SISÄLLYSLUETTELO. Materiaalitekniikan tutkinto ohjelman opinto opas

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Materiaalitekniikan tutkinto ohjelman tavoitteet ja rakenne P moduuli O moduuli Materiaalitieteen perusmoduuli (MT 100 1) Materiaalitekniikan osaston pääainemoduulit eli ns. jatkomoduulit Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syventävät moduulit Tieteen metodiikka Diplomityö Erikoismoduuli Vapaasti valittavat kurssit Perusaineiden laaja oppimäärä Harjoittelu Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus ja tenttijaksot Luku ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto tai koulutusohjelman vaihtaminen Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista...50

2 Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus diplomi insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA NEUVONTAPALVELUT Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK päärakennus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Palaute OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Suomen virtuaaliyyliopisto (SVY) Valtakunnallinen JOO sopimus Kansainvälinen opiskelu Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon AVOIN YLIOPISTO OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnon tavoitteet Jatko opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot Lisätietoja jatko opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för materialteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning MIHIN TÖIHIN VALMISTUMISEN JÄLKEEN?...75

3 Materiaalitekniikan tutkinto ohjelmasta valmistuneiden työllistyminen ja tyypillisimmät työpaikat...75 LIITE Ajoitussuositukset

4 OPINTO OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 4 Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Onnittelut opiskelupaikasta TKK:n Materiaalitekniikan osastolla! Kädessäsi oleva materiaalitekniikan tutkinto ohjelman opinto opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Sen avulla rakennat itsellesi jo opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota voit päivittää opintojen edetessä ja tutkintosi sisällön tarkentuessa. Opintojen alkuvaiheessa keskitytään luonnontieteisiin ja matematiikkaan, joiden rinnalle oman osastosi ammattiaineet alkavat vähitellen niveltyä. Tieteellisen tiedon lisäksi opit myös tieteellisiä ajattelu ja toimintatapoja. Opinto oppaan tarkoitus on täydentää ja tarkentaa TKK:n opetusohjelmaa materiaalitekniikan osaston osalta. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin sekä löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi insinööriksi. Tutustu oppaan antiin huolella; löydät sieltä vastauksen useimpiin mieltäsi askarruttaviin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Opas julkaistaan myös www muodossa. Verkossa olevan oppaan löydät osoitteesta Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, ota yhteyttä osaston opettajiin ja muuhun henkilökuntaan, käänny rohkeasti opettajatuutorisi, opintoneuvojien, opintosihteerin ja suunnittelijan puoleen. Vuorimieskillan isohenkilöt ovat apunasi käytännön asioiden ongelmien ratkaisemisessa. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! Otaniemessä Arja Salmenhaara, opintosihteeri

5 5 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Materiaalitekniikan osasto muodostaa yhdessä ja yhteistyössä TKK:n muiden materiaalitekniikan osa alueilla toimivien osastojen ja laitosten kanssa Suomessa ainutlaatuisen poikkitieteellisen kokonaisuuden, joka kattaa käytännöllisesti katsoen koko materiaalien elinkaaren luonnon mineraalien rikastuksesta ja käsittelyistä, metalliseosten, keraamien ja elektroniikan materiaalien suunnittelusta, valmistuksesta ja muokkauksesta niiden ominaisuuksien hallintaan, suojaukseen ja kierrätykseen. Materiaalitekniikan osasto kouluttaa spesialisteja kandidaateista tohtoreihin ja suorittaa korkeinta tutkimusta materiaalitekniikan alueella. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Materiaalitekniikan osasto on yksi TKK:n kahdestatoista osastosta. Materiaalitekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan osastojen kanssa. Osaston asioista päättää osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastonjohtaja: prof. Kari Heiskanen B 369 p. 451 Osaston varajohtaja: prof. Olof Forsén B 258 p. 451 Osaston hallintopäälikkö: Marjukka Petänen V 246 p. 451 Osastonjohtajan sihteeri: Tuija Mäkinen B 370 p. 451 Telefax: 451 Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Osastoneuvoston kokoonpano ( ): Jäsenet: Varajäsenet: prof. Kari Heiskanen prof. Antti Korhonen prof. Lauri Holappa prof. Simo Pekka Hannula prof. Olof Forsén prof. Kirsti Loukola Ruskeeniemi prof. Seppo Kivivuori prof. Hannu Hänninen prof. Ari Lehto prof. Simo Pekka Hannula prof. Mikhail Gasik prof. Jorma Kivilahti TkT Kari Knuutila TkT Kalle Härkki lab.ins. Leif Eriksson lab.ins. Markku Kaskiala toimistosihteeri Tuire Mikluha erik. lab. mest. Ahti Turpela opettava tutkija Marja Oja opettava tutkija Seppo Louhenkilpi tekn.yo. Iina Kainulainen tekn.yo. Leena Ikonen tekn.yo.jussi Pekka Partio tekn.yo. Miia Pesonen tekn.yo. Päivi Tikkanen tekn.yo. Juha Pääkkönen puheenjohtaja: osastonjohtaja, prof. Kari Heiskanen pöytäkirjanpitäjä: osastosihteeri Tuija Mäkinen

