Selvitys perusopetuksesta 2016/2017. Kh 132/16 ja lanula 123/16

Transkriptio

1 Selvitys perusopetuksesta 2016/2017 Kh 132/16 ja lanula 123/16 1

2 Toimeksianto Kh 132/2016 Kaupunginhallitus yhtyy lasten ja nuorten lautakunnan päätökseen painottaen sen kohtaa 7 (= Perusopetuksen hallinnon henkilöstökustannuksia ja työnjakoa on voitava tarkastella kriittisesti edelleenkin kohti matalampaa organisaatiota sähköisten työmuotojen ja järjestelmien kehittyessä kaupungissamme jatkuvasti). Lisäksi laaditaan selvitys aiempien kouluverkkopäätösten taloudellisista vaikutuksista sekä erityisen tuen oppilaiden integraation ja erityisryhmien eri kouluihin hajauttamisen vaikutuksista. 2

3 verkkotarkastelut FCG:n selvitys 2009 Toteutus 2012 KV Toteutus 2014 KV / Toteutus 2015 KV Aitomäki Kiehuva Löytty Mansikka-aho Muhniemi Nappa* Oravala Pilkanmaa Ratula Rekola Sippolan yläkoulu Tehtaanmäki Tirva Tuohikotti Ummeljoki Aitomäki Kiehuva Löytty Muhniemi Oravala Rekola Sippolan yläkoulu Tuohikotti T-mäen kanssa Mansikkamäeksi Ratula Tirva, Selänpää* 2016 Anjala Kaipiainen* Kankaan koulu Pilkka* Kankaan koulu 2020 Hirvelä Myllykosken yhteiskoulu Niinistö* Yht. - 8 milj. euroa -1,749 milj. euroa -0,489 milj. euroa * = tilanne muuttunut; toteutettu remontti tai alueen oppilasmäärässä muutoksia 3

4 verkkotarkastelut Kaupunginvaltuusto käsitteli perusopetuksen palveluverkkomuutokset ja niiden toimeenpano toteutettiin vuonna 2012 ja vuonna Valtuuston päätöksen 10 koulun lakkautuksen kustannussäästöksi (henkilöstö ja kiinteistökulut) on laskettu 1,749 milj. euroa. Vuonna 2014 tehdyn palveluverkkopäätöksen toimenpano toteutettiin vuonna Kolmen koulun lakkautuksen nettosäästöksi tuli euroa. Hallinnollisia yhdistämisiä on tehty neljä kertaa, joissa Naukion-ja Tähteen koulut yhdistettiin Naukion yhtenäiskouluiksi ja Kartanokoulu sekä Elimäen yläaste yhdistettiin Elimäen yhtenäiskouluksi. Ummeljoen koulun ja Svenska skolanin rehtorin tehtävät on yhdistetty toisen koulun rehtorin tehtäviin. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat Kouvolassa vertailukuntiin verrattuna toiseksi suurimmat. Aikaisempi vuosien palveluverkkopäätöksillä olemme pystyneet hillitsemään kustannuksien nousua, mutta verrattuna esimerkiksi vuoteen 2014 niin meidän käyttömenot per oppilas ovat nousseet vuonna Vuoden 2016 luvut meillä on käytettävissä kesäkuussa Opetustien vähentämistä on toteutettu keskimäärin euron edestä jokaisena lukuvuonna, jos opetustuntien vähentäminen jaetaan aikaisempien lukuvuosien kesken. Tämä tarkoittaa käytännössä, että opetustunteja on ollut seitsemää opettajaa vähemmin jokaisena lukuvuonna = -7 htv/vuosi. 4

