PERUSOPETUKSEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN. Lasten ja nuorten palvelut Perusopetus

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Lasten ja nuorten palvelut Perusopetus

2 1. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuslain 7 tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (Perusopetuslaki). Perusopetuslain 6 mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, jen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Perusopetuslain 32 mukaan, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan matka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (Perusopetuslaki). Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähin tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (Perusopetuslaki). Lautakunnan linjauksen mukaisesti opetusryhmät tulee muodostaa niin, että opetus voidaan toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytystenmukaisesti turvallisessa oppimisympäristössä. Lisäksi tulee huomioida erityisen tuen tarve ja opetustilojen asettamat rajoitukset, jotta oppilaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta toteutuu ja opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. (Lähin määräytymisperiaatteet Kouvolassa syksystä 2012 alkaen, Opkala 87, ). 2. PERUSOPETUKSESSA JO TEHDYT TOIMENPITEET Vuoden 2014 sekä 2015 tehdyt palveluverkkomuutokset ovat parantaneet jo nykyistä tilannetta koko palvelun osalta. Opetustunteja on vähennetty joka vuosi vastamaan laskevia oppilasmääriä. Eteläisellä alueella on nopein oppilasmäärien lasku sekä suurin vaikutus perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin. Keskisen alueen muutokset ovat olleet voimakkaita jo vuonna 2014, ettei suuriin muutoksiin ole enää mahdollisuutta. Kustannustehokkuus ja ryhmäkoot ovat suurimpia koko palvelussa. Pohjoisen alueen osalta suurin muutostarve on yläjen osalta, koska Kuusankosken kaupunginosassa opetus pystyttäisiin järjestämään kahden ylän turvin. 2

