TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, 12.3.2015 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, Tämä selostus koskee päivättyä yleissuunnitelmaluonnosaineistoa. TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY

2 HAKAMETSÄN EHYT YLEISSUUNNITELMA Hakametsän EHYT yleissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen täydentäminen, asuinrakentamisen lisääminen väestönkasvuun varautuen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laadukkaiden yhteyksien kehittäminen ja turvaaminen. Yleissuunnitelma alue rajautuu länsireunastaan kaupungin keskustan jalankulkuvyöhykkeeseen ja sijoittuu suunnitellulle vuoden 2030 intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle, jolla erityisesti kehitetään maankäyttöä ja tavoitellaan täydennysrakentamista. Hakametsän yleissuunnittelun taustalla on mm. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, jossa keskeinen tarkoitus on ollut Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen liikenteellisen kuormituksen vähentäminen. Hakametsän yleissuunnittelun aloitusvaiheessa on selvitetty suunnittelun lähtökohtia ja laadittu seuraavat raportit ja esitteet: Hakametsän yleissuunnitelma; hanke esite ja vuorovaikutussuunnitelma Hakametsän hulevesiselvitys, vaihe 1 Leipää ja sirkushuveja; katsaus Hakametsän maankäytön historiaan Hakametsän yleissuunnitelma; kaupunkikuva ja kulttuuriympäristöselvitys Kissanmaan liikennetarkastelu Työn aloitusvaiheessa on myös kerätty osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Hakametsän yleissuunnitelman aiempiin vaiheisiin, kyselyn tuloksiin ja valmisteluaineistoon voi tutustua yleissuunnitelman internet sivuilta osoitteessa: Yleissuunnitelmaluonnokset Hakametsän yleissuunnitelman luonnosvaiheessa on työstetty kahta maankäyttövaihtoehtoa, joissa toiminnalliselle painotukselle ja toimintojen sijoittamiselle on tutkittu erilaisia ratkaisuja. Vaihtoehdossa 1 alueelle on esitetty runsaasti uudisrakentamista, ja uutta asumista on osoitettu etenkin suunnittelualueen eteläisiin osiin. Myös Hakametsän hallin länsipuolen ratkaisu painottuu vaihtoehdossa 1 toiminnallisesti asumiseen. Vaihtoehdossa 2 merkittävin osa uudesta asuinrakentamisesta on osoitettu Uudenkylän asuinalueen kupeeseen sekä Hakametsän hallin välittömään läheisyyteen. Hallin länsipuoli jää kuitenkin pääosin urheilu ja vapaa ajantoimintojen alueeksi, ja Hakametsän identiteettiä näiden toimintojen keskittymänä vahvistetaan entisestään. Molemmissa ratkaisuissa on painotettu viher ja virkistystoimintoja, ja erityisesti alueen pohjois eteläsuuntaisen toiminnallisen viheryhteyden merkitys ja kehittämistarve on molemmissa suunnitelmissa huomioitu. Viheralueiden laatua, saavutettavuutta ja asemaa kaupunkiympäristön osana on molemmissa suunnitelmissa pyritty parantamaan. Lisäksi hulevesien hallinnan yleispiirteisten tilavarausten varmistamiseksi on osoitettu hulevesien käsittelylle sijainteja osana toiminnallista viher ja kaupunkiympäristöä. Hulevesien hallinnassa tavoitellaan viherrakentamisen keinoin toteutettavia luonnonmukaisia ja kaupunkikuvaa elävöittäviä ratkaisuja, osana maisemallista kokonaisuutta. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalue on ollut suunnittelualueen haastavin kokonaisuus. Risteysalueen ympäristöön on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty tehokasta rakentamista, pyrkimyksenä tehdä risteysalueesta lähialueen toiminnallinen keskus sekä ympäristönä jäsennelty ja toimiva liikenteen solmukohta, risteyskaupunki. Alueella on ennusteiden mukaan lisääntyvää ajoneuvoliikennettä, joten yleissuunnitelmassa on painotettu etenkin kävely ja pyöräilyliikenteen sekä julkisen liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Risteysalueelle on 1(9)

