Oikeustieteiden tiedekunta joulukuu 2009: Perusopetuksen itsearviointimatriisi Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt 1.
|
|
- Päivi Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeustieteiden tiedekunta joulukuu 2009: Perus itsearviointimatriisi Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt 1. Opettajat eivät ole Opetussuunni selvillä -telmatyö ja koulutusohjel man rakenteet 2. Opettajarekrytointi 2.1. Opetusansiot 2.2. Opettajien pedagoginen koulutuksen kokaisuudesta. Opetussuunnitelm an toimivuutta ei seurata. Sekä opiskelijoille että opettajille voi olla epäselvää, miten ja milloin opetussuunnitelma työhön voi vaikuttaa. Ydinainesanalyysi a ei ole tehty. Opettajarekrytoinn eissa ei oteta huomio opetusansioita. Henkilövalinnoiss a painavat vain tutkimusansiot. huolehtivat opintojaksojensa yhteensopivuudest a muihin. Ydinainesanalyysi ä ja opiskelijan työmäärän arviointia sekä välisten yhteyksien selvittämistä tehdään vapaaehtoispohjalt a. Opetussuunnitelm an ja suunnittelun käytännöt eivät ole systemaattisia ja kattavia. Viranhaussa edellytetään opetusportfolio. Epäselvyyttä siitä, miten opetusansiot arvioidaan. Pedagogista Yksikkö ei tue osaamista ei oteta opettajien huomio yksikön omaehtoista Selkeä opetussuunnitelma, jossa oppimistavoitteet ja työmäärä määritelty. Ydinainesanalyysi ja opiskelijan työmäärän samoin kuin opintojaksojen välisten yhteyksien määrittely tehdään kattavasti. Yksikkö edellyttää ja varmistaa opettajilta jatkuvaa opetussisältöjen kehittämistä, opintopolun esteiden poistamista ja kokaisuuden toimivuuden varmentamista. Yksikkö laatinut selkeät periaatteet opetusansioiden tasavertaiselle huomio ottamiselle sekä portfolioiden arvioinnille ja toteuttaa niitä. Opetusmeriittejä arvostetaan. käytetään resursseja ja kannustetaan opettajia pedagogisen Yksikön opetussuunnitelma a toteutetaan kattavasti ja se toimiva osa koko tutkintoa. Opetussuunnitelma työssä määritellään oppimistavoitteet, opetussisältö sekä opetus- ja arviointimenetelmä t siten, että ne vaikuttavat samansuuntaisesti. Opetussuunnitelma työhön osallistuu koko yhteisö mukaan lukien tutkijat ja opiskelijat. Opetussuunnitelma a kehitetään opiskelija- ja työelämäpalautetta hyödyntämällä. Oppimistulosten laatua ja opintojen etenemistä seurataan. Opetusportfoliot ovat ajan tasalla ja niitä kehityskeskustelui ssa. Kehityskeskustelui ssa kannustetaan oman kehittämiseen. Seurataan virantäytön periaatteiden toteutumista. Mipuolinen pedagoginen osaaminen otetaan
2 osaaminen toimintaa suunniteltaessa ja johdettaessa. Opettajia ei kannusteta kouluttautumaan. kouluttautumi sta. Opettajat osallistuvat omaehtoisesti pedagogiseen koulutukseen ja kehittävät opetustaitojaa n. osaamisen kehittämiseen. Suuri osa opettajista hankkinut pedagogista ja/tai tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista. huomio yksikön toimintaa suunniteltaessa ja johdettaessa. määrätietoinen tavoite, että opettajilla mahdollisuus pedagogiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutukseen. 3. Opiskelijoide n rekrytointi Opiskelijavalinnat toteutetaan kuten ennenkin miettimättä mihin niillä halutaan vaikuttaa. Markkinointi puutteellista. 4. Opetus, ohjaus ja arviointi 4.1. Opetus ja tutkimus Opetuksen ja nähdään erillisinä tutkimuksen toimintoina, jotka jopa yhteys haittaavat toisiaan. Valintamenett elyjen uudistamista pidetään tärkeänä, mutta toimenpiteet koetaan haastavina. Yksittäisiä uudistuksia tehty, mutta niiden vaikutuksista ollaan epävarmoja. Erilaisille hakijaryhmille olemassa väyliä. Opintoalojen markkinointia tehdään, mutta siihen ei ole suunnitelmaa. tutkimusry hmiä ja/tai Valintamenettelyjen kehittämistyötä tehty pitkäjänteisesti ja valintojen toteutumista seurataan systemaattisesti. Rekrytointikriteerit määritelty ja ne vastaavat opetustarjtaa. Erilaisten hakijaryhmien valintojen toteutumista seurataan. Markkinointi mipuolista. Opettajat integroivat opetusta tutkimustyöhönsä ja yksikön projekteihin. Yksikkö huolehtii, että Opiskelijavalinnat järjestetty tehokkaasti ja tarkoituksenmukai sesti ja valintoja kehitetään jatkuvasti. Hyviä käytänteitä kehitetty myös maisteriohjelmien opiskelijavalintoihi n. Toimiva markkinointisuunn itelma. Opiskelu ja tutkimustyö integroitu koko opiskelupolun ajan. Opiskelija
3 4.2. Opintojen ohjaus ja - neuvta 4.3. Opetusmenet elmät Opintojen ohjaus vastaanottoaikojen varassa. Vastuuhenkilöt ja toimivat työtavat puuttuvat. epäselvyyttä, miten henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjaus hoidetaan. ei ole uutoreita. Opetusmenetelmiä ei tietoisesti pohdita. Opetus toteutetaan vanhalta pohjalta rutiininomaisesti. Tieto- ja viestintätekniikkaa ei juurikaan hyödynnetä opetuksessa. yksittäisiä opettajilla opettajia, mahdollisuus tutkimusvapaisiin jotka (periodisointi). kytkevät henkilökoh taisen opetus- ja tutkimusty önsä. Opinteuvo Opinteuvta ja nnan ohjaus ymmärretään vastuuhenkilö koko yksikön ihin ja työnjako henkilökunnan panostetaan. tärkeäksi tehtäväksi HOPS:it ja osaksi opintopolun tehdään, edistämistä. mutta niiden Vastuuhenkilöiden ohjauksessa työtä arvostetaan ja epäselvyyttä. vastuu jaetaan. Tuutorointia Yksikkö, mutta se aktiivinen ohjauksen ei ole vielä ja vakiintunut uutoroinnin eri seurannassa sekä oppiaineissa. Ohjausta ei resursoida Henkilökohtaisten ajallisesti. opintosuunnitelmien Ohjaus tekemiseen tarjotaan painottuu ohjausta ja välineitä. opintojen alkuvaiheesee n. kokeilevat omaehtoisesti uusia menetelmiä. hyödyntävät opetuksessaa n tieto- ja viestintätekni Ohjaus otetaan huomio työaikaa laskettaessa. tuetaan ja kannustetaan opetusmenetelmien kehittämiseen ja kokeiluun. Opetusmenetelmiä pohditaan yhteisesti yksikkötasolla ja niiden yhteys oppimistavoitteisiin ymmärretään. ymmärretään tiedeyhteisön jäseneksi ja häntä tuetaan alusta lähtien tästä näkökulmasta. selkeä opintoohjauksen strategia, jota toteutetaan ja seurataan vuosittain. Ohjausta riittävästi kaikissa opintopolun vaiheissa. Ohjausta tekevien työnjako selkeä ja yhteistyö sujuvaa. Ohjauksen toteutumista seurataan ja käytäntöjä kehitetään. Yksiköllä selkeät yliopist linjausten mukaiset tavoitteet opetusmenetelmie n kehittämiselle. Mipuoliset oppimistilanteet ja opetusmenetelmät tukevat erilaisia oppijoita tavoitteiden