3 3. KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET PE- RUSOPETUKSELLE Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä on laadittu talouden tasapainottamisohjelma vuosille , jolla pystytään toteuttamaan talouden tasapainottamisvaatimus. Toimenpiteinä se sisältää perusopetuksen osalta mm. opetuksen määrän vähentämistä tuntia sekä perusopetuksen palveluverkon muuttamista tuntia. Talouden tasapainottamiseen liittyen annettiin toimialoille vaatimus TA 2015 valmistelussa raamin 0-kasvuun, joka edellyttää sopeuttavien toimenpiteiden käynnistämistä. 4. KOULUIKKUNA VERTAILUTIETOKANNAN KUSTANNUSTIEDOT Kouvolan kaupunki osallistuu Kuntaliiton ylläpitämään Kouluikkuna-vertailutietokantahankkeeseen. Koulutuksen järjestäjiltä kerätään vuosittain tilinpäätöksen valmistuttua tuksen tunnuslukuja ja kustannustietoja. Jotta tiedot olisivat kuntien välillä mahdollisimman vertailukelpoisia, kerätään tiedot yhtenäisesti määritellyillä tavoilla. Perusopetus 2014 Hämeenlin na Joensuu Kotka Lahti Lappeenra nta Mikkeli Pori Keskiarvo (7 kuntaa) Kouvola päivitys Keskiarvo /yhtensä - Kouvola Kouvola päivitys Keskiarvo/ yhtensä - Kouvola 1. Kustannukset Käyttömenot euroa/oppilas Kuntakohtainen perusopetuksen perushinta Kuntakohtaisen perushinnan kattavuus käyttömenoista 85,8 96,4 97,1 99,7 93,8 96,4 87,2 93,8 95,5-1,7 92,2 2 Käyttömenot euroa/oppilas (sis. poistot ja arvonalentumiset sekä sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset) Opetus euroa/oppilas Kuljetus euroa/oppilas Kuljetus euroa/kuljetettava oppilas Ruokailu euroa/oppilas kiinteistökustannuksineen Muu oppilashuolto euroa/oppilas Sisäinen hallinto euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito euroa/oppilas Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/oppilas Kiinteistöjen ylläpito/neliömetri Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset euroa/neliömetri Pienet hankkeet euroa/oppilas Vaik. vamm. opetus euroa/vaik. vamm. opp Muu vammaisopetus euroa/vamm. opp Osuus käyttömenoista % Opetus 53,8 52,8 49,0 57,0 53,5 51,8 50,7 52,7 51,9 0,8 51,9 0,8 Kuljetus 4,6 4,7 1,5 1,9 3,8 4,7 2,1 3,3 5,2-1,9 5,2-1,9 Oppilasruokailu kiinteistökustannuksineen 6,2 6,2 6,0 5,1 7,6 5,3 6,4 6,1 4,9 1,2 4,9 1,2 Muu oppilashuolto 3,1 5,9 5,5 3,8 3,0 4,2 3,4 4,1 5,2-1,1 5,2-1,1 Sisäinen hallinto 6,8 5,1 5,0 3,9 5,7 5,2 6,7 5,5 3,9 1,6 3,9 1,6 Kiinteistöjen ylläpito 13,5 8,5 13,0 11,7 10,9 10,9 19,9 12,6 4,9 7,7 7,9 4,7 Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 8,1 11,3 13,6 9,9 9,9 13,5 3,7 10,0 16,5-6,5 13,5-3,5 Pienet hankkeet 0,4 1,4 1,3 0,0 0,2 0,4 0,9 0,8 1,7-0,9 1,7-0,9 Vaik.keh.vamm. opetus 1,2 0,0 1,3 1,9 0,5 0,6 2,1 1,3 0,0 1,3 0,0 1,3 Muu vammaisopetus 2,3 4,1 3,8 4,7 4,9 3,5 4,1 3,9 5,8-1,9 5,8-1,9 3. Toiminnalliset tiedot Vähimmäistuntimäärä Vuosiviikkotunnit/oppilas 1,75 1,61 1,91 1,76 1,96 1,96 1,84 1,83 1,96-0,1 1,96-0,1 Yleisopetuksen tunnit/oppilas 1,61 1,34 1,79 1,64 1,79 1,83 1,68 1,67 1,90-0,2 1,90-0,2 Yleisopetuksen tunnit/oppilas "lähiopetus" 1,61 1,21 1,72 1,57 1,74 1,74 1,60 1,60 1,87-0,3 1,87-0,3 Luokkamuotoisen erityisopetuksen tunnit/luokkam. erit.oppilas 5,34 7,36 3,35 2,98 3,71 3,90 3,98 4,37 3,69 0,7 3,69 1 Erityisopetus Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä 3,7 2,6 6,5 6,9 5,2 5,1 7,0 5,3 7,6-2,3 7,6-2,3 Integroitujen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä prosentteina 1,0 6,1 3,7 3,9 4,7 2,8 1,9 3,4 3,0 0,4 3,0 0,4 Erityisen tuen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä % 4,8 8,7 10,2 11,1 9,8 7,9 8,8 8,8 10,6-1,8 10,6-1,8 Tehostetun tuen oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä % 7,6 8,8 9,0 8,0 8,1 7,6 7,2 8,0 9,8-1,8 9,8-1,8 Opetusryhmän koko 1-2 luokilla ,9 18, ,5 16,9 - - Opetusryhmän koko 3-6 luokilla ,6 19, ,3 19,4 - - Opetusryhmän koko 1-6 luokilla ,1 19,0 15,9-18,4 17,9 16,9 0,9 16,9 0,9 Opetusryhmän koko 7-9 luokilla ,8 20,8 18,0-20,4 18,8 17,5 1,2 17,5 1,2 Opetusryhmän koko 1-9 luokilla ,0 19,7 16,7-19,6 18,2 17,1 1,1 17,1 1,1 Koulun pinta-ala m2/oppilas 14,5 16,6 13,1 13,1 15,1 12,5 14,2 16,3-2,1 16,3-2,1 Vakinaisten opettajien osuus % 97,4 86,0 75,3 79,7 69,5 78,3 80,7 81,0 79,6 1,4 79,6 1,4 Määräaikaisten opettajien osuus % 2,6 14,0 23,1 18,3 28,5 20,0 18,6 17,9 18,7-0,8 18,7-0,8 Sivutoimisten opettajien osuus % 1,6 2,0 2,0 1,7 0,7 1,6 1,7-0,1 1,7-0,1 Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus % 3,9 12,9 7,6 3,6 1,2 5,8 7,7-1,9 7,7-1,9 3

