GAS Goal attainment scaling. Helena Mäenpää, HUS/NaLa Lastenneurologi, LT Kuntoutuksen erityispätevyys Kela
|
|
- Ari-Matti Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GAS Goal attainment scaling Helena Mäenpää, HUS/NaLa Lastenneurologi, LT Kuntoutuksen erityispätevyys Kela
2 Kuntoutussuunnitelma Lasten ja nuorten kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja auttaa lapsen/nuoren kehitystä niin, että hän pystyisi käyttämään taitojaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Kuntoutuksen avulla tuetaan hänen kykyjään leikkiä, toimia ja oppia uutta, jotta hän selviytyisi päivittäisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti omassa lähiympäristössään. Tavoitteena on, että lapsi/nuori nauttisi itsestään liikkuvana, leikkivänä ja sosiaalisesti onnistuvana yksilönä.
3 Ketkä osallistuvat kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja täyttämiseen? Laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä yhdessä lapsen/nuoren ja vanhempien kanssa Hoitava lääkäri ja kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukainen työryhmä: ft, tt, pt, psykologi, stt, omahoitaja, kuntoutuksen osaaja(t) (pk, koulu?) saadaan riittävät tiedot oikean kuntoutuspäätöksen tekemiseksi
4 Yksilöllisten, realististen ja kuntoutujalle merkityksellisten tavoitteiden laatiminen on koko kuntoutumisprosessin onnistumisen kannalta tärkeää Yhdessä laadittuna: -> Yksilöllinen suunnitelma yksilöstä lähtöisin -> Tavoitteet kuntoutujalle merkityksellisiä -> Helpompi sitoutua kuntoutukseen ( itse mukana)
5 Ensin asetetaan tavoite/tavoitteet Sen jälkeen mietitään, miten tavoitteisiin päästään
6 Kiresuk et al. 1994: Goal Attainment Scale perustuu yksilön ainutlaatuisuuteen intraindividuaalinen mittaus menetelmä Voidaanko verrata myös isompaa ryhmää keskenään? Vähintään kolme tavoitetta
7 GAS Specific = erityinen, spesifi Measurable = mitattavissa Accurate, understandable, attainable= tarkka, ymmärrettävä, saavutettavissa Reasonable and relevant = järkevä ja asiaankuuluva Timely and time limited= ajallisesti oikea ja aikarajattu = SMART!
8 GAS Tavoitteita voi laittaa 3-5 (-7) Selkeästi kirjattava Kopio papereihin, jotta voidaan seuraavalla käyntikerralla arvioida onko tavoitteet saavutettu Jos ei, niin miksi ei??? Oliko tavoite liian korkea/oliko valittu kuntoutusmenetelmä väärä ym
9 GAS=goal attainment scale Tavoitteellinen suunnittelu/kiresuk +2= selvästi odotettua paremmin (much better than expected) +1= hieman odotettua paremmin (somewhat better than expected) 0= asetettu tavoite saavutettu (goal that was set, attained) -1= hieman odotettua huonommin (somewhat less than expected) -2= lähtötaso
10 ICF= International Classification of Function + GAS= Goal attainment scale
11 ICF : GAS Tavoitteiden asettamisen viitekehyksenä toimii WHO:n ICF-malli (International Classification of Function, 2001, Youth 2007), josta ilmenee hyvin eri tasojen A. kehon rakenne ja toiminta B. toiminta-aktiivisuus C. osallistuminen välinen yhteys.
12 CP-lapsi/nuori lapsi/nuori- ICF Ruumiintaso Aivovaurio Spastisiteetti Kontraktuurat Botox/sähköstim Ortoosit/kirurgia Suoritus Rajoittunut liikuntakyky Huono fyysinen suoriutuminen Liikkumiskyky heikkenee Apuvälinetarve kasvaa Osallistuminen Ei pääp ääse välitunnillev Yksinäisyys Masentuminen Psykiatrisen hoidon tarve
13 Tavoitteen asettaminen tärkeys/ GASin merkitys Lapset/nuoret erilaisia Ongelmien monimuotoisuus Voimavarat vaihtelee Perheet erilaisia Motivaatiot erilaisia
14 Karkeamotorisen suoriutumisen tasot GMFCS luokittelun mukaan Taso I: Itsenäinen kävely ilman rajoitteita, vaikeuksia vain taitoa vaativissa karkeamotorisissa tehtävissä Taso II: Itsenäinen kävely ilman apuvälineitä (usein ortoosien tarve) mutta jonkin verran vaikeuksia kodin ulkopuolella liikkumisessa (esim. portaat) Taso III: Itsenäinen kävely apuvälineiden (esim. dallarin) avulla, merkittäviä vaikeuksia kodin ulkopuolella liikkumisessa (käyttää usein pyörätuolia ulkotiloissa)
15 Karkeamotorisen suoriutumisen tasot GMFCS luokittelun mukaan Taso IV: Itsenäinen liikkuminen rajoittunut, pystyy käyttämään sähkökäyttöistä liikkumisen apuvälinettä tai manuaalista pyörätuolia, ei pysty liikkumaan pystyasennossa apuvälineiden avulla Taso V: Itsenäinen liikkuminen erittäin vaikeaa, myös sähkökäyttöisten liikkumisen apuvälineiden käyttömahdollisuudet rajoittuneet (vain rajatussa tilassa)
16
17 MACS=Manual Ability Classification System
18 CFCS Communication Function Classification Scale Puhet. M. Hideckerin uusi CFCS-luokitus, jossa CPvammaiset lapset jaotellaan luokkiin I-V kommunikointitaitojen suhteen riippumatta kommunikointimenetelmästä. Tarkoitus on arvioida arjen kommunikointitaitoja, sellaisina kun ne TAVALLISESTI ovat (ei välttämättä optimaalista tilannetta). Keinot saavat olla mitkä tahansa (puhe, viittomat, kuvat, puhelaitteet ) Tasot erotellaan kolmella seikalla: 1. Vaihto viestinvälittäjän ja vastaanottajan roolien välillä. 2. Kommunikoinnin tahti 3. Kumppanin tuttuus/vieraus - vaikutus kommunikointiin
19 CFCS Communication Function Classification Scale Tasot: I II III IV V Toimiva kommunikoija myös vieraitten kanssa Toimiva, mutta hitaampi kommunikoija Toimiva kommunikoija vain tuttujen kanssa Epäjohdonmukainen, joskus onnistumisia Harvoin toimivaa kommunikointia - Jos kahden tason välillä - valitse lähimpänä oleva Tulossa virallinen versio nettisivuille 2010 (hidecke1@msu.edu)
20 Luokittelujen edut Yhteinen kieli kuntoutuksen alueella Diagnoosin liitteenä Auttaa fokusoimaan toimintaa Auttaa realististen tavoitteiden asettamisessa/ GAS-tavoitteet Auttaa kuntoutuksen suunnittelussa Tutkimuksessa ryhmittely
21 Tutkimus: 1998 Aktiivisen nilkan eriytyneen koukistusliikkeen harjoittelu sähköstimulaation avulla Sähköärsytystapa: NMES _X Mikrovirta Micro-Z Hoidettavat lihakset: Tibialis anterior Sähköjakson tavoitteet, mittarina GAS ( Goal attainment scale ) Kehon toiminnot (Body functions and structures) aktiivinen eriytynyt nilkankoukistusliike (asteissa > 5) Suoritukset (Activity): Kantapäillä kävely (metreissä) (5m) Osallistuminen (Participation): Polkupyöräily (metreissä, kilometreissä) (500m) Tuloksen arviointi: Kehon toiminnot ( Body functions and structures): 3 Suoritukset (Activity): 2 Osallistuminen ( Participation): 2
22 GAS: tavoitteiden asettaminen, HUS 2005 lähtienl Arvio vamman vaikeusasteesta sekä ennusteesta ohjaavat kuntoutuksen tavoitteiden asettamista ja vaikuttavat terapioiden valintaan (sekä terapioiden sisällön suunnitteluun) ICF-GAS Kehon rakenne ja toiminta Terveydentila Toiminta, aktiivisuus Osallistuminen Tavoitteita voidaan laatia kaikille kolmelle tasolle, vaikkakin osallistumisen mahdollisuutta painotetaan yleisesti Tavoitteiden asettamisen jälkeen mietitään, millä arjen toimilla/harjoitteilla tod.näk. voidaan tavoitteet saavuttaa.
23 GAS- HUS NaLa: : v Tavoitteellinen suunnittelu Tavoitteellinen suunnittelu GAS +3 Tulos ylittänyt tavoitteen +2 Tavoite saavutettu +1 Edistynyt, mutta tavoitetta ei saavutettu 0 Lähtötilanne, Ei muutosta - 1 Tilanne hieman huonompi - 2 Tilanne selvästi huonontunut
24 GAS=goal attainment scale Tavoitteellinen suunnittelu > (Kiresuk) Kela: +2= Selvästi odotettua paremmin +1= Hieman odotettua paremmin 0= Asetettu tavoite saavutettu -1= Hieman odotettua huonommin -2= Lähtötaso HUS/NaLa/Kuntoutus: +3 Tulos ylittänyt tavoitteen +2 Asetettu tavoite saavutettu +1 Edistynyt, mutta tavoitetta ei saavutettu 0 Lähtötaso = Ei muutosta -1 Tilanne hieman huonompi (-2 Tilanne selvästi huonontunut )
25 Kuntoutusarviojakson suunnittelu tulokyselylomake / perheen odotukset? tulokeskustelu; moniammatillinen tiimi, arvioidaan edellisen kauden GAS-tavoitteet +/- palautteet avoterapeuteilta, päiväkodista; edistyminen, vahvuudet nuoren/vanhempien ohjaus kuntoutuksen arkitavoitteiden laatimisesta omahoitaja laatii kirjallisen hoitotyön suunnitelman
26 GAS Tavoitekeskustelussa mukana vanhempien/lapsen/nuoren lisäksi työryhmästä tarvittavat henkilöt (Pj) Tavoitteita 3-5 (Selkeästi kirjattava-hoitaja) - Nykytilanne kirjataan - Mitä kuntoutusta/keinoja tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen (LKUN-lehti) Kopio papereihin, jotta voidaan seuraavalla käyntikerralla arvioida onko tavoitteet saavutettu Jos ei, niin miksi ei??? Oliko tavoite liian korkea/oliko valittu kuntoutusmenetelmä väärä ym
27 M. 5 v Monivammainen, vaikeavammainen, näkö- ja kuulovammainen Lyhyen ajan tavoitteet Pitkän ajan tavoitteet
28 Pitkän n ajan tavoitteet 1. Mahdollisimman itsenäiset syömistilanteet 2. Seisominen /jaloilleen ottaminen siirtymätilanteissa 3. Itsensä ilmaiseminen/kuvin, elein, kommunikaattorin avulla 4. Myöhemmässä vaiheessa mahdollisimman vähän tarvetta avustavalle henkilökunnalle
29 Lyhyen ajan tavoitteet 1. Itsenäinen syöminen käsin (leipä,omena ym) 2. Itsenäinen syöminen lusikalla 3. Itsensä ilmaiseminen päivittäisissä tilanteissa. Kuvat (5-10) käyttöön arjen tilanteisiin Matiaksen kuvat
30 Kalle 3v 2kk Aivovaurion vaurion jälkitila, dipl.spastica GMFCS IV, epilepsia, älyllinen kehitysvamma, aivoperäiset näönkäytön ongelmat, kuntoutumassa vas. lonkan operaatiosta 3 pv:n kuntoutusarviojakso Hoitotiimi: lääkäri, omahoitaja, ft, tt ja pt, stt
31 Konttaa ja nousee polviseisontaan, liikutetaan pyörätuolilla, istuminen tuettuna. Asentohoidoista huolehditaan toistuvasti Leikkitaidot vähäiset, tutkii innokkaasti leluja. Vas. Käsi toimiva, oik. käyttää apuna. Ottaa kontaktia osoittelemalla, ääntelemällä ja hymyllä, nauttii laululeikeistä ja toisten lasten seurasta. VILLEN TOIMINTAKYKY Tarvitsee toistuvasti apua kaikissa päivittäisissä toimissa. Jatkuva ohjaus ja valvonta toimien etenemiseen Syö sormin pehmeitä paloja, juominen mukista työlästä. Luokitus 3. Hyvä ruokahalu. Vaipat käytössä, harjoittelee potalla istumista tuettuna. Ei ummetusta. Puetaan ja riisutaan sylissä. Harjoittelee silmälasien käyttöä, peittohoito, tutkii ympäristöä. Voimakas ero-ahdistus, ristiriitatilanteissa puremista.
32 Kuntoutuksen(GAS) ) lyhyen ajan tavoitteet 1.Ville istuu itsenäisesti penkillä (s), nousee seisomaan tukea vasten, varaa painon (s) ja ottaa muutamia askelia (2-4). Keino: harj. päivittäin siirtymätilanteissa, esim.wc:ssä. 2.Ville syö itse lusikalla ja juo itse mukista Keino: istuma-asento, ohjataan kädestä pitäen (mallinnus), juotetaan mukista kulauksittain (mallinnus), luovutaan tuttipullosta Ville tekee valintoja kahdesta kuvin esitetystä vaihtoehdosta, oppii pyytämään painikkeella toiminnan jatkumista/ laulu, leikki, syöminen Keino: Go talk4, Step by steppuhelaitteet Suos. fysio-ja puheterapiaa sekä sop.valmennuskurssia ja ohjaus päiväkotiin +1
33 9 v tyttö, hemiplegia Näkökenttäpuutos Vaikea yläraajapainotteinen hemi Normaalikoulussa Vanhempien toive: Omatoimisuuden lisääntyminen - mitä tarkoitetaan- avattava/pilkottava
34 Ketkä hyötyv tyvät selkeistä, realistisista tavotteiden asettamisista/gas:sta GAS:sta?
35 Lapsi/nuori/perhe -> Kaikki kuntoutuksen suunnittelussa mukana olevat Tuloksellisuus kasvaa! Selkeyttää : -> Lapsen/nuoren/perheen kuntoutusta -> Päiväkodin/koulun/avustajan työtä -> Eri terapeuttien työtä -> Hoitovastuussa/kuntoutuksen suunnittelusta vastaavan työryhmän työtä
36 Hoitajien kokemuksia GAS-tavoitteiden laatimisesta + Perheen arki tulee lähemmäksi ja yhteistyö lisääntyy + Avaa keskustelun perheen kanssa siitä, missä oikeasti mennään, pysähdytään miettimään omaa tilannetta + Kuntoutuksen tavoite konkretisoituu ja siirtyy arkeen, perhe/ nuori ymmärtää kuntouttavan näkökulman arkitoimissa + Selkeyttää perheelle/nuorelle kuntoutumisen/ kunnon ylläpitämisen prosessia + Auttaa nuorta ottamaan vastuuta itsestään + Tavoitteisiin päästessä kaikki kokee onnistumisen iloa, joka lisää motivaatiota!
37 Hoitajien kokemuksia + Tiimin välinen yhteistyö lisääntynyt -> helpottaa realististen tavoitteiden laatimista + Hoidon jatkuvuus ja arviointi lisääntynyt (Onko tavoitteisiin päästy vai ei, mistä johtuu? Onko valitut keinot olleet epärealistiset tavoitteisiin nähden?) + Uuden hoitajan helpompi jäsentää lapsen hoitoa - Joskus GAS-kokouksen organisointi on työlästä (Tiimin jäsenten aktiivisuus vaihtelee) - Tavoitteiden laatiminen ei ole helppoa (helposti liian laajoja, joita on sitten vaikea toteuttaa ja mitata) ->Tarvitaan harjoittelua ja koulutusta! vaikeaa, jos jokainen hoitotiimissä katsoo asioita vain omasta vinkkelistään Enemmän pitäisi nähdä kokonaisuus, jossa lähtökohtana on lapsen/ perheen motivaatio/ tahtotila / sitoumus
38 Onko tavoitteita liikaa? Lapsi/nuori ja vanhemmat mukana laatimassa: Kuntoutustyöryhmän tavoitteet Varhaiskasvatuksen tavoitteet Koulu: HOJKSit Terapeuttien asettamat tavoitteet
39 Yhteenvetona GAS on erinomainen apu: Suunnan näyttäjä! Kuntoutussuunnitelman tekemisessä Kuntoutuksen suunnittelussa Jopa apuvälineiden suunnittelussa Kun tavoite on sovittu, sen jälkeen mietitään, miten tavoitteeseen päästään!!!
40 Kiitos! Yhteistyössä on voimaa!!
41 References Goal Attainment Scaling: applications, theory, and measurement:thomas J. Kiresuk, Aaron Smith, Joseph E. Cardillo Clinical Rehabilitation 2009;23; Feb : Teemanumero The American Journal of Occupational Therapy, March 1, 2007 : Mailloux, Zoe; May-Benson, Teresa A; Summers, Clare A; Miller, Lucy Jane; Et al
Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa
Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä Lähettävän tahon näkökulma 7.9.2017 Helena Mäenpää, Lastenneurologi, LT, Kuntoutuksen erityispätevyys
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotMikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri
Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,
LisätiedotMikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela
Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä
LisätiedotGoal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa
Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa APUVÄLINEALAN VALTAKUNNALLISET KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.10.2016 Turku Esa Bärlund, ft, TtM, fysioterapian päätoiminen opettaja
LisätiedotGAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät
GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 18.-19.3.2017 Mikä on GAS? GAS = Goal Attainment Scaling = tavoitteiden saavuttamista mittaava asteikko Menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotGAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto
GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotKelan koulutus 6.3.2012
Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotKuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:
Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2008 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotToiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet
Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet Valteri-OPS:n palapelimalli Heljä Happonen, KM, ohjaava opettaja Päivi Lång, KM, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Toiminta-alueittain
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotHerukan päiväkodin toimintasuunnitelma
Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotKuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:
Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotCP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke)
CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke) Tuula Kiviranta, ylilääkäri Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis Taustaa Suomessa tehdään 100-120 CP-
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotHarkinnanvaraiset yksilölliset
Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen
LisätiedotTeknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
LisätiedotSMART! Tavoitteen asettaminen.
SMART! Tavoitteen asettaminen. HYTE-valmentajien koulutus 19.9.2017 Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE-hanke Kuva: Papunet.net TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN Kenen tavoitteesta keskustellaan? Kuuluuko
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla
Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA
KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Värtön päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme keskeinen tekijä on toistemme arvostaminen. Annamme lapsille leikkitilaa
LisätiedotF Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I
F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I LIIKKUVA KOULUTIIMI 15 koululiikunnanohjaajaa + 1 fysioterapeutti Koulufysioterapeutin tehtävät:
LisätiedotMiten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?
Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotVajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.
Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotMittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet
LisätiedotLook hankkeen tulosten
Sukellus lapsen maailmaan Look hankkeen tulosten hyödyntäminen kuntoutuskäytännöissä Maarit Karhula, TKI-asiantuntija, toimintaterapeutti, Kaakkois-Suomen AMK Jaana Sellman, puheterapeutti, työnohjaaja,
LisätiedotMiten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.
ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotVertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä
Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotHuoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:
LAPSEN TIEDOT Huoltajat täyttävät: Lapsen nimi Syntymäaika (pp.kk.vv) Kotiosoite Lapsen äidinkieli Allergiat, sairaudet, lääkitykset yms. Postiosoite Perheen muu kieli/kielet Erityisruokavaliot tai muut
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
Lisätiedot