Perusopetuksen sopeuttamisohjelma /Lanula

Transkriptio

1 Perusopetuksen sopeuttamisohjelma /Lanula Kouluikkuna 2015 ja vertailut muihin vuosiin. Hämeen- Lappeen- Keskiarvo Perusopetus 2015 linna Joensuu Kotka Lahti ranta Mikkeli Pori (7 kuntaa) Kouvola 1. Kustannukset Keskiarvo/yht ensä - Kouvola Käyttömenot euroa/oppilas Kuntakohtainen perusopetuksen perushinta Kuntakohtaisen perushinnan kattavuus käyttömenoista Käyttömenot euroa/oppilas (sis. poistot ja arvonalentumiset sekä sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset) Opetus euroa/oppilas Kuljetus euroa/oppilas Kuljetus euroa/kuljetettava oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Muu oppilashuolto euroa/oppilas Sisäinen hallinto euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito/neliömetri Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/neliömetri Pienet hankkeet euroa/oppilas Vaik. vamm. opetus euroa/vaik. vamm. opp Muu vammaisopetus euroa/vamm. opp Osuus käyttömenoista % Opetus 0,0 54,0 49,7 55,9 54,8 50,7 51,1 52,7 51,1 1,6 Kuljetus 0,0 4,3 1,3 1,7 3,9 4,6 2,2 3,0 5,4-2,4 Oppilasruokailu kiinteistökustannuksineen 0,0 5,9 6,5 5,1 7,4 4,5 6,1 5,9 4,6 1,3 Muu oppilashuolto 0,0 5,3 5,8 3,2 3,0 4,4 3,7 4,2 6,4-2,2 Sisäinen hallinto 0,0 5,3 6,1 5,4 3,8 5,3 6,1 5,3 4,7 0,6 Kiinteistöjen ylläpito 0,0 9,4 11,5 12,8 11,2 4,1 19,9 11,5 7,5 4,0 Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 0,0 10,7 14,3 9,5 10,4 20,4 3,8 11,5 13,3-1,8 Pienet hankkeet 0,0 1,4 0,2 0,1 0,5 1,6 1,2 0,8 0,8 0,0 Vaik.keh.vamm. opetus 0,0 0,0 1,2 1,9 0,7 0,7 2,0 1,3 0,2 1,1 Muu vammaisopetus 0,0 3,6 3,3 4,5 4,2 3,6 4,0 3,9 6,0-2,1 3. Toiminnalliset tiedot Vähimmäistuntimäärä Vuosiviikkotunnit/oppilas 0 1,65 1,90 1,66 1,95 1,94 1,87 1,83 2,03-0,2 Yleisopetuksen tunnit/oppilas 0 1,37 1,78 1,54 1,79 1,81 1,71 1,67 1,90-0,2 Yleisopetuksen tunnit/oppilas "lähiopetus" 0 0 1,70 1,46 1,74 1,72 1,63 1,65 1,87-0,2 Luokkamuotoisen erityisopetuksen tunnit/luokkam. erit.oppilas 0 5,36 3,33 2,89 3,77 3,82 3,80 3,83 3,53 0,3 Erityisopetus Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä 6,4 6,4 6,7 5,1 7,2 6,4 8,1-1,7 Integroitujen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä prosentteina 6,2 4,2 3,8 4,8 1,7 4,1 3,3 0,8 Erityisen tuen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä % 8,4 10,6 10,8 9,9 9,0 9,7 11,3-1,6 Tehostetun tuen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä % 10,5 9,4 9,1 9,1 8,4 9,3 10,5-1,2 Opetusryhmän koko 1-2 luokilla 13,9 19,1 16,7 16,6 Opetusryhmän koko 3-6 luokilla 23,1 19,9 18,3 20,4 Opetusryhmän koko 1-6 luokilla 19,3 19,7 15,9 17,7 18,2 17,1 1,1 Opetusryhmän koko 7-9 luokilla 15,9 20,5 17,8 19,1 18,3 17,7 0,7 Opetusryhmän koko 1-9 luokilla 17,66 19,98 16,61 18,78 18,3 17,19 1,1 Koulun pinta-ala m2/oppilas 13,4 16,4 13,6 13,7 14,4 14,0 14,2 16,2-2,0 Vakinaisten opettajien osuus % 77,5 70,2 77,8 71,8 80,0 77,9 75,9 80,8-4,9 Määräaikaisten opettajien osuus % 15,5 24,6 16,1 27,0 19,0 19,5 20,3 17,6 2,7 Sivutoimisten opettajien osuus % 2,6 5,2 3,1 1,2 1,0 2,7 2,6 1,6 1,0 Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus % 5,4 14,8 7,4 3,0 2,0 0,5 5,5 7,2-1,7 Perusopetuksen hallintokustannukset ovat Kouvolassa 378 euroa per oppilas, kun se esimerkiksi Lappeenrannassa 509 euroa/oppilas ja Kotkassa 470 euroa/oppilas oppilaan hallinnointi toteutetaan 34 koulun avulla ja vain koko palvelua koskevat päätökset toteutetaan hallintoresurssin kautta. Kyseisiä päätöksiä ovat esimerkiksi alueen oppilasvirtojen ohjaus eli lähikoulun määrittely ala- ja yläkoululaisten osalta. Henkilöstön osalta opettajat valitaan kaupungin vakinaisiin virkoihin palvelualueen esimiesten toimesta ja viran sijoituspaikka koulu määritellään päätöksessä. Palvelun asiakaspäätöksiä tehdään noin 4000 kappaletta vuosittain. Perusopetuksen hallinto huolehtii opetuksen järjestäjän velvoitteiden toteutumisesta, kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta, koko palvelun kustannuksista ja pedagogisen toiminnan kehittämisestä. Perusopetuksessa on yksi palvelupäällikkö sekä kolme palvelualueen esimiestä. Suoria alaisia palvelualueen esimiehillä on 8-15 ja he vastaavat oman alueensa asiakaslähtöisyydestä sekä asiakaspäätöksistä. Perusopetuksessa toimii kolme toimistosihteeriä. Perusopetuksen palvelupäällikön esimiehenä on lasten ja nuorten palvelun johtaja.