4 Päivitetty: Kustannnuksien jakaantuminen toiminnoittain 2014 % Oppilasruokailu Muu Sisäisiin vuokriin sisältyvät kiinteistökustannu oppilashuolt Sisäinen Kiinteistöjen pääomakustannu Opetus Kuljetus ksineen o hallinto ylläpito kset Pienet hankkeet Vaik.keh.va mm. opetus Muu vammaisop etus Joensuu 52,8 4,7 6,2 5,9 5,1 8,5 11,3 1,4 0,0 4,1 Kotka 49,0 1,5 6,0 5,5 5,0 13,0 13,6 1,3 1,3 3,8 Kouvola 51,9 5,2 4,9 5,2 3,9 7,9 13,5 1,7 0,0 5,8 Kuopio 51,6 3,4 5,6 4,1 5,2 13,1 11,9 0,7 2,2 2,2 Lahti 57,0 1,9 5,1 3,8 3,9 11,7 9,9 0,0 1,9 4,7 Lappeenranta 53,5 3,8 7,6 3,0 5,7 10,9 9,9 0,2 0,5 4,9 Mikkeli 51,8 4,7 5,3 4,2 5,2 10,9 13,5 0,4 0,6 3,5 Oulu 55,2 2,5 4,6 4,6 6,1 11,2 11,8 0,4 1,1 2,5 Pori 50,7 2,1 6,4 3,4 6,7 19,9 3,7 0,9 2,1 4,1 Porvoo 54,3 2,9 6,2 4,7 6,0 9,0 14,7 0,0 0,5 1,7 Päivitetty: Opetusryhmien koot v Opetusryhmän Opetusryhmän Opetusryhmän Opetusryhmän Opetusryhmän koko koko 1-2 luokilla koko 3-6 luokilla koko 1-6 luokilla koko 7-9 luokilla 1-9 luokilla Kotka 13,9 20,6 18,1 15,8 17,0 Kouvola ,9 17,5 17,1 Kuopio 15,9 17,5 17,2 18,3 17,4 Lahti 18,3 19,3 19,0 20,8 19,7 Lappeenranta ,9 18,0 16,7 Oulu 16,1 17,7 17,2 18,7 17,8 Pori 18,5 18,3 18,4 20,4 19,6 Porvoo 16,1 16,3 15,2 15,5 15,3 4

5 5. KOULUKOHTAISET KUSTANNUKSET Koulu Henk.kulut Henk.kulut /opp. Palvelujen osto (mm. ruoka, opp.kulj.) Palvelujen osto/opp Ain.,tarv., tav. Ain., tar., tav/opp,, Muut toim.kulut Muut toim.kulu t/opp Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat/opp Kust./opp. Eskolanmäki (1-9) Kaipiainen (1-6) Kaunisnurmi (1-9) Koria (1-6), Nappa (1-2) Kouvolan yhteisk.(7-9) Mansikkamäki (0-9) Sarkola (1-6) Urheilupuisto (7-9) Utti (0-6) Vahtero (1-6) Keskinen alue Anjala (1-6) Elimäki (7-9) Inkeroist. Yht.k. (0-9) Kartano (1-6) Myllyk. Yhteisk. (7-9) Saviniemi (1-6) Sippola (0-6) Tehtaanmäki (1-6) Ummeljoki (1-6) Viiala (0-9) Eteläinen alue Hirvelä (7-9) Jaala (1-6) Jokela (1-6) Keskusta Ksnk (1-6) Kirkonkylä Valkeala (1-6) Kymintehdas (1-9) Kääpälä (1-6) Naukion yhtenäis (1-9) Niinistö (1-6) Pilkka (1-6) Pilkanmaa (1-6) Svenska skolan (1-6) Tähteenkadun (1-6) Valkealan ylä (7-9) Voikkaa (1-6) Pohjoinen alue Kaikki yhteensä NYKYINEN PALVELUVERKKO Perusopetuksen ja on 35. Koulut jakautuvat luokka-asteiden mukaisesti seuraavasti: - alaja 22 - yläja 6 - yhtenäisja 4, lisäksi kolme kaupunkitason erityisopetusta antavaa a. *yhtenäisjen määrä sisältää kolme kaupunkitason eritysopetusta antavaa a. 5

