PEREHDYTYSOPAS TIKKURILAN TERVEYSASEMALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEREHDYTYSOPAS TIKKURILAN TERVEYSASEMALLE"

Transkriptio

1 PEREHDYTYSOPAS TIKKURILAN TERVEYSASEMALLE Noora Tiilimaa ja Susanna Virta Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tiilimaa, Noora & Virta, Susanna. Perehdytysopas Tikkurilan terveysasemalle. Helsinki, kevät 2010, 95 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa perehdytysopas ja perehdytyksen seurantalomake uusille työntekijöille, työhön palaajille, opiskelijoille ja nykyisille työntekijöille. Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Tikkurilan terveysasema. Perehdytysoppaan ja perehdytyksen seurantalomakkeen tarkoituksena oli helpottaa työntekijän perehdytystä ja antaa perustiedot terveysaseman työskentelystä. Perehdytysoppaan ja perehdytyksen seurantalomakkeen tieto pohjautui suurimmaksi osaksi terveysaseman omiin tietoihin sekä luotettavaan Internet lähteeseen koottuihin tietoihin. Opinnäytetyön raporttiosuudessa käsitellään perehdyttämistä sekä terveysaseman avoterveydenhuoltoa. Perehdytysoppaassa kerrotaan Tikkurilan terveysasemasta, työsuhdeasioista, tärkeimmistä yhteystiedoista ja puhelinnumeroista, solutoimistosta ja ajanvarauksesta, sairaan- ja terveydenhoitajien vastaanotoista, tarkkailu- ja toimenpide huoneista, toiminnasta hätä- ja ongelmatilanteista sekä käytännön ohjeita. Perehdytyksen seurantalomakkeessa on näiden lisäksi yksityiskohtaisemmin käytännön asioita, joiden avulla perehdytettävä voi seurata perehdytystä. Osastonhoitaja antoi palautetta perehdytysoppaan kehittelyn aikana. Palautteen perusteella perehdytysopasta muokattiin. Perehdytyksen seurantalomaketta esitestattiin uudella työntekijällä, jonka antaman palautteen avulla seurantalomaketta paranneltiin. Yhteisessä tapaamisessa perehdytysoppaan kirjoittamisen aikana terveysaseman työntekijöiltä kysyttiin palautetta. Palautteen perusteella perehdytysoppaan sisältö muotoutui tavoitteita vastaavaksi. Terveysaseman työntekijät arvioivat perehdytysoppaan ja perehdytyksen seurantalomakkeen kirjallisesti sekä suullisesti esittelytilanteessa. Kirjallisesta arvioinnista saatujen tulosten mukaan perehdytysoppaassa oli hyödyllistä tietoa kattavasti ja seurantalomakkeen sisältö jäsentää perehdytyksen seurantaa. Asiasanat: terveyskeskukset, perehdyttäminen, produktit, oppaat

3 ABSTRACT Tiilimaa, Noora and Virta, Susanna Orientation manual for Tikkurila health centre employees. 95 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Health Care: Public Health Nurse. The purpose of this project was to produce a new orientation manual and follow-up form for health centre employees of Tikkurila. The idea of this project emerged from health center s head nurse and the project was carried out in coordination with them. The purpose was to create a new improved orientation manual to replace the previous one. The information contained in the thesis, orientation manual and follow-up form was based on reliable scientific research, sources and knowledge of Tikkurila health centre employees. The orientation manual provides multidimensional support and information for the employees. The content of follow-up form was intended to provide tools for work follow-up. The collected evaluation feedback from the health centre employees assessing the production was used to improve the content. Evaluation showed that the content of orientation manual and follow-up form was accomplished and easy to approach after improvements. Keywords: health centre, orientation, production, manual

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttäminen käsitteenä Perehdyttämisen tavoitteet Perehdyttämisen sisältö Perehdyttämisen hyödyt Perehdyttämisen seuranta Ohjaajan osa perehdytyksessä AVOTERVEYDENHUOLTO TERVEYSASEMALLA Terveydenhuoltoa ohjaavat lait Perusterveydenhuolto Terveysasemalla työskentelevät ammattiryhmät Avoterveydenhuollon asiakaskunta ja käynnit Tulevaisuuden haasteet perusterveydenhuollossa TIKKURILAN TERVEYSASEMA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ PRODUKTION TARKOITUS JA TAVOITTEET PRODUKTION TOTEUTUS Prosessin kuvaus Oppaan ja seurantalomakkeen suunnittelu Oppaan ja seurantalomakkeen työstäminen Oppaan ja seurantalomakkeen sisältö Arvioinnin suunnittelu ja toteutus PRODUKTION ARVIOINTI Kirjallinen arviointi oppaasta Oppaan ulkonäkö, käytännöllisyys ja kokonaissisältö Arviointi sisältöalueittain Kirjallinen arviointi seurantalomakkeesta Suullinen arviointi oppaasta ja seurantalomakkeesta... 33

5 8 POHDINTA Eettisyyden pohdinta Luotettavuuden pohdinta Palautteen pohdinta Oma arvio produktiosta Jatkokehitysideat Opinnäytetyöprosessin ja ammatillisen kasvun pohdinta LIITE 1: Tikkurilan terveysaseman perehdytysopas 2009 LIITE 2: Perehdytyksen seurantalomake LIITE 3: Arviointilomake