6 6 Osastoneuvoston esittelijät: Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen: Opintosihteeri Arja Salmenhaara: Opintojen suunnittelija N.N.: henkilöstö ja yleishallinto opintohallinto; perusopinnot sekä tutkintoasiat opintohallinto; perusopinnot, opetussuunnitelmat ja muut opintoasiat Kokoukseen tulevan aineiston on oltava esittelijöillä tiistaisin 14 päivää ennen kokousta. Osastoneuvoston sähköpostiosoite on mt Kanslia Tutkinto ohjelman kansliassa autetaan opintoneuvonnan kysymyksissä. Postiosoite Sähköpostiosoite Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan osasto PL 6200 Vuorimiehentie TKK mt kanslia@tkk.fi Opintojen suunnittelija N.N. Kati Kivistö Paula Leutonen huone 112 virkavapaa virkavapaa p. 451 Opintosihteeri Arja Salmenhaara huone 110 p. Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kanslia sijaitsee materiaalitekniikan osaston toisessa kerroksessa. Kanslia on avoinna maanantaista perjantaihin virka aikaan. Opintoneuvola Opintoneuvola sijaitsee osaston toisessa kerroksessa, osaston kansliassa huone 114. Opinto ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa. Opintoneuvojat ovat materiaalitekniikan tutkinto ohjelman opiskelijoita ja heidän tehtävänään on auttaa opiskelijoita opintoihin liittyvissä pulmatilanteissa. Opinto ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ovat nähtävissä opintoneuvolan ovella (kanslian huone 114) ja opintoneuvolan kotisivulla Materiaalitekniikan opintoneuvoja Suvi Rantanen Harjoittelu ja kv. asioista vastaava opintoneuvoja Jussi Lyytinen opinto Kalliotekniikan neuvoja (R osasto) Karoliina Hassi

7 Opintoneuvola p sähköposti: mt 7 Opintoneuvola p sähköposti: mt Opintoneuvola p sähköposti: mt Opintoneuvoja auttaa myös ruotsin kielellä. Opintoneuvojan tehtävänä on neuvoa mm.: opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä tutkintovaatimuksiin ja ainevalintoihin liittyvissä kysymyksissä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa erilaisten hakemusten laadinnassa pää ja sivuaineen valintaan liittyvissä kysymyksissä opintojaksojen korvaavuuskysymyksissä oikeusturvakysymyksissä ja kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, jossa opiskelija ei tiedä kenen puoleen hänen tulisi kääntyä. Harjoittelu ja kansainvälisistä asioista vastaavan opintoneuvojan tehtävänä on mm.: opiskelijoiden neuvominen kaikissa ulkomailla suoritettaviin opintoihin liittyvissä kysymyksissä auttaa osaston ulkomaalaisia opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä avustaa opintojen suunnittelijaa kansainvälisissä asioissa osaston opiskelijoiden neuvominen kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi harjoittelupaikan hankinnassa, ulkomailla tapahtuvassa harjoittelussa ja ansioluettelon ja työhakemuksen laatimisessa harjoittelun hyväksyminen: harjoitteluopintoviikkohakemusten käsittely, tilastointi sekä raporttien arkistointi olla Rekrytointipalvelujen yhteyshenkilönä osastolla: tiedottaa opiskelijoille Rekrytointipalvelujen tapahtumista ja palveluista. Osaston yhteiset Opintosihteeri Satu Sarkola huone B368 p. 451 ATK tuki Harri Koskinen huone 230 p. 451 Vahtimestari Tuomo Laakkonen huone 007a p. 451 Vahtimestari Jari Vuori huone 161b p. Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kirjasto Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka huone 158 p. Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma pe klo ja kesällä klo Osaston aukioloajat luentokausina ma pe klo