6 7. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Kouvolan kaupungissa järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa yhteensä 30 toimipisteessä lv Suurin osa toiminnasta järjestetään n omana toimintana. Seurakunta järjestää toimintaa kahdeksassa toimipisteessä. Toimintaryhmät muodostetaan vuosittain hakemusten ja myönnettyjen resurssien perusteella. Aamu- ja iltapäivätoimintaan ovat ensisijaisesti oikeutettuja 1.- ja 2.-luokkien ja erityisen tuen oppilaat. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksesta huolehtivat nkäynninohjaajat, jotka ovat oppituntien aikana opetuksen parissa ja oppituntien päätyttyä siirtyvät iltapäivätoimintaan. Osalla ohjaajista jopa puolet työajasta muodostuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Ohjaajien lukumäärä lapsiryhmässä muodostuu siten, että yhtä ohjaajaa kohden on ohjattavaa lasta. Ohjaajaresursoinnissa huomioidaan erityisen tuen oppilaat sekä se seikka, minkä verran ryhmässä on lapsia alle 10 päivää kuukaudessa / yli 10 päivää kuukaudessa. Aamutoimintaa pyritään pääsääntöisesti järjestämään tulevaisuudessa vain vammaispalvelulain piirissä oleville oppilaille. Kaupungilla on sopimus aamu- ja iltapäivätoiminnasta Kouvolan seurakuntayhtymän kanssa lukuvuodelle ARVIO KOULUJEN KUNNOSTA Kouvolan kaupungin tilaliikelaitos tekee erillisen selvityksen lakkautuviksi ehdotettujen sekä oppilaita vastaanottavien jen kunnosta. 9. PALVELUN OPPILASENNUSTEET Alue Pohjoinen Keskinen Eteläinen

7 Lukuvuodet Oppilasmäärä Perusopetus/ vuosiluokat yht TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET POHJOINEN ALUE Pohjoisella alueella olisi mahdollista lakkauttaa kaksi a vuoteen 2020 mennessä. Lakkautuksen vaatisivat kuitenkin muutoksia oppilaiden un ohjaamiseen alaissa ja yläissa. Hallinnollisia yhdistämisiä tehtäisiin rehtoreiden ja njohtajien eläköitymistä hyödyntäen ja muodostaen pedagogisesti ja taloudellisesti toimivia yksiköitä. Tavoitteena kartoittaa mahdollisuutta luokanopettaja rehtoreista siirtymistä virkarehtoreiksi. 7

8 Pohjoisella alueella yläja pysyttäisiin vähentämään yhdellä lla. Hirvelän ylän (11 594e/opp) oppilaat siirrettäisiin Naukion yhtenäisun. Naukion yhtenäis muutettaisiin yhtenäissta (1-9) yläksi (7-9). Naukion yhtenäisn alaluokat siirrettäisiin Keskustan un. Tähteenkadun n yleisopetuksen luokkien määrää lisättäisiin 1-2 luokalla. Pilkanmaan ( e/opp.) oppilaiden sijoittaminen Voikkaan ja Keskustan ihin ennen vuotta Pilkanmaan oppilaskohtaiset kustannukset ovat alle palvelun keskiarvon, joten sen tilannetta arvioitaisiin yläjen muutosten jälkeen. Etäisyys Pilkanmaan sta Keskustan un 4,9 kilometriä ja Voikkaan un 5,7 kilometriä. Hirvelän ssa on 11 lehtoria, jotka työskentelevät vain Hirvelän ssa. Lisäksi ssa on yhteisiä lehtoreita Kymintehtaan, Naukion, Eskolanmäen ja Kuusankosken lukion kanssa. Koulussa toimii kaksi alueellista pienryhmää. Hirvelän n lakkauttaminen vähentää yhteisten opettajien määrää ja siirtymiä lta toiselle. Hirvelän n lakkautuessa voidaan lehtorien virkoja vähentää vuoteen 2020 mennessä arviolta 5-7 viran osalta. Pilkanmaan n yhdistäminen Keskustan- ja Voikkaan un opettajavirkoja pystyttäisiin vähentämään kolme (3) viralla. Pohjoisen alueen investointitarve on Valkealan kaupungin osassa, jossa oppilasmäärät ovat olleet nousevia ja tällä hetkellä on jo akuutti lisätilantarve. Kirkonkylän n sisäilman ongelma luo peruskorjauksen- tai uudisrakennus tarpeen. Koulun 270 oppilasta ei pystytä sijoittamaan ympäröiviin ihin. Pohjoisen alueen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat yhteensä 1,1Me. Säästöistä sisäisten vuokrien osuus euroa ja henkilöstösäästö (8 virkaa) euroa. Alueen nykyinen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvoarvo on 8 661euroa. KESKINEN ALUE Keskisellä alueella jo vuoden 2014 palveluverkon muutokset on tuonut akuutin lisätilantarpeen, jonka takia palveluverkkomuutoksia ei pystytä toteuttamaan. Alueen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvo on euroa per oppilas. Eläköitymisten takia jen hallinnollisia yhdistämisiä tarkastellaan jo vuonna Erityisryhmien uudelleen järjestelyn pohjana on, että alueen erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei tarvitsisi kuljettaa esimerkiksi eteläiselle alueelle. Säästövaikutus kuljetuksissa on jopa euroa vuodessa. Koko palvelun erityisryhmien uudelleen järjestelyn pohja-ajatuksena on Sarkolan n laajentaminen uusien ryhmien sijoituspaikaksi. Alueen suurimmat oppilaskohtaiset kustannukset ovat Kaipiaisten ssa ( e/opp.) ja Utin ssa ( 9 729e/opp.), mutta Kaipiainen on juuri peruskorjattu ja Utin n oppilaat eivät mahdu keskisen alueen muihin ihin. Alueen säästövaikutuksiin on laskettu vain alueen mahdolliset hallinnolliset yhdistämiset, joka toisi maksimissaan euron vuosisäästön. 8