6 1 JOHDANTO Muuttuva hoitotyö on haaste ammatilliselle osaamiselle. Hoitotyö on muuttunut vastuullisemmaksi, itsenäisemmäksi, laaja-alaisemmaksi, haasteellisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Potilas- ja asiakaslähtöisyys on lisääntynyt. Samalla on kasvanut suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin tarve sekä ohjauksen ja yhteistyön tarve. Laatutietoisuus, hoitotyöntekijöiden asiantuntijuuden merkitys sekä moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt ja hoitotyön tekijöiden arvostus on kasvanut. (Hildén 2002, 30.) Hyvin hoidettu perehdyttäminen kattaa työn taitovaatimusten, tuotteen tai palvelun laatuvaatimusten lisäksi aina myös työntekijän turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat sekä omatoimisuuteen kannustamisen (Penttinen & Mäntynen 2009, 3). Perehdyttäminen uuteen työpaikkaan ja työhön on tärkeätä jatkuvasti muuttuvassa hoitotyössä. Idea opinnäytetyöhömme syntyi, kun Tikkurilan terveysaseman osastonhoitaja toivoi perehdytysopasta sekä perehdytyksen seurantalomaketta terveysaseman työyhteisöön. Terveysasemalla oli käytössä vanha perehdytysopas, joka toivottiin päivitettävän ja uudistettavan. Perehdytyksen seurantalomaketta toivottiin perehdytyksen tueksi. Työmme tavoitteena oli tehdä selkeä, monipuolinen ja työntekijöitä palveleva perehdytysopas ja perehdytyksen seurantalomake, jotka ovat työntekijöiden saatavilla sekä helposti päivitettävissä. Perehdytysoppaan ja perehdytyksen seurantalomakkeen tavoitteena oli myös tukea perehdyttämistä, olla työn tukena ja sisältää työssä tarvittavaa materiaalia. Perehdytysoppaan ja seurantalomakkeen avulla uusien työntekijöiden, työstä palaajien ja opiskelijoiden perehdyttäminen onnistuu paremmin. Valmistuvina terveydenhoitajina tulemme tarvitsemaan perehdytystä työssämme. Toimimme myöhemmin perehdyttäjinä, jolloin ajankohtaista tietoa asiasta tarvitaan. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa käsitellään perehdyttämisprosessiin sisältyviä vaiheita, joista hyvä perehdyttäminen muodostuu, sekä terveysaseman avovastaanottotoimintaa. Työn loppupuolella on kerrottu produktion toteutuksesta ja arvioinnista. Raportissa kutsumme perehdytysopasta oppaaksi ja perehdytyksen seurantalomaketta seurantalomakkeeksi.

7 7 2 PEREHDYTTÄMINEN Seuraavassa kerromme ihanteellisen perehdyttämisen teoriaa ja sen toteutumista. 2.1 Perehdyttäminen käsitteenä Työturvallisuuslaissa (14 ) työntekijälle tulee antaa riittävästi perehdyttämistä työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa. Perehdyttäminen pitää muistaa myös ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista. Työntekijälle annettua perehdytystä tulee täydentää tarvittaessa. Työntekijää perehdytetään työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. (Työturvallisuuslaki 2002/738.) Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja toiminta-ajatuksen, liikeidean tai palveluidean, työpaikkansa ihmiset, työtoverit ja asiakkaat, oppii työtehtävänsä sekä tietää työhönsä kohdistuvat odotukset ja oman vastuunsa koko työyhteisön toiminnassa. Perehdyttäminen luo perustan työn tekemiselle ja yhteistyölle. (Kangas 2003, 4 5.) Perehdyttäminen koskettaa kaikkia organisaatioita ja jokaista työntekijää, joka vaihtaa työpaikkaa, työtä tai yksikköä. Perehtymisellä autetaan uusia työntekijöitä tulemaan yhteisön toimiviksi jäseniksi. (Kjelin & Kuusisto 2003, 9.) Työhön perehdyttäminen eli työnopastus on suunniteltava ja toteutettava tarpeen, tilanteen ja perehdytettävän mukaan. Perehdytettäviä sekä perehdyttämistilanteita on monenlaisia. Perehdyttämistä järjestetään uuden tulokkaan lisäksi työhön palaajalle, joka on ollut välillä esimerkiksi hoitovapaalla tällöin voi olla kyseessä perusteellinen perehdytys. Tilapäisille työntekijöille tai lyhytaikai-