3 ehdotettu ratkaisua, jossa kävely ja pyöräily ympäristö on nostettu autoliikennettä ylemmälle tasolle. Tuomalla liike, toimisto ja asuinrakentaminen liikkumisympäristön lähelle voidaan luoda kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta mielekästä ja virikkeellistä kaupunkiympäristöä, jossa risteyksen yhteyteen voidaan muodostaa tilavaikutelmaltaan nykyistä suojaisampia kaupunkitiloja ja huomioida hitaammin liikkuvien tarpeet nykyistä paremmin. Liikenteen häiriövaikutusten vuoksi Hervannan valtaväylää lähinnä oleviin rakennusmassoihin sijoitetaan pysäköintitiloja ja liike sekä toimitilaa. Asuminen sijoitetaan kauemmaksi pääväylistä ja suunnataan siten, että rakennusmassat suojaavat pihoja ja kulkureittejä melulta ja ilman epäpuhtauksilta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 alueelle on osoitettu runsaasti asuinrakentamista. Vuohenojan läheisyyteen liikekorttelin tilalle, Hervannan valtaväylän itäpuolelle sekä nykyisen lumenvastaanottopaikan alueelle on esitetty uusia kerros ja rivitalokortteleita. Alueen toteuttaminen edellyttää, että lumenvastaanotolle löydetään korvaava sijainti muualta ja että liikenteen häiriövaikutuksilta suojautuminen ratkaistaan. Uudenkylän asuinaluetta on ehdotettu täydennettäväksi korottamalla nykyisiä kerrostaloja sekä esittämällä alueelle muutamia uusia asuinkerrostaloja. Suunniteltu täydennysrakentaminen on maltillista, jotta se huomioisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Täydennettäviksi ehdotetut korttelit ovat pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa, jolloin taloyhtiöiden kehittämistavoitteet määrittelevät täydennysrakentamisen toteutumista. Rakennusten korottamismahdollisuuksiin vaikuttavat rakennusten perustamistapa ja olosuhteet. Uudenkylän liikekeskus on esitetty korvattavaksi uudella asuin ja liikerakennuksella, joka mahdollistaisi nykyistä kaupunkimaisemman katutilan muodostamisen Sammon valtatielle. Rakennusten alimmissa kerroksissa olisi liiketilan ohella pysäköintiä, asumisen sijoittuessa ylempiin kerroksiin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysaluetta esitetään kehitettävän voimakkaasti. Rakentaminen tuotaisiin lähelle ajoväyliä. Jalankulku ja pyöräily ohjattaisiin autoliikennettä korkeammalle tasolle. Tälle risteysalueen yläpuolelle rakennettavalle kannelle voisi syntyä mielenkiintoista ja aktiivista rakennusten rajaamaa kaupunkitilaa. Ylätasolle ehdotetaan istutettavia alueita, jotka parantaisivat viihtyisyyttä sekä voisivat auttaa osaltaan hulevesien hallinnassa. Ylätasolle noustaisiin kortteleiden välistä, rakennusten reunustamia reittejä pitkin. Ylhäältä avautuvien näkymien ansiosta lähiympäristö hahmottuisi jalan ja pyörällä liikkujalle helposti. Näkymä Hakametsän hallin suuntaan houkuttelisi urheilu ja vapaa ajantoimintojen pariin. Suurten liikenneväylien läheisyydessä rakentamisen esitetään olevan käyttötarkoitukseltaan liike ja työpaikkarakentamista. Ylätasoa voidaan aktivoida järjestämällä kannelta sisäänkäynnit risteystä ympäröiviin rakennuksiin. Rieväkadun, Sarvijaakonkadun ja Sammonkadun solmukohtaan suunniteltu raitiotiepysäkki aukioineen yhdistyisi risteyksen ylittävään kanteen kaltevalla tasolla, jonka yhteyteen kehitettäisiin niinikään jäsenneltyä ja aktiivista kaupunkitilaa ja laadukasta kaupunkiympäristöä. Idässä, Sandelininpuiston reunalla, risteysalueen uudistuneen korttelirakenteen käyttötarkoitus vaihettuu liike ja työpaikkarakentamisesta asumiseen. Hakametsän hallin länsipuoliselle pysäköintialueelle esitetään käyttötarkoitukseltaan sekoittunutta asumisen sekä urheilu ja vapaa ajanpalvelujen sporttikorttelia. Muutoin Hakametsän hallin ympäristöstä tavoitellaan urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelisi käyttäjiä kauempaakin. Hakametsän hallin ja uuden sporttikorttelin väliin halutaan kehittää julkinen ulkotila, jonka vihersuunnittelun lähtökohtana hyödynnetään alueella todettua hulevesien johtamis ja viivyttämistarvetta. Sporttikortteli voitaisiin toteuttaa esimerkiksi havainnekuvassa esitetyn kaltaisena polveilevana suurkorttelina, joka synnyttäisi sisälleen kaksi mittakaavaltaan inhimillistä korttelipihaa. Pihat perustettaisiin maantasokerrosta korkeammalle, kannen päälle. Kannen alle voitaisiin Hervannan valtaväylän puolella sijoittaa pysäköintiä ja Hakametsän hallin sekä Jäähallinraitin puolella urheilu ja vapaa ajan toimintatiloja. Katutasosta voisi olla kulku ja näkemäyhteyksiä kannen alla sijaitseviin toimintatiloihin, jotka pimeän aikaan valaisisivat ympäristöä. 2(9)