9 ETELÄINEN ALUE Eteläisen alueen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvo on euroa/ oppilas. Alueella pystyttäisiin toteuttamaan kolmen n lakkautus hyödyntäen jo olemassa olevia tiloja sekä tyhjillään olevaa Anjalankosken lukiota. Ummeljoen (12 022e/opp.)-, Tehtaanmäen (8 444e/opp.) ja Anjalan n (9 490e/opp.) oppilaat pysyttäisiin sijoittamaan ympäröiviin ihin. Alueella on myös Ummeljoen n lisäksi muita ja joiden oppilaskohtaiset kulut ovat yli euron. Kyseiset t ovat Elimäen yläaste, Inkeroisten yhteis, Myllykosken yhteis, Kartano ja Sippolan. Kyseisten jen lakkautusten osalta etäisyydet muihin ihin lisäisi likaa kuljetustarvetta. Ummeljoen sta Saviniemen un on 3,0 kilometriä ja Viialan un 2,9 kilometriä. Tehtäänmäen sta Inkeroisten yhteisun on 2,1 kilometriä ja Anjalasta 2,4 kilometriä. Koko palvelun erityisryhmien uudelleen järjestely aloitettasiin Viialan n ryhmien (10) sijoittamisesta koko palvelun alueelle. Mahdollisesti lakkautuvan Anjalan n pienryhmät siirtyisivät Inkeroisten yhteisun. Hallinnollia yhdistämisiä on jo tehty Kartanon ja Elimäen yläasteen osalta eli Elimäen yhtenäis aloittaa Muita hallinnollia yhdistämisiä tarkastellaan aina eläköitymisten osalta. Alueen investointitarve oli pienimuotoinen, joka sisältäisi yläasteen erityisryhmien siirtämisen Myllykosken yhteisun. Viialan ssa on 15 kaupunkitason erityisryhmää (kielelliset erityisvaikeudet). Oppilaspaikkoja on yhteensä 120. Ryhmien sijoituspaikka eteläisellä alueella on haaste oppilaiden matkojen pituuden ja keston takia. Tavoitetila on, että jokaisella alueella on viisi kaupunkitason erityisryhmää (kielelliset erityisvaikeudet). Muutosta tehdään sitä mukaa, kun muilla alueilla on tilaa oppilasryhmille. Lukuvuonna Viialan n kaupunkitason erityisryhmien oppilaista 37 % on eteläiseltä alueelta, 35 % keskiseltä alueelta ja 28 % pohjoiselta alueelta. Kustannussäästöä muodostuu kuljetusten matkojen pituuden vähenemisestä, joukkoliikenteen tehokkaammasta hyödyntämisestä ja Viialan n ns. viipalerakennuksen vuokrasopimuksen päättämisestä. Alueen toimenpiteiden säästövaikutus olisi kokonaisuudessaan 1,6 Me. Kiinteistöjen osuus ja henkilöstö vähennykset 9 virkaa euroa. Toimenpiteillä pystyisimme myös luopumaan Viialan n viipalen vuokrasta /v (vuokrasopimus voimassa ) 9

10 Toteutus mahdollista, miltä osin Vaikutus toimintaan/laatuun Hallittu opetusryhmien suurentaminen onnistuu parhaiten yhdistämällä ja ja muodostamalla niihin tarkoituksenmukaisia ryhmiä. Ryhmäkoon maksimina on pidetty 25 oppilaan ryhmiä. Pienimpiä luokkia on jo yhdistetty ja luokkia yhdistetään myös jo lukuvuodelle Jokavuotinen tuntikehyksen pienentäminen suurentaa jo nyt yläjen ryhmäkokoja. Kouvolassa 1-6 lk:n ryhmäkoko 16,9 ja 7-9 lk:n 17,5, mikä on valtakunnan keskitaso. Perusissa on mahdollista kasvattaa ryhmäkokoa. Pedagogisesti vaarantaa uuden opetussuunnitelman käyttöönoton. Oppilaiden oppimisen tukeminen heikentyy. Opetuksessa ei pystytä vastaamaan oppilaiden erilaisiin tarpeisiin niin lahjakkaiden kuin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Vaarana tuen tarpeen lisääntyminen. Samanaikaisesti pitäisi huolehtia, että jakotuntien avulla pystyttäisiin eriyttämiseen ainakin välineaineissa. Näin säästö olisi vähäinen. Ryhmäkokojen suurentaminen tarkoittaa usein yhdysluokkaopetusta, jolla on suora vaikutus tuen tarpeen lisääntymiseen. Samalla, kun vähennetään opettajia, tulee paine lisätä ohjaajia ja siirtoja pienryhmään. Näin ollen ryhmäkokojen suurentaminen ilman tarkkaa riskiarviota voi aiheuttaa jopa kustannusten kasvua. Isot ryhmäkoot lisäävät opettajien työmäärää ja vaikuttavat opettajien työssä jaksamiseen. Mahdollinen sairauspoissaolojen lisääntyminen. Kaikissa issa luokkatilat eivät mahdollista suurempia luokkakokoja. 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 Alajen kohtaiset oppilasennusteet Voikkaan Voikkaan Voikkaan Voikkaan Voikkaan Voikkaan Voikkaan Pilkanmaan Pilkanmaan Pilkanmaan Pilkanmaan Pilkanmaan Pilkanmaan Pilkanmaan Tähteenkadun Tähteenkadun Tähteenkadun Tähteenkadun Tähteenkadun Tähteenkadun Tähteenkadun

16 Niinistön Niinistön Niinistön Niinistön Niinistön Niinistön Niinistön Mansikkamäen Mansikkamäen Mansikkamäen Mansikkamäen Mansikkamäen Mansikkamäen Mansikkamäen Kaunisnurmen Kaunisnurmen Kaunisnurmen Kaunisnurmen Kaunisnurmen Syntymävuosi Pojat Tytöt

17 Kaunisnurmen Kaunisnurmen Sarkolan Sarkolan Sarkolan Sarkolan Sarkolan Sarkolan Sarkolan Eskolanmäen Eskolanmäen Eskolanmäen Eskolanmäen Eskolanmäen Eskolanmäen Eskolanmäen Kymintehtaan Kymintehtaan Kymintehtaan Kymintehtaan Kymintehtaan Kymintehtaan Kymintehtaan

18 Pilkan Pilkan Pilkan Pilkan Pilkan Pilkan Pilkan Keskustan Keskustan Keskustan Keskustan Keskustan Keskustan Keskustan Korian Korian Korian Korian Korian Korian Korian

19 Saviniemen Saviniemen Saviniemen Saviniemen Saviniemen Saviniemen Saviniemen Ummeljoen Ummeljoen Ummeljoen Ummeljoen Ummeljoen Ummeljoen Ummeljoen Viialan Viialan Viialan Viialan Viialan Viialan Viialan Utin Utin Utin Utin

20 Utin Utin Utin Kaipiaisten Kaipiaisten Kaipiaisten Kaipiaisten Kaipiaisten Kaipiaisten Kaipiaisten Vahteron Vahteron Vahteron Vahteron Vahteron Vahteron Vahteron Jokelan Jokelan Jokelan Jokelan Jokelan Jokelan Jokelan

21 Kirkonkylän Kirkonkylän Kirkonkylän Kirkonkylän Kirkonkylän Kirkonkylän Kirkonkylän Kääpälän Kääpälän Kääpälän Kääpälän Kääpälän Kääpälän Kääpälän Napan Napan Napan Napan Napan Napan Napan Jaalan Jaalan Jaalan Jaalan Jaalan

22 Jaalan Jaalan Kartano Kartano Kartano Kartano Kartano Kartano Kartano Anjalan Anjalan Anjalan Anjalan Anjalan Anjalan Anjalan Inkeroisten yhteis Inkeroisten yhteis Inkeroisten yhteis Inkeroisten yhteis Inkeroisten yhteis Inkeroisten yhteis Inkeroisten yhteis Syntymävuosi Pojat Tytöt

23 Tehtaanmäen Tehtaanmäen Tehtaanmäen Tehtaanmäen Tehtaanmäen Tehtaanmäen Tehtaanmäen Sippolan Sippolan Sippolan Sippolan Sippolan Sippolan Sippolan Naukion yhtenäis Naukion yhtenäis Naukion yhtenäis Naukion yhtenäis Naukion yhtenäis Naukion yhtenäis Naukion yhtenäis

24 Vaikutus opetusjärjestelyihin ja iltapäivätoimintaan Pedagogisesta näkökulmasta jen koko tulee olla vähintään kolme perusopetusryhmää. Kahden perusopetusryhmän luokka-asteet muodostuvat kolmesta, jopa neljästä luokka-asteesta, jolloin opettajan tulee valmistella ja toteuttaa useamman oppiaineen tai luokkatason oppitunnit. Oppilasta kohti käytettävä aika jää usean luokka-asteen ryhmässä hyvin pieneksi. Yhdysluokkaopetus vaatii oppilaalta hyvän oppimistekniikan ja itsenäiset työskentelytaidot. Oppimateriaalina usean luokka-asteen opetusryhmissä joudutaan käyttämään valmiita työkirjoja. Suuremmissa opetusyksiköissä oppilaan kielivalinnat pystytään toteuttamaan esim. A2 - kielen osalta, kun opetusryhmään ilmoittautuu vähintään 12 oppilasta. Eri uskontoihin ja elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuminen on myös oppilaalle mahdollista suuremmissa issa. Henkilökunnan osaaminen pystytään hyödyntämään parhaiten isoissa issa, joissa on mahdollista huomioida erityisesti taito- ja taideaineiden osaaminen opetusta suunniteltaessa. Kunta pystyy paremmin tarjoamaan ajanmukaisen oppimisympäristön ja varustelutason isommissa yksiköissä erityisesti tieto- ja viestintätekniikan osalta. Myös liikuntatilojen ja piha-alueiden varustelu on monipuolisempaa, kun oppilaita on enemmän. Opetussuunnitelma uudistuu vuonna 2016, tällöin uusien oppimisympäristöjen vaatimukset korostuvat entistä enemmän. Rehtoreilta velvoitetaan entistä enemmän pedagogista, henkilöstö- ja talousjohtamista sekä n kehittämistyötä. Nämä velvoitteet koskevat sekä virkarehtoreita että luokanopettajia, joille on osoitettu njohtajan tehtävät oman opetus- ja luokkatyöskentelyn ohella. Iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisin ryhmäkoko pedagogisesti ja resursoinnin kannalta on lasta / 2 ohjaajaa. Erityinen tuki ja oppilashuolto Perusopetuslain mukaan jokaiselle oppilaalle on tarjottava hänen kehitystasonsa ja ikänsä mukaista opetusta ja hänelle on taattava hänen tarvitsemansa tuki oppimisessa. Tämä tarkoittaa sekä tukiopetusta, laaja-alaista erityisopetusta ja avustajapalvelua. Lisäksi hänellä on oikeus oppilashuoltoon ja oppilashuollon palveluihin. Nämä palvelut on tarjottava yksikön koosta riippumatta. Parhaimmillaan tuen palvelut voidaan tarjota silloin, kun erikoistyöntekijöillä on vain muutama yksikkö, joihin he tarjoavat palvelua. Heillä on silloin mahdollisuus keskittyä oppilastyöhön kokonaisia päiviä, eikä siirtymistä kesken päivän tapahdu. Monien pienten yksiköiden muodostamassa kokonaisuudessa palvelu pirstaloituu. Yksittäisen oppilaan saama erityisopettajan tuki on laajempaa isommassa yksikössä, koska opetus voidaan tarjota pienryhmissä tai samanaikaisopetuksena. Koulujen väliseen kulkemiseen ei kulu aikaa, eikä matkakuluja muodostu. Moniammatilliset lakisääteiset oppilashuoltoryhmien kokoukset pidetään säännöllisesti jokaisella lla, joten erikoistyöntekijöiden (kuraattorit, psyykkarit, erityisopettajat ja terveydenhoitajat) viikkotyöajasta suuri osa kuluu jen oppilashuoltoryhmien kokouksiin. Suuremmissa yksiköissä kokouksiin kuluu suhteessa vähemmän aikaa ja enemmän aikaa jää oppilaita hyödyttävään perustyöhön. Yhden avustajan työpanoksella pystytään auttamaan monta lasta. Diabetes-avustaja voi huolehtia vaikka viiden oppilaan sokeritaudin hoidosta opetuksellisen avun lisäksi. Pienissä yksiköissä resurssi voi olla ylimitoitettua ja suurempiin yksiköihin siirryttäessä yhden henkilön työpanoksella voitaisiin auttaa huomattavasti useampaa tuen tarvitsijaa kuin pienessä. 24