8 8 sille sijaisille järjestetään perehdytystä, jolloin yleensä käydään läpi tärkeimmät asiat. Lisäksi perehdytystä järjestetään yrityksen työntekijöille, jos esimerkiksi työtehtävät, työmenetelmät, laitteet tai välineet muuttuvat. Työpaikassa oleville opiskelijoille perehdyttämisen periaatteet ovat samat kuin muidenkin työntekijöiden. (Kangas 2003, 4 5.) Hyvä perehdyttäminen voi olla vähäeleistä ja normaalin työtoiminnan sisälle rakennettua. Laadukkaan perehdyttämisen asenne ilmenee siinä, miten erilaiset tilanteet osataan nähdä tulokkaan kannalta ja hyödyntää yhteisen oppimisen näkökulmasta. (Kjelin & Kuusisto 2003, ) 2.2 Perehdyttämisen tavoitteet Tavoitteena perehdyttämisessä on luoda uudelle työntekijälle perusta työn tekemiselle ja yhteistyölle työyhteisössä. Hyvin hoidettu perehdyttäminen kattaa työn taitovaatimusten, tuotteen tai palvelun laatuvaatimusten lisäksi aina myös työntekijän turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat sekä omatoimisuuteen kannustamisen. (Penttinen & Mäntynen 2009, 3.) Työhön perehdyttämisen tarkoituksena on perehdyttää henkilö tehtäväänsä, tutustuttaa hänet työympäristöön, työoloihin, koko organisaatioon, oman työyhteisönsä tavoitteisiin ja toimintaan sekä niitä koskeviin muutoksiin. Perehdytyksen tavoitteina on antaa tulokkaalle perustiedot työpaikasta ja tehtäväkohtainen työnopastus, joka mahdollistaa tulokkaan myönteinen asennoitumisen työyhteisöön sekä luoda hyvä yhteistyö uuden henkilön ja hänen esimiehensä ja työtovereidensa välille. Perehdyttäminen lyhentää oppimisaikaa, poistaa epävarmuutta sekä vähentää virheitä, tapaturmia ja muista työstä johtuvia haittoja, jotka voivat aiheutua työympäristön ja työtehtävien huonosta tuntemisesta. (Lepistö 2000, 65.) Yksilön oppimisen lisäksi tavoitteena tulisi lisäksi olla organisaation osaamisen jakaminen ja työyhteisön kehittyminen (Frisk 2003, 42). Kjelinin ja Kuusiston (2003, 46 47) mukaan perehdyttämisellä tavoitellaan työn oppimisen nopeutumista sekä työsuorituksen ja tuottavuuden parantamista.

9 9 Perehdyttämisellä voidaan vaikuttaa työssä viihtymiseen sekä vähentää vaihtuvuutta. Perehdyttämisellä ei tavoitella työn syvällistä hallintaa, vaan ammattilaiseksi kehitytään kokemuksen ja jatkokoulutuksen avulla. 2.3 Perehdyttämisen sisältö Perehdyttäminen alkaa rekrytoinnista (Kjelin & Kuusisto 2003, 53). Työhön perehdyttämisen pääkohtiin kuuluu työhönotto. Työnantaja kertoo muun muassa työn sisällöstä, palvelusuhteen ehdoista ja työyhteisöstä. Silloin voidaan antaa tulokkaalle kirjallista esittely- ja muuta aineistoa. (Kangas 2003, 9.) Perehdyttämisprosessissa työhönoton jälkeen seuraavana on työntekijän vastaanottaminen sekä perehdytyksen käynnistäminen. Esimies varaa aikaa työntekijän vastaanottamiseen (Lepistö 2000, 67). Valmistautumiseen sisältyy tulokkaasta tiedottaminen etukäteen työyhteisölle. Esimies on sopinut työyhteisön kanssa työnjaosta. Valmistautumiseen käytetty aika säästää paljon aikaa myöhemmin perehdyttämisvaiheessa. (Kangas 2003, 9.) Tulokkaan esimies on aina vastuussa perehdyttämisen toteuttamisesta ja käytännön organisoinnista (Kjelin & Kuusisto 2003, 186). Jos työyhteisö ja uusi työ ovat tulijalle vieraita, kannattaa miettiä, miten paljon asiaa ensimmäiseen päivään kannattaa sisällyttää. Jos uusia asioita tulee kerralla kovin paljon, ne eivät jää mieleen. (Kangas 2003, 9.) Esimiehen lisäksi alkukeskusteluun osallistuvat mahdollisesti perehdyttämisestä vastaavat henkilöt. Ennalta laadittu, yksilölliset tarpeet huomioon ottava henkilökohtainen perehdyttämisohjelma käydään läpi ja siitä keskustellaan uuden työntekijän kanssa. (Lepistö 2000, 67.) Perehdyttämisen lopulliseen sisältöön vaikuttavat organisaation arvot, strategia ja tavoitteet sekä tulokkaan tehtävä ja aikaisempi osaaminen. (Kjelin & Kuusisto 2003, ) Jokainen työyksikkö on erilainen ja perehdytyksessä tulisi korostaa työyksikön ominaisia piirteitä, työn luonnetta ja työtehtäviä sekä kertoa mahdollisista työyksikön sisällä sovituista arvoista, sopimuksista ja säännöistä (Lahti 2007, 58). Alkukeskustelun jälkeen alkaa tehtäväkohtainen työnopastus, jonka suorittaa esimies tai työnopastaja. Perehdyttämistä jatketaan rinnan töiden kanssa niin