4 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 on esitetyn lisärakentamisen määrältään ensimmäistä vaihtoehtoa maltillisempi. Uuden asuinrakentamisen painopiste olisi Hakametsän hallin ympäristössä ja Uudessakylässä. Uudenkylän yhden porraskäytävän pistetalotalojen aluetta on ehdotettu laajennettavaksi länteen kerrostaloilla, jotka vastaisivat kooltaan alueen nykyisiä rakennuksia. Harjoitusjäähallit korvattaisiin asuinrakentamisella, edellyttäen että hallien nykyisille toiminnoille löydetään uusi sijainti muualta. Hakametsän hallin eteläpuolella rakennusten vapaa sijoittelu ja koon vaihtelu pehmentäisivät metsän reunassa olevaa rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja metsän reunalle muodostuisi vehreää asuinympäristöä. Myös Uudenkylänpuistoon esitetään asuinkerrostalorakentamista. Vastaavat viherpalvelut (korttelipuisto, leikkipaikka, pelikenttä) säilyisivät kuitenkin lähietäisyydellä Uudenmaanpuistossa. Lisäksi uusia viheralueita on esitetty Hakametsän hallin tuntumaan. Uudenkylän liikekeskus on vaihtoehdossa 2 esitetty uudistettavaksi vaihtoehtoa 1 tehokkaammin. Havainnekuvissa esitetyt esimerkit toteutuksista eroavat toisistaan sekä Sammon valtatien katumiljöön osalta että pihatilojen muodostumisen ja suojaisuuden osalta. Lisäksi vaihtoehdossa 2 Sammon valtatien eteläpuoliselle suojaviheralueelle on ehdotettu täydennysrakentamista olemassa olevaa asuinkorttelia laajentamalla, kun taas vaihtoehdossa 1 on samalla paikalla ehdotettu Vuohenojan palauttamista viemäristä avouomaan. Hakametsän hallin ympäristössä painopiste olisi urheilu ja vapaa ajantoiminnoissa. Hallin länsipuolinen alue on esitetty toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena, johon pysäköintilaitosten lisäksi soveltuisivat sijoitettaviksi urheiluja sisäpelihallit sekä erilaiset virkistys ja vapaa ajanpalvelut. Niille varattavien tilojen päälle tavoitellaan puistomaista ja vehreää, korkeussuunnassa polveilevaa ulkotilaa, joka länttä kohden noustessaan suojaisi ulkotiloja Hervannan valtaväylän häiriövaikutuksilta. Havainnekuvassa porrastuvaan rakenteeseen on esitetty yhdistettäväksi pistetaloja, jotka jatkavat Hakametsän hallin eteläpuolelle osoitetun rakentamisen mittakaavaa. Jatkosuunnittelussa tulisi varmistaa, että asuminen sijoitetaan melun ja ilmanlaadun kannalta riittävälle etäisyydelle Hervannan valtaväylästä. Vaihtoehdon 1 tavoin Hakametsän hallin ympäristöön tavoitellaan urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelee käyttäjiä kauempaakin. Myös Hakametsän hallin ja täydennysrakentamiskokonaisuuden väliin suunniteltaisiin vaihtoehdon 1 tavoin laadukas julkinen tila, jossa hulevesien johtaminen ja käsittely muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän aiheen. Länsiosan porrastetusta rakentamisesta voitaisiin saada aikaan virikkeellinen ulkotila, joka yhdistyisi saumattomasti ympäröivään puistoon, ja josta olisi pääsy niin pistetaloihin kuin kannen alla oleviin sisätiloihin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalueen ratkaisu on korttelirakenteeltaan samankaltainen kuin vaihtoehdossa 1, mutta suuren kansirakenteen sijaan liikenneväylien ylitykset toteutettaisiin kevyemmillä siltarakenteilla, jotka on osoitettu kauemmas risteyksestä. Kevyempi siltaratkaisu on kansirakennetta kustannustehokkaampi, mutta autoliikenteen melu ja muilta haittavaikutuksilta ei voida yhtä hyvin suojautua kävely ja pyöräilyympäristössä. Rakennusten sijoittelun ansiosta myös ylemmälle tasolle voisi kuitenkin syntyä suojaisia tiloja kävelijöille ja pyöräilijöille. Jäähallinraitin alikulkua laajennettaisiin ja sen viihtyisyyttä lisättäisiin tarkemmassa suunnittelussa katutilan yksityiskohtien suunnittelulla ja valaistuksella. Näin muodostuisi risteysalueen kauempaa kiertävä kävelyn ja pyöräilyn kehä, joka on moottoriliikenteestä erillään. Myös suunnittelualueen eteläosiin, Rieväkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksen kohdalle on osoitettu uusi kävelyn ja pyöräilyn silta, joka yhdistäisi Rieväkadun ja Prismakeskuksen Sandelininpuistoon Alasniitynpuistoon. Sillan ramppi edellyttää laadukasta ympäristörakentamista liittyäkseen Hervannan valtaväylän itäpuolella alavaan Vuohenojan laaksoon. Lumenvastaanotto alueella säilyisi, ja sen pohjoispuolella Hervannan valtaväylän varressa voisi viheralueella sijaita nykyisen Vapaa ajanmaan skeittipaikan korvaava skeittipuisto. Sen rakenteet voisivat toimia poikkeustilanteessa myös hulevesien tulva altaana. Skeittipaikan sijoittaminen alueelle saattaa edellyttää melusuojarakenteita. 3(9)