25 Koulukuljetukset Lautakunnan päättämän ohjeistuksen mukaan kuljetus järjestetään matkan pituuden perusteella, jos matka ylittää 1-2. luokkalaisilla kolme (3) kilometriä ja 3-10 luokkalaisilla sekä esilaisilla viisi (5) kilometriä. Ensisijainen kuljetusmuoto perusopetuksen oppilailla on linjaauto. Jos linja-autoliikennettä ei kulje kohtalaisen kävelymatkan etäisyydellä kotiosoitteesta, järjestetään kuljetus taksilla. Myös takseilla järjestettävissä kuljetuksissa käytetään keräyspisteitä eikä taksikuljetus tarkoita automaattisesti oppilaan noutoa kotoa. Kuljetus järjestetään tapauskohtaisesti aamuin ja/tai illoin. Koulukuljetuksessa olevan oppilaan itse kuljettava matka linja-autopysäkille tai taksireitin varteen on enintään 3 km, ellei päivittäinen matkaan käytettävä aika ylity tai oppilaan terveydentila muuta vaadi tai tie ole todettu vaaralliseksi. Tuleviin kuljetuskustannuksiin alentavasti vaikuttaisi uusien kuljetettavien kytkeminen osaksi nykyisiä taksi- ja bussireittejä. Koulukuljetuskustannuksiin vaikuttaa oleellisesti lukujärjestysten suunnittelu ja se, kuinka monta eri alkamis- ja päättymisaikaa issa on. Tätä ei ole voitu arviota tehtäessä huomioida. Pilkanmaan n oppilaista 15 oppilasta on tänä lukuvuonna kuljetuksessa. Noin 20 oppilasta olisi kuljetusten piirissä, jos n oppilaat sijoitettaisiin Keskustan un. Hirvelän ja Naukion jen välimatka on n. 4 km. Suurin osa Hirvelän n oppilaista, jotka eivät ole kuljetusedun piirissä asuvat Voikkaan keskustan alueella. Näin ollen heille ei muodostu kuljetusoikeutta Naukioon siirryttäessä. Jaalan suunnasta tulevat oppilaat kulkevat Hirvelään linja-autolla, joiden reitit kulkevat Naukion n ohi. Lukuvuonna Anjalan n 154 yleisopetuksen oppilaasta on kuljetuksessa 24.. Anjalan lta on Inkeroisten yhteislle 2,4 km. Suurin osa Anjalan oppilaista asuu n läheisyydessä, joten matka Inkeroisiin jää alle 5 km. Koulupaikan vaihtuessa kuljetustarve lisääntyisi 15 oppilaalla, joiden matka olisi yli 3 km. Lukuvuonna Tehtaanmäen n 86 oppilaasta yksi on kuljetuksessa. Tehtaanmäen ja Inkeroisten yhteisn välimatka on 2,1 km. Kuljetustarvetta syntyisi kolmelle oppilaalle. Lukuvuonna Ummeljoen n 60 oppilaasta 14 on kuljetuksessa. Ummeljoen lta on Saviniemen lle 3 km. Saviniemeen mentäessä melkein kaikki luokkien oppilaista ja noin puolet ylempien luokkien oppilaista olisivat kuljetuksen piirissä. Kokonaisuudessaan Ummeljoen alueen 60 oppilaasta 29 oppilasta kuljetettasiin. Kokonaisuudessaan koko palvelun alajen toimenpiteet toisivat noin 50 oppilasta kuljetusten piiriin näillä lasten ja nuorten lautakunnan asettamilla kilometrirajoilla. Oppilaskohtainen kustannus vuosittain taksikuljetukselle on 3711 euroa vuosi ja 1184 euroa, jos oppilas pystytään kuljettamaan linja-autolla. Vuositasolla kuljetuksiin tulisi euron lisäys. Viialan kymmenen eritysryhmän sijoittaminen koko palvelun alueelle toisi kuitenkin euron vähennyksen kuljetuksiin. 25