10 10 kauan, että talo ja työt ovat tulleet tutuiksi. Viimeisenä prosessina on työhön perehdyttämisen arviointi, jossa selvitetään mitä perehdyttämisellä on saatu aikaan ja millaisia kehittämistoimia tarvitaan. Perehdyttämisen kehittäminen edellyttää keskusteluja, kyselyjä, yhteistyötä ja käytännön toimia. (Lepistö 2000, ) Yleensä työn hallinnan saavuttaminen ja asettuminen uuteen organisaatioon kestää tietotyössä vähintään puoli vuotta. Perehdyttäminen loppuu, kun perehdyttämisen tavoitteet on saavutettu. (Kjelin & Kuusisto 2003, 205.) Lahden (2007, 54, 58) tutkimuksen mukaan perehdytettävä kaipaa nimettyä perehdyttäjää. Perehdytykseen tulisi siis nimetä yksi perehdyttäjä, kehittää yksilöllistä perehdytystä, arvioida tulotilannetta ja ottaa käyttöön urakehitysohjelma. Perehdytettävälle ja perehdyttäjälle pitäisi suunnitella yhteiset työvuorot ja välttyä tilanteilta, joissa perehtyjä joutuu työvuorovahvuuteen. Perehdyttäjällä on suuri merkitys perehdytettävälle hänen motivoinnissaan, työtapojen ja työyksikön opastamisessa. Perehdyttäjällä tulee olla taitoa ja tietoa perehdyttämisestä, ja hän saattaa tarvita koulutusta perehdytystä varten. Kokenut perehdyttäjä siirtää niin sanottua hiljaista tietoa perehdytettävälle. Perehdytyksen tulee olla yksilöllistä, jolloin saadaan työntekijästä sitoutunut ja motivoitunut työntekijä pidemmäksi aikaa. 2.4 Perehdyttämisen hyödyt Työhön perehdyttäminen on sekä perehdytettävän että koko työyhteisön etu. Perehdyttäminen auttaa työntekijää pääsemään helpommin kiinni omaan työhönsä, näkemään itsensä osana työyhteisöä ja koko organisaation toimintaa sekä asettamaan oman työnsä ja itsensä paikalleen työyhteisössä ja koko yrityksessä. Lisäksi se antaa työntekijälle valmiuksia oman työnsä kehittämiseen ja lisää kykyä toimia epätavallisissa tai uusissa tilanteissa. (Elovainio 1992, 8 9.) Perehdyttämisellä helpotetaan uuden työntekijän tai työtä vaihtavan sopeutumista ja oppimista sekä lisätään työn sujuvuutta ja palvelun laatua. Lisäksi tapaturmariskit ja työn psyykkinen kuormitus vähenevät, kun työympäristö ja - tehtävät ovat tuttuja ja työntekijä kokee hallitsevansa työn vaatimukset. (Penttinen & Mäntynen 2009, 2.)

11 11 Lepistön (2000, 63 64) mukaan perehdytyksellä tulokkaan epävarmuus ja sen aiheuttama jännitys vähenevät, sopeutuminen työyhteisöön helpottuu ja työ on alusta lähtien sujuvampaa, kun työt opitaan heti tekemään oikein. Perehdytettävän kyvyt ja osaaminen tulevat paremmin esille, mielenkiinto ja vastuuntunto työtä kohtaan kasvavat, ammattitaidon kehittyminen ja työssä eteneminen helpottuvat ja nopeutuvat, laatutavoitteet saavutaan nopeammin ja normaali ansiotaso nopeammin. Laadukkaalla perehdyttämisellä tulokkaan aktiivisuutta hyödynnetään alusta alkaen. (Kjelin & Kuusisto 2003, 53). Hyvin hoidettu perehdyttäminen vie aikaa, mutta siihen käytetty aika tulee monin verroin takaisin (Kangas 2003, 5). Työpaikka hyötyy tulokkaan perehdyttämisestä, sillä työn tulos ja laatu paranevat, tulokkaan asenne työpaikkaa ja työtä kohtaan muodostuu myönteiseksi, virheitä, tapaturmia ja onnettomuuksia sattuu vähemmän, hävikin määrä on vähäisempi, poissaolot vähenevät, vaihtuvuus pienenee, työvälineiden ja kalustojen huolto helpottuu ja syntyy kustannussäästöjä, raaka-aineita ja tarvikkeita käytetään järkevästi sekä hyvin hoidettu perehdyttäminen parantaa yrityskuvaa (Lepistö 2000, 64). Uusien jäsenten tulo merkitsee organisaatiolle panostusta tulevaisuuteen sekä se luo mahdollisuuden vahvistaa organisaation muutos- ja kehittämispyrkimyksiä. Organisaation kannalta perehdyttämisessä on kyse kannattavuudesta ja organisaation strategian toteuttamisesta. Perehdyttäminen luo koko pohjan, jonka avulla tulokas suuntaa organisaatiossa, ja antaa myös sen tavoitteen ja vision, jota kohden hän pyrkii kulkemaan. (Kjelin & Kuusisto 2003, 14, 16.) Perehdytyksen hyötynä on lisäksi ammatillisen kasvun tukeminen. Ammatillisen kasvun käsitteellä tarkoitetaan kaikkia niitä kehittämistoimia, jotka kohdistuvat ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja lisääminen, ja se on nähtävä jatkuvana, koko elämänkaaren kattavana prosessina. Tavoitteena on parantaa suoritusta ja osaamista. Ammatillinen osaaminen on yksi keskeinen osa työkykyä ja henkistä työssä jaksamista. Työkykyä ylläpitävä toiminta kohdistuu henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, motivaatioon ja ammattitaitoon sekä työn, työympäristön ja työyhteisöjen kehittämiseen. (Hildén 2002, 33, 85.)