5 Vaikutusten arviointi Luonnonympäristö Suunnitelman mukainen, paikoin merkittäväkin rakentaminen aiheuttaisi paikallisesti suuria muutoksia maa ja kallioperään. Valtaosa alueesta, jolle rakentaminen kohdistuu, on kuitenkin jo rakennettua ympäristöä, joten vaikutusten ei katsota olevan merkittäviä. Kasvullisilla pinnoilla on suuri merkitys hulevesien käsittelyn, alueellisen biodiversiteetin ja mm. ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ekosysteemipalveluiden tuottamisen kannalta. Täydennysrakentaminen sekä uudet ja laajentuvat rakennettavat alueet vähentävät tyypillisesti sadevesien imeytymispinta alaa. Lisääntyvä rakentaminen voi lisätä hulevesien ja niiden mukana kulkeutuvien ravinteiden, roskien ja epäpuhtauksien määrää. Kasvaneet hulevesimäärät voivat myös aiheuttaa tulva ja eroosioriskejä sekä kuormittaa viemäriverkostoa. Haittavaikutuksia voidaan vähentää käsittelemällä hulevesiä rakenteellisin tai luonnonmukaisin ja viherrakentamisen keinoin. Hulevesiaiheet voivat myös luoda uutta viihtyisää ympäristöä. Yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyn täydennysrakentamisen toteutuessa erilaiset kasvulliset ja muut vettä läpäisevät pinnat vähenisivät paikoitellen. Huomattavin osa alueelle esitetystä täydennysrakentamisesta sijoittuu kuitenkin ennestään läpäisemättömille pinnoille, kuten Hakametsän hallin pysäköintialueelle sekä Hakametsän liikekortteliin (entisen Jäähovin paikalle) ja Uudenkylän liikekortteliin. Suunnittelemalla nykyisin asvaltoiduille alueille täydennysrakentamista piha alueineen sekä uusia puistomaisia alueita hulevesijärjestelmineen voidaan vaikuttaa hulevesien syntyyn sekä parantaa hulevesien hallintaa ja alueellista biodiversiteettiä nykyisestä. Yleissuunnitelmaalueelle on laadittu hulevesiselvitys, jota täydennetään työn viimeistelyvaiheessa suunnitelmaosuudella. Suurin osa yleissuunnitelma alueen läpi kulkevista hulevesistä syntyy alueen ulkopuolella. Hakametsän alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa samalla hulevesien hallinnan ratkaisuja myös yleisillä alueilla. Lumenvastaanottotoiminnan loppuminen alueella vaikuttaisi merkittävästi Vuohenojaan ja Iidesjärveen kulkeutuvien vesien määrään. Tällä saattaisi olla heikentäväkin vaikutus Iidesjärven nykyiseen vedenlaatuun. Tulvaherkässä purolaaksossa, pohjavesialueen tuntumassa, sijaitsevan lumenvastaanottoalueen suunnittelu muuhun käyttöön edellyttäisi jatkosuunnittelussa myös erityistä huolellisuutta ja harkintaa paitsi luonnonympäristön myös rautatien häiriövaikutusten huomioimisen näkökulmasta. Suunnittelualueen merkittävimpiä luonnonmukaisia alueita ovat Vuohenojan ja Pyhäojan varret sekä Hakametsän metsikköalue, joihin ei yleissuunnitelmaluonnoksissa ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vaihtoehdossa 1 on ehdotettu Vuohenojan palauttamista avouomaan Sammon valtatien eteläpuolisella suojaviheralueella (vaihtoehdossa 2 sama suojaviheralue on esitetty täydennysrakentamiseen). Suunnitelman mukaisella rakentamisella on jonkin verran vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Suunnittelualueen suurimmat viheralueet, Hakametsä, Sandelininpuisto ja Alasniitynpuisto, säilyvät kuitenkin valtaosin rakentamattomina. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen tuntumassa oleva istutettu havupuuvaltainen suojaviheralue muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa korttelialueeksi ja Hakametsän koilliskulma ja Uudenkylänpuisto muuttuisivat rakennetuksi ympäristöksi vaihtoehdossa 2. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua ympäristöä, ja luonnosvaihtoehdoilla ei nähdä olevan merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Alueella säilyy sekä luonnonmukaista että rakennettua viherympäristöä. Uuden rakentamisen yhteydessä on mahdollisuus täydentää myös ns. sinivihreää infrastruktuuria, mm. suunnittelemalla hulevesiaiheita, viherkattoja ja viherseiniä sekä monilajista ja luonnonmukaista kasvillisuutta. Jat 4(9)