8 aattoina klo kesällä: ma pe klo 8 16 Osaston aukioloaikojen ulkopuolella sisään ja uloskäynti ainoastaan kulkukortilla Toimikunnat ja työryhmät Opintotoimikunnan tehtävänä on mm. osaston opetuksen, opintojen seurannan ja opintoneuvonnan kehittäminen, opetuksen laadun arviointi sekä arviointimenetelmien kehittäminen, opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen sekä opintojen korvaavuuksista päättäminen. Toimikunnan tehtävänä on myös pitää yhteyttä opintohallintoon sekä teollisuuteen opetuksen kehittämiseksi. Kokoukseen tuleva aineisto on toimitettava suunnittelijalle 14 päivää ennen kokousta. Opintotoimikunnan kokousajat ilmoitetaan osoitteessa Opintotoimikunnan jäsenet ja varajäsenet Jäsenet: Varajäsenet: professori Olof Forsén, puheenjohtaja tutkija Sanna Ala Kleme tutkija Janne Vuori tutkija Elli Nurminen assistentti Ahti Viljamaa tekniikan ylioppilas Suvi Rantanen tutkija Eevaliisa Laine (R osasto) tekniikan ylioppilas Matti Vaajamo opintosihteeri Arja Salmenhaara suunnittelija N.N, esittelijä tekniikan ylioppilas Bo Priester tekniikan ylioppilas Valtteri Hirsi Osaston opintoneuvojilla ja harjoitteluneuvojalla on läsnäolo oikeus toimikunnan kokouksissa. Jatkokoulutustoimikunnan tehtävänä on mm. suunnitella ja tehdä esityksiä jatko opintojen kehittämisestä ja harmonisoida opintovaatimuksia sekä käsitellä ja hyväksyä jatko opintoihin liittyvät hakemukset. Jatko opintoihin liittyvät hakemukset tulee jättää viimeistään 14 päivää ennen jatkokoulutustoimikunnan kokousta opintosihteerille. Jatkokoulutustoimikunnan kokousajat ilmoitetaan osoitteessa Jatkokoulutustoimikunnan jäsenet Jäsenet: professori Mikhail Gasik, puheenjohtaja professori Lauri Holappa professori Simo Pekka Hannula professori Seppo Kivivuori opettava tutkija Marja Oja tutkija Antero Pehkonen tutkija Heli Kytönen suunnittelija N.N. opintosihteeri Arja Salmenhaara, sihteeri

9 1.4 Laboratoriot 9 Metallurgia Professorit Lauri Holappa, B361, 451 Dosentit TkT Jouko Härkki, Oulun yliopisto, (08) TkT Anja Klarin Henricson, Elektrowatt Ekono Oy, TkT Pekka Taskinen, Outotec Research Oy, (02) TkT Olli Hyvärinen, Outotec Research Oy, (02) Yli insinööri TkT Erkki Heikinheimo, B356, 451 Opettavat tutkijat TkT Marko Kekkonen, B359, 451 TkT Seppo Louhenkilpi, B362, Assistentti DI Jenni Koponen, Toimistosihteeri Lea Selin, B360, 451 fax Materiaalitiede Professorit Dosentit Laboratorioinsinööri Opettava tutkija Assistentit Ari Lehto, 241, , Simo Pekka Hannula, 221, , Roman Nowak, 232, 41 Prof. Jarl Forstén TkT Matti Korhonen, Cornell University, NY, +1 (607) TkT Hannu Martikainen, TeliaSonera Finland Oyj, PhD Sakari Ruppi, Seco Tools AB, Ruotsi, TkT Mikko Talvitie, Nokia Matkapuhelimet, TkT Markus Turunen, Vaisala Oyj, TkT Mauri Veistinen, Neorem Magnets Oy, (02) TkT, FM Risto O. Toivanen, V135, 451 TkL Ilkka Penttinen, 223, 451 DI Ilkka Aaltio, 139, 451 DI Laura Vanonen, virkavapaa Erikoisopettajat PhD Veli Matti Airaksinen, TKK, DI Tapio Saukkonen, TKK, DI Jussi Hellman, Metso Powdermet Oy, VTK Torsti Loikkanen, VTT, FT Leena Sisko Johansson, TKK, Toimistosihteeri Marjatta Aav, 222, 451 fax Mekaaninen prosessi ja kierrätystekniikka Professori Kari Heiskanen, B369, 451 Dosentti, TkT Marja Oja, B375, 451 Assistentti DI Janne Vuori, B312, Materiaalien muokkaus ja lämpökäsittely Professorit Seppo Kivivuori,, 451 Antti Korhonen, 451 Dosentit Prof. Heikki Kleemola

10 Laboratorioinsinööri Assistentti Toimistosihteeri 10 TkT Jyrki Molarius, VTT, (020) TkT Juha Perttula, Ovako Bar Oy TkL Leif Eriksson, V031, 451 DI Ahti Viljamaa, B305, 451 Tuire Mikluha, Materiaalien valmistustekniikka ja jauhemetallurgia Professori Mikhail Gasik, B263, 451 Dosentit TkT Ari Jokilaakso, Outokumpu Oyj, (09) 4211 TkT Pekka Taskinen, Outotec Research Oy, Laboratorioins. DI Markku Kaskiala, B260, 451 Opettava tutkija Dos., TkT Marko Hämäläinen, B261, 451 Erikoisopettajat TkT Toni Kaskiala, Setec Oy, (09) DI Timo Kankaanpää, Outotec Research Oy, TkL Sauli Suominen, TkT Jiliang Xia, Outotech Research Oy, Toimistosihteeri Kaija Pehkonen, B262, 451 fax Korroosio ja hydrometallurgia Professori Olof Forsén, B258, 451 Opettava tutkija Dos., TkT Jari Aromaa, B259, 451 Laboratorioinsinööri DI Markku Kaskiala, B260, 451 Tutkija TkT Antero Pehkonen, Toimistosihteeri Lea Selin, B238, 451 fax Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). 1.5 Osaston kirjasto Materiaalitekniikan osaston kirjasto on maan ainoa kaivosalan ja metallurgian erikoiskirjasto. Kokoelma koostuu alan kirjoista, aikakausilehdistä, sarjoista, käsi ja kurssikirjoista, slavica ja diplomi/lisensiaattityökokoelmista sekä väitöskirjoista. Huomattava osa kokoelmaan luetteloiduista hankinnoista on sijoitettu osaston laboratorioiden käsikirjastoihin tai työhuonekirjoiksi. Kurssikirjojen laina aika on rajattu. Lehtien laina aika on 1 3 vuorokautta ja muun materiaalin laina aika on 1 kuukausi. Kirjastossa on käytössä atk lainaus (Voyager, myös itsepalvelu), diplomitöistä ja lehdistä täytetään paperinen lainakuitti. Alan tärkeimpien kansainvälisten aikakausijulkaisujen tilauksia on vuosittain noin 80. Kaukopalvelutilauksia kirjasto vastaanottaa, paitsi pääkirjaston kautta, myös suoraan, esim. sähköpostitse ja puhelimitse. Kirjaston palveluita ovat mm. tiedonhaut, saatavuustiedustelut, laina ja artikkelipyyntöjen välitys. (Lehti ) lukusalin lisäksi kirjastossa on ryhmätyötila, muutama lukupaikka ja 6 mikroa asiakaskäytössä. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo sekä aattoina ja kesällä klo