2 Kouvolan kaupunki perusopetus Kouluikkuna Suomenkielinen Ruotsinkielinen Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä 1. Kustannukset Käyttömenot euroa/oppilas Kuntakohtainen perusopetuksen perushinta Kuntakohtaisen perushinnan kattavuus käyttömen 83,8 85,4 82,1 92,2 Käyttömenot euroa/oppilas (sis poistot ja arvonalentumiset sekä sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset) Opetus euroa/oppilas Kuljetus euroa/oppilas Kuljetus euroa/ kuljetettava oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksinee Muu oppilashuolto euroa/oppilas Sisäinen hallinto euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito/neliömetri Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/neliömetri Pienet hankkeet euroa/oppilas Vaik. vamm.opetus euroa/vaik.vamm.opp Muu vammaisopetus euroa/vamm. opp Osuus käyttömenoista Opetus 52,8 51,4 51,2 51,9 51,2 Kuljetus 4,6 4,7 4,7 5,2 5,4 Oppilasruokailu kiinteistökustannuksineen 5,3 5,7 5,6 4,9 4,6 Muu oppilashuolto 4,7 5,0 5,2 5,2 6,4 Sisäinen hallinto 5,9 5,0 3,8 3,9 4,7 Kiinteistöjen ylläpito 17,6 18,5 19,7 7,9 7,5 Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukse 2,5 3,3 2,4 13,5 13,3 Pienet hankkeet 1,3 0,8 1,0 1,7 0,8 Vaik.keh.vamm. opetus 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 Muu vammaisopetus 5,3 5,5 6,3 5,8 6,1 3. Toiminnalliset tiedot Vähimmäistuntimäärä/oppilas Vuosiviikkotunnit/oppilas 1,90 2,27 1,90 2,01 2,02 1,96 2,03 Yleisopetuksen tunnit/opp 1,78 2,27 1,79 1,88 1,90 1,90 1,90 Yleisopetuksen tunnit/opp 1,76 1,88 1,76 1,86 1,88 1,87 1,87 Luokkamuotoisen erityisopetuksen tunnit/luokkam. erit.oppilas 3,21-3,21 3,88 3,77 3,69 3,53 Erityisopetus Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä 7,5 0,0 7,4 7,0 7,3 7,6 8,1 Integroitujen oppilaiden o 2,5 0,0 2,5 2,6 2,7 3,0 3,3 Erityisen tuen oppilaiden o 10,0 0,0 9,9 9,6 10,0 10,6 11,3 Tehostetun tuen oppilaide 6,2 0,0 6,1 7,1 8,7 9,8 10,5 Opetusryhmän koko 1-2 lu Opetusryhmän koko 3-6 lu Opetusryhmän koko 1-6 lu 17,38 11,79 17,34 16,69 17,03 16,92 17,07 Opetusryhmän koko 7-9 lu 16,96-16,96 16,72 17,20 17,54 17,66 Opetusryhmän koko 1-9 lu 17,07-17,07 16,63 17,05 17,11 17,19 Koulun pinta-ala m2/oppi 16,83 18,46 16,83 16,84 16,76 16,25 16,23 Vakinaisten opettajien osu 86,2 100,0 86,3 77,10 76,40 79,60 80,80 Määräaikaisten opettajien 12,0-11,9 21,0 22,1 18,7 17,6 Sivutoimisten opettajien o 1,8-1,8 1,8 1,5 1,7 1,6 Kelpoisuutta vailla olevien 6,0-6,0 9,1 9,6 7,7 7,2

3 Vuonna 2009 perusopetuksessa kouluja oli 48 ja kouluilla oli 708 opettajaa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa oli 557lasta ja kokonaisoppilasmäärä oli 8650 oppilasta. Vuonna 2016 meillä on 34 koulua ja 7700 oppilasta. Oppilaista 127 on muista kunnista ja suurin määrä Lapinjärveltä. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 625 oppilasta. Opettajaviroissa perusopetuksessa on 620 opettajaa. Tuleva optimaalinen palveluverkko vaatii myös investointeja. Nykyisen investointi-esityksen pohjana on jokaisen kolmen alueen kehittäminen sekä pitemmän ajan oppilasennusteet. Nykyisten investointien toiminta-ajatuksena on hyödyntää tiloja myös muiden palveluiden kanssa ( esim. kirjasto, nuorisopalvelut) ja tätä kautta säästää tilakustannuksissa. Pohjoisen alueen osalta Kirkonkylän koulu on kiireellisin uutta rakennusta tarvitse koulu. Nykyistä noin 300 oppilasta ei voi tilanahtauden takia siirtää alueen muihin kouluihin. Samassa pihapiirissä sijaitseva Valkealan yläkoulu on kärsinyt muutamat vuodet huonosta sisäilmasta. Kummankaan koulun nykyiset tilat eivät vastaa nykyisiä oppimisympäristö tarpeita, joten investointipäätöksen eteneminen oli päätös pitkälle tulevaisuuteen. Keskisellä alueella Sarkolan noin 300 oppilaan koulu tarvitsee myös uudenlaista oppimisympäristöä, johon kaikki sen alueen lapset mahtuisivat. Uuteen kouluun sijoitettaisiin lähikouluperiaatteen mukaisesti myös viiden erityisryhmän oppilaita Viialan koulusta. Eteläisen alueen palveluverkko tuli uudelleen käsittelyyn ja yhtenä investointikohteena on Anjala-Inkeroinen koulutilaratkaisut. Koulut tekevät vuosittain turvallisuussuunnitelmat ja kartoittavat riskit. Sisäilmaongelmien käsittelystä Kouvolan kaupungilla on ohjeistettu Ohjeen mukaan työpaikan esimies ilmoittaa ongelmasta rakennuspalveluihin. Vika korjataan ja tehdyistä toimenpiteistä tiedotetaan työpaikkaa. Oireista tulee olla yhteydessä myös työterveydenhuoltoon. Jos ongelma ei poistu kunnossapidollisin toimenpitein niin työpaikan esimies ilmoittaa sisäilmasta työsuojeluun. Asia käsitellään ensimmäiseksi tilaliikelaitoksen alaisuudessa toimivassa toimenpideryhmässä. Sovituista toimenpiteistä tiedotetaan työpaikkaa. Kouvolan kaupunkiin on myös nimetty sisäilmatyöryhmä sisäilma-asioiden käsittelyä varten. Laajat ja monitahoiset sisäilmaongelmat käsitellään moniammatillisessä työryhmässä, jossa ongelma määritellään, arvioidaan tilannetta, pyydetään lisäselvityksiä, teetetään tutkimuksia, suunnitellaan hallintatoimenpiteitä, seurataan niiden vaikuttavuutta ja tiedotetaan työpaikkaa. Koulujen tiloista on tehty rehtori-kysely lokakuussa Keskisen alueen kouluihin ei juurikaan pysty sijoittamaan uusia oppilaita. Kaipiaisten kouluun ja Utin kouluun mahtuisi uusia opetusryhmiä, mutta muihin kouluihin ei. Jonkin verran oppilaita olisi mahdollista sijoittaa olemassa oleviin luokkiin. Eteläisellä alueella Anjalan koulun oppilaat ovat väistötiloissa Inkeroisten yhteiskoululla. Saviniemen kouluun mahtuu uusia opetusryhmiä. Elimäen yhtenäiskouluun voidaan ohjata myös tarvittaessa oppilasvirtoja Elimäki/Anjala rajalta ja Elimäki/Koria rajalta. Tehtaanmäen koulussa on tilaa kuudelle perusopetusryhmälle tämän hetkisen neljän sijaan. Pohjoisen alueen alakoulut entisen Valkealan kunnan alueella ovat täynnä lukuun ottamatta Kääpälän koulua. Kuusankosken alueen kouluissa on tilaa Keskustan, Pilkanmaan, Hirvelän, Naukion ja Kymintehtaan osalta. Voikkaan koulun oppilasmäärän lisääminen vaatii pihassa olevan asuinrakennuksen käyttöönoton. Pilkan ja Jaalan kouluissa ei ole tilaa. Opetusministeriö myönsi Kouvolan kaupungille eritysavustusta perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottoon vuosille Hankkeen visioksi vahvistui vahvan itsearviointikulttuurin rakentaminen perusopetukseen. Ensimmäinen laatukriteereihin pohjautunut arviointikierros toteutettiin Siihen osallistui 5239 oppilasta, 1807 huoltajaa ja 698 opetushenkilöstön jäsentä. Arvioinnin avulla haluttiin tunnistaa koulujen ja samalla koko perusopetuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulosten pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma perusopetukseen. Ensimmäisen arviointikierroksen jälkeen laatutyö siirrettiin osaksi koulujen lukuvuosisuunnitelman tekemistä ja sen arviointia. Lukuvuosisuunnitelman rakenne noudattaa laatukriteeristön sisällöllistä

4 rakennetta. Koulut kuvaavat omat prosessinsa lukuvuosisuunnitelmaan laatukriteereiden ohjatessa prosessinkuvausta. Opetushenkilöstö arvioi sähköisesti laatukriteereiden toteutumisen kuusiportaisella asteikolla. Arvioinnin luotettavuus lisääntyi, koska laatukriteerin toteutumista verrataan kuvattuun prosessiin ja niiden toteutumiseen arjessa. Keväällä 2015 toteutettuun kolmanteen arviointikierrokseen osallistui 4406 oppilasta, 1833 huoltajaa ja 485 opetushenkilöstön jäsentä. Oppilaskyselyyn vastasi 4406 oppilasta eli 3.-9.luokan oppilaiden kokonaismäärästä 72 %. Oppilaille suunnatussa kyselyssä oli 25 kysymystä. Tulosten valossa oppilaiden kokemukset ovat ennallaan tai jopa hieman parantuneet edellisiin kyselykertoihin verrattuna. Korkeimmat arviot tulivat koulukavereista koulumatkan sujuvuudesta ja turvallisuudesta koulussa. Heikoimmat arviot tulivat kouluruokailusta ja luokan työskentelyrauhasta ja joissa kummassakin oli positiivista kehitystä verrattuna edellisiin kyselyihin. Kiusaamista kouluissa todettiin edelleen olevan (1,7) jonkin verran vähemmän kuin edellisissä kyselyissä (1,8). Tyytyväisimmät oppilaat löytyvät alakoulusta. He arvioivat lähes kaiken toimivan alakoulun puolella paremmin kuin mitä yläkoululaiset arvioivat. Suurimmat erot löytyvät väitteistä: opetus innostaa oppimaan, aikuiset puuttuvat kiusaamistilanteisiin, erilaisuuden hyväksyminen ja saan apua oppimiseen. Koulun koko korreloi jonkin verran kouluviihtyvyyden ja palvelujen toimivuuden kanssa. Positiivisimmat vastaukset tulivat kouluista, joiden oppilasmäärä on oppilaan välillä. Erot verrokkikouluihin (alle 100 ja yli 200 oppilasta) olivat kuitenkin varsin pienet. Pienten koulujen etuna olivat positiivisemmat kokemukset välitunneista ja hyvästä kouluruoasta. Huoltajakyselyyn vastasi 1835 huoltajaa. Huoltajien kyselyssä oli yhdeksäntoista väittämää. Huoltajakyselyn perusteella kehittämiskohteeksi tulee nostaa koulukiusaamiseen puuttuminen erityisesti alle 100: n oppilaan kouluissa. Opetushenkilöstön kyselyssä oli 74 kriteeriä, joiden toteutumista arvioitiin kuusiportaisella asteikolla. Kriteerit jakautuivat yhdeksään alueeseen. Korkeimman keskiarvon sai johtaminen 4,4 ja matalimman talous 3,7. Kyselyyn vastasi 485 opettajaa ja ohjaajaa.turvallisuus, johtaminen ja oppilashuolto nousivat selkeiksi vahvuuksiksi opetushenkilöstön arvioimana Seuraava arviointikierros toteutetaan kevätlukukaudella Lautakunnan päättämän ohjeistuksen mukaan koulukuljetus järjestetään koulumatkan pituuden perusteella, jos koulumatka ylittää 1-2. luokkalaisilla kolme (3) kilometriä ja 3-10 luokkalaisilla sekä esikoululaisilla viisi (5) kilometriä. Ensisijainen kuljetusmuoto perusopetuksen oppilailla on linja-auto. Jos linja-autoliikennettä ei kulje kohtalaisen kävelymatkan etäisyydellä kotiosoitteesta, järjestetään koulukuljetus taksilla. Myös takseilla järjestettävissä koulukuljetuksissa käytetään keräyspisteitä eikä taksikuljetus tarkoita automaattisesti oppilaan noutoa kotoa. Kuljetus järjestetään tapauskohtaisesti aamuin ja/tai illoin. Koulukuljetuksessa olevan oppilaan itse kuljettava matka linja-autopysäkille tai taksireitin varteen on enintään 3 km, ellei päivittäinen koulumatkaan käytettävä aika ylity tai oppilaan terveydentila muuta vaadi tai tie ole todettu vaaralliseksi. Kuljetusten kustannusten nousu on pystytty hallitsemaan kävelyttämällä lapset noutopisteille sekä sijoittamalla kuljetettavat ensisijaisesti linjaautoreiteille. Taksioppilaan keskimääräinen kustannus vuosittain on 3711 euroa ja bussioppilaan 1220 euroa. Kuljetusoppilaita lukuvuonna on 1626 oppilasta ilman väistötila-kuljetuksia. Anjalan väistötila-kuljetukset nostavat kokonaiskuljetettavien määrän 1701 oppilaaseen tänä lukuvuonna. Kuljetuskustannuksia on pystytty hallitsemaan käyttämällä ensisijaisena kuljetusmuotona linjaautokuljetusta sekä määrittelemällä noutopisteitä reittien varteen. Alakouluissa kuljetettavia on 956 oppilasta ja yläkouluissa 670 oppilasta. Linja-autokuljetuksessa on 781 oppilasta ja pelkästään taksikuljetuksessa 527 oppilasta. Lopuilla oppilaille on yhdistetty kuljetusmuoto. Edellisenä lukuvuonna

5 linja-autokuljetuksessa oli 702 oppilasta ja taksikuljetuksessa 570 oppilasta sekä yhdistetyssä kuljetusmuodossa 345 oppilasta. Lukuvuonna kuljettavia oppilaita oli Perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä ja tuki on annettava ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Valtakunnalliset linjaukset ohjaavat vahvasti kohti integraatiota. Viimeisin vaihe pienryhmien siirtämisessä lähikouluihin toteutettiin lukuvuoden alusta. Tämä vaihe koski kaikkiaan 11 ryhmää, niiden oppilaita ja henkilöstöä. Ajoitus johtui Kankaan koulun loppumisesta, mikä vaati kokonaisvaltaista tilojen ja toimintojen tarkastelua. Siirtymistä tuettiin työnohjauksella, koulutuksilla, henkilöstö- ja tuntilisäyksillä ja lähiesimiesten roolin vahvistamisella. Pienryhmien siirtymisen vaikutusta arvioitiin ensimmäisen kerran keväällä 2015 tekemällä kysely sekä huoltajille, rehtoreille että henkilöstölle. Kysely keskittyi kolmeen aihealueeseen: pienryhmän toimivuuteen, tilanteeseen uudella koululla sekä resursointiin. Henkilöstön mielipiteen olivat keskimääräistä kriittisempiä kuin huoltajien ja rehtoreiden. Mukana oli täysin vastakkaisia mielipiteitä, paljon positiivista ja paljon myös kritiikkiä. Huoltajien ja rehtoreiden vastauksissa kriittisin palaute tuli tilojen toimivuudesta. Opetushenkilöstön palaute oli kauttaaltaan kohtuullisen kriittistä. Opetushenkilöstö arvioi oman osaamisensa kaikkein positiivisimmin. Kysely tehtiin vajaan vuoden kuluttua siitä, kun muutos oli tapahtunut. Silloin oltiin vielä keskellä muutosprosessia, eivätkä uuden koulun käytänteet olleet vielä muotoutuneet integraatiota tukevaksi. Uusi kysely integraation vaikutuksista tehtiin syksyllä Kyselyn suorittaminen oli hankalaa, koska osa oppilaista oli vaihtunut. Lasten suhtautuminen muutoksiin on myös hyvin erilaista kuin aikuisilla. Kaksi vuotta sitten tapahtunutta muutosta tuskin muistetaan. Kyselyyn vastasivat oppilaat yhdessä huoltajien kanssa. Tähän integraatiokyselyyn tuli kaikkiaan 18 vastausta. Kyselyn perusteella 61,1 % oppilaista siirtyi oman lähikoulunsa pienryhmään, kun pienryhmät siirrettiin lähikouluihin. Näistä oppilaista suurin osa on löytänyt ystäviä uudesta koulusta (ka. 3,7). Niiden oppilaiden mukaan, jotka eivät siirtyneet oman lähikoulunsa pienryhmään, kaverisuhteet ikätovereihin pienryhmässä opiskelusta huolimatta ovat säilyneet vain kohtuullisesti (ka. 2.8). Pienryhmäopiskelulla on vaikutuksia kaverisuhteisiin. Ilahduttavaa tuloksessa on, että ryhmien siirtämisen myötä uuteen kouluun siirtyneille oppilaille on löytynyt kavereita kohtuullisen hyvin. Pienryhmien siirtyminen lähikouluihin oli monissa kouluissa suuri muutos, joka vaati myös koko koulun toimintakulttuurin muutosta. Erityisopetusyksiköiden purkautuminen aiheutti kipuilua. Tällä hetkellä tilanne näyttää vakiintuneelta. Koulut ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen ja lisäksi kouluissa on opittu hyödyntämään erityisosaamisen lisääntymistä muidenkin kuin pienryhmän oppilaiden hyväksi. Muutoksessa näyttää toteutuneen sen tavoitteet: Lain ja opetussuunnitelman periaatteiden mukainen lähikouluperiaate toteutuu suurimman osan oppilaista kohdalla riippumatta tuen tarpeesta. Näin ollen oppilailla on mahdollisuus säilyttää kaverisuhteet omassa lähiympäristössään. Koulujen osaaminen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kohtaamiseen ja tukemiseen on lisääntynyt erityisopettajien siirryttyä lähikouluihin. Koulut ovat pystyneet kehittämään uusia monipuolisia pedagogisia ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi pienryhmien käyttäminen tukemaan myös yleisopetuksen oppilaita yksittäisissä oppiaineissa.

6 Taulukot KYSELY KEVÄT 2015 Huoltajat ja rehtorit, vastaajien määrä 38 Asteikko 1-6 Pienryhmän toimivuus: keskiarvo: 4,02 Tilanne uudella koululla: keskiarvo: 4,04 Resursointi: keskiarvo: 4,08 Kriittisin palaute tuli tilojen toimivuudesta.

7

8 Opetushenkilöstö, vastaajien määrä: 19 Asteikko 1-6 Pienryhmän toimivuus: keskiarvo: 3,26 Tilanne uudella koululla: keskiarvo: 3,4 Resursointi: keskiarvo: 3,58 Palaute oli kauttaaltaan kohtuullisen kriittistä. Opetushenkilöstö arvioi oman osaamisensa kaikkein positiivisimmin.

9

10 KYSELY SYKSY 2016