6 kosuunnittelussa on mahdollista kehittää toiminnallisesti merkittävän pohjois eteläsuuntaisen viheryhteyden osuuksia myös ekologisesti. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Molemmissa yleissuunnitelmavaihtoehdoissa suunnittelualueen maankäyttöä on tehostettu merkittävästi. Alueen luonne muuttuisi suunnitelmien toteutuessa monin paikoin huomattavasti nykyistä rakennetummaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Tavoitteena on luoda erityisesti Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen ympäristöön jalankulkijan ja pyöräilijän sekä joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmista mielenkiintoista ja virikkeellistä ympäristöä. Voimakas liike ja toimitilojen lisärakentaminen, yhdessä alueelle osoitetun asuinrakentamisen kanssa, luo edellytykset vilkkaan ja toiminnallisesti monipuolisen kaupunkiympäristön syntymiselle. Kaupunkikuvallinen muutos on suurin risteysalueen tuntumassa ja Hakametsänhallin ympäristössä. Vaihtoehdossa 1 esitetty asuinrakentaminen suunnittelualueen eteläisiin osiin, Hervannan valtaväylän itäpuolelle, muuttaisi huomattavasti alueen luonnetta. Suojaviheralue valtaväylän varressa kapenisi merkittävästi, mutta Vuohenojan ympäristössä säilyisi viheraluetta, joka muodostaisi vehreän toiminnallisen vyöhykkeen uuden ja olemassa olevan asuinalueen väliin. Tiivistyvä kaupunkiympäristö muuttaisi nykyisen pientaloalueen ympäristöä, ja osa asukkaista voisi kokea muutoksen negatiivisena. Toisaalta uudet rakennukset Hervannan valtaväylän varrella vähentäisivät valtaväylän aiheuttamaa maisemahaittaa, ja asuinympäristön laatua heikentävän lumenvastaanottoalueen muuttuminen asuinalueeksi voitaisiin nähdä positiivisena muutoksena. Vaihtoehdossa 2 vastaavalla alueella viherympäristö säilyy laajempana ja alueen yleisilme avoimempana verrattuna vaihtoehtoon 1. Hervannan valtaväylän näkyvyyttä sekä kantautuvaa melua voidaan vähentää maastonmuotoilulla tai melusuoja aidalla. Asuinalueen lähelle ehdotettu skeittipuisto tuottaisi toteutuessaan meluhaittaa, jota voitaisiin hallita melunsuojarakenteilla. Jatkosuunnittelussa voidaan pohtia myös vaihtoehtoisia skeittipaikan sijoitusmahdollisuuksia yleissuunnitelma alueella, esimerkiksi Hakametsän hallin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 Uudenkylän alueella kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen on ohjannut suunnittelua ja lisärakentaminen on suhteellisen maltillista. Uusia rakennuksia alueelle on osoitettu vain vähän. Olevien rakennusten korottamiset olisivat volyymiltään pientä lisärakentamista, mutta ne vaikuttaisivat oleellisesti kaupunkikuvaan. Kerrostalojen korottamisen yhteydessä on todennäköistä, että myös rakennusten julkisivuja korjataan. Täydennysrakentamisen ja korjaamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarpeen huomioida rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Liikekeskuksen uudistamisella ja sen yhteyteen esitetyllä asuinrakentamisella on toteutuessaan huomattava merkitys kaupunkikuvaan ja katutilanmuodostukseen molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 2 Uuteenkylään esitetty lisärakentaminen on voimakkaampaa ja vaikutus kaupunkikuvaan on merkittävämpi. Uudenkylänkadun varteen esitetyt asuinrakennukset muuttaisivat katutilan luonnetta selkeämmin rajatuksi. Uudet pistekerrostalot muuttaisivat kaupunkikuvaa merkittävästi, mutta rakennusten voidaan katsoa täydentävän nykyistä pistekerrostaloaluetta luontevasti uudisrakennusten koon ja sijoittelun ansiosta. Rakentaminen ulottuisi Hakametsän reuna alueelle, mikä pienentäisi metsäaluetta hieman. Suuri osa metsäalueesta kuitenkin säilyisi, eikä alueen metsäiseen luonteeseen kohdistuisi muutoksia. Uudenkylänpuiston ottaminen asuinkäyttöön harventaisi alueen korttelipuistoverkkoa, mutta Hakametsän hallin ympäristöön syntyvä laadukas urheilu ja vapaaajanpuisto toisi uutta virkistystarjontaa tilalle. Hakametsän hallin ympäristön luonne muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa merkittävästi. Pysäköinti siirtyisi ympäristöä leimaavilta laajoilta asvalttikentiltä pääosin maan tai kannenalaisiin laitoksiin. Vaihtoehdossa 2 lähestulkoon koko hallia ympäröivä alue muuttuisi puistomaiseksi urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintojen alueeksi. Monet uudet toiminnot toisivat alueelle runsaasti kävijöitä ja se muuttuisi nykyistä huomattavasti aktiivisemmaksi. 5(9)

7 Vaihtoehdossa 1 Hakametsän hallin länsipuolelle esitetty asuinrakentaminen toisi alueelle myös runsaasti lisää asukkaita. Nykyiset tärkeät virkistys ja puistoalueet kuten Hakametsä ja Tapiolanpuisto säilyisivät, ja Hakametsän hallin ympäristön kehittämisellä luotaisiin näiden välille viheralueiden jatkumo. Palveluiden saavutettavuus Suunnitelmien toteutuminen turvaisi alueen nykyisten ja tulevien palveluiden saavutettavuuden eri kulkuneuvoilla. Kaupunkiraitiotien vaihtoterminaali tekee toteutuessaan alueesta yhä tärkeämmän paikalliskeskuksen ja joukkoliikenteen solmukohdan. Myös kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta alue sijaitsee tärkeiden reittien varrella ja yhteydet eri puolille kaupunkia ovat hyvät. Kävely ja pyöräilyolosuhteiden voidaan nähdä suunnitelmien myötä paranevan, vaikka muuttuvien linjausten vuoksi ne pidentyvät paikoin. Vaihtoehdossa 2 Rieväkadun eteläpäähän esitetty Hervannan valtaväylän siltayhteys parantaisi merkittävästi Prismakeskuksen saavutettavuutta idästä. Uudistuvien palveluiden paras saavutettavuus edellyttäisi sisäänkäyntien suuntaamista myös kävely ja pyöräilyreiteille päin, etenkin yleissuunnitelma alueen keskiössä. Uusi asuinrakentaminen toisi lisää käyttäjiä kehittyvien palveluiden äärelle. Asukasmäärän lisääntyessä alueella syntyisi tarve myös uusille päivähoitopalveluille. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan päiväkodin tai tarvittaessa pienten lasten yksikön (päiväkoti, eskari, koululuokat 1 2) sijoittamista paikkaan, jossa se hyötyisi läheisistä viher ja urheilualueista sekä liikuntatiloista. Hakametsän hallin ja sen ympäristön tulevaa palvelutarjontaa ja toimintoja ei ole yksilöity yleissuunnitelman luonnosvaihtoehdoissa, vaan esitetyt ratkaisut ovat viitteellisiä. Hallialueen toiminnallisesta konseptista tehdään erillinen urheilukampusselvitys, jonka on määrä valmistua kevään 2015 aikana siten, että työn tulokset ovat hyödynnettävissä yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Liikenne Voimakas täydennys ja lisärakentaminen kasvattaisi autoliikenteen määriä alueella huomattavasti. Alueelle suuntautuva ajoneuvoliikenne ohjattaisiin, Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaisesti, sekä pohjoisen että etelän suunnasta tultaessa pysäköintilaitoksiin Hervannan valtaväylältä, jo ennen Sammon valtatien risteystä. Näin risteysalueen liikennekuormitusta pyritään hillitsemään siten, että alueen läpi kulkeva liikenne pysyisi sujuvana. Tätä tukee myös kävely ja pyöräilyliikenteen osoittaminen eritasoon, niinikään Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelmassa esitettyä periaatetta mukaillen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää houkuttelevaa kävely ja pyöräily ympäristöä sujuvine yhteyksineen, jotta liikkuminen alueella ilman henkilöautoa yleistyisi. Hitaampien kulkumuotojen reittien risteämiset suurten autoväylien kanssa on esitetty pääosin eritasoratkaisuin, joissa ympäristön yksityiskohtien laatuun tulee kiinnittää tarkemmassa suunnittelussa erityishuomiota käyttömukavuuden varmistamiseksi. Hakametsän yleissuunnitelma alueen täydennysrakentamispotentiaalia ei ole pystytty arvioimaan täysimääräisesti aiempia liikenneselvityksiä ja suunnitelmia tehtäessä. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman ja Kissanmaan liikennetarkastelun laskelmat on siksi tarkistettu Hakametsän alustavien yleissuunnitelmaluonnosten pohjalta. Tarkistettujen laskelmien perusteella näyttää, että Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukainen liikenteen tavoiteverkko toimii myös Hakametsän yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyillä lisärakentamisen määrillä. Liikenteellisiä ratkaisuja tarkistetaan tarvittaessa vielä Hakametsän yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. 6(9)