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi insinöörin, arkkitehdin tai maisema arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi insinöörin, arkkitehdin ja maisema arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne

12 12 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Arkkitehtuurin ja maisema arkkitehtuurin tutkintoohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää ja sivuainetta. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa Kielitaito

13 13 Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen;

14 14 valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi insinöörin tutkinto 120 op Pää ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

15 15 Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto ohjelmista tai toisesta koti tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Mikäli opintosi ovat siinä vaiheessa, että erikoismoduulin suunnittelu ja suorittaminen on ajankohtaista, ota yhteyttä osaston kansliaan. Osastolla kehitetään parhaillaan erikoismoduulikokonaisuuksia, jotka tulevat rakentumaan 10 opintopisteen projektityöstä ja projektityötä tukevista kursseista (yhteensä laajuudeltaan 10 op). Katso lisää asiasta tämän oppaan luvusta Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden opetusohjelmaan. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

16 16 Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 2.5..

17 2.3 Materiaalitekniikan tutkinto ohjelman tavoitteet ja rakenne 17 Materiaalitekniikan tutkinto ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät perustiedot matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa sekä laaja materiaalitekniikan osaaminen. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla (C), jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. Tässä luvussa esitellään materiaalitekniikan tutkinto ohjelman rakenne sekä moduuleittain että opintojaksokohtaisesti. Materiaalitekniikan osaston tuottaman opetuksen tavoitteet, sisältö ja toteutustapa on eritelty myös opintojaksokohtaisesti opiskelijan opintojen suunnittelun ja opetuksen arvioinnin sekä palautteen antamisen helpottamiseksi. Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta kaikesta materiaalitekniikan osaston tuottamasta opetuksesta. C C MT Materiaalitiede 20 op. C C MT Materiaalien valmistus 20 op. C 20 op. MT Materiaalien käsittely ja käyttö 20 op. MT Materiaalien kierrätys 20 op. MT901 M Tieteen metodiikka 10 op DI työ 30 op. Vapaasti valittavat 20 op. MT Soveltava materiaalitiede 20 op. MT Materiaalien prosessointi 20 op. Kandidaatin työ 10 op. Vapaasti valittavat 10 op. Pääaineet MT901 P Perusopinnot 80 op. MT100 1 Materiaalitiede 20 op. MT901 O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op. Kuva 3. Materiaalitekniikan tutkinto ohjelman rakenne P moduuli

18 18 Perusmoduulin laajuus on 80 opintopistettä ja siihen kuuluvat kurssit ovat pakollisia kaikille materiaalitieteen tutkinto ohjelman opiskelijoille. Perusmoduulin opinnot antavat tarvittavan perusosaamisen myöhemmille opinnoille mm. matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Moduulin sisältö Mat Matematiikan peruskurssi K1 10 op. Mat Matematiikan peruskurssi K2 10 op. Mat Matematiikan peruskurssi KP3 I 5 op. Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta 5 op. Tfy Fysiikka IA 3 op. Tfy Fysiikka IB 3 op. Tfy Fysiikka IIA 3 op. Tfy Fysiikka IIB 3 op. Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 op. T Tietokone työvälineenä* 2 op. T Ohjelmoinnin perusteet Y* 5 op T Tietotekniikan peruskurssi * 3 op. T Tietotekniikan työkurssi * 3 op. KE Yleinen ja epäorgaaninen kemia 5 op. KE Orgaaninen kemia I 4 op. Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op. Kie Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op. Kie Kie 98.xxxx Vieraita kieliä 3 op. Harj Harjoittelu 3 op. Puu Ympäristötekniikan perusteet 3 op. TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 op. TU Johtaminen organisaatiossa 3 op. Eri Johdatus opiskeluun 0 op. Yhteensä 80 op. * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa paketin T Tietokone työvälineenä (2 op.) + T Tietotekniikan peruskurssi (3 op.) + T Tietotekniikan työkurssi (3 op) TAI T Tietokone työvälineenä (2 op.) +T Ohjelmoinnin perusteet Y (5 op.).+ T Tietotekniikan työkurssi (3 op). Tällöin Tietokone työvälineenä kurssi sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. P moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, ).