12 Perehdyttämisen seuranta Tulokkaan perehdytyksen toteutumista on seurattava samalla kun sitä toteutetaan. Perehdyttämisen arvioinnissa tarkastellaan sekä organisaation vastuuhenkilöiden toimintaa että tulokkaan omaa toimintaa. Seurannan pitää olla yksinkertaista ja luottamuksellista. Seurannan on annettava sellaista tietoa, jonka avulla voidaan arvioida sekä perehdyttämisen toteutumista että siitä saatavaa hyötyä. (Kjelin & Kuusisto 2003, 245.) Arvioinnissa mietitään muun muassa tavoitteiden saavuttamista, suunnitelman toteutumista sekä perehdytyksen mahdollisia puutteita ja kehittämisehdotuksia. Perehdytystä kehitettäessä otetaan huomioon aikaisempien perehdytettyjen mielipiteet ja kokemukset. Perehdytyksen arvioinnin tärkeys tulee sisäistää, jolloin pystytään kehittämään perehdytys paremmin tarpeita vastaavaksi. (Penttinen & Mäntynen 2009, 7.) Perehdytyksessä on hyvä käyttää apumateriaaleja, joita ovat muun muassa perehdyttämisohjelmat, perehdyttämisen tarkistus- ja muistilistat, perehdytyskansio, Tervetuloa taloon -oppaat ja henkilöstölehdet. Näiden tarkoituksena on tukea mielenpainamista ja asioiden muistamista. Tulokas voi myös myöhemmin tarkistaa asioita, kun apumateriaalit ovat hänen käytettävissään. (Kangas 2003, 10.) Perehdyttämisen tarkistuslistat ovat hyvä seurannan apuväline, joka voidaan antaa tulokkaalle. Perehdytettävä voi itse seurata perehdytyksensä etenemistä esimerkiksi rastittamalla asiat sitä mukaa kuin ne on hänelle opastettu (Kangas 2003, 16). Perehdytysoppaat ja -ohjeet eivät ole hyvän perehdytyksen tae, vaan niiden käyttöä tulee opettaa ja perehtyjällä tulee olla aikaa niihin tutustumiseen (Lahti 2007, 58). Perehdyttämisen kehittämishaasteina ovat perehdytyssuunnitelman jatkuva päivittäminen, perehdyttävien henkilöiden jaksamisesta huolehtiminen sekä perehdytettävien erilaisuuden kääntäminen voimavaraksi (Liski, Horn & Villanen 2007, 21).

13 Ohjaajan osa perehdytyksessä Ohjaus on työmenetelmä, jota käytetään ammatillisen keskustelun muotona. Ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista. Parhaimmillaan se on ohjaajan ja ohjattavan neuvottelua, kykyä edistää itseään ja toimintaansa. (Onnismaa 2007, 7.) Ohjaajan katsotaan olevan asiantuntija prosessissa, jossa ohjattava oppii käsittelemään kokemuksiaan, käyttämään resursseja, ratkaisemaan ongelmia ja suuntaamaan oppimistaan. Ohjauksessa ohjaaja osallistuu ohjattavan ajattelu- tai toimintaprosessiin ja pyrkii edistämään sen toteutumista erilaisin toimin. Ohjausta jäsentää ajatus ohjattavan prosessista, jota ohjaaja pyrkii edistämään ja jonka muokkaamiseen hän osallistuu. (Vehviläinen 2001, 13, ) Ohjausvalmiuksia opetetaan sairaanhoitajakoulutuksen aikana. Sairaanhoitajan täytyy kyetä ohjaamaan potilaita, ja perehdyttämisen katsotaan kuuluvan samaan kategoriaan. Sairaanhoitajuuteen kuuluu opettaminen ja ohjaaminen. Sairaanhoitajista osa kokevat, ettei heillä ole lisäkoulutukseen tarvetta. Ohjausvalmiuksia heikentää muun muassa sairaanhoitajien koulutuksen eriaikaisuus. Pitkään työelämässä olleet sairaanhoitajat kokevat herkästi teoriatietonsa puutteelliseksi, elleivät he ole saaneet lisäkoulutusta. (Jääskeläinen 2009, 44, 45.) Sairaanhoitajat kokevat valmiuden ohjaukseen pitkään ja monipuoliseen työkokemukseen perustuvaksi, mikä takaa muun muassa hoitotyön taidot, ammatillisuuden sekä kokonaisnäkemyksen sairaanhoitajan työstä ja sen sijoittamisesta hoitojärjestelmään. Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat sairaanhoitajien kokemuksiin omista valmiuksiaan ohjaamiseen. Valmiuksiin kuuluvat muun muassa oman persoonan käyttö, vuorovaikutustaidot, sitoutuminen ja oma motivaatio, jotka helpottavat ohjaustyötä. Sairaanhoitajien tiedot ohjauksen sisällöstä vaihtelevat. (Jääskeläinen 2009, 39, 43, 45.)