8 Yhdyskuntarakenteen eheys, ekotehokkuus ja elinympäristön laatu Yleissuunnittelun lähtökohtana on ollut ja tiivistää kaupunkirakennetta suunnitellun joukkoliikenneterminaalin ympäristössä. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa rakenne täydentyisi uudella asutuksella ja palveluilla, ja katkonaisten verkostojen epäjatkuvuuskohtia korjattaisiin (mm. kävely ja pyöräilyreitit, toiminnalliset viheryhteydet sekä hulevesien johtaminen). Palveluiden hyvä saavutettavuus sekä kävely ympäristöjen kohentaminen lisäisi joukkoliikenteen vetovoimaa. Myös sellaiset palvelut ja tapahtumat, joihin on aiemmin yhdistetty yksityisautoilu, olisivat suunnitelmien toteutuessa sujuvasti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöautotonta liikkumista tukevien suunnitteluratkaisujen voidaan katsoa hillitsevän hiilidioksidipäästöjä. Luonnosvaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta tutkitaan tarkemmin erillisessä selvityksessä, jonka tuloksia hyödynnetään yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävien EHYT yleissuunnitelmien yleisenä tavoitteena on myös arjen toimintaympäristön laadun turvaaminen ja parantaminen. Luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu lähivirkistysalueiden säilyminen ja kehittäminen sekä hulevesien hallinnan tarpeet. Suunnitelman toteutuessa alueelle muodostuisi kattava paikallinen viheralueverkosto. Virkistysalueiden käyttäjämäärät kasvaisivat merkittävästi, jolloin kulutuksen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa viherympäristön laatuun ja ominaispiirteisiin myös heikentävästi. Tästä syystä kehitettävän urheilupuiston soveltuvuus myös lähiliikunnan tarpeisiin on tärkeä huomioida jatkosuunnittelussa. Hakametsän koirapuisto jää luonnosvaihtoehdoissa osittain uuden korttelirakenteen sekä kehitettävän toiminnallisen viheryhteyden alle. Koira aitauksen rajoja tarkistamalla voidaan tärkeä viherpalvelu kuitenkin säilyttää metsäisen lähivirkistysalueen sisällä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet ohjaavat täydennysrakentamisen suunnitteluun olevan infrastruktuurin ja palveluiden läheisyyteen, mikä johtaa myös erilaisille häiriövaikutuksille alttiiden alueiden, kuten liikenteen suojaviheralueiden, rakentamismahdollisuuksien tarkasteluun. Luonnosvaihtoehdoissa on esitetty rakentamista merkittävien liikenneväylien varrelle. Yleissuunnitelmatyön viimeistelyvaiheessa on tarpeen vielä varmistua, että herkät toiminnot, kuten asuminen, on mahdollista suojata riittävästi liikenteen häiriövaikutuksilta. Onnistuneessa lopputuloksessa uudella rakentamisella saadaan suojattua nykyistä asutusta ja virkistysalueita ja kohennettua näin laajemman käyttäjäryhmän elinympäristöä. 7(9)