19 2.3.2 O moduuli 19 O moduulin kurssit täydentävät tutkinto ohjelman yhteisiä perusopintoja. Moduulin opinnot ovat pakollisia kaikille materiaalitekniikan tutkinto ohjelman opiskelijoille. Moduulin sisältö MT Koesuunnittelu ja tulosten käsittely materiaalitekniikassa 3 op. KE Epäorgaanisen instrumenttianalyysin perusteet 5 op. Kul Lujuusoppi I B 5 op. Kon Koneenrakennustekniikka C 3 op. S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 op. Yhteensä 20 op. O moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, ). O moduuliin sijoittuva materiaalitekniikan osaston opetus: MT Koesuunnittelu ja tulosten käsittely materiaalitekniikassa 3 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 2. lukuvuosi, III periodi t 61 t Opettaja: dos. Jari Aromaa, opettava tutkija Ilkka Penttinen Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laatia tutkimussuunnitelman ja määrittää mitkä ovat oleellisia tietoja tutkimuksen kannalta. Hän tietää erityyppisten mitta asteikkojen erot ja soveltuvuudet. Hän osaa suunnitella koeohjelman, kerätä koedatan ja arvioidaan sen laatua. Hän osaa muokata koetuloksia graafisesti, sovittaa koetuloksiin matemaattisia funktioita sekä tehdä tilastollisia päätelmiä tulosten merkittävyydestä. Hän osaa laatia koetuloksistaan selkeän raportin. Sisältö: Koesuunnittelu, kokeen tavoitteen asettelu, koeympäristön valinta, kokeen laajuus. Mittausepävarmuus, merkitsevyystestit, varianssianalyysi. Koedatan keruu, tulosten matemaattinen käsittely, tutkimustulosten raportointi. Suorittaminen: Kurssi suoritetaan tekemällä 7 kappaletta tietokoneharjoituksia. Harjoituksissa opiskelijat ratkaisevat tehtäviä, ja palauttavat niiden raportit sähköisessä muodossa. Raportit arvostellaan hyväksytty/hylätty asteikolla. Kurssin arvostelu on hyväksytty/hylätty ja hyväksytty suoritus vaatii vähintään 6 hyväksyttyä raporttia. Kirjallisuus:Opetusmoniste, luennoilla jaettava materiaali. Esitiedot: Mat K1 K3 Suhde muihin opintoihin: Materiaalitekniikan kaikki moduulit.

20 Materiaalitieteen perusmoduuli (MT 100 1) Moduulin tavoitteet Materiaalitieteen perusmoduuli antaa yleiskäsityksen materiaalitieteestä sekä perusilmiöistä ja pohjan jatkomoduulien opiskelulle. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa termodynamiikan ja kinetiikan, materiaalitieteen sekä lämmön ja aineensiirron perusteet ja yleiset tutkimusmenetelmät sekä polymeerikemian perusteet. Moduulin sisältö MT Kemiallinen termodynamiikka ja kinetiikan perusteet 7 op. MT Materiaalitieteen perusteet 5 op. MT Lämmön ja aineensiirron perusteet 5 op. KE Polymeeriteknologian perusteet 3 op. Yhteensä 20 op. Materiaalitieteen perusmoduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, ). Materiaalitieteen perusmoduuliin sijoittuva materiaalitekniikan osaston tuottama opetus: MT Kemiallinen termodynamiikka ja kinetiikan perusteet, 7 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 2. lukuvuosi, I III periodi t 97 t Opettaja: assistentti Jenni Koponen Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisten termodynaamisten tilasuureiden järjestelmän ja ymmärtää sen roolin aineenmuutos ja siirtoprosessien ajavien voimien ja tasapainoehtojen suhteen, faasitasapainojen ja reaktioiden sekä kemiallisen vuorovaikutuksen perusteet, kemiallisen reaktiokinetiikan ja diffusiivisen aineensiirron perusteet ja konvektiivisen aineensiirron merkityksen näiden suhteen, materiaalien ja niistä muodostuvien rakenteiden stabiilisuuden termodynaamiskineettiset perusteet, aineenmuutosprosessien energeettiset perusteet, lämpötaseen laadinnan ja sen sovellukset.opiskelijalla on termodynaamiset valmiudet käyttää tasapainolaskentaohjelmia faasipiirrosten laadintaan ja kemiallisten reaktiosysteemien tasapainotilan määrittämiseen Sisältö: Termodynamiikan ja prosessikinetiikan rooli materiaalien valmistuksessa ja käytössä. Kemiallisen termodynamiikan perusteet termodynaamisten suureiden ja muuttujien järjestelmä. Liuosten termodynamiikka kondensoidut liuosfaasit ja vesiliuokset. Faasi ja kemialliset tasapainot ja stabiilisuudet, faasipiirrokset ja termodynaamiset tasapainopiirrokset. Termokemia. Sähkökemiallisten prosessien termodynaamiset perusteet. Pintailmiöiden termodynaamiset perusteet. Aineenmuutos ja siirtoprosessien ajavat voimat termodynaamisten potentiaalien gradientit. Reaktio, faasitransformaatio ja diffuusiokinetiikan perusteet. Teoriaa sovelletaan analysoitaessa epäorgaanisten materiaalien valmistuksessa ja prosessoinnissa esiintyviä ilmiöitä ja arvioitaessa materiaalien stabiilisuutta erilaisissa käyttöolosuhteissa. Suorittaminen: Välikokeet tai tentti.

21 21 Kirjallisuus:Luentomoniste tai vaihtoehtoisesti soveltuvin osin: D. Kondepudi, I. Prigogine, Modern Thermodynamics, Swalin, Thermodynamics of Solids, Brophy, Rose, Wulff, The Structure and Properties of Materials, vol II Thermodynamics of Structure, H G. Lee, Chemical Termodynamics for Metals and Materials, Jena, Chaturvedi, Phase Transformations in Materials Suhde muihin opintoihin: Esitietona edellytetään kurssin MT Materiaalitieteen perusteet suorittamista. MT Materiaalitieteen perusteet, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 1. lukuvuosi, II III periodi t 90 t Opettaja: opettava tutkija Ilkka Penttinen Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleiskäsitys materiaalitieteestä ja hän ymmärtää rakenteen ja ominaisuuksien välisen korrelaation, osaa tulkita tasapainopiirroksia sekä tietää rauta hiilisysteemin (l. terästen) faasimuutosten perusteet. Sisältö: Materiaalitiede, materiaaliryhmät, materiaalien atomirakenne ja sidostyypit, metallien kiteinen rakenne; jähmeiden materiaalien termodynamiikka, tasapainopiirrokset, Fe C systeemi ja austeniitin hajaantuminen, erkautuminen, muokkauslujittuminen ja elpyminen, mekaaninen aineenkoetus, terästen lämpökäsittelyt, metallien ryhmittely, materiaali ympäristökuormitusten alaisena. Suorittaminen: Tentti. Kirjallisuus: Opetusmoniste, William D. Callister, Jr., Material Science and Engineering, An Introduction, New York, 4 ed., John Wiley & Sons Inc., 1997 (tai vastaava materiaalitieteen perusoppikirja). Suhde muihin opintoihin: Tämä kurssi on perustana materiaalitieteen kursseille. MT Lämmön ja aineensiirron perusteet, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, I II periodi t 83 t Opettaja: TkT Toni Kaskiala Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää lämmön ja aineensiirron roolin erilaisissa prosesseissa, hallitsee siirtoprosessien fysikaaliset perusteet ja perusdifferentiaaliyhtälöt Sisältö: Johdatus virtaustekniikan perusilmiöihin, fluidien siirtoon ja virtausmittaukseen. Lämmön ja aineensiirron eri mekanismit, johtuminen/diffuusio, konvektio ja lämpösäteily. Lämpötilan mittaus. Suorittaminen: Tentti tai kaksi välikoetta, joissa saa käyttää kirjallisuutta, mutta ei valmiiksi ratkaistuja esimerkkitehtäviä. Kirjallisuus: A. Jokilaakso: Virtaustekniikan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, soveltuvin osin. Laskumonisteet. Suhde muihin opintoihin: Materiaalitekniikan kaikki moduulit Materiaalitekniikan osaston pääainemoduulit eli ns. jatkomoduulit