4 4.4. Oppimateria alit Käytetään vanhoja ja epäselviä oppimateriaaleja Ei uutorointia. Tuutortoimin Ei ta ja opiskelijatuutorointia. yhteistyö opiskelijoiden kanssa ikkaa. Yksikkö ei kiinnitä oppimateri aalien laatuun huomiota. kehittävät oppimateri aalejaan. Opettajatuuto rtoiminta ei kata kaikkia oppiaineita. Opiskelijatuu toreita satunnaisesti ja heitä vaikea saada mukaan. HOPS-oppaat jaetaan. Opettajat hyödyntävät pedagogista ja/tai tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamistaan ja kehittävät erilaisia opetusmenetelmiä. Kehittämishankkeisii n mahdollista saada rahoitusta. Oppimateriaalien tekemistä tuetaan ja niiden säilytystä, saatavuutta ja jakelua koordinoidaan. Oppimateriaalit ovat mipuolisia ja ajantasaisia sekä opiskelijoiden saatavilla. Materiaalia suunnataan erilaisille oppijoille ja erilaisiin oppimistilanteisiin. Oppimateriaalin käyttö harkittua ja sitä kehitetään myös palautteiden perusteella. Kaikilla opiskelijoilla opettaja- ja opiskelijatuutori. Tuutoroinnin periaatteet ja linjaukset otetaan huomio ohjauksessa. Opettajatuutorointi otetaan huomio kokaistyöajassa. Sekä opettaja- että opiskelijatuutoreille järjestetään koulutusta. saavuttamisessa. sovelletaan menlaisia mimuotoisia opetusmenetelmiä ja niitä kehitetään. Yksikkö seuraa aktiivisesti oman alansa ja oppimisen tutkimusta. suunnitelma oppimateriaalien tekemisestä ja kehittämisestä. Opettajat suunnittelevat ja laativat oppimateriaaleja yhdessä. Materiaalit ovat helposti saatavilla ja kaikkien opettajien käytettävissä. Kurssikirjojen saatavuudesta huolehditaan. Tuutorointi yliopist yksikön vakiintunutta toimintaa. Opettajilla näyttöä mipuolisista ja tarkoituksenmukai sista tuutorointimenetel mistä Tuutorointia arvioidaan ja kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opettajat toimivat aktiivisesti ohjaukseen
5 4.6. Opiskelijavaihtoa Kansainvälistyminen ulospäin kuin enemmän yliopistosta sisäänpäin. Opettajavaihto vähäistä Työelämäyht eydet Opettajien ja tutkijoiden työelämäyhteydet ovat vähäiset. Opiskelijoilla ei ole selvää kuvaa mitkä opinnot ja miten tukevat työelämään orientoitumista. Ei alumnitoimintaa ei ole Oppimisen määritelty arviointikrite oppimistavoitteita eikä erit ja arviointikriteereitä. menetelmät Kurssin suorittaminen Opiskelijavai hto toimii molempiin suuntiin. Kansainvälin en vaihto koetaan vielä rasitteena. Vieraskieline n opetustarjt a vähäistä. Opettajilla yhteyksiä työnantajiin ja yrityksiin, mutta niitä ei hyödynnetä. Opiskelijan itse hankittava harjoittelupai kka. Joissakin oppiaineissa alumnitoimin taa. Oppimistavoi tteita määritelty ja jotkut ovat Perusopetuksessa yhteisesti sovitut kansainvälisen toiminnan periaatteet. Sekä opiskelija- että opettajavaihto sujuvaa. Vieraskielistä opetustarjtaa lähes kaikissa oppiaineissa. Opettajien työelämäyhteyksiä opetussuunnitelmaty össä ja opetuksessa. Työelämäyhteyksiä, opiskelijan työelämäosaamista ja työnhakutaitoja tuetaan (rekry). Yksikkö tukee harjoittelupaikkojen saamista. Alumnitoimintaa, mutta se ei kata koko yliopistoa. Opiskelijat tietävät arviointikriteerit. Oppimisen arviointia kehitetään liittyvissä verkostoissa. Opiskelijavaihto ja opettajien liikkuminen vakiintunutta ja suunnitelmallista. Yliopistossa useita vieraskielisiä opintokokaisuuk sia ja/tai koulutusohjelmia. Vieraskielistä opetusta järjestetään myös ulkomaisten verkostojen kanssa. tiedetään, mitä osaamista työelämässä tarvitaan. Opiskelijoilla selkeä kuva opintojen tuottamasta osaamisesta ja tulevista työmahdollisuuksi sta. Maistereiden uraseurantakyselyi den ja työnantajien kyselytutkimuksen tulokset käsitellään yksikössä ja palaute huomioidaan Alumnitoiminta vakiintunutta kaikissa tiedekunnissa. Oppimisen arviointi tukee oppimistavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijoita
6 4.9. Opiskelijapalaute Työelämäpalaute ja työllistymisen seuranta tapahtuu yksipuolisin menetelmin. Arviointi käsitetään lähinnä ktrollin ja valvnan kysymyksenä. Palautetta ei kerätä. Jotkut keräävät palautetta omiin tarkoituksiinsa. Opiskelijoilla ei ole väyliä antaa palautetta. ei ole tarkkaa tietoa valmistuneiden työllistymisestä. Yliopistossa kerätystä työelämäpalautteesta ei olla tietoisia. työstäneet arviointikrite ereitä. Opiskelijoilla satunnaista tietoa arviointiperus teista. Opiskelijapal autteista ollaan kiinnostuneit a ja oppimisen arviointimene telmiä kehitetään. Palautetta kerätään, mutta sitä ei hyödynnetä. Opiskelijat ovat passiivisia eivätkä ole kiinnostuneit a palautteen hyödyntämise stä. Yksikkö seuraa työllistymislu kuja. Maistereiden uraseurannall a kerätyt tulokset ovat tiedossa. pedagogisista lähtökohdista ja opettajia kannustetaan oppimisen arviointimenetelmien kehittämiseen. Palautetta kerätään ja palautejärjestelmä toimii. Palautetta arvostetaan ja se otetaan huomio niin opetuksessa kuin tukitoiminnassa. Palautteesta raportoidaan säännöllisesti palautepöydissä. Opettajat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palautejärjestelmää. Työelämäpalautteet ovat tiedossa ja niitä opetussuunnitelmaty öskentelyssä. Tietoa myös siitä, millainen alan syvälliseen oppimiseen ja ymmärtämiseen. Arviointimenetelm iä seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Oppimistuloksia ja opintojen edistymistä seurataan systemaattisesti sekä suunnittelussa. Opiskelijat ovat mukana oppimisen arvioinnin määrittelemisessä. Palautteen keruussa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä selkeät periaatteet. Sekä johto, että opiskelijat ovat sitoutuneet palautejärjestelmän noudattamiseen. Palautetta käytetään myös yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen tukemisessa. Opiskelijat ja kehittävät palautteenantamisja vastaanottamistaito jaan. Työelämäpalautett a kerätään myös yksikössä ja oppiaineissa säännöllisesti. Yksikön yhteydet oman alan valmistuneisiin ja sidosryhmiin ovat
7 4.11. Perus laadunvarmistus Perus laadunvarmistuksesta ei ole tietoa eikä siitä olla kiinnostuneita. Ei dokumentointia. Työnantajaky koulutettujen tarve selyn tulokset ja ovat tiedossa. osaamisvaatimukset tulevaisuudessa. ollaan tietoisia perusopetuks en laadunvarmis tuksesta sekä vastuunjaosta ja toimintatavoi sta keskusteltu. Toimintatapo ja jossain määrin kirjattu, mutta selkeä linja ja tavoite puuttuvat. Yksikkö määritellyt perus laadunvarmistuksen toimintakäytännöt, vastuunja ja resurssit. Selkeä dokumentointi ohjaa toimenpiteitä ja niiden seuraamista. Perus ydinprosessit tunnistettu ja kuvattu. Arviointitietoa käytetään perus vahvat. Työelämätietoutta Koko yksikkö aktiivinen perus laadun Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana laadun Dokumentointi avointa ja kaikkien saatavilla. selkeä näyttö siitä, että laatujärjestelmän arviointitietoa kehittämisessä ja opetussuunnitelmi en laatimisessa.
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - TOTEUTUS
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - TOTEUTUS LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 13. Kouluttajan rooli ja kouluttajataidot kouluttajan
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotKoulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula
Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOPETUKSEN LAADUN ARVIOINTIMATRIISI
8.1.2007 OPETUKSEN LAADUN ARVIOINTIMATRIISI SISÄLLYS I JOHDANTO 1 1. PYSYVÄT ARVOT - Tutkimukseen perustuva opetus 1 - Oppimislähtöisyys 1 - Opetuksen kehittämisen tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys 2
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotTyöelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa
Työelämäyhteistyö: haasteet ja mahdollisuudet ops-työssä ja opetuksessa Maria Kääriäinen 16.9.2016 Haasteet ei yhteistä näkemystä työelämässä tarvittavasta osaamisesta ja työelämäyhteistyön toteuttamisesta
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotLinjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa
Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotOpetuksen laadun arviointimatriisi Matris för utvärdering av undervisningens kvalitet Teaching Evaluation Matrix
Opetuksen laadun arviointimatriisi Matris för utvärdering av undervisningens kvalitet Teaching Evaluation Matrix Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 44 Hakemistot, oppaat ja ohjeet Helsingfors universitetsförvaltnings
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotRajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot
Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - SUUNNITTELU
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - SUUNNITTELU LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 8. Koulutuksen suunnitteluprosessi kouluttajat ei
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotTeologisen tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma
Teologisen tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma 2007-2009 TUTKIMUKSEEN PERUSTUVA OPETUS JA OPISKELU - Vuosityösuunnitelmien laatimisen yhteydessä kiinnitetään huomiota
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotUraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8
LisätiedotTulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus
Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotKaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet
Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotLukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki
Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)
LisätiedotTuutorointi- ja Tampereella. Ryhmätyöskentelyn tuotokset
Tuutorointi- ja Vertaistuutorointityörenkaiden yhteistapaaminen 6.4.2006 Tampereella Ryhmätyöskentelyn tuotokset VERTAIS- JA OPETTAJATUUTOREIDEN KESKINÄISET ODOTUKSET JA ROOLIT (1) Työtiimi opiskelija-
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotHanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana
Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksen ja oppimisen kehittämisen toimenpidesuunnitelma kaudelle
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksen ja oppimisen kehittämisen toimenpidesuunnitelma kaudelle 2007-2009 Toimenpidesuunnitelma perustuu tiedekunnan tavoiteohjelmaan kaudelle 2007-2009 (http://www.helsinki.fi/ml/hallinto/).
LisätiedotOpinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotRyhmän työskentelytapa ja tulokset
3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotOpetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund
Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin
LisätiedotAmmattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä
Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotOPS-työ ja kansainvälistyminen
OPS-työ ja kansainvälistyminen Auli Pitkänen / JY:n kansainväliset palvelut JYU. Since 1863. 4.4.2019 1 Kansainvälistyminen ja OPS-työ Linjauksia: OKM & JY Esimerkkejä JYU:n nykyisistä OPS:eista Journalistiikka/viestintä
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE 2016 Vastausprosentti: 50 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotTyöpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen
Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotAntti Ekonoja
Antti Ekonoja antti.j.ekonoja@jyu.fi Aloitusluento Opettajan ja osallistujien esittäytyminen Pohdintaa (omia kokemuksia) tietotekniikan/tvt:n opiskelusta eri kouluasteilla Ennakkoluennosta nousseet kysymykset
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 42,4 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet 1. Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt
LisätiedotKIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( )
KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA (2010-2017) Kielten laitoksen perustutkintokoulutuksen strategia pohjaa Jyväskylän yliopiston strategiaan (2017) ja täsmentää sitä linjaamalla ja asemoimalla
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe
Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotUraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen
LisätiedotPedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotTIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA
TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA Kota-seminaari 28.8.2018 Kehitysjohtaja Susanna Niinistö- Sivuranta KOTA / @NiinistoS 28/03/2018 HY:N STRATEGIA Opiskelija
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
Lisätiedot