14 14 3 AVOTERVEYDENHUOLTO TERVEYSASEMALLA Kerromme seuraavassa avoterveydenhuollon toiminnasta, terveysasematyöskentelystä ja asiakasryhmistä terveysasemalla. Terveydenhuollon tarjoamia palveluita määräävät lait, muun muassa kansanterveyslaki. 3.1 Terveydenhuoltoa ohjaavat lait Kunnan on huolehdittava asukkaiden sairaanhoidosta, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä mielenterveystyötä järjestämällä kunnan asukkaille ehkäisevää mielenterveystyötä ja mielenterveyspalvelut, joita voidaan antaa terveysasemalla. (Kansanterveyslaki /66.) Laissa (14 ) määritetään, että kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee huolehtia asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista, sisältäen muun muassa ehkäisyneuvonnan, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut. Kunnan tehtävänä on myös seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. (Kansanterveyslaki /66.) Kansanterveyslain (15 ) mukaan terveysaseman tulee järjestää toimintansa siten, että potilas saa arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveysasemalle. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas on ottanut yhteyden terveysasemaan, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. (Kansanterveyslaki /66.)

15 15 Terveydenhuoltoa ohjaa muun muassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (2 ) tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää tai muuten niiden kohteena olevaa henkilöä, jonka oikeuksia on määritelty oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaan äidinkieli ja hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785.) 3.2 Perusterveydenhuolto Vuodesta 1986 osa terveysasemista on toiminut väestövastuullisella toimintatavalla. Järjestelmällä on ollut tarkoitus korjata epäkohtia, joita ovat esimerkiksi kaupungeissa palvelujen saatavuus, hoidon jatkuvuus ja potilastyytyväisyys. Vuoden 2003 lopussa kaksi kolmasosaa väestöstä oli väestövastuun piirissä. Väestövastuuta kannattavista tutkimustuloksista huolimatta joissain kunnissa vastustetaan voimakkaasti omalääkäritoimintaa ja väestövastuuseen siirtymistä. (Mattila 2005.) Terveysasemissa tarjotaan perusterveydenhuollon palveluita, jotka ovat yleisesti kaikkien saatavilla. Lääkärin vastaanotolle saapuvista potilaista noin 95 % hoidetaan perusterveydenhuollossa ja 5 % ohjataan erikoissairaanhoitoon. Terveydenhuollon toimivuuden kannalta yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on hyvin tärkeää. Yhteistyötä on pyritty kohentamaan rakentamalla juostavia, organisaatioiden rajoja ylittäviä hoitoketjuja sekä parantamalla tiedonkulkua. (Mattila 2005.) Terveysaseman vastaanottotoiminnan tavoitteena on tarjota asiakkaille yhteydensaanti, palveluiden saatavuus ja toimivuus sekä potilaiden hoidon jatkuvuus.

16 16 Terveysaseman henkilökunta yhdessä johtajan kanssa määrittelee tavoitteet, toimintaprosessin, toimintamallit ja -käytännöt. Hoitajien ja lääkäreiden tehtävänä on asiakkaiden hoito, asiakastyö ja oman ammattitaidon ylläpitäminen. (Peltonen 2009, 160.) Tutkimuksen mukaan vuonna 2002 potilastyytyväisyys Helsingin avovastaanotolla oli arvioitu arvosanalla 4,1 asteikolla yhdestä viiteen (Turtiainen 2002, 6). Vuonna 2004 asiakkaat olivat tyytyväisempiä hoidon laatuun kuin edellisillä mittauskerroilla 1999 ja Vuonna 2004 keskiarvo oli 4,29 asteikolla yhdestä viiteen. (Helsingin terveyskeskus 2005, 39.) 3.3 Terveysasemalla työskentelevät ammattiryhmät Terveydenhuollon ammattihenkilölaissa (559/1994) ja -asetuksessa (559/94) määritellään ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja toimimaan kyseisessä ammatissa ja käyttämään kyseistä ammattinimikettä. Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta ja sekä terveydenhuollon palveluiden laatua. (Uotila 2004, 25.) Terveyskeskuslääkäreitä vuonna 2005 oli ja heistä kolmasosa on erikoistunut yleislääketieteeseen. Suurimmat ammattiryhmät terveysasemalla ovat eriasteiset sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat avohoidossa ja vuodeosastoilla. Terveydenhoitajien työ ehkäisevässä ja terveyttä edistävässä työssä on turvannut toiminnan ja hyvän laadun kohtuullisin kustannuksin perusterveydenhuollossa. (Mattila 2005.) Perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanottotoiminnan työnkuvaan kuuluu äkillisten terveysongelmien hoidon tarpeen arviointi, hoito ja hoidon ohjaaminen, potilaan ohjaus lääkärin vastaanotolle tarpeen mukaan, lievien terveysongelmien hoito ja pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden seuranta sekä hoitajien puhelinpäivystys ja -neuvonta (Hukkanen & Vallimies- Patomäki 2005, 31 32; Ammattinetti 2008a.)