22 22 Opiskelija valitsee moduuleista MT Soveltava materiaalitiede ja MT Materiaalien prosessointi toisen moduulin oman tutkintonsa pääaineeksi. Jäljelle jäävä toinen ns. jatkomoduuli on mahdollista valita tutkintoon kuuluvaksi sivuaineeksi. Pääainemoduulin MT suorittaminen on edellytyksenä jatkomoduulien MT 301 3, MT ja MT 301 3, suorittamiselle. Vastaavasti pääainemoduulin MT suorittaminen on edellytyksenä jatkomoduulien MT 302 3, MT ja MT suorittamiselle. MT201 2 Soveltava materiaalitiede Moduulin tavoitteet Moduulin suorittanut henkilö ymmärtää keskeiset kiinteässä materiaalissa tapahtuvat ilmiöt sekä niiden vaikutuksen materiaalien mekaanisiin, fysikaalisiin ja teknisiin ominaisuuksiin. Moduulin sisältö MT Materiaalien fysiikka 5 op. MT Materiaalien rakennevirheet 5 op. MT Faasimuutosten perusteet 5 op. MT Muokkaustekniikan perusteet 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Ari Lehto (ari.lehto@tkk.fi, puh ). Jatkomoduuli MT201 2 Soveltava materiaalitiede on esitietona seuraaville syventäville moduuleille: MT301 3 Materiaalitiede MT302 3Materiaalien valmistus MT303 3 Materiaalien käsittely ja käyttö. Soveltavan materiaalitieteen jatkomoduuliin sijoittuva materiaalitekniikan osaston tuottama opetus: MT Materiaalien fysiikka, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, III IV periodi t 77 t Opettaja: prof. Ari Lehto Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää aineen hiukkas ja aaltoluonteen ja osaa kirjoittaa ja ratkaista aaltoyhtälön yksinkertaisissa tapauksissa. Hän myös ymmärtää, miten elektronien energiat määräytyvät atomeissa ja miten kielletyt sekä sallitut energiat muodostuvat kiinteässä aineessa, erityisesti puolijohteissa. Opiskelija tuntee keskeiset kiinteän aineen sähköiset, magneettiset, mekaaniset, termiset ja optiset ilmiöt, osaa selittää ja johtaa niihin liittyviä kaavoja sekä tehdä niillä laskutoimituksia. Lisäksi opiskelijat osaavat myös tehdä kielellisesti hyvän kirjallisuustyön ja siihen liittyvän tiedonhaun sekä etsiä ongelmaan liittyvää kirjallisuutta ja analysoida sitä kriittisesti ja ratkaista aiheeseen liittyviä ongelmia pienryhmätyönä. Sisältö: Aineen atomirakenne, kvanttifysiikka, elektroniteoria, materiaalien mekaaniset, termiset, sähköiset, magneettiset ja optiset ominaisuudet, puolijohdekomponenttien toiminta ja optiset kuidut.

23 23 Suorittaminen: Tentti tai kaksi välikoetta. Kurssiin kuuluu pakollinen kirjallisuustyö. Kirjallisuus: Rolf E. Hummel, Electronic Properties of Materials, 3rd ed., New York, Springer, 2003, Peter Wilkes, Solid State Theory in Metallurgy, Cambridge Univ., 1973, Leonid V. Azaroff & James Brophy, Electronic Processes in Materials, New York, McGraw Hill, 1963, Charles Kittel, Introduction to Solid State Physics, Hoboken, NJ, Wiley&Sons, 2005, M. Alonso E. Finn, Fundamental University Physics II, Reading (MA), Addison Wesley, Suhde muihin opintoihin: Tämän kurssin suorittaminen edellyttää esitietoina P, O ja MT moduulien suorittamista. MT Materiaalien rakennevirheet, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, I periodi t 90 t Opettaja: prof. Simo Pekka Hannula, opettava tutkija Ilkka Penttinen Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tyypilliset materiaalien 0, 1 ja 2 dimensionaaliset kidevirheet ja ymmärtää niiden muodostumisen ja ominaisuudet sekä vuorovaikutusten perusteet. Lisäksi opiskelija ymmärtää kidevirheiden vaikutuksen ja merkityksen materiaalien käyttäytymisessä. Sisältö: Rakennevirheiden muodostuminen, ominaisuudet, keskinäinen vuorovaikutus sekä vaikutus materiaaliominaisuuksiin. Suorittaminen: Tentti. Kirjallisuus: Opetusmoniste, D.Hull and D.J.Bacon, Introduction to dislocations, Oxford: Butterworth Heinemann, 2001 Suhde muihin opintoihin: Esitietona edellytetään kurssin MT Materiaalitieteen perusteet suorittamista. MT Faasimuutosten perusteet, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, II periodi t 90 t Opettaja: prof. Simo Pekka Hannula, opettava tutkija Ilkka Penttinen Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää kiinteiden materiaalien faasimuutoksiin liittyvät perusilmiöt sekä niiden vaikutustavat, faasimuutosten reaktiomekanismit sekä näiden reaktioiden aiheuttamat mikrorakennemuutokset. Sisältö: Faasien välinen tasapaino, metalliseokset, tasapainopiirrokset, diffuusion kontrolloimat faasimuutokset, leikkautumiseen perustuvat faasimuutokset, sula kiinteä faasitransformaatio. Suorittaminen: Tentti. Kurssiin kuuluu harjoitustyö. Kirjallisuus: Luentomoniste, D.A. Porter and K.E. Easterling, Phase Transformations in Metals and Alloys, London, Chapman&Hall Suhde muihin opintoihin: Tämän kurssin suorittaminen edellyttää moduulin MT Materiaalitieteen perusmoduuli suorittamista. MT Muokkaustekniikan perusteet, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely

24 3. lukuvuosi, IV periodi t 98 t 24 Opettaja: prof. Seppo Kivivuori, erikoisopettaja Leif Eriksson, assistentti Ahti Viljamaa. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää elastisen ja plastisen muodonmuutoksen eron, tuntee muokkaavat perusprosessit ja osaa laskea plastisuusteorian avulla prosessien voimantarpeen. Lisäksi opiskelija perehtyy kurssilla muokkausprosessien mallintamisen perusteisiin. Sisältö: Opintojakso käsittää johdatuksen keskeisiin muokkausteknisiin menetelmiin. Kurssissa käsitellään muovattavuuden määrittämiseen käytetyt aineenkoetuskokeet sekä esimerkkejä muokkausteknisistä laskentamenetelmistä ja muokkausprosesseista. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää elastisen ja plastisen muodonmuutoksen eron, tuntee muokkaavat perusprosessit, osaa laskea plastisuusteorian avulla prosessien voimantarpeen ja perehtyy muokkausprosessien mallintamisen perusteisiin. Suorittaminen: Harjoitustyöt ja laskuharjoitukset. Tentti. Kirjallisuus: Luentomoniste; Kivivuori, S., Muokkaustekniikan perusteet, 2003, 108s. Lisäaineistona: E.M.Mielnik, Metalworking Science and Engineering, McGraw Hill, 1991, soveltuvin osin. Suhde muihin opintoihin: Esitietona edellytetään kurssien Kul Lujuusoppi (osa IB) ja MT Materiaalien rakennevirheet suorittamista. MT202 2 Materiaalien prosessointi Moduulin tavoitteet Moduulin suorittanut opiskelija osaa laskea korkean lämpötilan ja sähkökemiallisten hapetus ja pelkistysreaktioiden ajavan voiman ja kinetiikan, kuvata yleistä muutosprosessia yhtälöillä, hallitsee rajapintoihin liittyvät käsitteet sekä partikkelitekniikan käsitteet, ymmärtää partikkelin ominaisuuksien vaikutukset reaktioihin ja kykenee suorittamaan prosesseihin ja rajapintoihin liittyviä mittauksia sekä reaktioiden ajavaan voimaan ja nopeuteen liittyviä mittauksia. Moduulin sisältö MT Materiaalien kemian perusteet 5 op. MT Pintailmiöt 5 op. MT Virtaus 3 op. MT Yksikköprosessit ja mekanismit 7 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Mikhail Gasik (mgasik@cc.hut.fi, puh ). Jatkomoduuli MT202 2 Materiaalien prosessointi on esitietona seuraaville syventäville moduuleille: MT302 3 Materiaalien valmistus MT303 3 Materiaalien käsittely ja käyttö MT304 3 Materiaalien kierrätys. Materiaalien prosessoinnin jatkomoduuliin sijoittuva materiaalitekniikan osaston tuottama opetus:

25 25 MT Materiaalien kemian perusteet, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, I II periodi t 90 t Opettaja: prof. Mikhail Gasik (1.osa, 2 op), dos. Jari Aromaa (2. osa, 3 op) Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää materiaalien sisäiset ja ulkoisen ympäristön väliset kemialliset ja sähkökemialliset vuorovaikutukset, näiden prosessien ajavat voimat, tasapainoehdot ja reaktionopeuksia kontrolloivat tekijät. Lisäksi kurssin suorittanut ymmärtää, mitä faasien välinen rajapinta merkitsee materiaalien synteesissä prosessoinnissa ja materiaalien tuhoutumisessa. Sisältö: (1) Opintojaksossa käydään läpi metallisten, keraamisten sekä erilaisten komposiittien valmistustekniset perusteet ja nykypäivän teknologiat. Niiden prosessoinnin tarkastelussa huomioidaan erityisesti lopullisten materiaalien ja tuotteiden ominaisuudet. (2) Materiaalien ja ympäristön väliset kemialliset ja sähkökemialliset vuorovaikutukset, näiden prosessien ajavat voimat, tasapainoehdot ja reaktionopeuksia kontrolloivat tekijät. Rajapintojen merkitys materiaalien synteesissä ja tuhoutumisessa. Suorittaminen: Luentopäiväkirja ja laboratoriotyö. Kirjallisuus: Opetusmoniste, luennoilla jaettava materiaali. Suhde muihin opintoihin: Esitietona edellytetään moduulin MT suorittamista. MT Pintailmiöt, 5 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, II III periodi (2+1) t 94 t Opettaja: dos. Marja Oja ja N.N Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää osaa pintoihin liittyvät käsitteet, ymmärtää pintojen roolin erilaisissa materiaalien valmistus ja prosessointivaiheissa, osaa partikkelitekniikan käsitteet sekä ymmärtää partikkelin ominaisuuksien vaikutukset reaktioihin. Sisältö: Opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot pintoihin liittyvistä peruskäsitteistä ja käsitellä pintojen roolia erilaisissa materiaalin valmistus ja prosessointivaiheissa. Lisäksi käsitellään partikkelitekniikan perusteet ja partikkelimaisen materiaalin aiheuttamat erityispiirteet pintailmiöihin. Suorittaminen: Tentti. Kirjallisuus: Luentoaineisto, Allen, T., Powder Sampling and Particle Size Determination, Elsevier 2003, Luentoaineisto Pintailmiöt korkealämpötilaprosesseissa.. Suhde muihin opintoihin: Esitietona edellytetään moduulin MT suorittamista. MT Virtaus, 3 op Ajankohta Ohjattu opetus ja laskuharj. Itsenäinen työskentely 3. lukuvuosi, II periodi t 58 t Opettaja: prof. Kari Heiskanen