5 Perusopetus käyttömenoina Opetuskustannukset (51,2% perusopetuksen kustannuksista TP 2015): Laskettu vuosiviikkotunteina (vvh). ille jaetaan seuraavan lukuvuoden opetukseen käytettävissä oleva tuntimäärä keväällä. Tuntimäärä määritellään kouluittain ja siihen vaikuttaa ryhmien määrä, koot - jakotunnit, erityisen tuen tarpeet yms. Kiinteistökustannukset ( 20,8 % perusopetuksen kustannuksista TP 2015): Tilaliikelaitokselle suoritettava vuokra, joka sisältää käyttökustannukset (tila, siivous, vesi ja energia), sekä pääomavuokran. Kuljetuskustannusten muutokset (5,4 % per.op. kustannuksista TP 2015): Kuljetuskustannukset on laskettu hyväksyttyjen koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti vuosien toteutumien keskiarvoilla (taksioppilas: 3711 /vuosi, bussioppilaat: 1220 /vuosi). Oppilaiden kuljetuskustannus on yksilöllinen ja riippuu mm. siitä, kuljetetaanko taksioppilasta yksin vai yhdessä muiden kanssa. Laskennassa on huomioitu ainoastaan kuljetuskustannusten kasvu. Ruokahuollon hlöstö.kustannukset (4,6% per.op. kustannuksista TP 2015): Teknisen tuotannon liikelaitoksen antamat arviot muutoksen vaikutuksista ruokapalvelujen järjestämiseen. Sopimuksen suoritehinnat v ovat vaihdelleet 2,05 4,00e /ruokailu välillä eri kouluilla. Eron selittää pääosin henkilökustannukset. Muihin perusopetuksen kustannuksiin on kouluverkkomuutoksella ainoastaan vähäinen laskeva vaikutus (oppilashuolto ja sisäinen hallinto) tai ei vaikutusta ollenkaan (pienet hankkeet ja vammaisopetus), joten niistä ei laskennassa ole esitetty arviota. 5

6 Perusopetuksen talouden kehitys kouluikkuna vertailutietokannan raportin pohjalta Kustannus/oppilas Käyttömenot yht. opetus Kiinteistö Kuljetus Oppilasmäärän vähentyessä kustannukset / oppilas nousevat samassa suhteessa kuin oppilasmäärä vähenee, vaikka yleistä kustannustason nousua ei oteta huomioon. Oppilasmäärä on laskenut n. 2% vuosittain. 6

7 Aluekohtaiset oppilaskustannukset 7

8 Alueelliset oppilasennusteet pohjoinen keskinen eteläinen 8

9 Huomioonotettavia tekijöitä Oppilasmäärä on laskenut 9200 oppilaasta 7700 oppilaaseen vuoden aikana - lasku on ollut noin 190 oppilasta / lukuvuosi. Oppilasmäärien lasku alkoi jo ennen kuntaliitosta, mutta ensimmäiset palveluverkkoratkaisut pystyttiin toteuttamaan vasta vuonna 2012 yhdistymissopimuksen takia 3-4 vuoden viive. Palveluverkkoratkaisut ovat koskeneet pääsääntöisesti pienempiä yksiköitä, jotka olivat lakkautuslistalla jo ennen kuntaliitosta. Siellä missä oppilasmäärien lasku on ollut suurinta ovat kouluverkon muutokset olleet varsin pieniä. Nykyisellään alueelliset oppilaskohtaiset kustannukset ovat eteläisellä alueella euroa, pohjoisella 8661 euroa ja keskisellä alueella 7902 euroa. Eteläisen alueen suuret oppilaskohtaiset kustannukset nostavat koko palvelun kustannuksia. Perusopetuksen kustannuksia ei pystytä laskemaan nykyisellä palveluverkolla verrokkikuntien tasalle. Olemme vuoden 2009 jälkeen saaneet harkinnanvaraisia valtion erityisavustuksia yhteensä n. 9 miljoonaa euroa, joista suurin on ollut ryhmäkokojen pienentämiseen varattu valtionavustus. 9

10 Perusopetuksen hallinnon ja johtamisen uudistaminen Kaupungin organisaatio tulee muuttumaan vuoden 2019 alussa. Perusopetuksen organisaatiomuutokset tulee sovittaa niin, että hallinnollinen organisoituminen on johdonmukainen koko kaupungin organisaation kanssa. Selkeää olisi muodostaa tehtäväaluekohtaiset asiantuntijat, joille olisi delegoitu päätösvaltaa Oman vastuualueen asioissa (henkilöstöasiat, oppilasasiat, kehittäminen ja hankkeet jne.). Rehtoreiden vastuuta yksikön johtamisessa selkiytetään mm. henkilöstöjohtamisen osalta. Rehtoreiden päätösmäärää ei pitäisi nykyisellään nostaa vaan hallinnollisiin asiakaspäätöksiin pitäisi varata riittävä hallinnollinen resurssi myös tulevaisuudessa: Tavoitteena koulujen johtamisessa olisi rakentaa enemmänkin virkarehtoreiden perustuvayksiköiden johtaminen, jossa rehtorilla voi olla alaisuudessaan. myös kaksi yksikköä. 10

11 Ei-kouluilla tehtävät hallinnolliset päätökset sisältävät yksilökohtaista harkintaa Erityisen tuen päätökset 700 kpl/v Oppilaaksiotto 1600 kpl/v Apip-päätökset 850kpl/v Henkilöstövalinnat vakinaisiin virkoihin Harkinnanvaraiset koulukuljetukset 350 kpl/v 11

12 Nykyinen organisoituminen Palveluketjun johto, asiakkuuden johtaminen ja tukipalvelut Palvelupäällikkö Palvelualueen esimies Palvelualueen esimies Palvelualueen esimies 12

13 Mahdollinen organisoitumismalli Palveluketjun johto, asiakkuuden johtaminen ja tukipalvelut Palvelupäällikkö Erityinen tuki Hankkeet ja kehittäminen Henkilöstöasiat Oppilasasiat 13

14 Erityinen tuki Säädöspohja Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan (PoL) Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä ja tuki on annettava ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Valtakunnalliset linjaukset ohjaavat vahvasti kohti integraatiota. (Lähikouluperiaate, OPS) Kouvolassa Tuen kolmiportaisuuden prosessit ovat oppilaslähtöiset ja sujuvat esiopetuksesta perusopetuksen loppuun. Lisäksi nivelvaihetiedonsiirtoon varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle on luotu oppilaan koulunkäyntiä tukevat yhteiset käytänteet. Ennakolta arvioitu erityiseen tukeen siirtymisen vähentyminen ei ole toteutunut siinä määrin kuin odotettiin. Syynä tähän on sekä oppilaiden tuen tarpeen parempi huomioiminen että psyykkisen ja sosiaalisen huonovointisuuden lisääntyminen. Suunta on kuitenkin sama kuin valtakunnassa yleensä. Erityisen tuen tarpeen vähentämiseksi tarvitaan paljon monialaista verkostotyötä. Työskentelyn pitää keskittyä mahdollisimman varhaiseen tukeen. Lisäksi suunnittelua vaikeimmin oireilevien kasvun ja kehityksen tukemiseksi on tehostettava. 14

15 Erityinen tuki jatkoa Lähikouluperiaatteen toteutuminen on Kouvolassa on edennyt hitaasti. Pienryhmiä on siirretty lähikouluihin, jotta oppilaat voisivat säilyä lähikoulunsa oppilaina tuen tarpeesta riippumatta ja näin säilyttää kaverisuhteet lähiympäristössään. Viimeisin vaihe pienryhmien siirtämisessä lähikouluihin toteutettiin lukuvuoden alusta. Tämä vaihe koski kaikkiaan 11 ryhmää, niiden oppilaita ja henkilöstöä. Siirtymistä tuettiin työnohjauksella, koulutuksilla, henkilöstö- ja tuntilisäyksillä ja lähiesimiesten roolin vahvistamisella. Siirtymisen vaikutusta arvioitiin ensimmäisen kerran keväällä 2015 tekemällä kysely sekä huoltajille, rehtoreille että henkilöstölle. Kysely tehtiin vielä keskellä muutosprosessia, eivätkä uuden koulun käytänteet olleet vielä muotoutuneet integraatiota tukevaksi. Uusi kysely integraation vaikutuksista tehtiin syksyllä Kyselyssä keskityttiin kaverisuhteiden löytymiseen uudessa koulussa. Kyselyn tulosten perusteella uuteen kouluun siirtyneille oppilaille on löytynyt kavereita kohtuullisen hyvin (ka. 3,7) Molemmissa kyselyissä käytettiin asteikkoa 1 6, jossa 6 tarkoitti myönteisintä kannanottoa. 15