Pohjaveden painekorkeuden mittausjärjestelmän GWMS 2001 testaus reiässä OL -KR2 tutkimusreiän OL -KR 12 kairauksen yhteydessä

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i Pohjaveden painekorkeuden mittausjärjestelmän GWMS 200 testaus reiässä OL -KR2 tutkimusreiän OL -KR 2 kairauksen yhteydessä Petri Jääskeläinen Syyskuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-0000 HLSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Pohjaveden painekorkeuden mittausjärjestelmän GWMS 200 testaus reiässä Ol-KR2 tutkimusreiän Ol-KR 2 kairauksen yhteydessä Petri Jääskeläinen Syyskuu 2000

3 TKIJÄ ORGANISAATIO: Fintact Oy Hopeatie B Helsinki TILAAJA: TILAUSNUMRO: Posiva Oy Töölönkatu Helsinki 956/00/ AJH POSIVAN TARKASTAJA: J+H- sr_ en Dl Heikki Hinkkanen Posiva Oy POSIVAN HYVÄKSYJÄ: FT Aimo Hautajärvi Posiva Oy KONSULTIN YHTYS HNKILÖ: Dl Petri Jääskeläinen Fintact Oy TYÖRAPORTTI POHJAVDN PAINKORKUDN MITTAUSJÄRJSTLMÄN GWMS 200 TSTAUS RIÄSSÄ OL-KR2 TUTKIMUSRIÄN OL-KR2 KAIRAUKSN YHTYDSSÄ TKIJÄ: TARKASTAJA JA HYVÄKSYJÄ: Henry Ahokas Fintact Oy

4 Työ r a p o r t t i Pohjaveden painekorkeuden mittausjärjestelmän GWMS 200 testaus reiässä OL -KR2 tutkimusreiän OL -KR 2 kairauksen yhteydessä Petri Jääskeläinen Fintact Oy Syyskuu 2000 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. sitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 POHJAVDN PAINKORKUDN MITTAUSJÄRJSTLMÄN GWMS 200 TSTAUS RIÄSSÄ OL-KR2 TUTKIMUSRIÄN OL-KR2 KAIRAUKSN YHTYDSSÄ TIIVISTL MÄ urajoen Olkiluodon tutkimusalueelle kairattiin kevään 2000 aikana uusi kairanreikä KR2. Kairauksen aikana testattiin GWM-Systems Oy:n GWMS 200 pohjaveden mittausjärjestelmää monitulppalaitteistolla varustetussa reiässä KR2. Mittausdatat välitettiin langattomasti GSM-modeemien välityksellä Posivan paikallistoimiston tietokoneeseen. Kairauksen jälkeen testausta jatkettiin kairanreiän KR2 koepumppauksella. Seurannana pyrittiin tarkentamaan tietoa kyseisten reikien välisten rakenteiden hydraulisista yhteyksistä. Tässä raportissa esitetään GWM-Systems Oy:n laitteiston toimintaperiaate pääpiirteissään, kuvataan testauksen suoritus sekä esitetään testauksen aikana havainnaidut seurantatulokset GWM-Systems Oy:n laitteisto toimi hyvin tämän tyyppisessä havainnoinnissa. Ongelmat esiintyivät lähinnä anturien maadoituksessa sekä reiän ympäristön aiheuttamissa sähköhäiriöissä. Pumppauskokeen tulosten perusteella kairanreikien KR2 ja KR2 välillä ei ole varmaa hydraulista yhteyttä rakenteiden välityksellä. Tulokset antoivat kuitenkin heikkoja viitteitä siitä, että melko pinnassa oleva (vaaka-asentoinen) rakenne (R26) saattaa toimia hydraulisena yhteytenä kairanreikien välillä. Avainsanat: Koepumppaus, pohjavesi, GSM, langaton yhteys

6 TSTING OF HYDRAULIC HAD MASURMNT SYSTM GWMS 200 IN BORHOL OL-KR2 DURING DRILLING OF BORHOL OL-KR2 ABSTRACT During spring 2000 a new borehole KR2 was drilled into the Olkiluoto investigation area. A new hydraulic head measuring system GWMS 200 by GWM-Systems Ltd was tested during the drilling by monitoring multi-packered measurement intervals in borehole KR2. Measured data was sent to a computer in Posiva' s district office. After the drilling, testing continued with pumping of the borehole KR2 while borehole KR2 was monitored. The aim of the monitoring was to collect information about the nature of possible hydraulic connections between the boreholes. The operating principle of GSM-measuring system of GWM-Systems Ltd is presented in this report. Testing methods and collected results are also presented. The GSM-measuring system is suitable for this kind of monitoring. The problems encountered were primarly in the grounding of the transducers and electric disturbances in the environment. Based on the results of the pumping test, there is no definite evidence of hydraulic connection in structures joining boreholes KR2 and KR2. However, there were weak indications that structure (R26) residing near the surface ( almost parallel to the surface) might connect the two holes hydrologically. Keywords: Pumping test, groundwater, GSM, wireless connection

7 SISÄLLYSLUTTLO TIIVISTLMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUTTLO JOHDANTO. 3 2 LAITTISTO 5 2. MITTAUSJÄRJSTLMÄ KOPUMPPAUSLAITTISTO MITTAUSJÄRJSTLYT HAVAINTORIKÄ KR MITTAUSJÄRJSTLMÄN ASNTAMINN JA KÄYTTÖÖNOTTO PUMPPAUSRIKÄ KR HAVAINTOT.ULOKST.. 4. KAIRANRIÄN KR 2 KAIRAUS 4.2 KAIRANRIÄN KR2 PUMPPAUS 5 JOHTOPÄÄTÖKST.. 3 VIITTT 5 LIITLUTTLO. 7 LIIT : GWMS 200 mittausjärjestelmän esite.. 9 LIIT 2: Kairanreiän KR2 vedenjohtavuus- ja rikkonaisuustiedot LIIT 3: Kairanreiän KR2 mittausvälin T seurantatulokset (KR2 kairaus). 3 LIIT 4: Kairanreiän KR2 mittausvälin T2 seurantatulokset (KR2 kairaus). 33 LIIT 5: Kairanreiän KR2 mittausvälin T3 seurantatulokset (KR2 kairaus). 35 LIIT 6: Kairanreiän KR2 mittausvälin T4 seurantatulokset (KR2 kairaus). 37 LIIT 7: Kairanreiän KR2 mittausvälin T5 seurantatulokset (KR2 kairaus). 39 LIIT 8: Kairanreiän KR2 mittausvälin T6 seurantatulokset (KR2 kairaus)...4 LIIT 9: Kairanreiän KR2 mittausvälin T7 seurantatulokset (KR2 kairaus). 43 LIIT 0: Kairanreiän KR2 mittausvälin T8 seurantatulokset (KR2 kairaus).. 45 LIIT : Kairanreiän KR2 koepumppauksen havaintolomake.. 47 LIIT 2: Kairanreiän KR2 koepumppauksen seurantatulokset.. 49 LIIT 3: Kairanreiän KR2 mittausvälin T seurantatulokset (KR2 pumppaus). 5 LIIT 4: Kairanreiän KR2 mittausvälin T2 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 53 LIIT 5: Kairanreiän KR2 mittausvälin T3 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 55 LIIT 6: Kairanreiän KR2 mittausvälin T4 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 57 LIIT 7: Kairanreiän KR2 mittausvälin T5 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 59 LIIT 8: Kairanreiän KR2 mittausvälin T6 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 6

8 2 LIIT 9: Kairanreiän KR2 mittausvälin T7 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 63 LIIT 20: Kairanreiän KR2 mittausvälin T8 seurantatulokset (KR2 pumppaus). 65

9 3 JOHDANTO Suomessa on selvitetty vuodesta 987 lähtien geologisin, hydrologisin ja geofysikaalisin tutkimusmenetelmin ydinjätteen loppusijoitusta kallioperään. Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset aloitettiin vuonna 993. Tutkimuksiin valittiin Kuhmon Romuvaara, Äänekosken Kivetty ja urajoen Olkiluoto. Neljäs alue, Loviisan Hästholmen, otettiin mukaan loppusijoitustutkimuksiin vuoden 997 alusta alkaen. urajoen Olkiluodon tutkimusalueelle kairattiin kevään 2000 aikana uusi kairanreikä KR2. Kairauksen aikana testattiin GWM-Systems Oy:n rakentamaa pohjaveden mittausjärjestelmää seuraamalla tulpattuna olleen kairanreiän KR2 painekorkeuksia langattoman yhteyden avulla. Kairauksen jälkeen testausta jatkettiin kairanreiän KR2 koepumppauksella. Seurannana pyrittiin tarkentamaan tietoa kyseisten reikien välisten rakenteiden hydraulisista yhteyksistä. Kuvassa on esitetty reiät KR2 ja KR2A (kairanreiän KR2 suunniteltu sijainti) sekä niitä leikkaavat rakenteet. Kuvan perusteella kairanreikien välillä voi olla hydraulinen yhteys, joko suoraan tai välillisesti, rakenteiden R6, R7, R2 ja R26 välityksellä. Kairanreiässä KR2 näkyvät tulpattuna olleiden seurantavälien (Tl-T8) sijainnit. Tässä raportissa esitetään GWM-Systems Oy:n laitteiston toimintaperiaate pääpiirteissään, kuvataan testauksen suoritus sekä esitetään testauksen aikana havainnoidut seurantatulokset

10 4 y: X: Leikkaus pitkin kairanreikää KR2A Y:l X: ZJ > t.oo '>< '><.--AOQ >( -- 0 >< 0.--SO Rl Z: -000 F intact/jli/ /rc/olki/s.sec-olkr2a_vir-kr02-rak/rak_3.0/PS S 0 Kuva. Kairanreiät KR2 ja KR2 sekä niitä leikkaavat rakenteet (rakenne R5 ei näy kuvan leikkauksessa- rakenne sijoittuu reiän KR2 syvyysvälille m). Kairanreiässä KR2 näkyvät tulpattuna olleiden seurantavälien (!'- T8) sijainnit. Kairanreikä KR2 on projisoitu kuvan leikkaukseen.

11 5 2 LAITTISTO 2. Mittausjärjestelmä GWM-Systems Oy:n laitteisto koostuu paineantureista, mittausasemasta sekä valvomosta. Mittausjärjestelmän esite on liitteenä. Tässä tapauksessa paineantureina käytettiin Posivan vanhoja antureita (,5 bar). Ne olivat kiinnitettyinä mittausasemaan ja rekisteröivät 0-00 mv:n mittausalueella paineen vaihtelua. Yleensä järjestelmässä käytetään virtaviestiantureita. Mittausasema laskee paineantureiden rekisteröimistä arvoista keskiarvoja, jotka siirtyvät mittausaseman muistiin A/D-muunnostuloksina halutuin väliajoin. Mittausasema lähettää keräämänsä tiedot tiedostona valvomoon GSM-tekstiviestinä (SMS-viestinä). Yhtä paineanturia (=kanavaa) vastaa yksi tiedosto. Mittausasemalle voidaan myös lähettää komentoja GSM-tekstiviesteinä. Komentojen antaminen on salasanalla suojattu (mahdolliset komennot on kuvattu GWM-Systems Oy:n mittausaseman käyttöohjeissa). Valvomo vastaanottaa tiedostot, tekee niihin tarvittavat muutokset valvomon määrittelytiedoston (asemaset.ini) mukaan ja tallentaa ne valvomotietokoneen kovalevylle. V al vomoon tiedostot tulevat A/D-muunnostuloksina GSM-modeemin kautta. Valvomon määrittelytiedoston asetusten mukaan rekisteröidyt tulokset muunnetaan haluttuun muotoon laskennallisesti ( esim. metreiksi merenpinnasta). Järjestelmän testauksen yhteydessä valvomo sijaitsi Posivan paikallistoimistossa. 2.2 Koepumppauslaitteisto Koepumppauslaitteisto koostuu reikään laskettavasta Grundfors SP-tyypin uppopumpusta, paineanturista (5 bar) sekä automaattisesta tiedonkeruujärjestelmästä (Telog), joka tallentaa paineanturin rekisteröimät lukemat.

12 7 3 MITTAUSJÄRJSTLYT 3. Havaintoreikä KR2 Havaintoreikä KR2 oli tulpattu taulukon mukaisiin mittausväleihin (T-T8). Taulukossa on esitetty myös Olkiluodon kalliomallin 3.0 (Saksa et al 998) mukaiset rakenteet havaintoreiässä KR2 (taulukossa ei ole esitetty havaintoreiän rakenteita R7 A (28-225m), R4 ( m), R? ( m) ja R? ( m), koska ne eivät leikkaa mittausvälejä. Rakenne R? tarkoittaa tulkinnallisesti mahdollista rakennetta). Tavoitteena oli tulpata edustava määrä vettäjohtavimpia välejä eri syvyyksiltä. Liitteen 2 kuvassa on mittausvälien (T -T8) lisäksi esitetty vedenjohtavuuteen yms. liittyvää informaatiota, jota on käytetty hyväksi tulppavälien sijainnin valinnassa. Taulukko. Havaintoreiän KR2 mittausvälien sijainnit reikäsyvyyksinä (m). Taulukossa on esitetty myös mittausvälejä leikkaavat rakenteet. Alasyvyys 04,0 65,0 250,0 75,0 3.2 Mittausjärjestelmän asentaminen ja käyttöönotto Valvomatietokone asetettiin ensin valmiiksi GSM-viestien vastaanottoa varten Olkiluodon paikallistoimistoon. Ohjelmalliset määrittelyt tehtiin HyperTerminalpääteohjelmalla (määrittelyt on kuvattu GWM-Systems Oy:n mittausaseman käyttöohjeissa). Posivan GSM-puhelin Ja datakortti eivät toimineet datapuhelun vastaanoton testauksessa, joten siirryttiin käyttämään GWM-Systems Oy:n omaa GSM-modeemia. Tämän jälkeen toimistolla tehdyn testimittauksen perusteella systeemi toimi normaalisti. Paineanturit (8 kpl) kalibroitiin toimistolla painepumpun avulla. Kalibroinnissa saadut A/D-muunnosarvot ja niitä vastaavat kalibrointipisteet (metri/painearvot) on esitetty taulukossa 2. Metri/painemuunnokseen käytettiin suhdetta bar = 0,2 metriä.

13 8 Taulukon 2 A/D-muunnosarvojen ja metriarvojen avulla laskettiin lineaarisen suoran kulmakerroin kullekin kanavalle. Kulmakertoimen avulla A/D-muunnosarvot muuntuvat valvomossa suoraan ohjelmallisesti metriarvoiksi. Anturien ja kanavien numerot olivat GMS-Systems Oy:n antamia tunnuksia. Tunnukset ja niitä vastaavat mittausvälien tunnukset (Tl-T8) on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2. Kalibroinnissa saadut AID-muunnosarvot. A/D-muunnosarvo A/D-muunnosarvo A/D-muunnosarvo Paineanturit kytkettiin mittausasemaan. Havaintoreiän KR2 mittausvälien T -T8 pinnankorkeudet mitattiin mittaluodilla ja arvot kirjattiin ylös. Tämän jälkeen paineanturit laskettiin mittausväleihin. Paineanturien sijoitussyvyydet rekisteröitiin ja kutakin mittausväliä vastaava anturin numero kirjattiin ylös. Anturit näyttivät aluksi sekavia tuloksia. Syyksi epäiltiin mittausasemassa irronnutta johtoa. Johto juotettiin kiinni, mutta ongelma ei poistunut. A/D-muunnosarvot vaihtelivat huomattavasti, vaikka anturit sekä vesipinnat pysyivät paikallaan. Vertailujännitekin osoittautui testauksessa vakaaksi. Lopuksi anturit maadoitettiin kairausputkeen, jonka jälkeen A/D-muunnosarvot tasoittuivat. Alkuarvoksi kullekin kanavalle asetettiin mittausväleistä ennen anturien asentamista mitatut mittaluoti tulokset, jotka oli muunnettu korkeuksiksi merenpinnasta (taulukko 3). Valvomon asemaset.ini-tiedostoon lähetettiin korjauskertoimet (taulukko 4), jotta saatiin pinnan lähtökorkeus vastaamaan mittaluodilla mitattuja arvoja. Kuvassa 2 on esitetty esimerkkinä anturin kalibrointi. Mittausaseman rekisteröintiväliksi asetettiin 5 minuuttia. Tietojen lähetystiheys valvomoon oli yksi vuorokausi.

14 9 Taulukko 3. Kairanreiän KR2 antureita vastaavat mittaluotitulokset mittausväleittäin. T T T T T T T T Taulukko 4. Valvoman asetustiedostoon lähetetyt korjauskertoimet

15 0 m mitattu 6,789 m Anturin 0-taso (0 bar) RaakaAnmuunnostulos korjaus -0,649 Merenpinnan taso Z-3,86 m Kuva 2. Anturin kalibrointi. Kalibrointisuora kuvaa A/D-muunnosarvojen (vaaka-asteikko) ja metrilukemien (pystyasteikko) vastaavuutta. Anturi näytti reikään laskemisen jälkeen arvoa 6, 789 m, mutta lähettämällä valvomaan uusi asemaset. ini-tiedosto, jossa arvoa korjataan lukemalla -0,649 saatiin valvoman tuottamaksi tulokseksi mittaluodin avulla tarkistettu välin pinnankorkeus merenpinnasta (Z =-3.86 m). Täten välissä tapahtuvat muutokset rekisteröityvät suoraan muutoksina merenpinnan tason suhteen. 3.3 Pumppausreikä KR2 Kairauksen jälkeen reikään KR2 asennettiin uppopumppu syvyydelle 38,67 m (imuaukon syvyys). Syvyydelle 36,67 m asennettiin pumppauksenaikaisia pinnankorkeuden muutoksia mittaamaan paineanturi, joka kytkettiin Telogtiedonkeruujärjestelmään.

16 4 HAVAINTOTULOKST Alla esitetään pumppausreiän KR 2 seurantatulokset sekä havaintoreiän KR2 seurantatulokset Ympäröivissä havaintorei'issä ei havaittu taustasta poikkeavia vaihteluita, joten havaintoreikien pinnankorkeuksia ei tässä raportissa esitetä. 4. Kairanreiän KR2 kairaus Kairanreiän KR2 kairaus on raportoitu erillisessä työraportissa (Niinimäki 2000). Kairaus alkoi ja loppui Imurointipumppaus suoritettiin Havaintoreiän KR2 kairauksenaikaiset seurantatulokset on esitetty liitteissä 3-0. Kairaustapahtumat eivät aiheuttaneet taustasta havaittavia vasteita mittaus väleissä. Liitteissä näkyvät piikit johtuvat mittauksen myöhästymisestä, jolloin saadaan tulokseksi raakatulos (kuvaajan arvot menevät tällöin asteikoin yläskaalan yläpuolelle ja eivät siten näy liitekuvissa). Näin on käynyt klo 22.5 ja klo Kuviin on lisätty myös merenpinnan korkeuden vaihtelut, jotka on havainnoitu Merentutkimuslaitoksen Rauman mittausaseman mareografilla. Korkeusjärjestelmänä on kyseisen vuoden teoreettinen keskivedenkorkeus. Merenpinnankorkeuden vaihtelussa havaitaan selvästi pitkäkestoinen ja lyhytkestoinen vaihtelu. Lyhytkestoinen vaihtelu johtuu vuoksi-luode - ilmiöstä. Paine kalliossa vuoroin laskee tai nousee kuun (ja auringon) asemasta riippuen. Paineen muutos näkyy suoraan vedenkorkeuksissa. Pitkäkestoinen vaihtelu johtuu merenpinnan korkeuteen vaikuttavista tekijöistä (ilmanpaine, virtaamat, tuulisuus ). 4.2 Kairanreiän KR2 pumppaus Kairanreikää KR2 pumpattiin välisenä aikana. Kokonaisuudessaan reiästä pumpattiin noin 43 m 3 vettä (keskimäärin noin 4,2 litraa minuutissa). Pumppausreiän havaintolomake on esitetty liitteessä. Havaintotulokset on esitetty graafisesti liitteessä 2.

17 2 Välittömästi pumppauksen aloittamisen jälkeen pumppausreiän pinnankorkeus laski noin 30 metriä. Sen jälkeen pinta nousi hieman virtauksen säätämisestä johtuen. Pumppausteho ei pysynyt tasaisena, koska suuritehoisen pumpun säätäminen on hankalaa. Tämän vuoksi pumppausreiän havaintotuloksissa nähdään selkeää pinnankorkeuden vaihtelua. Virtauksen rekisteröiminen lopetettiin epäsäännöllisen virtaaman vuoksi Pumppauksen lopettamisen jälkeen saatiin selvä palautumiskäyrä. Havaintoreiän KR2 tulokset mittausväleittäin on esitetty liitteissä Kuviin on merkitty myös pumppauksen aloitus- ja lopettamisajankohdat. Mittaus on myöhästynyt klo Sen vuoksi kuvaajissa havaitaan maksimiarvon aiheuttama häiriöpiikki. Seurantalaitteisto on näyttänyt maksimiarvoa klo klo 3.30 välisen ajan kaikissa seurantaväleissä. Automaattisulake oli pudonnut pois päältä todennäköisimmin kairanreiän päällä olevan metallikopin aiheuttaman häiriön vuoksi ja katkaissut sähkönsaannin. Tällöin A/D-raakatulokseksi on saatu maksimiarvo Kaikissa väleissä on näkyvissä raju samanaikainen alenema klo Välissä T7 (rakenne R26) alenema on,8 metriä, muissa väleissä n cm. Tällöin tulppalinjassa paineet ovat päässeet laskemaan kriittisen rajan alle ja ohivirtausta on tapahtunut tulppien löystyessä. Tähän viittaa se, että alenema on tapahtunut kaikissa väleissä samanaikaisesti ja pinnat lähtevät välittömästi palautumaan. Posivan kenttähenkilöstö varmensi, että tulppien painetta lisättiin , koska paine tulppalinjassa oli laskenut liian alas edeltävän viikonlopun aikana. Koska rajuin alenema on kairanreiän KR2 välissä T7, on mahdollista, että pumppauksen aiheuttama imu on edennyt ensin rakenteen R26 kautta kyseiseen väliin ja tulppalinjan löystyessä tarpeeksi tapahtui ohivirtausta kaikissa kairanreiän väleissä. Palautuminen on alkanut välittömästi sen jälkeen, kun tulppiin on lisätty painetta. Kaikissa väleissä pinta jäi n. 30 cm aiemmalle tasolle kuin se oli ennen tulppalinjan löystymistä. dellä esitetty on kuitenkin vain yksi mahdollinen tapahtumien kulku havaintoreiän ja pumppausreiän välillä. Välissä T7 on nähtävissä hienoista palautumista pumppauksen lopettamisen jälkeen. Tämä on mahdollisesti osoitus hydraulisesta yhteydestä kairanreikien KR2 ja KR2 välillä rakenteen R26 välityksellä (kuva ja liite 9). Välissä T8 havaitaan selvä palautumisvaste (n. 20 cm, liite 20). Tämä johtunee rakoilleen pintakallion hyvistä hydraulisista yhteyksistä kairanreikien välillä.

18 3 5 JOHTOPÄÄTÖKST GWM-Systems Oy:n laitteisto toimi hyvin tämän tyyppisessä havainnoinnissa. Ongelmat esiintyivät lähinnä anturien maadoituksessa, sekä reiän ympäristön aiheuttamissa sähköhäiriöissä ( automaattisulake ). Laitteiston asentaminen ja konfigurointi on suoritettava huolella. Konfiguroinnit on syytä dokumentoida, jotta kaikki tulokset ovat tarvittaessa jäljitettävissä takaisin raakatuloksiksi. Myös mittauksenaikaisiin sähköhäiriöihin on varauduttava, jotta tärkeitä tuloksia ei menetetä. Tämä onnistuu parhaiten tarkastamaila mitatut tulokset visuaalisesti heti niiden saavuttua. Koska valvomon tuottamat tulostiedostot ovat aina samanmuotoisia. tarkastaminen sujuu parhaiten makron avulla. Makron avulla voidaan piirtää tulostiedostot automaattisesti kuviksi, jolloin uusimmat tulokset saadaan välittömästi analysoitaviksi. Pumppauskokeen tulosten perusteella kairanreikien KR2 ja KR2 välillä ei ole varmaa hydraulista yhteyttä. Rakenne R26 saattaa kuitenkin toimia hydraulisena yhteytenä reikien välillä. Tähän viittaa välissä T7 tapahtunut suuri alenema tulppalinjan löystyttyä sekä pumppauksen jälkeinen hienoinen palautuma. Kairanreiät ovat todennäköisimmin hydraulisessa yhteydessä pintakallion rakoilun välityksellä. Tähän viittaa välissä T8 havaittu palautumisvaste pumppauksen lopettamisen jälkeen.

19 5 VIITTT Niinimäki, R Syväkairaus OL-KR2 urajoen Olkiluodossa vuonna Helsinki: Posiva Oy. 92 s. Työraportti Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit, rakennemallien muutokset vuonna 997. Helsinki: Posiva Oy. 50 s. Työraportti 98-2.

20 7 LIITLUTTLO LIIT : GWMS 200 mittausjärjestelmän esite. LIIT 2: Kairanreiän KR2 vedenjohtavuus- ja rikkonaisuustietoja. LIIT 3: Kairanreiän KR2 mittausvälin T seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 4: Kairanreiän KR2 mittausvälin T2 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 5: Kairanreiän KR2 mittausvälin T3 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 6: Kairanreiän KR2 mittausvälin T4 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 7: Kairanreiän KR2 mittausvälin T5 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 8: Kairanreiän KR2 mittausvälin T6 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 9: Kairanreiän KR2 mittausvälin T7 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT 0: Kairanreiän KR2 mittausvälin T8 seurantatulokset (KR2 kairaus). LIIT : Kairanreiän KR2 koepumppauksen havaintolomake. LIIT 2: Kairanreiän KR2 koepumppauksen seurantatulokset LIIT 3: Kairanreiän KR2 mittausvälin T seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 4: Kairanreiän KR2 mittausvälin T2 seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 5: Kairanreiän KR2 mittausvälin T3 seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 6: Kairanreiän KR2 mittausvälin T4 seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 7: Kairanreiän KR2 mittausvälin T5 seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 8: Kairanreiän KR2 mittausvälin T6 seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 9: Kairanreiän KR2 mittausvälin T7 seurantatulokset (KR2 pumppaus). LIIT 20: Kairanreiän KR2 mittausvälin T8 seurantatulokset (KR2 pumppaus).

21 9 LIIT GWM- SYSTMS OY GWMS-200 RATKAISWA (9) GWMS 200 mittausjärjestelmä GWMS 200-mittausasemat ja näistä rakennetut jäestelmät sopivat erityisesti kohteisiin, joissa on pitkät välimatkat (yli 300m) ja/tai vaikeat maasto-olosuhteet tai jossa mittauskohteen sijainnin muutokset ovat mahdollisia. Järjestelmän etuja ovat mm: -Saästää valvontakustannuksia -Reaaliaikainen järjestelmä -Voi toimia osana automaatiojärjestelmää -Luo automaattisesti historiatiedot mittaustuloksista -Vaikeisiin olosuhteisiin -dullinen perustaa ja helposti laajennettavissa -Mittausparametrit: pinnankoriteus, lämpötila, ph.. jne. -Mittausvälit ja jaksot vapaasti aseteltavissa kaukokäytöllä -llkivaltasuojattu ruostumattomasta teräksestä valmistettu murtosuojattu kotelointi -Pitkä huoltoväli (6-9 kk tai pidempc) ' -Joustavat tietoliikenneratkaisut Järjestelmä soveltuu erityisen hyvin pohjavesialueiden, jokien ja vesistöjen erilaisiin mittauksiin, mallintamiseen sekä hälytyksien ja ohjauksien suorittamiseen. Perusmittausjärjestelmä koostuu yhdestä tai useammasta kentälle sijoitetuista mittausasemasta ja yhdestä valvomosta, jonne on suora radioyhteys jokaiselta mittausasemalta (kuva e, välimatka mittausaseman ja valvomon välillä enintään 3-0 km riippuen maasto-olosuhteista). Jos on tarvetta maantieteellisesti suurempaan jäestelmään, niin välitystienä valvomon ja mittausasemien välillä voidaan käyttää yleistä puhelinverkkoa. Radio- ja puhelinverkon rinnakkaiskäyttö käyttö on myös mahdollista (kuva f ja kuva g). Tässa dokumentissa on esitelty muutama tilanne ja näihin GWMS 200 jäestelmän ratkaisu sekä lisaksi kerrottu mittausjäestelmän eri komponenttien ominaisuuksista. Laatuparametrit -pinnan korkeus* -lämpötila* -ph- -Uuennut happi- -Sähkönjohtokyky- -ORp- -Sameus- -NitraaW-typpi- Ammonium-typpi -Ammoniakki- Mitta-anturin vaatima putkikoko: * /." -2" - 4 " havaintoputki Oy S.ullehdentie e l 38 puh eeo

22 LIIT 20. GWM SYSTMS OY GWM5-200 RATKAISUJA (9) Perusmittausasema pinnankorkeuden havainnointiin Perusasema pinnankorkeuden havainnointiin. GWM-200-mittausasema. Perusasema sisahää täydellisenä seuraavat osakokonaisuudet: -Dataloggeri -Pinnankorteusanturi ja kaapeli -Radiomodeemi ja antenni -Murtosuojattu kotelointl ja ma ankkurointi -Akku Asema on havainnointijärjestelmän pääkomponentti ja se on suoraan yhteydessä valvomoon tai välitysasemaan. Jos perusmittausasema kytketään suoraan valinnaiseen puhelinverkkoon, niin radiomodeemin tilalle vaihdetaan tavallinen puhelinmodeemi. Usäksi on mahdollista käyttää GSM-modeemia. Huoltotarve ja käyttöympäristö Mittausaseman huohoväll on 6 kk. HuoHo käsittää akun vaihdon ja tarvittaessa anturin puhdistuksen. Jos mittausasema varustetaan aurinkopanelilla, niin akun vaihto tulee tarpeettomaksi eli huohoväli pitenee mertittlvästi. HuoHoväli on osittain liukuva riippuen asiakkaan mittausasemalle määrittelemistä mittausväleistä ja tulosten purtuväleistä. 6 kk:n huohoväliin akun suhteen päästään, kun mittausasema tekee esim. o4 tunnin välein mittauksia kolmeha kanavaha ja lähettää tulokset valvomoon vuorokauden välein. ANTNNI SUOJAPUTKI AKKU Kuva A Perusmittausasema Aseman käyttölämpötila on astetta riippuen asemaan sijoitetusta radiomodeemista. Käyttölämpötilassa on huomioitava se, että lyhytaikaiset lämpötila-alueen ulkopuolella olevat ajanjaksot vaikuttavat ainoastaan mittausaseman tietojen purkutapahtumaan. Mittausten tekoa ja talletusta jatketaan riippumatta siitä, saadaanko yhteyttä valvomoon vai estyykö valvomoyhteys johtuen saaolosuhteista (radioyhteyskatko). Ulkoilman lämpötilanisääolosuhteiden nonnalisoituessa liikennöinti jatkuu. Mittaukset Yhteen mittausasemaan voidaan kytkeä max. 8 kpl antureita. Anturit voivat lähettää virta (esim ma) tai jännite- (0-5V) viestejä. Antureille syötettävä käyttöjännite on normaalisti 6V. Maksimaalinen yhteen mittausasemaan kytkettyjen antureiden kokonaisvirta on 50 ma (6V:n jännite). Mittausasema kykenee syöttämään antureille virtaa myös akusta, tällöin akkuun kytkettyjen antureiden maksimaalinen kokonaisvirta on 2.3A jännitteen ollessa - 2.5V riippuen akun varaustilasta. Mittausasemassa on 3000 (5 000) mittaustuloksen puskuri, jonne tehdyt mittaustulokset talletetaan. Mittaustuloksista talletetaan mittaushetki minuutin tarkkuudella: Riippuen määritellyistä kanavakohtaisista mittausväleistä ( minuutti-2 kk), asema kykenee toimimaan itsenäisesti pitkiäkin aikoja ilman valvomoyhteyttä. Jos esimerkiksi akun jännitettä mitataan o4 tunnin välein ja veden pinnankorkeutta tunnin, niin mittausasema kykenee varastoimaan 00 vuorokauden tulokset muistiinsa ennen puskurin täyttymistä. puh. 07..seoo SeOO 004

23 2 LIJT GWM SYSTMS OY GWM$-200 RATKAISUJA (9) Valvomayhteys Mittausasema ottaa itsenäisesti yhteyden valvomoon, kun asemalle määritelty yhteydenottoväli täyttyy. Mittausaseman yhteydenottoväli voidaan määritellä kiinteäksi väliksi ( minuutti-2 kuukautta) tai yhteydenotto tapahtuu päivittäin samoihin kellonaikoihin (mahdollista määritellä 0 eri päivittäin tapahtuvaa yhteydenottoa minuutin tarxkuudella). Jos yhteydenotooväli valvomoon on pienempi kuin vuorokausi, niin akun 6 kuukauden käyttöaika lyhenee. Mittausasemasta voidaan tehdä myos keraava. jolloin dataloggerin tiedot on purettava mittausasemalta PC-Ialttella. Huolto-ohjelmisto Jokaisen toimitetun järjestelmän mukana toimitetaan asiakkaalle mittausasemien kentällä tapahtuvaan konfigurointiin ohjelmisto. Ohjelmisto toimii PC-Iaitteissa, joissa on Windows 3., 95 tai NT 4.0 kayttöjärjestelma. Ohjelmistolla voidaan esimerkiksi testata mittausaseman ja valvomon väliset tietoliikenneyhteydet, kalibroida anturit asennusvaiheessa ja suorittaa erilaisia diagnostiikkatestejä mittausaseman dataloggerille. - :M:JJ t--- = = - '-_,, Kuva B Näkymä Huolto-ohjelmasta puh. 07-SeOO eeo 07.aQ0854

24 LIIT 22.. GWM- SYSTMS OY GWM5-200 RATKAISUJA (9) Valvomo Valvomo sisaltaä asiakkaan PC-Iaitteessa toimivan ohjelmiston lisäksi radiomodeemin ja antennin. Ohjelmisto voidaan yleensa asentaa asiakkaan olemassaolevaan laitteistoon. Valvomo toimii PC-Iaitteissa, joissa on Windows 95 tai NT 4.0 käyttöjärjestelma. Valvoma-ohjelmiston ominaisuudet V aivomosta voidaan ohjata mittausasemien mittaustoimintoja. Mittausasemien mittausvälit ja tulosten lähetysajankohdat voidaan esimerkiksi määritellä suoraan valvomosta. Valvoma-ohjelmisto tallettaa mittausasemitta tulevat mittaustulokset erilaisissa ASCIItiedostomuodoissa. Tulostiedostojen muoto voidaan määritellä siten, että ne voidaan ottaa suoraan esimerkiksi XCL-taulukkolaskentaohjelman käyttöön. ANTI VALVOMO Kuva C Valvomo radioliikenteellä yhteydessä mittausasemiin puh OliO M

25 . GWM- SYSTMS OY 23 GWM5-200 RATKAISUJA LIIT 5(9) Tarvittaessa yhteyksiä parannetaan Välitysaseman avulla Välitysasema sisältää osat: -Loggeri -Radiomodeemi ja antenni -Puhelinmodeemi -Virtalähde Välitysasema toimii viestinvälittäjänä perusmittausasemien ja valvoman välillä, kun välimatka näiden välillä ylittää radiomodeemin kantomatkan tai kun mittaustulokset useilta radiokantamaitaan kuulumattomissa olevilta alueilta halutaan suoraan yhteen valvomoon. Yksittäinen välitysasema kykenee toimimaan kaikkien radiokantamalla olevien perusmittausasemien välittäjänä (-0 kpl tai enemmän). Välitysasema voi lisäksi itse toimia mittausasemana, tällöin lisäkustannukset tulevat anturin hinnasta. Anturi kytketään välitysaseman loggeriin. VAUlYSASMA ANTNNI LÄMMITTTY TILA YLINN PUHUNVRKKO Kuva 0 Välitysasema puh eeo &4

26 LIIT 24 GWM- SYSTMS OY GWM8-200 RATKAISUJA (9) rilaisia tilanteita A Suora radioyhteys mittausasemien ja valvomon välillä Tilanne, jossa kaikki perusmittausasemat sijaitsevat radiokantaman päässä valvomosta on kuvassa 4. Järjestelmää voidaan laajentaa haluttuun kokoon lisäämällä tarvittava määrä mittausasemia. MITTAUSASMA Kuva Suora radioyhteys valvomosta mittausasemille. pu eeo

27 GWM- SYSTMS OY 25 GWM5-200 RATKAISUJA LIIT 7(9) 8 Yhteys valvoman ja perusmittausaseman välillä yleisen puhelinverkon kautta Kun halutaan tehdä mittauksia valtakunnallisessa mittakaavassa, niin voidaan käyttää yleisiä puhelinlinjoja tietojen siirtoon. (kuva f) Tämänkaltainen tilanne edellyttää sitä, että jokaiselle mittausasemalle on vedetty puhelinyhteys ja usein myös verkkojännite. Aurinkopanelilla varustetut GSM-mittausasemat eivät tarvitse verkkovirtaa eivätka kiinteitä puhelinlinjoja. GSM-verkko VALVOMO Kuva F N kpl yksittäisiä mittausasemia yhteydessä valvomoon yleisen puhelinverkon kautta puh. 0-seoo eeo fax 07-seoo..

28 LIIT 26.. GWM SYSTMS OY GWM8-200 RATKAISUJA (9) C Yhteys valvoman ja perusmittausaseman välillä yleisen puhelinverkon kautta+ välitysasemien kautta kulkevat viestit Valtakunnaliset järjestelmän voidaan vapaasti rakentaa erilaisista tietoliikenneyhteyksistä.(kuva g) Oleellista tassa tilanteeessa on mm.: -Vain yksi valvomo maantieteellisesti laajassa järjestelmässä. -Valvomokustannus kertaluonteinen. VALITYSASMA -Joustava järjestelmä laajennettaessa. i Vllityouomat ovot yhteydnal alueen mittauusemiin radioit:le ja valvomoon inverkon kautta JYVASKYLÅ IVALO )4caltainen m--rna Ybittlinen GSMa..ma KOTKA Kuva G N kpl yksittäisiä mittausasemia ja N kpl välitysaseman kautta liikennöitavia alueita joissa N kpl yksittäisiä mittausasemia. putl eeo, e&c

29 GWM- SYSTMS OY 27 GWMS-200 RATKAISUJA LIIT 9(9) GWMS 200-mittausaseman dataloggerin tekniset tiedot -Kayttöjännite 7-5V (36-4mA). -Keskimääräinen virrankulutus voidaan asettaa sovelluskohtaisesti alueelle 0.5-(36-4mA). -Muisti: 64Kt PROM, 32Kt PROM, 8Kt SRAM ja 240 tavua paristovarrnennettua RAMia. -Reaaliaikakello, toimii kortille asennetulla paristolla min. 0 vuotta. -2 tai 3 kpl sarjaliikenneporttia, nopeudet 200bps, 2400bps, 4800bps ja 9600bps (2 kpl Tx, Rx, RTS ja CTS tai kpl Tx, Rx, CTS, RTS ja 2 kpl Tx. Rx). RS232- tai TTL-jännitetasot. -8 kpl3-bitin AD-kanavia, jänniteviestin mittaus alueelta 0-SV, virtaviestin mittausalue saadettäv. -3 kpl ohjattavia tehonlähtöjä, joista 2 kpl antaa tehonlähteen jännitettä max. 2A ja kpi6v 50mA. -Laajennuskortilla 32 kpl digitaali Vo kanavia. -Mahdollisuus asentaa alfanumeerinen nestekk:tenäyttö. -Asiakaskohtaiset raatalöinnit mahdollisia putl 0.seoo eeo

30 LIIT 28 GWM-SYSTMS OY () Yleiskuvaus GSM Card Phone RS-232 adapter yleisesite GSM Card Phone adapter on tarkoitettu korvaamaan normaali ulkoinen RS-232 Iiitynnana varustettu lankapuhelinmodeemi. Adapteri on ulospain kuin mika tahansa normaalin Hayes ATkomentokannan omaava puhelinmodeemi. Ulkoisena tietokoneliityntana kaytetaan 025 naarasliitinta. Laite kayttaa GSM-tiedonsiirtovalineena Nokia Card Phone-puhelinta, joka on PCMCIA-Iiittimella varustettu puhelin- ja dataominaisuudet sisaltava GSM-Iaite. Kayttövoiman adapteri saa joko ulkoisesta verkkovirtalahteesta tai akusta (2 V). Virrankulutus akkukaytössa on 30 ma, kun puhelu ei ole kaynnissa ja 350 ma GSM-Iiikennöinnin aikana. Antenniliittimena on TNC naarasliitin. Adapteri sisaltaa prosessorikortin (mahdollistaa vaihtelevat liikennöintinopeudet 0, 300, 600, 200, 2400, 4800 bps ja 9600 bps), koteloinnin (puristealumiini),sarjakaapelin, verkkovirtalahteen seka ulkoisen kaksitaajuusantennin (900 ja 800 Mhz). Asiakaskohtaiset raatalöinnit ovat mahdollisia (kotelointi, prosessorin kayttö erilaisiin toimintoihin, liikennöintiprotokolla, yms. ). Kaikki hinnat sitoumuksetta. Asiakaskohtaisissa raatalöinneissa hinta muodostuu tapauskohtaisesti. GWM-Systems Oy Savilahdentie 6 L KUOPIO pdl fax

31 OL-KR2 lgk 29 Rakenne tlcsuoja=puin0-4.n0.4or r ,_ r =:::::: - : ira i_ : --" : IT7 / :- ----trs ---- iil-- -i :-;--:-: :--: , :--- - R26? R26 R7A R78 LllT2 300 log K2m (Fiowmeter) log K3m (HTU) 400 i J lgk7m (HTU) L ---log K2m(HTU) ---Rilll i --- rakoh. K arvio g _,_ i..,.._ Mittausväli 4 Sementointi > "'. ---!liiii,.,..-i-- : ---. T4- >- > >- 4 :(II.:.:. 'Qj t:: 600 R4 700.:-:--".---= r , r T2 --- r , , r ,--- T f ,--- R5 Kairanreiän OL-KR2 vedenjohtavuus- ja rikkonaisuustiedot. Myös tulppavälien (T-T8) sijainnit ja kairanreiän sementoidut osuudet on esitetty kuvassa. log K2m (Fiowmeter) = virtauseromittaus kahden metrin tulppavälillä log K3 m = vakiopainekoe 3 metrin tulppavälillä lgk7m (HTU) = vakiopainekoe seitsemän metrin tulppavälillä log K2m (HTU) = vakiopainekoe kahden metrin tulppavälillä Sementointi = kairanreiän sementoidut osuudet Rilll =rakenteisiin kuulumattomat rikkonaisuusvyöhykkeet (Rilll) rakoh. K arvio = rakohakumittauksista arvioitu vedenjohtavuus mittausväli = tulooavälien siiainnit kairanreiässä

32 -3.6 lr't"""""---= " c... - tn ::::: Q)..:.::: 0..:.::: t: Q) "'C Q) > : mittausvälin vedenkorkeus l --_ merenpinnan korkeus c... -tn ::::: Q) (..;.)..:.:::.. 0..:.::: t: ns t: t: a. t: Q) Q) _J._ ::::--=::::--:-=--+--t t t---lf---!---t _j :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava - mittausväli T ti (..;.)

33 -4.4 " m ' >X r 0.3 >; c... -t/) :::s ()..=.::: 0..=.::: s:::: () "C () > , >; c... -t/) :::s ()..=.::: 0..=.::: s:::: ns , mittausvälin vedenkorkeus a s:::: -merenpinnan korkeus -o.2 e (.).) (.).) t::::= _j :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 6 - mittausväli T2 t'i +::>.

34 ,-_,, m--,---= c.. -II) :::::s G>..:.::: 0..:.::: r:::: G> "C G> > mittausvälin vedenkorkeus 2.2 -merenpinnan korkeus ! _ 2 c.. -II) :::::s G>..:.::: 0..:.::: r:::: C'CS r:::: r:::: a r:::: G> G> w V\ :;;-::-: i----t-+-t t t t-+-t _j :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 2 - mittausväli T3 r t'l V\

35 0 m tl II ' >; c t.n :::l Q) 0 s::::: Q) "C Q) > mittausvälin vedenkorkeus -merenpinnan korkeus c.. - t.n :::l Q) 0 s::::: cu s::::: s::::: c.. s::::: Q) Q) VJ -) ::J :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 3 - mittausväli T4 tt:i 0\

36 4.5 -rr r Q. g rn :::::s Q)..=.:: 0..=.:: r:::: Q) 'C Q) > Q. g -0 :::::s C)..=.:: 0..=.:: r:::: cu r:::: r:::: a. r:::: C) C) VJ \ mittausvälin vedenkorkeus -merenpinnan korkeus :::--::-:::-t t t lj_ :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 4 - mittausväli T5 ttj -..J

37 40

38 4.9 IIT'"''-"""""''"'""' ,.., , Hll-- -A c. g U) :::::s C).:.::: c C) "'C C) > --mittausvälin vedenkorkeus l -merenpinnan korkeus _-- - -_- -_-_- J_ J _J c. g -U) :::::s C).:.::: 0.:.::: c ca c c.. c C) C) t::;-=--:-: _j :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 5 - mittausväli T6 l" tl 00

39 6 " " , ,------" , >; c tj) ::::::J C) 5.6 c C) "C C) > ,0 --mittausvälin vedenkorkeus -merenpinnan korkeus >; c... -tj) ::::::J C) 0 c cu c 'Q. c C) C) V..) 5.3 :::--:-::=:--:-= t t t-f--+-t _j :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 7 - mittausväli T7 r-" m \0

40 rr-t. -#----"---- ' >; c. g tn :::::: Q).lll:: 0.lll:: c: Q) "C Q) > JNJMW' --mittausvälin vedenkorkeus merenpinnan korkeus j g tn. :::::: 0. Q).lll:: 0.lll:: c: m c: c: a c: Q) Ul : :::--::== :00 2:00 2:00 2:00 2:00 2:00 KR2, kanava 8 - mittausväli T : : :00 r tl --' 0

41 Pumppausreikä: Virtaus Huom. 47 LIIT PUMPPAUSKO i KR2 f t G l t j_pumppausväli: AVOIN RIKA --- Alue: OLKILUOTQ T- Pumpun syvyys: 38,67 imuaukolla -- Ajan m.( : 5) ; Pumppausvälin paineanturin syvyys: 36,67 -- y_q_n syv. form (7,3) _ _ -- Aika Virt. mitt. : Anturi MiHaluoti " ukema :(/min), : Vesip, ennen pumpun laskua :35 Pumpun testaus : Pumpun testaus : Pumppaus käynnistetty : : : : : Virtausta säädetty : Virtausta säädetty : Virtausta säädetty : :55 Virtausta säädetty : : : : :00 Virtausta säädetty : : : : Virtauksen mittaus hankalaa : epäsäännöllisen virtaoman : vuoksi : : : : : : Pumppaus lopetettu 4.6 virtauksen keskiarvo :30 Pumpun nosto

42 Pumppauksen aloitus Pumppauksen!opetus _. r:::: 'i ::::: -0 ::::s ns t:: > r ---Pinnankorkeus >; c.. -0 ::::s Cl)..llll:: 0..llll:: r:::: Cl) 'C Cl) > _- - - Paineanturin syvyys, Putkenpää Z=9.2 x Mittaluoti -4--Virtaus /min..j::::.. \0-2 _L -26 -: : : : : : : : : :00 Pumppausreikä, KR2 t""' tl.._.. N

43 -3.9 pumppauksen aloitus pumppauksen lopetus ,.,.,_.., >; -4. c... -fh ; -4.2 Jll:: 0 Jll:: r:::: C) "'C _J J_ ,_ U\ --' -4.4 T r r r r-+--r-+-Lr-+-4--r :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava - mittausväli T t: t'i:l --' VJ

44 pumppauksen aloitus pumppauksen!opetus ! ! >; c U) :::s G)..lll:::. 0..lll::: s:: -5 G) "'C G) > j -- J r- ---::' l J II. Vl U.J :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 6 - mittausväli T2! l" tt --'..j:::..

45 pumppauksen aloitus pumppauksen!opetus W'." Q).. 0 s::::: Q) "C Q) >. 6 ; Ul Ul l r :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 2 - mittausväli T3 r m --' Ul

46 pumppauksen aloitus pumppauksen lopetus l >; c U) ; -0.5.:.:::. 0.:.::: c a> "C a> > Vl -..J r r-+--r-+--r-+--r :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 3 - mittausväli T4 tti,.. 0\

47 pumppauksen aloitus pumppauksen lopetus ! L ll L - c... - tn ::s C).:.:::: _l L_L L s::::: C) 'C C) > 3.8-! Ul. \ t r-4--r :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 4 - mittausväli T5 ti,. --.]

48 pumppauksen aloitus pumppauksen!opetus , ;; 4.6 c \ -U) i 4.3 "C C) > :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 5 - mittausväli T6 t"""" t'i 00

49 pumppauksen aloitus pumppauksen!opetus 6 - l! c.. -tn ::::: Q) 0 s::::: Q) "C Q) > ! 0\ w r r r-+--r-+--r-+--r r :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 7 - mittausväli T7 tn --' \0

50 pumppauksen aloitus pumppauksen lopetus,_ >; Q tn :::s Cl) Jll::: 0 Jll::: s::::: Cl) "0 Cl) > 5 0\ Ul r r-+-4--r-+-4--r r+--r-+_, :00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 0:00 KR2, kanava 8 - mittausväli TS tt N 0