L models. Kokouskäytännöt. Ryhmä Rajoitteiset
|
|
- Timo Uotila
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillinen Korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Kokouskäytännöt Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset Hannu Kauppinen Ensimmäinen versio kirjoitettu osaksi projektisuunnitelmaa Hannu Kauppinen Toinen versio Powerpoint-muodossa aiheen esittelyä varten Hannu Kauppinen Kerätty materiaali omaksi dokumentikseen ja täydennetty aineistoa Hannu Kauppinen Lisätty aineistoa menetelmän käytön analysoinnista ja raportoinnista Hannu Kauppinen Hyväksytty versio palautusta varten Hannu Kauppinen Lisätty tietoa kokouskäytäntöjen toteutumisesta projektissa Hannu Kauppinen Lisätty tietoa menetelmän parannusehdotuksista Hannu Kauppinen Hyväksytty versio palautusta varten.
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kokoustyypit Ryhmäkokous Asiakaspalaveri Työpalaveri Mentortapaaminen Projektikatselmus Kokouksen järjestäminen Dokumentointi Menetelmän arviointi Menetelmäraportti Valitun mentelmän toimivuus projektissa Ehdotetut muutokset myöhempiin projekteihin... 5
3 1 Johdanto Minkä tahansa projektin menestyksellisen läpiviennin kannalta on oleellista, että projektin sisäinen kommunikaatio sujuu menestyksellisesti. Kommunikaation kannalta taas yhden erittäin tärkeän osa-alueen muodostavat erilaiset ihmisten kokoontumiset, joita projektin aikana pidetään erilaisilla kokoonpanoilla varsin suuri määrä. Tämän projektin kannalta kommunikaatio on erityisen tärkeässä asemassa, sillä projektiryhmän jäsenet eivät ole projektin ulkopuolella paljoa tekemisissä toistensa kanssa ja he käyttävät projektiin vain pienen osan kokonaisresursseistaan. Monet ovat saman aikaisesti töissä tai suorittavat muita suuria projekteja tämän projektin rinnalla. Tämä korostaa kommunikaation merkitystä, sillä ilman toimivaa kommunikaatiota ei tämän kokoluokan projekti voi onnistua. Tämän dokumentin on tarkoitus kuvata niitä käytäntöjä, joilla pyrittiin varmistamaan, että näistä kokoontumisista saadaan maksimaalinen hyöty niiden vaatimiin resursseihin nähden. Huonosti järjestetyt kokoontumiset voivat kyllä tuottaa hyötyjä, mutta usein niiden tunnusmerkkinä on korkea resurssikäyttö lopputuloksiin suhteutettuna. Projektin reunaehdoista tärkeimmät ovat vakioitu resurssien määrä, mikä entisestään korostaa minimoitua resurssien käyttöä. Sen sijaan hyvin järjestetyt kokoukset ovat tehokas tapa siirtää tietoa projektiryhmän jäsenten välillä ja siten edesauttaa projektin etenemistä. Lisäksi kokouksissa ryhmä voi työskennellä yhdessä ja siten hyödyntää ryhmätyön tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten ongelmien ratkaisussa. Dokumentissa esitellään eri kokoustyypit, niiden osallistujat ja niihin liittyvät käytännöt, kuten valmistautuminen ja dokumentointi. Lisäksi esitetään analyysi projektin kokouskäytäntöjen toimivuudesta sekä esitetään parannusehdotuksia, jolla vastaava projekti pystyttäisin viemään läpi nähtyä tehokkaammmin. 2 Kokoustyypit Projektin puitteissa järjestettiin ryhmäkokouksia, asiakaspalavereja, työpalavereja, mentortapaamisia ja projektikatselmuksia. Mentortapaamiset ja projektikatselmukset olivat osin määrämuotoisia kokouksia, joiden rakenne määrittyi taustalla olevan kurssin vaatimusten mukaan. Edellä mainittujen kokousten lisäksi projektin puitteissa järjestettiin erillisiä riskinhallintakokouksia. Nämä kokoukset liittyivät kuitenkin erilliseen kurssiin eikä niitä raportoitu projektin ajankäytössä. Näin ollen nämä kokoukset ohitetaan tässä dokumentissa. Seuraavassa käydään tarkemmin läpi kunkin kokoustyypin tyypillisiä piirteitä sekä niihin liittyviä käytäntöjä. 1
4 2.1 Ryhmäkokous Ryhmäkokous on ryhmän sisäisen työskentelyn kulmakivi. Kokouksissa on mahdollisuuksien mukaan koko ryhmä paikalla ja niitä pidetään säännöllisesti. Kokousten tahti riippuu projektin vaiheesta, alkuvaiheessa ryhmäkokouksia pidettiin viikon välein, mutta projektin sisällön selkiytyessä ja työjaon selkiytyessä tarve kokouksille vähenee. Ryhmäkokouksissa käydään läpi projektin tila, eri henkilöiden töiden vaiheet ja mahdolliset ajankohtaiset aiheet kuten lähestyviin määräaikoihin valmistautuminen tai jonkin asiakaskokouksen valmistelu. Ryhmäkokousten järjestelyistä vastaa projektipäällikkö, joka myös dokumentoi ne myöhemmin kuvattavan kokousten dokumentointikäytännön mukaisesesti. Ryhmäkokousten aikataulu sovitaan ryhmän kesken hyvissä ajoin etukäteen projektipäällikön johdolla. Ryhmäkokouksia pidettiin projektissa noin 10 kappaletta painottuen ensimmäisiin vaiheisiin. Viimeisen kuuden viikon aikana ryhmäkokouksia ei enää pidetty, koska töitä pystyttiin ohjaamaan tehokkaammin työpalavereilla. 2.2 Asiakaspalaveri Asiakaspalaverien tunnusomainen piirre on asiakkaan osallistuminen työskentelyyn. Muuten kokoukset ovat vapaamuotoisia. Projektin alkuvaiheessa asiakaspalavereissa korostuu aiheen sisäistäminen eli asiakas antaa tietoa projektin aihepiirissä, myöhemmissä vaiheissa painopiste siirtyy tehdyn työn tulosten esittelyyn ja siihen liittyvän palautteen hakemiseen. Projektiryhmästä paikalla ovat projektipäällikön lisäksi kulloinkin tarvittavat henkilöt ja kokouksia pidetään vaihtelevalla aikataululla, tyypillisesti noin kuukauden välein. Kokouksissa käydään läpi projektin tilanne ja ne dokumentoidaan vain, mikäli tarve ilmenee. Dokumentoinnista vastaa tarvittaessa projektipäällikkö. Asiakaspalavereja pidettiin projektin aikana alle 10 ja nekin painottuivat projektin alkuosaan. Projektin loppuvaiheessa yhteistyö toimi sähköpostin välityksellä, sillä useat asiat liittyivät eri kehitysversioista saatavaan palautteeseen ja tämäntyyppiset asiat oli luonnollista käsitellä sähköposteina. 2.3 Työpalaveri Työpalaveri on projektin kokoustyypeistä vapaamuotoisin. Työpalaverin on tarkoitus tarjota hyvin vapaamuotoinen kehys satunnaisten kokoontumisten järjestämiseen. Palavereja voidaan järjestää sekä projektiryhmän sisäisenä että asiakkaan kanssa ja tunnusomaisena piirteenä voidaan pitää jonkin tietyn, ennaltamäärätyn asian käsittelyä. Työpalavereja järjestetään aina tarvittaessa ja vastuu kokouksen ohjaamisesta kuuluu sen koollekutsujalle. Kokoukset dokumentoidaan tarvittaessa, tästä vastuussa on kokouksen koollekutsuja tai kokouksessa asiasta vastaavaksi valittu. Työpalaverien määrästä ei projektissa pidetty kirjaa. 2.4 Mentortapaaminen Mentortapaamiset ovat projektin taustalla olevan kurssin vaatimusten mukaisia eli niiden tavoitteena on käydä läpi ilmi tulleita ongelmia, tehtyjä havaintoja ja muita ajankohtaisia kysymyksiä projektiin liittyen. Lisäksi tapaamisissa käydään läpi projektiryhmän jäsenten 2
5 henkilökohtaisia harjoituksia. Kokouksiin osallistuu koko projektiryhmä sekä ryhmän mentor. Mentortapaamisia pidetään kerran iteraatiossa. Vastuu niiden järjestämisestä on projektipäälliköllä ja tapaamisten dokumentoinnista vastaa projektin dokumentaatiovastaava. Mentortapaamisia projektissa pidettiin viisi eli yksi kussakin projektin vaiheessa. Näiden hyöty projektin kannalta oli kuitenkin pieni, sillä ne painottuivat lähinnä henkilökohtaisten harjoitusten läpikäyntiin sekä edellisen arvostelun palautteen läpikäyntiin eivätkä siten auttaneet projektin eteenpäin viemisessä merkittävästi. 2.5 Projektikatselmus Projektikatselmusten rakenne on varsin tarkasti määritelty taustalla olevan kurssin vaatimuksissa. Katselmuksissä käydään läpi etukäteen määritellyt asiat ja niihin osallistuu koko projektiryhmä, asiakkaan edustajat sekä ryhmän mentor. Projektikatselmukset järjestetään kunkin iteraation päätteeksi. Projektipäällikön tehtäviin kuuluu katselmuksien valmistelu ja hän myös ohjaa sen kulun. Myös muut projektiryhmän jäsenet osallistuvat omien osa-alueidensa esittelyyn. Katselmuksissa ilmi tulevat asiat dokumentoidaan, tästä vastuussa on projektin dokumentointivastaava. Projektikatselmuksissa läpikäytävät asiat esitetään erillistä Microsoft PowerPoint pohjaa käyttäen ja esitys on palautettava etukäteen kurssin palautejärjestelmää käyttäen, jotta kaikki osallistujat voivat ennalta tutustua läpikäytäviin asioihin. Projektikatselmuksia pidettin neljä, jonka lisäksi viimeisen vaiheen päätteeksi pidetään erillinen loppukatselmus. Projektikatselmukset olivat hyödyllisiä, sillä ne pakottivat projektipäällikön kerämään itselleen paremman kuvan projektin tilasta. Tämä mahdollisti tehokkaamman työn hallinnoinnin. 3 Kokouksen järjestäminen Kokousten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet riippuvat osin järjestettävän kokouksen tyypistä. Tyypillisesti tähän liittyvät kuitenkin kokouksen ajankohdasta päättäminen, kokouspaikan valinta, kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Ajankohdan valinta pitää suorittaa siten, että mahdollisimman moni kokouksen suunnitelluista osallistujista pystyy kokoukseen osallistumaan. Mikäli kyseessä on projektiryhmän ulkopuolisia henkilöitä sisältävä kokous, pitää myös heidän aikataulunsa huomioida kokouksen ajankohtaa valittaessa. Projektikatselmusten aikataulu tulee projektin taustalla olevan kurssin puitteista. Kokouspaikan valinnassa huomioitavia asioita ovat tarvittava infrastruktuuri sekä osallistuvien henkilöiden aikataulut ja matkustamistarve. Kokouksia voidaan järjestää sekä Teknillisellä korkeakoululla että tarvittaessa myös muualla pääkaupunkiseudulla. Tapaamiset asiakkaan kanssa järjestetään asiakkaan tiloissa, mentortapaamiset ja projektikatselmukset kurssin tarjoamissa tiloissa. Kokouksen koollekutsuminen ja asioiden valmistelu ovat vapaamuotoisia vaiheita kokouksen järjestämisessä. Koollekutsumisessa tärkeintä on, että kaikki osalliset saavat tiedon kokouksesta sekä sen suunnitellusta sisällöstä. Valmistelu auttaa työskentelemään 3
6 tehokkaasti kokouksen aikana. Valmistelu koskee sekä kokouksen koollekutsujaa, jonka tulee miettiä, mitä asioita pitää käsitellä, että kokouksen osallistujia, joiden tulee valmistautua asian käsittelyyn ja pyrkiä etukäteen ottamaan selvää asioiden taustoista. 4 Dokumentointi Kokouksista dokumentoidaan täydellisesti ainoastaan ryhmäkokoukset. Muista kokouksista kirjataan ainoastaan tehdyt päätökset tai ilmi tulleet erityiset asiat. Ryhmäkokousten dokumentointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ennen kokousta kirjoitetaan kokouksen asialista, jossa esitellään kokouksessa käsiteltävät asiat siinä laajuudessa kuin ne ovat ennalta tiedossa. Kokouksen jälkeen kokouksesta kirjoitetaan pöytäkirja, jossa vedetään yhteen kokouksessa käsitellyt asiat ja mahdollisesti tehdyt päätökset. Projektikatselmuksien osalta laaditaan pöytäkirja samaan tapaan kuin ryhmäkokouksista. Muista kokouksista tehdään pöytäkirjat tarpeen mukaan samalla tavalla. Dokumentaatiot toimitetaan sähköpostilla sekä ryhmän jäsenille että tarpeen mukaan muille projektiin osallistuville henkilöille. Ryhmän sisäinen sähköpostilista toimii samalla myös kaikkien asiakirjojen säilytyspaikkana, sillä kaikki listan viestit arkistoidaan. 5 Menetelmän arviointi Kokouskäytännön mittaamisessa voidaan periaatteessa lähestyä kokousten tehokkuutta kahdesta lähtökohdasta eli joko lopputulos tai prosessilähtöisesti. Lopputuloksiin perustuva menetelmän arviointi tarkastelisi kokouksissa syntyneitä päätöksiä ja niihin kuluvaa aikaa. Prosessilähtöinen tarkastelu taas keskittyisi analysoimaan tarkemmin kokouksien kulkua. Molempiin tarkastelutapoihin löytyy useita erilaisia mittareita. Lopputuloslähtöiselle tarkastelulle tyypillisiä mittareita olisivat eri kokouksissa käsiteltyjen asioiden lukumäärä tai asian käsittelyyn tarvittavien kokousten lukumäärä. Toisaalta tarkastelua voidaan tehdä myös asialistalla olevien kohtien mukaisesti. Prosessipohjaista mittausta voidaan taas tehdä analysoimalla esimerkiksi eri tyyppisten asioiden käsittelyyn käytettyä aikaa tai varsinaisen asialistan ulkopuolisten asioiden osuutta kokousten ajankäytöstä. Tämän projektin kohdalla molempiin tarkasteluihin liittyy kuitenkin suuria ongelmia, jonka vuoksi niitä ei sovelleta. Lopputuloslähtöinen tarkastelu vaatii, että kokoukset ovat saman tyyppisiä ja niissä käsitellään saman tyyppisiä asioita. Tällöin vertailut eri kokousten välillä ova mielekkäitä. Tämän projektin kohdalla tämä ei kuitenkaan toteudu, sillä projektin eri vaihessa kokouksissa käsiteltävät asiat ovat hyvin erilaisia. Paremmin projektin mittaamiseen sopisi prosessilähtöinen tarkastelu, mutta tällöin ongelmaksi muodostuisi se, että tietoisuus prosessianalyysistä muuttaa kokousten osallistujien käyttäytymistä. Tyypillisesti mittaus suoritetaan nauhoittamalla kokous ja analysoimalla kokouksen kulkua jälkikäteen. Tämä kuitenkin vaikuttaa selvästi kokouksen osallistujien käytökseen ja siten vääristää saatuja tuloksia. Lisäksi on syytä huomata, että projektiryhmän jäsenet eivät tunne toisiaan ennalta, joten tietty määrä vapaamuotoista keskustelua on hyödyllistä, vaikka se ei suoranaisesti edistäisikään projektin kannalta oleellisten asioiden läpikäyntiä. Projektin onnistuneen läpiviennin kannalta on myös oleellista, että projektiryhmän jäsenet oppivat tuntemaan toisensa ja tässä vapaamuotoinen keskustelu on avainasemassa. 4
7 Edellä esitettyjen syiden takia on projektissa tarkoitus käyttää prosessiarvioinnissa kokemuspohjaista menetelmää. Kokouskäytännöistä vastaava projektiryhmän jäsen pitää kirjaa kokemuksistaan aiheeseen liittyen ja pyrkii niiden avulla kehittämään käytäntöä projektin aikana. 6 Menetelmäraportti 6.1 Valitun mentelmän toimivuus projektissa Kokouskäyntännön lähtökohta oli pyrkiä maksimoimaan erilaisista kokoontumisista saatu hyöty. Tässä tarkoituksessa valittu menetelmä toimi hyvin. Ryhmäkokouksissa tehtiin riittävällä nopeudella päätöksiä ja ne saatiin tiedotettua koko projektiryhmälle tehokkaasti. Mentortapaamisissa ja projektikatselmuksissa käytiin läpi niihin kuuluneet asiat ja saatu palaute dokumentoitiin. Pieniä puutteita oli dokumentoinnissa, sillä aikapulan vuoksi kokousten pöytäkirjat olivat usein myöhässä tai jäivät puuttumaan kokonaan. Tämä ei muodostunut missään vaiheessa ongelmaksi projektin läpiviennin kannalta, mutta osaltaan heikensi kokousten hyödyllisyyttä. Projektin loppupuolella ilmeni, että mikäli muistiinpanot tehdään alunperin sähköisessä muodossa, on niiden saaminen jakeluun huomattavasti helpompaa kuin jos ne tehdään perinteisesti käsin paperille. Ja helppous korreloi suoraan aikatarpeen ja siten onnistumistodennäköisyyden kanssa. Toinen puute liittyi kokousten valmisteluun. Useinkaan asialistoja ei tehty valmiiksi paperille, vaan ne olivat ainoastaan projektipäällikön päässä. Tämä heikensi projektiryhmän uskoa kokousten tehokkuuteen ja mahdollisti oleellisten asioiden unohtamisen käsiteltävien joukosta. Tästäkään ei varsinaisia ongelmia syntynyt, mutta asioiden parempi valmistelu osaltaan auttaisi projektin tehokkaammassa hallinnoinnissa ja siten paremmassa läpiviennissä. 6.2 Ehdotetut muutokset myöhempiin projekteihin Suurin puute valitussa kokouskäytännössä liittyi sen lähtökohtaan. Valittu malli painotti liikaa järjestettyjen kokousten hyödyntämistä eikä ottanut lainkaan kantaa kokouskäytäntöjen vaikutukseen projekin johtamiseen. Käytäntöä suunnitellessa olisi pitänyt huomioida myös kokousten vaikutus projektin ohjaamiseen ja johtamiseen. Kokousportfoliosta puuttui kokonaan kokoustyyppi, joka olisi sopinut säännölliseen yhteydenpitoon ryhmän välillä ja jolla olisi kontrolloitu töiden etenemistä säännöllisesti. Tällainen kokous olisi ollut mahdollista toteuttaa virtuaalisesti jonkin pikaviestinohjelman avulla. Säännöllinen virtuaalinen 15 minuutin kokoontuminen 1-2 kertaa viikossa olisi tarjonnut projektipäällikölle mahdollisuuden tarkastella töiden etenemistä ja sitä kautta nopeammin tunnistaa resurssien käytössä olevat poikkeavuudet. Kokousten vaikutus ajankäytölle koko projektin kannalta olisi ollut varsin pieni, mutta säännöllisempi yhteydenpito olisi pitänyt projektin koko ryhmällä aktiivisessa muistissa. Tämä olisi saattanut edistää töiden etenemistä erityisesti pisimmässä iteraatiossa, jossa nyt aikataulujen yhteensopivuus johti pitkään taukoon kokouksissa. Osiltaan tämän vuoksi iteraatiossa jäi tekemättä paljon töitä, jotka iteraatioon oli alunperin suunniteltu. Toinen asia, johon uudessa projektissa kannattaisi ehdottomasti kiinnittää huomiota on kokouksien valmistelu. Projektipäällikön kannattaisi varata enemmän aikaa kokousten 5
8 valmisteluun. Ennen jokaista kokousta kannattaisi olla yhteydessä kaikkiin kokouksen osallistujiin ja käydä heidän kanssaan lävitse asiat, jotka kokouksessa saattavat nousta esille. Näiden keskustelujen perusteella pystyy projektipäällikkö luomaan toimivan asialistan kokoukselle sekä henkisesti valmistautumaan asioihin, joista kokouksessa täytyy tehdä päätöksiä. 6
EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0
EDISTYMISRAPORTTI - PS Edited by Checked by Approved by Antti Tuomaala Harri Kauhanen i Sisällysluettelo DOKUMENTIN VERSIOT 1 1. PROJEKTIN TILA 2 2. SUORITETUT TEHTÄVÄT 3 Projektisuunnitelma 3 Vaatimusmäärittely
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä
Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät
Automaattinen yksikkötestaus
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä
SOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
BYTE-PIT SEPA: Kokouskäytännöt
BYTE-PIT SEPA: Kokouskäytännöt Authors: File name: Erno Berger, Tero Pietiläinen SEPA_MeetingPractices.doc Created: 1.11.2005 Modified: 4.12.2005 Copyright: Copyright 2005 Byte-Pit. All rights reserved.
Verkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä
Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Consultor Finland Oy Aluksi Suunnitelmien tekeminen on meille jokaiselle arkipäivää. Suunnitelmiin voi kuulua ostoksille menoa, illallista ja television
Orientaatio ICT-alaan. Projekti
Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta
T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä
File [Otsikko] 2014-02-26 40212. Projektisuunnitelma. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista
apj2014 Projektisuunnitelma 1 (6) Projektisuunnitelma SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista Versio 1.0 Muutoshistoria umero Pvm Selitys Tekijä(t) 0.1 12.2.2014 Projektisuunnitelmaluonnos
suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa
2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä
TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique
TIEDONKULKU PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Tämän dokumentin tarkoitus... 3 1.2 Projekti... 3 2. Tiedonkulku... 3 2.1 Yleistä... 3
Lego Mindstorms anturit
Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1
VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D
VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS
Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software. Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti
Projektiryhmä Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: loppuraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 2(8)
Re:meet Oy Kohti parempia kokouksia
Re:meet Oy Kohti parempia kokouksia Pääkaupunkiseudun tradenomit ry Pikkujoulut 21.11.2013 Esityksen sisältö Lämmittely Re:meet Oy ja Janne Orava Kokousdesigner pelastaa kokouksen Kohti parempia kokouksia
Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua
Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen
SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE
SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa
Cenno pika-opas yhteisöille
Cenno pika-opas yhteisöille 1. Johdanto Cenno Software Oy haluaa olla edistämässä suomalaista yhteiskuntaa ja ihmisten välistä kommunikaatiota ja työn tehokkuutta sekä tuottavuutta yhteisöissä. Lisäksi
Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma
Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö/ 2(6) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja (projektisuunnitelman
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
T Loppukatselmus
T-76.115 Loppukatselmus REILU 16.3.2005 Agenda Johdanto (5min) Tuotteen esittely (10 min) Käyttötarkoitus Vaatimukset Ohjelmiston rakenne Demosovellus Projektin arviointi (15 min) Iteraatiot Tavoitteiden
Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro
Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka
SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti
Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
Hajautettu Ohjelmistokehitys
Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit
FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014
FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen
16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018
Vantaan vanhusneuvosto Hyväksytty 18.1.2018 Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018 Kuntalain 27 ja vanhuspalvelulaina 11 mukaan vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri
MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014
MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein
Ohjausryhmä. Petri Veijalainen
Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,
PK-hallitusbarometri
PK-hallitusbarometri 7.2.13 Alue N 5 45 4 35 3 25 15 1 5 45 kauppakamari (N = 45) Asema organisaatiossa kauppakamari (N = 45) 45 42 4 35 3 25 15 16 22 1 5 toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja hallituksen
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä
L models. Testisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Testisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset
Saa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
15.12.2010. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 15.52. Todettiin läsnäolijat.
PÖYTÄKIRJA 1 (1/5) HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 2011 Aika: 13.12.2010 kello 16.00 Paikka: Saikolo, Kimpisen kampus, Lappeenranta Läsnä: Valtonen Mikko puheenjohtaja Holopainen Tiina jäsen Lempiäinen
T-76.115 Software Project: FASTAXON
T-76.115 Software Project: FASTAXON Personal Assignment: Communication Practices Group: Muuntaja 0 Version History Owner of the document: Tero Leppänen Version Date Author(s) Description 0.1 26.11.2003
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1
TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS
1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 8.4.2011 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Ahlqvist Leila jäsen Laukkanen
Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio
Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan
Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio
1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...
Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,
Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta
Jyrki Kullaa ohjaava opettaja. Mika Miettinen puheenjohtaja
TKI-Projekti: /3 Aloituskokous Aika 6..204 klo.00 Paikka Metropolia AMK, Eerikinkatu 36, Helsinki Läsnä Sebastian Gumenius sihteeri Jyrki Kullaa ohjaava opettaja Mika Miettinen puheenjohtaja. Kokouksen
KANSALLINEN KOKOUSBAROMETRI KUVAT JA KUVITUKSET:
2015 KOKOUSBAROMETRI KUVAT JA KUVITUKSET: Mitä halusimme selvittää? Kuinka ja miten organisaatioissa tällä hetkellä kokoustetaan? % Kuinka paljon kaikesta tästä on tehotonta? Kokoustamisen määrä / sisäinen
KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius
KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus
SISÄLLYSLUETTELO 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOIMINTA- ALUEEN PALVELUTUOTANTO 4 7 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 5
1/2011 1 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN YHTEISTOIMINTA- ALUEEN PALVELUTUOTANTO 4 4 KUNNAN
OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA. Opintoihin orientoitumisen luento
OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA Opintoihin orientoitumisen luento 27.8.2014 Odotukset opiskelulle Keskustele pienessä ryhmässä: Mitä odotat tulevilta luokanopettajaopinnoiltasi? Millaisia taitoja
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
Project group Tete Work-time Attendance Software
Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Software project 2(5) Muutosloki
BEAST - projektisuunnitelma
Abstract BEAST - projektisuunnitelma Kokoava projekti kevät 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Atte Kuivaniemi Ka09 Fadi El-Khouri Kt08 1.2.2012 Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1 Tausta
Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä
Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston
TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET
TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET Toimintasäännöt hyväksytty 23.9.2006 hallituksen kokouksessa. TYÖPAIKKATOIMINNAN OHJE Mitä on työpaikkatoiminta? Työpaikkaosaston tehtävänä on yhdessä henkilöstöedustajien kanssa
ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori
ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti B-kori 11.4.2017 Innovatiivinen kuljetin B-korissa pyritään löytämään: uusi tai paranneltu tuotekonsepti kappaletavaroiden tai materiaalien käsittelyyn, siirtelyyn tai kuljetukseen.
VIESTINTÄ PROJEKTISSA
VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä
PALVELUSOPIMUS TIERA EDISON OPPIMISALUSTA - PALVELUSTA PALVELUNHALLINTAMALLI
PALVELUSOPIMUS TIERA EDISON OPPIMISALUSTA - PALVELUSTA LIITE 4 PALVELUNHALLINTAMALLI 1. JOHDANTO 1 2. PALVELUN KUVAUS 1 3. PALVELUA TUOTTAVA ORGANISAATIO 1 3.1 Palvelutuotantotiimi roolit ja vastuut 1
Cenno pikaopas yhteisöille
Cenno pikaopas yhteisöille 1. Johdanto Cenno Software Oy haluaa olla edistämässä suomalaista yhteiskuntaa ja ihmisten välistä kommunikaatiota ja työn tehokkuutta sekä tuottavuutta yhteisöissä. Lisäksi
Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi
Pöytäkirja 1 1 (5) HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 2013 Aika: noin kello 16.30 Paikka: Läsnä: Neuvotteluhuone Kummeli, Skinnarila, Lappeenranta Eskelinen Patrik, puheenjohtaja Borgström Toni Huhtiranta
MINNO Metropolia Loppukatselmus. POLLE Lapinlahden Lähde
MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus POLLE Lapinlahden Lähde 7.11.2014 POLLE Jenni Leskinen (jenni.leskinen@metropolia.fi), projektipäällikkö Elina Ojala (elina.ojala@metropolia.fi), sihteeri Eetu Pirinen
SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,
Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen
OPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä
PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
Seudullinen johtoryhmä. Aika: 12.2.2014 klo 9-12 Paikka: Kokoushuone 321, virastotalo, Mikkeli
Seudullinenjohtoryhmä Aika:12.2.2014klo9-12 Paikka:Kokoushuone321,virastotalo,Mikkeli Paikalla: MariaNärhinen(pj) MarkkuTuunainen TuijaHaatainen HansGärdström SatuKainulainen RiittaManninen(siht.) TimoTalo
Opinnäytetyön prosessikuvaus
OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka
Pinja Hietalahti, Heidi Kylmäaho, Juhana Mykrä Loppuseminaari 4.5.2011 Projektiopiskelu (6 op) Koulutusteknologian perusopinnot
Pinja Hietalahti, Heidi Kylmäaho, Juhana Mykrä Loppuseminaari 4.5.2011 Projektiopiskelu (6 op) Koulutusteknologian perusopinnot Meetius 3D-ympäristön käyttömahdollisuuksien kehittäminen Esityksen sisältö
1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...
102 Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja AIKA 14.3.2016 Klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 104 2 KOKOUKSEN AVAUS... 104 3 PUHEENJOHTAJAN
Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE
Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän
Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4
Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista
1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat
SISÄLLYSLUETTELO. Pöytäkirja 6/2010 1 LAPINJÄRVEN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009-2012 7.9.2010 25 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3
6/2010 1 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 25 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 26 PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALINTA 3 27 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 28 HALLINTO- JA TALOUSKATSAUS 4 29 VASTUUNALAISEN
Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä
KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.
PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue
PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53
LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.5.2016 COM(2016) 266 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Indonesian tasavallan kokonaisvaltaisesta
NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta
NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 val mistelu päätök senteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 15.12.2015 toteutuman 15.12.2015
Tietoturvakonsulttina työskentely KPMG:llä
Tietoturvakonsulttina työskentely KPMG:llä Helsingin Yliopisto 28 Helmikuuta 2014 Agenda Agenda Työtehtävistä yleisesti Esimerkkejä Osaamisen/toiminnan kehittäminen 1 Turvallisuuden arviointi / auditointi
Ruokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö. 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite
Ruokolahden nuorisoneuvoston toimintasääntö 1. Nuorisoneuvoston tarkoitus ja tavoite Nuorisoneuvoston tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorison asemaa kunnassa ilman puoluepoliittisia tai uskonnollisia
Neulamäen paloasema, lautakunnan huone, Volttikatu 1a, Kuopio
Pöytäkirja Numero 1 (5) PÖYTÄKIRJA AIKA Ma 4.12.2017 klo 9.00 11.00 PAIKKA Neulamäen paloasema, lautakunnan huone, Volttikatu 1a, Kuopio KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
Miksi säännöt tulisi uudistaa?
Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen
TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA
TOIMIJAT JA KOKOUSTEKNIIKKA Toimijat, kokoukset ja kokoustekniikka Toimijoiden roolit Jäsenet Hallitus ja toimihenkilöt Sihteeri Puheenjohtaja taloudenhoitaja Kts. YHTALO Ryhmätyö Millainen on hyvä kokous?
Leonardo-kesäpäivät. Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro Miksi lähditte mukaan hankkeeseen?
Leonardo-kesäpäivät Kumppanuushankkeet Katriina Lammi-Rajapuro 7.6.2011 Miksi lähditte mukaan hankkeeseen? Pitkä kokemus oman alan kehittämisestä, hankkeen kautta uusia, erityisiä kohderyhmiä joille kokemusta
Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012
Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät
Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä
Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,
Asukastoiminnan tehtävät
Asukastoiminnan tehtävät AsuVan koulutusristeily 11.2.2013 Asukasdemokratia Koasilla Asukasdemokratian tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa
klo 13-16: työskentely Muistio
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 14.9.2015 klo 13-16: työskentely Muistio 1. Elinan avaus: johtamismallin muutostarpeen tausta, johtamismallin tavoitteet ja reunaehdot sekä aikataulu
Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy
Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Päivi Kähönen-Anttila Vanhempi projektipäällikkö Projektitoiminnan kehittämisen asiantuntija paivi.kahonen@pasaati.com 15,5 v Nokia, 4 v Pasaati Oy Ohjausryhmän
SEPA PÄIVÄKIRJA KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Lauri Eloranta, 60464H Magnus Erlingsson, 61595U
SEPA PÄIVÄKIRJA KOKOUSKÄYTÄNNÖT Lauri Eloranta, 60464H Magnus Erlingsson, 61595U SEPA: KOKOUSKÄYTÄNNÖT 2 (16) SEPA: KOKOUSKÄYTÄNNÖT 3 (16) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...5 2. MENETELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO...6 2.1. Kokouskäytännöt...6
0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen
Muutoshistoria Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 24.10.2005 Elina Kontro Laatuasiat siirretty omaan dokumenttiin jatkotyöstetty 0.2 27.10.2005 Santeri Saarinen Bugien elinkaari yms. asioita jatkettu 0.3 28.10.2005
S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
AVAIN. Arvokkaimmat Vaatimukset Asiakkaan Itsensä Nimeämänä
AVAIN Arvokkaimmat Vaatimukset Asiakkaan Itsensä Nimeämänä AVAIN menetelmä AVAIN on asiakastarvekartoitukseen soveltuva työkalu, jolla: 1. muodostetaan kuva asiakkaan kehitystavoitteista 2. ideoidaan näiden
Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä
Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola
HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)
HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia
Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin
Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen
IIZT4020 Projektitoiminta
IIZT4020 Projektitoiminta Jouni Huotari S2010 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iizt4020/ Tutustumiskierros Kuka minä olen miksi minä opetan projektitoimintaa Keitä te olette mitä te haluatte