17 17 Terveydenhoitajan työ terveysasemalla on väestövastuullista. Työnkuvaan voivat kuulua äitiyshuolto, lasten ja koululaisten terveydenhuolto ja aikuisten vastaanottotoiminta. Työhön voi kuulua lisäksi erikoisvastaanottotoimintaa kuten esimerkiksi diabetes- tai astmapotilaiden hoidon ohjaus ja seuranta. Terveydenhoitaja voi myös tehdä kotikäyntejä. (Ammattinetti 2008b.) Lähihoitajan työhön kuuluvat terveydenhuollon asiakaspalvelussa ja tietohallinnassa ajanvarauksista huolehtiminen, potilaiden ja omaisten vastaanottaminen, neuvominen ja opastaminen, hoidon tarpeen arvioiminen, lääkärien avustaminen pienissä toimenpiteissä, puhelinneuvonta ja erilaiset toimistotehtävät (Ammattinetti 2008c). 3.4 Avoterveydenhuollon asiakaskunta ja käynnit Asukkaiden sairaanhoito on näkyvin osa terveysaseman toimintaa. Siihen sisältyvät lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto ja päivystys, kuntoutus, kotisairaanhoito sekä hoito terveysaseman sairaalassa. Sairaanhoito on suurimmassa osassa terveysasemista yleislääkärijohtoista. (Mattila 2005.) Jaatinen, Vanhatalo ja Tasanko (2002, ) kirjoittavat, että asiointisyistä terveysasemalle yleisimmät olivat laboratoriokokeisiin liittyvät asiat, verenpaine ja reseptiasiat. Diagnoosiperusteisista syistä verenpaineen lisäksi olivat tuki- ja liikuntaelinvaivat, hengitystieinfektio, virtsatieinfektio ja diabetes. Sairauslomatodistuksen tarve ja diabetekseen ja verenpaineeseen liittyvät asiat olivat yleisimpiä asiointisyitä hoitajan käyntiä varten. Vuonna 2008 oli noin 25,5 miljoonaa terveysasemakäyntiä. Kaikista käynneistä lääkärikäyntien osuus oli 34,1 % ja muun ammattihenkilökunnan 65,9 %. Asukasta kohden avohoitokäyntejä tehtiin 4,8 %. Avohoidon käynnit lisääntyivät 1,8 % vuoteen 2007 verrattuna. Käynneiksi laskettiin asiakkaiden käynnit vastaanotolla sekä terveydenhuollon ammattilaisten käynnit asiakkaan luona. Vastaavasti käynnit muun ammattihenkilökunnan luona ovat lisääntyneet. Asukasta kohden lääkärikäyntejä oli 1,6 ja muun ammattihenkilökunnan käyntejä 3,2. Muun kuin lääkärin luokse tehtiin vuonna 2008 asukasta kohden 3,2 ja vuonna

18 , jolloin vastaava luku oli 2,9. (Vuorio & Saukkonen 2009, 1 2.) Terveys tutkimuksen mukaan vuonna 2006 terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolla käynneistä noin kolmasosa tapahtui työterveyshuollossa ja kaksi kolmasosaa muualla, pääosin terveysasemilla. Hoitajakäyntejä oli eniten vuotiailla naisilla. Työterveyshoitajalla naiset ja miehet kävivät tutkimuksen mukaan yhtä usein, mutta alle 45-vuotiaat naiset kävivät muiden hoitajien luona selvästi useammin kuin samanikäiset miehet. 75 vuotta täyttäneet, naimattomat, eronneet tai lesket, alimpaan koulutusasteeseen ja alimpaan tuloluokkaan kuuluvat tapasivat useimmiten hoitajaa kotona. Vastaajat olivat olleet puhelimitse yhteydessä hoitajaan 0,4 kertaa. (Häkkinen & Alha 2006, ) Terveys tutkimuksen mukaan runsas kolmannes eli noin 35 % vastanneista ilmoitti, että heillä on tietty hoitaja, johon he ottavat yhteyttä tarvitessaan apua ja neuvoja. Sama vastaajajoukko käytti myös työterveyshoitajan palveluja. Terveysaseman hoitajan vastaanotolla käyvät yleisimmin yli 65-vuotiaat ja pienissä kunnissa asuvat. Terveysaseman hoitajalle hakeutui vastaajista 9,5 %, työterveyshoitajalle 19,5 % ja muulle hoitajalle 5 %. (Häkkinen & Alha 2006, ) 3.5 Tulevaisuuden haasteet perusterveydenhuollossa Ammatilliselle osaamiselle on haasteena nykypäivänä muuttuva hoitotyö. Hoitotyössä potilas- ja asiakaslähtöisyys on lisääntynyt. Hoitotyö on muuttunut vastuullisemmaksi, itsenäisemmäksi, laaja-alaisemmaksi sekä haasteellisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin tarve sekä ohjauksen ja yhteistyön tarve on kasvanut. Laatutietoisuus, hoitotyöntekijöiden asiantuntijuuden merkitys sekä moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. Hoitotyön tekijöiden arvostus on kasvanut. (Hildén 2002, 30.) Perusterveydenhuollossa tulevaisuuden suurimpia haasteita on mielenterveystyön liittäminen osaksi terveysasemien toimintaa. Haasteena on myös lisätä nuorten terveystietoa ja edistää myönteistä terveyskäyttäytymistä. Tähän liitty-