9 Yleissuunnitelmaluonnosten suhde osallispalautteeseen Työn aloitusvaiheessa kerättiin osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Palaute on pyritty huomioimaan luonnosvaihtoehtojen laadinnassa. Yleissuunnitelma alueen kehittämisessä tärkeimmiksi huomioitaviksi asioiksi kyselyn vastaajat valitsivat liikunta ja virkistystoimintojen kehittämisen ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen. Tärkeinä pidettiin myös pientaloasumisen huomioimista sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kaupan palveluiden parantamista. Avovastauksissa toivottiin huomioitavan myös mm. liikenneturvallisuus ja viheralueiden säilyminen. Tärkeimmiksi paikoiksi vastaajat nimesivät eniten käyttämänsä viheralueet (Tapiolanpuiston, Sandelininpuiston Alasniitynpuiston ja Hakametsän). Myös Hakametsän hallia ja Vapaa ajanmaan skeittipaikkaa pidettiin erityisen tärkeinä. Skeittipuistoa käytettiin koko kaupungin alueelta. Liikunta ja virkistystoimintojen kehittämismahdollisuudet on luonnosvaihtoehdoissa pyritty turvaamaan säilyttämällä eniten käytetyt viheralueet sekä esittämällä uusia aluevarauksia. Kevyen liikenteen verkoston epäjatkuvuuskohtiin on esitetty ratkaisut molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa. Raitiotien vaihtoterminaalin toteutuessa joukkoliikenneyhteydet paranevat, ja kaupan palveluiden parantaminen on mahdollistettu osoittamalla liiketilaa vanhoihin, kehitettäviin liikekortteleihin sekä esittämällä lisää asutusta liiketilojen läheisyyteen. Vanhoille pientaloalueille on kuitenkin ehdotettu ainoastaan hienovaraista täydentämistä. Hakametsän yleissuunnittelussa on huomioitu Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaiset liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta tukevat ratkaisut. Vapaa ajanmaan skeittipuisto on jäämässä Rieväkadun suunnitellun jatkeen alle, ja yleissuunnitelmatyön aikana pyritään löytämään toiminnolle uusi sijainti. Epämiellyttävinä ja kehittämistä kaipaavina paikkoina kyselyssä nousivat esiin etenkin Hakametsän hallin ympäristö, lumenkaatopaikka, Hipposkylä, Hakametsän ( McDonald sin ) liikekortteli sekä Hervannan valtaväylän ympäristö. Hakametsän hallin korttelialuetta pidettiin sekavana, liikkumisen kannalta vaarallisena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Toivottiin liikennejärjestelyjen selkeyttämistä sekä korttelin kehittämistä puisto, liikunta ja urheilualueeksi. Alueen täydennysrakentamista asuin ja/tai liikerakennuksilla sekä kannatettiin että vastustettiin. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueelle vastaajien toivomia, jäsenneltyjä toimintoja sekä mielipiteet jakanutta täydennysrakentamista. Lumen vastaanottoalueelle toivottiin toiminnan muuttamista, viherrakentamista, harrastuspaikkoja sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Toisessa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueen toiminnan muuttaminen asumiseen, edellyttäen korvaavan sijainnin löytymistä lumen vastaanotolle. Toisessa vaihtoehdossa vastaanottoalueen tuntumaan on ehdotettu skeittipuistoa, kevyenliikenteen yhteyksien kehittämistä sekä viherrakentamista. Hakametsän liikekorttelia pidettiin roskaisena, visuaalisesti epämiellyttävänä ja liikkumisen kannalta vaarallisena. Hervannan valtaväylän varsia pidettiin meluisina, ilmanlaadultaan huonoina ja ainakin paikoitellen visuaalisesti epämiellyttävinä. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sai runsaasti kielteisiä merkintöjä. Myös Jäähallinraitin ympäristössä nähtiin epäkohtia. Lisäksi kevyenliikenteen ylityksen/alituksen tarve Hervannan valtaväylällä, Rieväkadun eteläpään läheisyydessä, tuotiin esiin eri yhteyksissä. Hakametsän liikekortteli, Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sekä Jäähallinraitti on esitetty uudistettaviksi molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Hervannan valtaväylän varsia on pyritty kehittämään molemmissa vaihtoehdoissa. Korttelirakenteen tarjoama suoja ulottuu valtaväylän vartta kauemmas etelään vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 on esitetty kevyen liikenteen ylitys Rieväkadun eteläpään kohdalle. 8(9)

10 Uudenkylän liikekorttelissa painottuivat niinikään kielteiset vastaukset; korttelia pidettiin epäsiistinä, rapistuneena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Myös Sammon valtatien yleisilmettä pidettiin ankeana, Aarikkalankadun risteystä vaarallisena sekä jalankulkijan ylitysmahdollisuuksia huonoina. Sammon valtatien varsia ehdotettiin kehitettäviksi niin rakentamisen kuin viherrakentamisen keinoin. Uudenkylän liikekortteli on esitetty uudistettavaksi molemmissa vaihtoehdoissa tavalla, joka vaikuttaisi myös pääväylän ilmeeseen. Sammon valtatien eteläpuolelle on esitetty toisessa vaihtoehdossa katutilaa reunustavaa rakentamista ja toisessa viherrakentamista (Vuohenojan palauttamista avo uomaan). Sammon valtatien turvalliset ylitysmahdollisuudet paranevat lännemmäksi esitetyn kävelyn ja pyöräilyn sillan/kannen myötä. Hippospuistossa ja Hakametsässä harmillisiksi mainittiin liikenteen suojaviheralueille tyypilliset melu ja huono ilmanlaatu. Osa piti niitä myös epäsiisteinä/epäselvinä sekä sosiaalisesti turvattomina. Tartonpuistossa nähtiin hyödyntämätöntä potentiaalia harrastuksille ja viherrakentamiselle mutta myös täydennysrakentamiselle uudistettavan puiston yhteydessä. Hakametsän viheralueen reunamille on esitetty luonnoksissa rakennuksia ja rakenteita reunustamaan liikenneväyliä. Rakennusmassojen avulla voidaan jossain määrin suojata puistoa liikenteen haitoilta. Hakametsään on kohdistettu myös jatkosuunnittelutarpeita toiminnallisen viheryhteyden kehittämisen, hulevesien hallinnan ja koirapuiston uudelleen määrittelyn myötä. Hippospuistoa tarkastellaan jatkosuunnittelun aikana viereisen Hipposkylän korttelin kehittämiseen liittyen. Tartonpuisto sijoittuu osaksi urheilu ja vapaa ajantoimintojen täydennettävää puistomaista kokonaisuutta sekä kehitettävän viheryhteyden varrelle, jolla on myös hulevesien hallinnan tarpeita. LIITTEET LIITE 1: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto 1 ( ) LIITE 2: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto2 ( ) LIITE 3: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; viherkattoratkaisut ( ) LIITE 4: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; hulevesiratkaisut ( ) Liitteet 1 ja 2 sisältävät seuraavat teemakartat: Yleissuunnitelmakartta 1:8000 Havainnekuva 1:6000 Havainnekuva, risteysalue 1:2000 Pysäköintikaavio, risteysalue 1:2000 Havainnekuva, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Pysäköintikaavio, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Havainnekuva, Uusikylä 1:2000 Rakeisuuskuva 1:8000 Rakennusoikeudet 1:6000 Liikennekaavio 1:6000 Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet 1:6000 Leikkaus, risteysalue 1:1000 Viistokuvamallinnukset 9(9)

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MULTISILLAN EHYT-YLEISSUUNNITELMA 1040 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS

TAMPEREEN KAUPUNKI MULTISILLAN EHYT-YLEISSUUNNITELMA 1040 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS TAMPEREEN KAUPUNKI MULTISILLAN EHYT-YLEISSUUNNITELMA 1040 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS 19.11.2015 MULTISILLAN EHYT-YLEISSUUNNITELMALUONNOS Multisillan EHYT-yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia alueen täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Liite 2. Nykyisten kortteleiden täydennykset Multisillan yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

ANALYYSIVAIHE

ANALYYSIVAIHE LAMMI NP ÄÄ N NAUHATE HTAAN KEHITTÄMINEN AL UE EN KONSEPTI ANALYYSAIHE 2.12.2015 KONSEPTAIHE -Konseptikaaviot -Ilmasto-olosuhteet -Reunaehdot -Maastokäyrät -Alueanalyysi -Korttelikaavio -Korttelit maaston

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Meri-Rastilan kaavaluonnos 29.11. Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Klo 17.30 Tervetuloa ja illan kulku, pj vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen, ksv Klo 17.35 Asemakaavaluonnoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 1 / 1 5604/2015 10.02.03 141 Vuoritonttu, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 211835, 15. kaupunginosa Niittykumpu Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Lisärakentamisen mahdollisuuksia ydinkeskustassa ja keskustan lähialueilla

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Lisärakentamisen mahdollisuuksia ydinkeskustassa ja keskustan lähialueilla LAPPEENRANNAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Lisärakentamisen mahdollisuuksia ydinkeskustassa ja keskustan lähialueilla TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 5.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO...3 2.

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1 RYHMÄ 1 Tänne uutta asumista Tänne uutta asumista Säilytettävä luonnonmetsä Monitoimipuisto Säilytettävä ympärivuotinen kenttä Ostari uusitaan (nykyinen on ruma, levoton, pelottava) Korotetaan 3-kerroksisia

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Kooste asukastilaisuudessa esitetystä aineistosta

Kooste asukastilaisuudessa esitetystä aineistosta N I I T T Y K A L L I O Kooste asukastilaisuudessa 1.6.2016 esitetystä aineistosta ASEMAKAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ 30.5. 29.6.2016 Palaute osallisilta mielipide Palaute osallisilta muistutus kirjallisesti

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia lepo Liikenne ja pysäköinti Viheralueet Arkkitehtuuri Julkinen-puolijulkinen-yksityinen tila Hennalan uusi asuinalue muodostaa vanhan kasarmialueen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Suosituksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja lisärakentamiseen

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Suosituksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja lisärakentamiseen LAPPEENRANNAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Suosituksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja lisärakentamiseen TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 30.09.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HARAPAINEN... 4 3.

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille

1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille PRO WESTEND RY JA WESTENDIN LIIKEKESKUKSEN ALUEEN KAAVAMUUTOSHANKE 1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille Virallisen kaavalausunnon

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE w KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 23.8.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 779 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS 9.5.2014 Kuva 1. Alueen sijainti. Johdanto Tämä raportti on laadittu Hollolan kunnan Teknisellä toimialalla Raikkosen asemakaavatyön tueksi. Raportissa

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tark ,

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tark , Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.10.2012 Tark. 13.11.2013, 6.2.2017 PAPPILA, 5595-1, KATU- JA VIRKISTYSALUETTA, HAUKKAMÄENKATU 1. TOAS. ASEMAKAAVA NRO 8453. Kaava-alue lähivaikutusalueineen

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Hietalahden kehittämissuunnitelma. Suunnitteluvaihtoehdot Vaasa

Hietalahden kehittämissuunnitelma. Suunnitteluvaihtoehdot Vaasa Hietalahden kehittämissuunnitelma Suunnitteluvaihtoehdot Vaasa 9.6.2009 Versio 1.0 Eveliina Harsia 4.6.2009 2009 Prosessi Kick-off 13.2. Arvotutkimus Foorumi1 Visio 13.5. Suunnittelu Ryhmät 5.9. Foorumi2

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2016 1 (5) 67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro 8584 TRE:7568/10.02.01/2014 Valmistelija / lisätiedot: Elina

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 07.03.2016 Sivu 1 / 1 292/2016 02.07.00 26 Alueen varaaminen Tapiolasta Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle opiskelijaasuntohankkeen suunnittelua varten (Maarinsolmu) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaivokselan yleiskaavan muutos. Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus

Kaivokselan yleiskaavan muutos. Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus Kaivokselan yleiskaavan muutos Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus 17.1.2017 Yleiskaavatyön eteneminen Kaivokselan yleiskaavan muutos vireille kesäkuussa 2015 Yleiskaavan muutoksessa muutetaan yleiskaavaa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot