TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, 12.3.2015 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, Tämä selostus koskee päivättyä yleissuunnitelmaluonnosaineistoa. TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY

2 HAKAMETSÄN EHYT YLEISSUUNNITELMA Hakametsän EHYT yleissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen täydentäminen, asuinrakentamisen lisääminen väestönkasvuun varautuen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laadukkaiden yhteyksien kehittäminen ja turvaaminen. Yleissuunnitelma alue rajautuu länsireunastaan kaupungin keskustan jalankulkuvyöhykkeeseen ja sijoittuu suunnitellulle vuoden 2030 intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle, jolla erityisesti kehitetään maankäyttöä ja tavoitellaan täydennysrakentamista. Hakametsän yleissuunnittelun taustalla on mm. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, jossa keskeinen tarkoitus on ollut Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen liikenteellisen kuormituksen vähentäminen. Hakametsän yleissuunnittelun aloitusvaiheessa on selvitetty suunnittelun lähtökohtia ja laadittu seuraavat raportit ja esitteet: Hakametsän yleissuunnitelma; hanke esite ja vuorovaikutussuunnitelma Hakametsän hulevesiselvitys, vaihe 1 Leipää ja sirkushuveja; katsaus Hakametsän maankäytön historiaan Hakametsän yleissuunnitelma; kaupunkikuva ja kulttuuriympäristöselvitys Kissanmaan liikennetarkastelu Työn aloitusvaiheessa on myös kerätty osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Hakametsän yleissuunnitelman aiempiin vaiheisiin, kyselyn tuloksiin ja valmisteluaineistoon voi tutustua yleissuunnitelman internet sivuilta osoitteessa: Yleissuunnitelmaluonnokset Hakametsän yleissuunnitelman luonnosvaiheessa on työstetty kahta maankäyttövaihtoehtoa, joissa toiminnalliselle painotukselle ja toimintojen sijoittamiselle on tutkittu erilaisia ratkaisuja. Vaihtoehdossa 1 alueelle on esitetty runsaasti uudisrakentamista, ja uutta asumista on osoitettu etenkin suunnittelualueen eteläisiin osiin. Myös Hakametsän hallin länsipuolen ratkaisu painottuu vaihtoehdossa 1 toiminnallisesti asumiseen. Vaihtoehdossa 2 merkittävin osa uudesta asuinrakentamisesta on osoitettu Uudenkylän asuinalueen kupeeseen sekä Hakametsän hallin välittömään läheisyyteen. Hallin länsipuoli jää kuitenkin pääosin urheilu ja vapaa ajantoimintojen alueeksi, ja Hakametsän identiteettiä näiden toimintojen keskittymänä vahvistetaan entisestään. Molemmissa ratkaisuissa on painotettu viher ja virkistystoimintoja, ja erityisesti alueen pohjois eteläsuuntaisen toiminnallisen viheryhteyden merkitys ja kehittämistarve on molemmissa suunnitelmissa huomioitu. Viheralueiden laatua, saavutettavuutta ja asemaa kaupunkiympäristön osana on molemmissa suunnitelmissa pyritty parantamaan. Lisäksi hulevesien hallinnan yleispiirteisten tilavarausten varmistamiseksi on osoitettu hulevesien käsittelylle sijainteja osana toiminnallista viher ja kaupunkiympäristöä. Hulevesien hallinnassa tavoitellaan viherrakentamisen keinoin toteutettavia luonnonmukaisia ja kaupunkikuvaa elävöittäviä ratkaisuja, osana maisemallista kokonaisuutta. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalue on ollut suunnittelualueen haastavin kokonaisuus. Risteysalueen ympäristöön on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty tehokasta rakentamista, pyrkimyksenä tehdä risteysalueesta lähialueen toiminnallinen keskus sekä ympäristönä jäsennelty ja toimiva liikenteen solmukohta, risteyskaupunki. Alueella on ennusteiden mukaan lisääntyvää ajoneuvoliikennettä, joten yleissuunnitelmassa on painotettu etenkin kävely ja pyöräilyliikenteen sekä julkisen liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Risteysalueelle on 1(9)

3 ehdotettu ratkaisua, jossa kävely ja pyöräily ympäristö on nostettu autoliikennettä ylemmälle tasolle. Tuomalla liike, toimisto ja asuinrakentaminen liikkumisympäristön lähelle voidaan luoda kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta mielekästä ja virikkeellistä kaupunkiympäristöä, jossa risteyksen yhteyteen voidaan muodostaa tilavaikutelmaltaan nykyistä suojaisampia kaupunkitiloja ja huomioida hitaammin liikkuvien tarpeet nykyistä paremmin. Liikenteen häiriövaikutusten vuoksi Hervannan valtaväylää lähinnä oleviin rakennusmassoihin sijoitetaan pysäköintitiloja ja liike sekä toimitilaa. Asuminen sijoitetaan kauemmaksi pääväylistä ja suunnataan siten, että rakennusmassat suojaavat pihoja ja kulkureittejä melulta ja ilman epäpuhtauksilta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 alueelle on osoitettu runsaasti asuinrakentamista. Vuohenojan läheisyyteen liikekorttelin tilalle, Hervannan valtaväylän itäpuolelle sekä nykyisen lumenvastaanottopaikan alueelle on esitetty uusia kerros ja rivitalokortteleita. Alueen toteuttaminen edellyttää, että lumenvastaanotolle löydetään korvaava sijainti muualta ja että liikenteen häiriövaikutuksilta suojautuminen ratkaistaan. Uudenkylän asuinaluetta on ehdotettu täydennettäväksi korottamalla nykyisiä kerrostaloja sekä esittämällä alueelle muutamia uusia asuinkerrostaloja. Suunniteltu täydennysrakentaminen on maltillista, jotta se huomioisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Täydennettäviksi ehdotetut korttelit ovat pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa, jolloin taloyhtiöiden kehittämistavoitteet määrittelevät täydennysrakentamisen toteutumista. Rakennusten korottamismahdollisuuksiin vaikuttavat rakennusten perustamistapa ja olosuhteet. Uudenkylän liikekeskus on esitetty korvattavaksi uudella asuin ja liikerakennuksella, joka mahdollistaisi nykyistä kaupunkimaisemman katutilan muodostamisen Sammon valtatielle. Rakennusten alimmissa kerroksissa olisi liiketilan ohella pysäköintiä, asumisen sijoittuessa ylempiin kerroksiin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysaluetta esitetään kehitettävän voimakkaasti. Rakentaminen tuotaisiin lähelle ajoväyliä. Jalankulku ja pyöräily ohjattaisiin autoliikennettä korkeammalle tasolle. Tälle risteysalueen yläpuolelle rakennettavalle kannelle voisi syntyä mielenkiintoista ja aktiivista rakennusten rajaamaa kaupunkitilaa. Ylätasolle ehdotetaan istutettavia alueita, jotka parantaisivat viihtyisyyttä sekä voisivat auttaa osaltaan hulevesien hallinnassa. Ylätasolle noustaisiin kortteleiden välistä, rakennusten reunustamia reittejä pitkin. Ylhäältä avautuvien näkymien ansiosta lähiympäristö hahmottuisi jalan ja pyörällä liikkujalle helposti. Näkymä Hakametsän hallin suuntaan houkuttelisi urheilu ja vapaa ajantoimintojen pariin. Suurten liikenneväylien läheisyydessä rakentamisen esitetään olevan käyttötarkoitukseltaan liike ja työpaikkarakentamista. Ylätasoa voidaan aktivoida järjestämällä kannelta sisäänkäynnit risteystä ympäröiviin rakennuksiin. Rieväkadun, Sarvijaakonkadun ja Sammonkadun solmukohtaan suunniteltu raitiotiepysäkki aukioineen yhdistyisi risteyksen ylittävään kanteen kaltevalla tasolla, jonka yhteyteen kehitettäisiin niinikään jäsenneltyä ja aktiivista kaupunkitilaa ja laadukasta kaupunkiympäristöä. Idässä, Sandelininpuiston reunalla, risteysalueen uudistuneen korttelirakenteen käyttötarkoitus vaihettuu liike ja työpaikkarakentamisesta asumiseen. Hakametsän hallin länsipuoliselle pysäköintialueelle esitetään käyttötarkoitukseltaan sekoittunutta asumisen sekä urheilu ja vapaa ajanpalvelujen sporttikorttelia. Muutoin Hakametsän hallin ympäristöstä tavoitellaan urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelisi käyttäjiä kauempaakin. Hakametsän hallin ja uuden sporttikorttelin väliin halutaan kehittää julkinen ulkotila, jonka vihersuunnittelun lähtökohtana hyödynnetään alueella todettua hulevesien johtamis ja viivyttämistarvetta. Sporttikortteli voitaisiin toteuttaa esimerkiksi havainnekuvassa esitetyn kaltaisena polveilevana suurkorttelina, joka synnyttäisi sisälleen kaksi mittakaavaltaan inhimillistä korttelipihaa. Pihat perustettaisiin maantasokerrosta korkeammalle, kannen päälle. Kannen alle voitaisiin Hervannan valtaväylän puolella sijoittaa pysäköintiä ja Hakametsän hallin sekä Jäähallinraitin puolella urheilu ja vapaa ajan toimintatiloja. Katutasosta voisi olla kulku ja näkemäyhteyksiä kannen alla sijaitseviin toimintatiloihin, jotka pimeän aikaan valaisisivat ympäristöä. 2(9)

4 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 on esitetyn lisärakentamisen määrältään ensimmäistä vaihtoehtoa maltillisempi. Uuden asuinrakentamisen painopiste olisi Hakametsän hallin ympäristössä ja Uudessakylässä. Uudenkylän yhden porraskäytävän pistetalotalojen aluetta on ehdotettu laajennettavaksi länteen kerrostaloilla, jotka vastaisivat kooltaan alueen nykyisiä rakennuksia. Harjoitusjäähallit korvattaisiin asuinrakentamisella, edellyttäen että hallien nykyisille toiminnoille löydetään uusi sijainti muualta. Hakametsän hallin eteläpuolella rakennusten vapaa sijoittelu ja koon vaihtelu pehmentäisivät metsän reunassa olevaa rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja metsän reunalle muodostuisi vehreää asuinympäristöä. Myös Uudenkylänpuistoon esitetään asuinkerrostalorakentamista. Vastaavat viherpalvelut (korttelipuisto, leikkipaikka, pelikenttä) säilyisivät kuitenkin lähietäisyydellä Uudenmaanpuistossa. Lisäksi uusia viheralueita on esitetty Hakametsän hallin tuntumaan. Uudenkylän liikekeskus on vaihtoehdossa 2 esitetty uudistettavaksi vaihtoehtoa 1 tehokkaammin. Havainnekuvissa esitetyt esimerkit toteutuksista eroavat toisistaan sekä Sammon valtatien katumiljöön osalta että pihatilojen muodostumisen ja suojaisuuden osalta. Lisäksi vaihtoehdossa 2 Sammon valtatien eteläpuoliselle suojaviheralueelle on ehdotettu täydennysrakentamista olemassa olevaa asuinkorttelia laajentamalla, kun taas vaihtoehdossa 1 on samalla paikalla ehdotettu Vuohenojan palauttamista viemäristä avouomaan. Hakametsän hallin ympäristössä painopiste olisi urheilu ja vapaa ajantoiminnoissa. Hallin länsipuolinen alue on esitetty toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena, johon pysäköintilaitosten lisäksi soveltuisivat sijoitettaviksi urheiluja sisäpelihallit sekä erilaiset virkistys ja vapaa ajanpalvelut. Niille varattavien tilojen päälle tavoitellaan puistomaista ja vehreää, korkeussuunnassa polveilevaa ulkotilaa, joka länttä kohden noustessaan suojaisi ulkotiloja Hervannan valtaväylän häiriövaikutuksilta. Havainnekuvassa porrastuvaan rakenteeseen on esitetty yhdistettäväksi pistetaloja, jotka jatkavat Hakametsän hallin eteläpuolelle osoitetun rakentamisen mittakaavaa. Jatkosuunnittelussa tulisi varmistaa, että asuminen sijoitetaan melun ja ilmanlaadun kannalta riittävälle etäisyydelle Hervannan valtaväylästä. Vaihtoehdon 1 tavoin Hakametsän hallin ympäristöön tavoitellaan urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelee käyttäjiä kauempaakin. Myös Hakametsän hallin ja täydennysrakentamiskokonaisuuden väliin suunniteltaisiin vaihtoehdon 1 tavoin laadukas julkinen tila, jossa hulevesien johtaminen ja käsittely muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän aiheen. Länsiosan porrastetusta rakentamisesta voitaisiin saada aikaan virikkeellinen ulkotila, joka yhdistyisi saumattomasti ympäröivään puistoon, ja josta olisi pääsy niin pistetaloihin kuin kannen alla oleviin sisätiloihin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalueen ratkaisu on korttelirakenteeltaan samankaltainen kuin vaihtoehdossa 1, mutta suuren kansirakenteen sijaan liikenneväylien ylitykset toteutettaisiin kevyemmillä siltarakenteilla, jotka on osoitettu kauemmas risteyksestä. Kevyempi siltaratkaisu on kansirakennetta kustannustehokkaampi, mutta autoliikenteen melu ja muilta haittavaikutuksilta ei voida yhtä hyvin suojautua kävely ja pyöräilyympäristössä. Rakennusten sijoittelun ansiosta myös ylemmälle tasolle voisi kuitenkin syntyä suojaisia tiloja kävelijöille ja pyöräilijöille. Jäähallinraitin alikulkua laajennettaisiin ja sen viihtyisyyttä lisättäisiin tarkemmassa suunnittelussa katutilan yksityiskohtien suunnittelulla ja valaistuksella. Näin muodostuisi risteysalueen kauempaa kiertävä kävelyn ja pyöräilyn kehä, joka on moottoriliikenteestä erillään. Myös suunnittelualueen eteläosiin, Rieväkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksen kohdalle on osoitettu uusi kävelyn ja pyöräilyn silta, joka yhdistäisi Rieväkadun ja Prismakeskuksen Sandelininpuistoon Alasniitynpuistoon. Sillan ramppi edellyttää laadukasta ympäristörakentamista liittyäkseen Hervannan valtaväylän itäpuolella alavaan Vuohenojan laaksoon. Lumenvastaanotto alueella säilyisi, ja sen pohjoispuolella Hervannan valtaväylän varressa voisi viheralueella sijaita nykyisen Vapaa ajanmaan skeittipaikan korvaava skeittipuisto. Sen rakenteet voisivat toimia poikkeustilanteessa myös hulevesien tulva altaana. Skeittipaikan sijoittaminen alueelle saattaa edellyttää melusuojarakenteita. 3(9)

5 Vaikutusten arviointi Luonnonympäristö Suunnitelman mukainen, paikoin merkittäväkin rakentaminen aiheuttaisi paikallisesti suuria muutoksia maa ja kallioperään. Valtaosa alueesta, jolle rakentaminen kohdistuu, on kuitenkin jo rakennettua ympäristöä, joten vaikutusten ei katsota olevan merkittäviä. Kasvullisilla pinnoilla on suuri merkitys hulevesien käsittelyn, alueellisen biodiversiteetin ja mm. ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ekosysteemipalveluiden tuottamisen kannalta. Täydennysrakentaminen sekä uudet ja laajentuvat rakennettavat alueet vähentävät tyypillisesti sadevesien imeytymispinta alaa. Lisääntyvä rakentaminen voi lisätä hulevesien ja niiden mukana kulkeutuvien ravinteiden, roskien ja epäpuhtauksien määrää. Kasvaneet hulevesimäärät voivat myös aiheuttaa tulva ja eroosioriskejä sekä kuormittaa viemäriverkostoa. Haittavaikutuksia voidaan vähentää käsittelemällä hulevesiä rakenteellisin tai luonnonmukaisin ja viherrakentamisen keinoin. Hulevesiaiheet voivat myös luoda uutta viihtyisää ympäristöä. Yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyn täydennysrakentamisen toteutuessa erilaiset kasvulliset ja muut vettä läpäisevät pinnat vähenisivät paikoitellen. Huomattavin osa alueelle esitetystä täydennysrakentamisesta sijoittuu kuitenkin ennestään läpäisemättömille pinnoille, kuten Hakametsän hallin pysäköintialueelle sekä Hakametsän liikekortteliin (entisen Jäähovin paikalle) ja Uudenkylän liikekortteliin. Suunnittelemalla nykyisin asvaltoiduille alueille täydennysrakentamista piha alueineen sekä uusia puistomaisia alueita hulevesijärjestelmineen voidaan vaikuttaa hulevesien syntyyn sekä parantaa hulevesien hallintaa ja alueellista biodiversiteettiä nykyisestä. Yleissuunnitelmaalueelle on laadittu hulevesiselvitys, jota täydennetään työn viimeistelyvaiheessa suunnitelmaosuudella. Suurin osa yleissuunnitelma alueen läpi kulkevista hulevesistä syntyy alueen ulkopuolella. Hakametsän alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa samalla hulevesien hallinnan ratkaisuja myös yleisillä alueilla. Lumenvastaanottotoiminnan loppuminen alueella vaikuttaisi merkittävästi Vuohenojaan ja Iidesjärveen kulkeutuvien vesien määrään. Tällä saattaisi olla heikentäväkin vaikutus Iidesjärven nykyiseen vedenlaatuun. Tulvaherkässä purolaaksossa, pohjavesialueen tuntumassa, sijaitsevan lumenvastaanottoalueen suunnittelu muuhun käyttöön edellyttäisi jatkosuunnittelussa myös erityistä huolellisuutta ja harkintaa paitsi luonnonympäristön myös rautatien häiriövaikutusten huomioimisen näkökulmasta. Suunnittelualueen merkittävimpiä luonnonmukaisia alueita ovat Vuohenojan ja Pyhäojan varret sekä Hakametsän metsikköalue, joihin ei yleissuunnitelmaluonnoksissa ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vaihtoehdossa 1 on ehdotettu Vuohenojan palauttamista avouomaan Sammon valtatien eteläpuolisella suojaviheralueella (vaihtoehdossa 2 sama suojaviheralue on esitetty täydennysrakentamiseen). Suunnitelman mukaisella rakentamisella on jonkin verran vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Suunnittelualueen suurimmat viheralueet, Hakametsä, Sandelininpuisto ja Alasniitynpuisto, säilyvät kuitenkin valtaosin rakentamattomina. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen tuntumassa oleva istutettu havupuuvaltainen suojaviheralue muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa korttelialueeksi ja Hakametsän koilliskulma ja Uudenkylänpuisto muuttuisivat rakennetuksi ympäristöksi vaihtoehdossa 2. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua ympäristöä, ja luonnosvaihtoehdoilla ei nähdä olevan merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Alueella säilyy sekä luonnonmukaista että rakennettua viherympäristöä. Uuden rakentamisen yhteydessä on mahdollisuus täydentää myös ns. sinivihreää infrastruktuuria, mm. suunnittelemalla hulevesiaiheita, viherkattoja ja viherseiniä sekä monilajista ja luonnonmukaista kasvillisuutta. Jat 4(9)

6 kosuunnittelussa on mahdollista kehittää toiminnallisesti merkittävän pohjois eteläsuuntaisen viheryhteyden osuuksia myös ekologisesti. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Molemmissa yleissuunnitelmavaihtoehdoissa suunnittelualueen maankäyttöä on tehostettu merkittävästi. Alueen luonne muuttuisi suunnitelmien toteutuessa monin paikoin huomattavasti nykyistä rakennetummaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Tavoitteena on luoda erityisesti Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen ympäristöön jalankulkijan ja pyöräilijän sekä joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmista mielenkiintoista ja virikkeellistä ympäristöä. Voimakas liike ja toimitilojen lisärakentaminen, yhdessä alueelle osoitetun asuinrakentamisen kanssa, luo edellytykset vilkkaan ja toiminnallisesti monipuolisen kaupunkiympäristön syntymiselle. Kaupunkikuvallinen muutos on suurin risteysalueen tuntumassa ja Hakametsänhallin ympäristössä. Vaihtoehdossa 1 esitetty asuinrakentaminen suunnittelualueen eteläisiin osiin, Hervannan valtaväylän itäpuolelle, muuttaisi huomattavasti alueen luonnetta. Suojaviheralue valtaväylän varressa kapenisi merkittävästi, mutta Vuohenojan ympäristössä säilyisi viheraluetta, joka muodostaisi vehreän toiminnallisen vyöhykkeen uuden ja olemassa olevan asuinalueen väliin. Tiivistyvä kaupunkiympäristö muuttaisi nykyisen pientaloalueen ympäristöä, ja osa asukkaista voisi kokea muutoksen negatiivisena. Toisaalta uudet rakennukset Hervannan valtaväylän varrella vähentäisivät valtaväylän aiheuttamaa maisemahaittaa, ja asuinympäristön laatua heikentävän lumenvastaanottoalueen muuttuminen asuinalueeksi voitaisiin nähdä positiivisena muutoksena. Vaihtoehdossa 2 vastaavalla alueella viherympäristö säilyy laajempana ja alueen yleisilme avoimempana verrattuna vaihtoehtoon 1. Hervannan valtaväylän näkyvyyttä sekä kantautuvaa melua voidaan vähentää maastonmuotoilulla tai melusuoja aidalla. Asuinalueen lähelle ehdotettu skeittipuisto tuottaisi toteutuessaan meluhaittaa, jota voitaisiin hallita melunsuojarakenteilla. Jatkosuunnittelussa voidaan pohtia myös vaihtoehtoisia skeittipaikan sijoitusmahdollisuuksia yleissuunnitelma alueella, esimerkiksi Hakametsän hallin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 Uudenkylän alueella kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen on ohjannut suunnittelua ja lisärakentaminen on suhteellisen maltillista. Uusia rakennuksia alueelle on osoitettu vain vähän. Olevien rakennusten korottamiset olisivat volyymiltään pientä lisärakentamista, mutta ne vaikuttaisivat oleellisesti kaupunkikuvaan. Kerrostalojen korottamisen yhteydessä on todennäköistä, että myös rakennusten julkisivuja korjataan. Täydennysrakentamisen ja korjaamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarpeen huomioida rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Liikekeskuksen uudistamisella ja sen yhteyteen esitetyllä asuinrakentamisella on toteutuessaan huomattava merkitys kaupunkikuvaan ja katutilanmuodostukseen molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 2 Uuteenkylään esitetty lisärakentaminen on voimakkaampaa ja vaikutus kaupunkikuvaan on merkittävämpi. Uudenkylänkadun varteen esitetyt asuinrakennukset muuttaisivat katutilan luonnetta selkeämmin rajatuksi. Uudet pistekerrostalot muuttaisivat kaupunkikuvaa merkittävästi, mutta rakennusten voidaan katsoa täydentävän nykyistä pistekerrostaloaluetta luontevasti uudisrakennusten koon ja sijoittelun ansiosta. Rakentaminen ulottuisi Hakametsän reuna alueelle, mikä pienentäisi metsäaluetta hieman. Suuri osa metsäalueesta kuitenkin säilyisi, eikä alueen metsäiseen luonteeseen kohdistuisi muutoksia. Uudenkylänpuiston ottaminen asuinkäyttöön harventaisi alueen korttelipuistoverkkoa, mutta Hakametsän hallin ympäristöön syntyvä laadukas urheilu ja vapaaajanpuisto toisi uutta virkistystarjontaa tilalle. Hakametsän hallin ympäristön luonne muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa merkittävästi. Pysäköinti siirtyisi ympäristöä leimaavilta laajoilta asvalttikentiltä pääosin maan tai kannenalaisiin laitoksiin. Vaihtoehdossa 2 lähestulkoon koko hallia ympäröivä alue muuttuisi puistomaiseksi urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintojen alueeksi. Monet uudet toiminnot toisivat alueelle runsaasti kävijöitä ja se muuttuisi nykyistä huomattavasti aktiivisemmaksi. 5(9)

7 Vaihtoehdossa 1 Hakametsän hallin länsipuolelle esitetty asuinrakentaminen toisi alueelle myös runsaasti lisää asukkaita. Nykyiset tärkeät virkistys ja puistoalueet kuten Hakametsä ja Tapiolanpuisto säilyisivät, ja Hakametsän hallin ympäristön kehittämisellä luotaisiin näiden välille viheralueiden jatkumo. Palveluiden saavutettavuus Suunnitelmien toteutuminen turvaisi alueen nykyisten ja tulevien palveluiden saavutettavuuden eri kulkuneuvoilla. Kaupunkiraitiotien vaihtoterminaali tekee toteutuessaan alueesta yhä tärkeämmän paikalliskeskuksen ja joukkoliikenteen solmukohdan. Myös kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta alue sijaitsee tärkeiden reittien varrella ja yhteydet eri puolille kaupunkia ovat hyvät. Kävely ja pyöräilyolosuhteiden voidaan nähdä suunnitelmien myötä paranevan, vaikka muuttuvien linjausten vuoksi ne pidentyvät paikoin. Vaihtoehdossa 2 Rieväkadun eteläpäähän esitetty Hervannan valtaväylän siltayhteys parantaisi merkittävästi Prismakeskuksen saavutettavuutta idästä. Uudistuvien palveluiden paras saavutettavuus edellyttäisi sisäänkäyntien suuntaamista myös kävely ja pyöräilyreiteille päin, etenkin yleissuunnitelma alueen keskiössä. Uusi asuinrakentaminen toisi lisää käyttäjiä kehittyvien palveluiden äärelle. Asukasmäärän lisääntyessä alueella syntyisi tarve myös uusille päivähoitopalveluille. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan päiväkodin tai tarvittaessa pienten lasten yksikön (päiväkoti, eskari, koululuokat 1 2) sijoittamista paikkaan, jossa se hyötyisi läheisistä viher ja urheilualueista sekä liikuntatiloista. Hakametsän hallin ja sen ympäristön tulevaa palvelutarjontaa ja toimintoja ei ole yksilöity yleissuunnitelman luonnosvaihtoehdoissa, vaan esitetyt ratkaisut ovat viitteellisiä. Hallialueen toiminnallisesta konseptista tehdään erillinen urheilukampusselvitys, jonka on määrä valmistua kevään 2015 aikana siten, että työn tulokset ovat hyödynnettävissä yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Liikenne Voimakas täydennys ja lisärakentaminen kasvattaisi autoliikenteen määriä alueella huomattavasti. Alueelle suuntautuva ajoneuvoliikenne ohjattaisiin, Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaisesti, sekä pohjoisen että etelän suunnasta tultaessa pysäköintilaitoksiin Hervannan valtaväylältä, jo ennen Sammon valtatien risteystä. Näin risteysalueen liikennekuormitusta pyritään hillitsemään siten, että alueen läpi kulkeva liikenne pysyisi sujuvana. Tätä tukee myös kävely ja pyöräilyliikenteen osoittaminen eritasoon, niinikään Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelmassa esitettyä periaatetta mukaillen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää houkuttelevaa kävely ja pyöräily ympäristöä sujuvine yhteyksineen, jotta liikkuminen alueella ilman henkilöautoa yleistyisi. Hitaampien kulkumuotojen reittien risteämiset suurten autoväylien kanssa on esitetty pääosin eritasoratkaisuin, joissa ympäristön yksityiskohtien laatuun tulee kiinnittää tarkemmassa suunnittelussa erityishuomiota käyttömukavuuden varmistamiseksi. Hakametsän yleissuunnitelma alueen täydennysrakentamispotentiaalia ei ole pystytty arvioimaan täysimääräisesti aiempia liikenneselvityksiä ja suunnitelmia tehtäessä. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman ja Kissanmaan liikennetarkastelun laskelmat on siksi tarkistettu Hakametsän alustavien yleissuunnitelmaluonnosten pohjalta. Tarkistettujen laskelmien perusteella näyttää, että Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukainen liikenteen tavoiteverkko toimii myös Hakametsän yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyillä lisärakentamisen määrillä. Liikenteellisiä ratkaisuja tarkistetaan tarvittaessa vielä Hakametsän yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. 6(9)

8 Yhdyskuntarakenteen eheys, ekotehokkuus ja elinympäristön laatu Yleissuunnittelun lähtökohtana on ollut ja tiivistää kaupunkirakennetta suunnitellun joukkoliikenneterminaalin ympäristössä. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa rakenne täydentyisi uudella asutuksella ja palveluilla, ja katkonaisten verkostojen epäjatkuvuuskohtia korjattaisiin (mm. kävely ja pyöräilyreitit, toiminnalliset viheryhteydet sekä hulevesien johtaminen). Palveluiden hyvä saavutettavuus sekä kävely ympäristöjen kohentaminen lisäisi joukkoliikenteen vetovoimaa. Myös sellaiset palvelut ja tapahtumat, joihin on aiemmin yhdistetty yksityisautoilu, olisivat suunnitelmien toteutuessa sujuvasti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöautotonta liikkumista tukevien suunnitteluratkaisujen voidaan katsoa hillitsevän hiilidioksidipäästöjä. Luonnosvaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta tutkitaan tarkemmin erillisessä selvityksessä, jonka tuloksia hyödynnetään yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävien EHYT yleissuunnitelmien yleisenä tavoitteena on myös arjen toimintaympäristön laadun turvaaminen ja parantaminen. Luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu lähivirkistysalueiden säilyminen ja kehittäminen sekä hulevesien hallinnan tarpeet. Suunnitelman toteutuessa alueelle muodostuisi kattava paikallinen viheralueverkosto. Virkistysalueiden käyttäjämäärät kasvaisivat merkittävästi, jolloin kulutuksen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa viherympäristön laatuun ja ominaispiirteisiin myös heikentävästi. Tästä syystä kehitettävän urheilupuiston soveltuvuus myös lähiliikunnan tarpeisiin on tärkeä huomioida jatkosuunnittelussa. Hakametsän koirapuisto jää luonnosvaihtoehdoissa osittain uuden korttelirakenteen sekä kehitettävän toiminnallisen viheryhteyden alle. Koira aitauksen rajoja tarkistamalla voidaan tärkeä viherpalvelu kuitenkin säilyttää metsäisen lähivirkistysalueen sisällä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet ohjaavat täydennysrakentamisen suunnitteluun olevan infrastruktuurin ja palveluiden läheisyyteen, mikä johtaa myös erilaisille häiriövaikutuksille alttiiden alueiden, kuten liikenteen suojaviheralueiden, rakentamismahdollisuuksien tarkasteluun. Luonnosvaihtoehdoissa on esitetty rakentamista merkittävien liikenneväylien varrelle. Yleissuunnitelmatyön viimeistelyvaiheessa on tarpeen vielä varmistua, että herkät toiminnot, kuten asuminen, on mahdollista suojata riittävästi liikenteen häiriövaikutuksilta. Onnistuneessa lopputuloksessa uudella rakentamisella saadaan suojattua nykyistä asutusta ja virkistysalueita ja kohennettua näin laajemman käyttäjäryhmän elinympäristöä. 7(9)

9 Yleissuunnitelmaluonnosten suhde osallispalautteeseen Työn aloitusvaiheessa kerättiin osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Palaute on pyritty huomioimaan luonnosvaihtoehtojen laadinnassa. Yleissuunnitelma alueen kehittämisessä tärkeimmiksi huomioitaviksi asioiksi kyselyn vastaajat valitsivat liikunta ja virkistystoimintojen kehittämisen ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen. Tärkeinä pidettiin myös pientaloasumisen huomioimista sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kaupan palveluiden parantamista. Avovastauksissa toivottiin huomioitavan myös mm. liikenneturvallisuus ja viheralueiden säilyminen. Tärkeimmiksi paikoiksi vastaajat nimesivät eniten käyttämänsä viheralueet (Tapiolanpuiston, Sandelininpuiston Alasniitynpuiston ja Hakametsän). Myös Hakametsän hallia ja Vapaa ajanmaan skeittipaikkaa pidettiin erityisen tärkeinä. Skeittipuistoa käytettiin koko kaupungin alueelta. Liikunta ja virkistystoimintojen kehittämismahdollisuudet on luonnosvaihtoehdoissa pyritty turvaamaan säilyttämällä eniten käytetyt viheralueet sekä esittämällä uusia aluevarauksia. Kevyen liikenteen verkoston epäjatkuvuuskohtiin on esitetty ratkaisut molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa. Raitiotien vaihtoterminaalin toteutuessa joukkoliikenneyhteydet paranevat, ja kaupan palveluiden parantaminen on mahdollistettu osoittamalla liiketilaa vanhoihin, kehitettäviin liikekortteleihin sekä esittämällä lisää asutusta liiketilojen läheisyyteen. Vanhoille pientaloalueille on kuitenkin ehdotettu ainoastaan hienovaraista täydentämistä. Hakametsän yleissuunnittelussa on huomioitu Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaiset liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta tukevat ratkaisut. Vapaa ajanmaan skeittipuisto on jäämässä Rieväkadun suunnitellun jatkeen alle, ja yleissuunnitelmatyön aikana pyritään löytämään toiminnolle uusi sijainti. Epämiellyttävinä ja kehittämistä kaipaavina paikkoina kyselyssä nousivat esiin etenkin Hakametsän hallin ympäristö, lumenkaatopaikka, Hipposkylä, Hakametsän ( McDonald sin ) liikekortteli sekä Hervannan valtaväylän ympäristö. Hakametsän hallin korttelialuetta pidettiin sekavana, liikkumisen kannalta vaarallisena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Toivottiin liikennejärjestelyjen selkeyttämistä sekä korttelin kehittämistä puisto, liikunta ja urheilualueeksi. Alueen täydennysrakentamista asuin ja/tai liikerakennuksilla sekä kannatettiin että vastustettiin. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueelle vastaajien toivomia, jäsenneltyjä toimintoja sekä mielipiteet jakanutta täydennysrakentamista. Lumen vastaanottoalueelle toivottiin toiminnan muuttamista, viherrakentamista, harrastuspaikkoja sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Toisessa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueen toiminnan muuttaminen asumiseen, edellyttäen korvaavan sijainnin löytymistä lumen vastaanotolle. Toisessa vaihtoehdossa vastaanottoalueen tuntumaan on ehdotettu skeittipuistoa, kevyenliikenteen yhteyksien kehittämistä sekä viherrakentamista. Hakametsän liikekorttelia pidettiin roskaisena, visuaalisesti epämiellyttävänä ja liikkumisen kannalta vaarallisena. Hervannan valtaväylän varsia pidettiin meluisina, ilmanlaadultaan huonoina ja ainakin paikoitellen visuaalisesti epämiellyttävinä. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sai runsaasti kielteisiä merkintöjä. Myös Jäähallinraitin ympäristössä nähtiin epäkohtia. Lisäksi kevyenliikenteen ylityksen/alituksen tarve Hervannan valtaväylällä, Rieväkadun eteläpään läheisyydessä, tuotiin esiin eri yhteyksissä. Hakametsän liikekortteli, Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sekä Jäähallinraitti on esitetty uudistettaviksi molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Hervannan valtaväylän varsia on pyritty kehittämään molemmissa vaihtoehdoissa. Korttelirakenteen tarjoama suoja ulottuu valtaväylän vartta kauemmas etelään vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 on esitetty kevyen liikenteen ylitys Rieväkadun eteläpään kohdalle. 8(9)

10 Uudenkylän liikekorttelissa painottuivat niinikään kielteiset vastaukset; korttelia pidettiin epäsiistinä, rapistuneena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Myös Sammon valtatien yleisilmettä pidettiin ankeana, Aarikkalankadun risteystä vaarallisena sekä jalankulkijan ylitysmahdollisuuksia huonoina. Sammon valtatien varsia ehdotettiin kehitettäviksi niin rakentamisen kuin viherrakentamisen keinoin. Uudenkylän liikekortteli on esitetty uudistettavaksi molemmissa vaihtoehdoissa tavalla, joka vaikuttaisi myös pääväylän ilmeeseen. Sammon valtatien eteläpuolelle on esitetty toisessa vaihtoehdossa katutilaa reunustavaa rakentamista ja toisessa viherrakentamista (Vuohenojan palauttamista avo uomaan). Sammon valtatien turvalliset ylitysmahdollisuudet paranevat lännemmäksi esitetyn kävelyn ja pyöräilyn sillan/kannen myötä. Hippospuistossa ja Hakametsässä harmillisiksi mainittiin liikenteen suojaviheralueille tyypilliset melu ja huono ilmanlaatu. Osa piti niitä myös epäsiisteinä/epäselvinä sekä sosiaalisesti turvattomina. Tartonpuistossa nähtiin hyödyntämätöntä potentiaalia harrastuksille ja viherrakentamiselle mutta myös täydennysrakentamiselle uudistettavan puiston yhteydessä. Hakametsän viheralueen reunamille on esitetty luonnoksissa rakennuksia ja rakenteita reunustamaan liikenneväyliä. Rakennusmassojen avulla voidaan jossain määrin suojata puistoa liikenteen haitoilta. Hakametsään on kohdistettu myös jatkosuunnittelutarpeita toiminnallisen viheryhteyden kehittämisen, hulevesien hallinnan ja koirapuiston uudelleen määrittelyn myötä. Hippospuistoa tarkastellaan jatkosuunnittelun aikana viereisen Hipposkylän korttelin kehittämiseen liittyen. Tartonpuisto sijoittuu osaksi urheilu ja vapaa ajantoimintojen täydennettävää puistomaista kokonaisuutta sekä kehitettävän viheryhteyden varrelle, jolla on myös hulevesien hallinnan tarpeita. LIITTEET LIITE 1: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto 1 ( ) LIITE 2: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto2 ( ) LIITE 3: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; viherkattoratkaisut ( ) LIITE 4: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; hulevesiratkaisut ( ) Liitteet 1 ja 2 sisältävät seuraavat teemakartat: Yleissuunnitelmakartta 1:8000 Havainnekuva 1:6000 Havainnekuva, risteysalue 1:2000 Pysäköintikaavio, risteysalue 1:2000 Havainnekuva, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Pysäköintikaavio, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Havainnekuva, Uusikylä 1:2000 Rakeisuuskuva 1:8000 Rakennusoikeudet 1:6000 Liikennekaavio 1:6000 Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet 1:6000 Leikkaus, risteysalue 1:1000 Viistokuvamallinnukset 9(9)

Yleisötilaisuus 18.3.2015

Yleisötilaisuus 18.3.2015 Yleisötilaisuus 18.3.2015 Suunnittelualue Hakametsän yleissuunnitelma Maankäytön kehityskuvat Suunnittelutyön ensimmäinen vaihe Analyysi alueen heikkouksista ja vahvuuksista Asukaskyselyiden huomioiminen

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta. Rakeisuus 1:2000 Naantalin keskustakorttelien suunnittelukilpailu Taikurin hattu Suunnitteluyön tavoitteena on ydinkeskustan keskeisten korttelien ja katualueiden rakentaminen korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 1/17 Kalajoen kaupunki Kalajoen keskustan osayleiskaava Sp 2/17 1 NYKYTILA Kalajoen keskustan läpi kulkeva valtatie E8 on yksi keskustan näkyvimmistä elementeistä. Valtatien varsi on tällä hetkellä hajanainen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Yleisötilaisuus 18.3.2015

Yleisötilaisuus 18.3.2015 Yleisötilaisuus 18.3.2015 Tervetuloa! OHJELMA 17.00 Kahvitarjoilu 17.30 Tilaisuuden avaus ja esitykset Hakametsän yleissuunnittelun viitekehys ja suunnittelutilanne, Hanna Montonen luonnokset, Elina Kataja/

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa Kuvitteellisessa Purola kaupungissa on hyvin monenlaista maankäyttöä. Kaupungista löytyy asuinalueita, teollisuusaluetta,

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

HANKE-ESITE JA VUOROVAIKUTUS- SUUNNITELMA

HANKE-ESITE JA VUOROVAIKUTUS- SUUNNITELMA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen 24.3.2011 HAUKILUOMAN YLEISSUUNNITELMA HANKE-ESITE JA VUOROVAIKUTUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1. Hanke-esitteen ja vuorovaikutussuunnitelman tarkoitus 5

Lisätiedot

Mikkelin vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014

Mikkelin vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014 n vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014 n kaupunki kaavoittaa noin 425 hehtaarin osayleiskaavaalue a 4 kilometrin päässä keskustasta kaavan tavoi eena on osoittaa

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA KUNTALAISKYSELYN TULOKSET MIELIPITEET, TIIVISTELMÄ

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA KUNTALAISKYSELYN TULOKSET MIELIPITEET, TIIVISTELMÄ LAHELAN YLEISSUUNNITELMA KUNTALAISKYSELYN TULOKSET OSA 2: MIELIPITEET, TIIVISTELMÄ TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS MIKA HEIKKILÄ 14.3.2008 MIELIPITEET Kuntalaiskysely Lahelan yleissuunnitelmaehdotuksesta järjestettiin

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

KÄSIKYNKKÄ AKAAN TOIJALAN KESKUSTAN ARKKITEHTUURIKILPAILU KÄSIKYNKKÄ RAKEISUUS 1 / 10 000 LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN 1 / 5 000 KÄSIKYNKKÄKORTTELI

KÄSIKYNKKÄ AKAAN TOIJALAN KESKUSTAN ARKKITEHTUURIKILPAILU KÄSIKYNKKÄ RAKEISUUS 1 / 10 000 LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN 1 / 5 000 KÄSIKYNKKÄKORTTELI KÄSKYNKKÄ AKAAN TOJALAN KESKUSTAN ARKKTEHTUURKLPALU RAKESUUS 1 / 10 000 KÄSKYNKKÄ LTTYMNEN YMPÄRSTÖÖN 1 / 5 000 Julkiset rakennukset Asema Sekoittunut: opiskelija-asunnot ja / tai majoituspalvelut sekä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 14 Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Nykytilanne... 1 2.1 Tiedot ylijäämämaista... 1 2.2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 HANASAAREN YLEISTEN ALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kslk Karttaruutu H3/R4, hankenro 0942 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Hanasaaren yleisten

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

31.5.2007 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA. Suunnitelmaselostus

31.5.2007 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA. Suunnitelmaselostus 31.5.2007 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA Suunnitelmaselostus 1 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun tavoitteena on ollut löytää Sipoon uuden yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. Keskeisenä

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Visatie 16-18 asemakaavamuutoksen (2304) luonnoksesta saatujen lausuntojen referaatit sekä niiden vastineet

Visatie 16-18 asemakaavamuutoksen (2304) luonnoksesta saatujen lausuntojen referaatit sekä niiden vastineet Visatie 16-18 asemakaavamuutoksen (2304) luonnoksesta saatujen lausuntojen referaatit sekä niiden vastineet Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti 23.3. - 17.4.2015. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS 26.8.2010 2 Sisältö 1 Kauramäen suunnittelun lähtökohdat...3 2 Ideasuunnitelman sisältö...3 2.1 Suunnitelman pääperiaatteet...3

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

SUKKULA RAKEISUUSKAAVIO 1:5000 HANGONSILLAN ALUEEN IDEAKILPAILU. Hangonsillan alueen ideakilpailu. Liittyminen kaupunkirakenteeseen

SUKKULA RAKEISUUSKAAVIO 1:5000 HANGONSILLAN ALUEEN IDEAKILPAILU. Hangonsillan alueen ideakilpailu. Liittyminen kaupunkirakenteeseen RKEISUUSKVI 1:5000 Hangonsillan alueen ideakilpailu Liittyminen kaupunkirakenteeseen Uusi keskustarakenteen laajennusalue liitetään eheästi nykyiseen ydinkeskustaan sekä raideliikenteen ja paikallisen

Lisätiedot