19 19 vät henkilöstön kouluttaminen sekä tarkoin mietitty yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Terveydenhuoltoa voidaan osittain kehittää toimintatapoja muuttamalla, mutta merkittävin osin voidaan hallita lisäämällä voimavaroja ja resursseja perusterveydenhuoltoon. Väestövastuullinen toimintatapa antaa mahdollisuuden kehittää työtä sisällöllisesti. (Mattila 2005.) Kaikille väestöryhmille on turvattava mahdollisuus terveytensä edistämiseen ja osallisuus yhteiskunnan toimintaan. Tämä tuo haasteita hoitotyöhön. (Sosiaalija terveysministeriö 2001, 13.) Vanhusikäluokkien kasvu asettaa perusterveydenhuollolle sekä määrällisiä että laadullisia vaatimuksia. Kotona asumisen turvaamiseen ja kotihoidon saatavuuteen sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon saumattomaan yhteistyöhön liittyvä kehitystyö vaatii erityistä panostusta. (Mattila 2005.) Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajan kvalifikaatiovaatimukset, työssä tarvittavat tai edellytettävät suoriutumisvaatimukset, korostuvat asiakastyössä. Näitä ovat vuorovaikutusvalmiudet, empaattisuus, ystävällisyys, vastuullisuus, huolenpito, ihmisten ongelmien kokonaisvaltainen kohtaaminen ja kyky toimia asiakkaan parhaaksi. (Pelttari 1997, 234.) Haasteena hoitajien itsenäisessä työssä hallinnon jäsenet kokivat rekrytoinnin sekä vähäisen kokemuksen omaavien sijaisten käytön. Itsenäinen vastaanotto vaatii hoitajalta hyvät, monipuoliset tiedot ja taidot. Hoitajien mielestä tehtäväalueiden muuttuessa vastuuseen, työnjakoon ja osaamiseen liittyvät vaatimukset ovat nousseet. (Peltonen 2009, ) Sairaanhoitajien työssä tapahtuneet muutokset edellyttävät sairaanhoitajalta uudenlaista tai nykyistä parempaa osaamista, muun muassa vastuunotossa ja itsenäisessä työskentelyssä. Ohjaus-, yhteistyö-, auttamis- ja muutoksenhallintataidot ovat nousseet tärkeiksi. Sairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa enemmän paineen sietokykyä ja teknisiä taitoja. (Hildén 1999, 174.)

20 20 4 TIKKURILAN TERVEYSASEMA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Vantaan kaupunki on jaettu terveydenhuoltoalueisiin, jotka ovat Länsi-, Pohjoisja Keski-Vantaa. Vantaalla on yhteensä kahdeksan terveysasemaa, joista Keski-Vantaan alueeseen kuuluvat Tikkurila, Hakunila ja Länsimäki. Terveysasemien asiakkaat ovat jaettu asuinosoitteen mukaan pienempiin soluihin. Tikkurilan terveysasemalla on käytössä väestövastuullinen järjestelmä. (Vantaa 2009, 25.) Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla keskellä Tikkurilaa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Samassa rakennuksessa toimivat Tikkurilan sosiaaliasema, fysioterapia, kotihoito, hammashoito, työterveyshuolto, puheterapeutit ja HUS:n röntgen. Vantaan kaupunki tarjoaa myös äitiys- ja lastenneuvola ja ravitsemusterapeutin palvelut sekä maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston. (Lindqvist, 2009.) Tikkurilan terveysaseman piiriin kuuluu yhteensä yli asiakasta ja heidät on jaettu neljään soluun A, B, C ja D. Terveysasema tarjoaa asiakkaille perusterveydenhuollon. Jokaisessa solussa työskentelee eri ammattiryhmiä: terveyden- ja sairaanhoitajia, perus- ja lähihoitajia sekä lääkäreitä. Terveysasemalla on neljä solutoimistoa, joissa toimii ajanvaraus. Solutoimistossa on usein kaksi perus- tai lähihoitajaa sekä yksi sairaanhoitaja. Yhteensä lääkäreitä terveysasemalla on noin 24 ja hoitajia 35. (Lindqvist, 2009.) Tavallisen vastaanottotoiminnan lisäksi Tikkurilassa on reumalääkärin vastaanotto, lastenlääkärin ja hoitajan vastaanotto, perhesuunnitteluneuvola sekä depressiohoitajan, astmahoitajan, päihdehoitajan ja diabeteshoitajan vastaanotto. Lisäksi terveysasemalla on tarkkailu- ja toimenpidehuoneet. Terveysasemalla on myös tartuntatautiyksikkö, jossa hoidetaan matkailijoiden rokotukset sekä tautiepidemiat. (Vantaan kaupunki 2009, 30.) Tartuntatautiyksikössä työskentelevät myös Vantaan hygieniahoitajat (Lindqvist, 2009).

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen laaja-alaisuus ja

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016

Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä. Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä Esittelyaineisto 2016 Osaamispohjainen palkkausjärjestelmä TOIMINTATAVAN KEHITTÄMINEN - nykyisen toimintatavan kyseenalaistaminen - toiminnallinen joustavuus - osaamisen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN TUTKINNON OSASSA

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot