake
Tampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake 7.4.2008 1 PAIKKATIEDOT: Pvm: Täydellinen: Tunnus: Karttal.: x: y: z: Kohteen nimi: Koko: * * m Kulku: Paljastuman tyyppi: 1 Palj 2 Tiel 3 Louh 4 Tunn Hav.ulott:
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotKalliopohjaveden virtauksen tutkiminen Vionnevan Natura 2000 alueelta Rapasaaren louhokseen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotantoympäristöt ja kierrätys Kuopio GTK/585/00.03.12/2016 Kalliopohjaveden virtauksen tutkiminen Vionnevan Natura 2000 alueelta Rapasaaren louhokseen Antti Pasanen, Jouni Lerssi,
LisätiedotKallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2006 Paula Jääskeläinen, Lasse Ahonen, Kimmo Korhonen ja Jarkko Jokinen
Etelä-Suomen yksikkö Y50/2007/17 14.3.2007 Espoo Kallion rikkonaisuusrakenteet ja hydrogeologia: Vuosiraportti 2006 Paula Jääskeläinen, Lasse Ahonen, Kimmo Korhonen ja Jarkko Jokinen Kallion rikkonaisuus
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
Lisätiedot3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa
3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared
LisätiedotKairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg
Työ raportti 99-6 2 Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Tauno Rautio Marraskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotPohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1-KR4 ja KR9 vuonna 1997
Työraportti 9814 Pohjaveden suolaisuuden mittaukset Eurajoen Olkiluodon kairanrei'issä KR 1KR4 ja KR9 vuonna 1997 Pertti Hassinen Helmikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN001 00 HELSINKI Puhelin (09)
LisätiedotHydraulically Conductive fractures and Their Properties in Boreholes KR4 and KR7-KR10 at Olkiluoto Site
. Working Report 2004-21 Hydraulically Conductive fractures and Their Properties in Boreholes KR4 and KR7-KR10 at Olkiluoto Site.. Pirjo Hella Eveliina Tammisto Henry Ahokas May 2004 POSVA OY FN-27160
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotAALTOILUVARATARKASTELU
BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotVirtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587
Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587 Jere Komulainen Perttu Pulkkinen Kyösti Ripatti Elin Siggberg Jari Pöllänen Pöyry Finland
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotOL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7.
Työ raportti 2002-04 Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. ~KRB ja -KR 1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Tammikuu 2002 POSIVA OY Töölönkatu
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ
LisätiedotSuojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa
Työraportti 2004-15 Suojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Huhtikuu 2004 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41 /MYY/04 Pasivan työraporteissa
LisätiedotKäytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään
Ill FI9700038 POSIVA-96-1 9 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, FIN-OO1OO HELSINKI,
LisätiedotKivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 1997
Työraportti 98-2 Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 997 Pauli Saksa Henry Ahokas Jorma Nummela Juha Lindh Huhtikuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI,
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotJännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla
Työraportti 2002-47 Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Hanna Malmlund Erik.Johansson Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotDFN modelling of jointed rock mass
DFN modelling of jointed rock mass Eevaliisa Laine, GTK KYT2018 Seminar Topic: Numerical modelling of jointed rock mass and rock joints Time: Friday 1 st December 2017 9.00 AM 2.00 PM DFN modelling of
LisätiedotKallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa
Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa Marit Wennerström, Meri Liisa Airo ja Maija Kurimo Geologian tutkimuskeskus Abstract Aeromagnetic data contain information on linear
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotLATAUSPOTENTIAALIMITTAUKSET JA GALVAANISET YHTEYDET OSANA PALMOTUN U-~h-ESIINTYMAN VIRTAUSREITTITUTKIMUKSIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST-8 1 LATAUSPOTENTIAALIMITTAUKSET JA GALVAANISET YHTEYDET OSANA PALMOTUN U-~h-ESIINTYMAN VIRTAUSREITTITUTKIMUKSIA Markku Paananen
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotRantamaan esiintymän syväkairaukset
M 19/2542/74/1/84 TORNIO, Rantamaa KEMIN mlk, Mykkä Y. Pekkala 1974-04-24 RANTAMAAN JA MYKÄN DOLOMIITTIESIINTYMIEN SYVÄKAIRAUKSET Geologinen tutkimuslaitos tutki kesällä 1973 Tervolan-Kemin alueen dolomiittiesiintymiä
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotEurajoen Olkiluodon tarkentava litologinen kalliomallinnus
Työraportti 9 8-5 7 Eurajoen Olkiluodon tarkentava litologinen kalliomallinnus Kai Front Seppo Paulamäki Markku Paananen Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimusaineiston tallentaminen 6
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Syväkairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset reikäluotaukset 2 Petrofysikaaliset laboratoriomittaukset
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
Lisätiedot