KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010"

Transkriptio

1 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut: Leena Hauhio Sirje Liukko Virve Pekkarinen Toimitustyöhön osallistunut: Eija Zitting ISSN Helsinki 2009 Multiprint

2 2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva tiedekunnan opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Tutustu oppaaseen huolella, siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista kemian tekniikan, materiaalitekniikan ja puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Tutkintovaatimukset määräytyvät alkuvaiheessa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Myöhemmin noudatat sinulle vahvistettua opintosopimusta. Tämä opinto-opas toimii opintoasioiden käsikirjana myös fuksivuoden jälkeen, joten säilytä se huolellisesti. Tutkintorakennemuutosten ja uuden tutkinto-ohjelman myötä tutkintovaatimuksiin voi tulla muutoksia ja tarkennuksia vielä tämän oppaan painamisen jälkeen, joten seuraa koulutus- ja tiedekuntaneuvoston päätöksiä, tiedekunnan www-sivuja ja laitosten ilmoitustauluja. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista on tiedekunnan www-sivuilla: Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti isohenkilön, opintoneuvojien, opettajatutorin, opintosihteerien ja opintojen suunnittelijoiden puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! t. Leena Hauhio, Sirje Liukko, Eija Zitting ja Virve Pekkarinen Suunnittelija (opintoasiat) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelma

3 3 DEKAANIN TERVEISET Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta kouluttaa insinöörejä teollisuuden aloille, jotka vastaavat yli puolesta ulkomaankaupastamme ja siten merkittävällä tavalla maamme vauraudesta. Puunjalostus-, kemian-, öljynjalostus-, lääke-, elintarvike-, biotekniikka- ja materiaalien valmistusteollisuus ovat ihmiskuntaa kohtaavien merkittävien haasteiden keskipisteessä: riittääkö energia, riittävätkö raaka-aineet, riittääkö ruoka, riittääkö puhdas vesi, saastuuko luonto? Haluamme kouluttaa sinut ymmärtämään näitä haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja. Tutkinto-ohjelmissamme kokeellinen luonnontiede yhdistyy insinööritieteisiin. Opit matematiikan ja fysiikan lisäksi myös kemian ja ehkäpä vielä biotieteidenkin perusteita, jotka luovat pohjan tuotteiden valmistamiselle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Juuri teorian ja käytännön yhdistäminen tekee opiskelusta kiinnostavan. Kiinnostavuutta lisää vielä se, että tiedekuntamme opetus ja tutkimus liittyy läheisesti yhteiskuntamme todellisiin tarpeisiin. Omasta biotekniikan opiskelustani ( ) jäi mieleen erityisesti opiskelijoiden yhteishenki, joka syveni laboratoriotöiden aikana eriväristen sakkojen, liekkien sekä erilaisten tuoksujen keskellä. Punnitsemiset, titraukset, uutot, suodatukset, analyysit, mikro-organismien kasvatukset ja suunnittelutehtävät tulivat tutuiksi. Kaikkein parhaiten muistan kuitenkin epäonnistumiset ja virheet erityisesti muiden tekemät. Toivon, että opiskelustasi tulee samanlainen mielenkiintoinen ja mieleenpainuva kokemus. Pyrimme opettajakunnan kanssa tekemään siitä antoisan. Matti Leisola Dekaani Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto Virastomestarit Kirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelmien tavoitteet Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Opiskelun kulku II vaiheen valinnan kautta hyväksytyt Pääaineet Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Urapalvelut Alumnitoiminta Aalto-yliopisto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tutorointi... 34

5 5 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto-, kv-, abi- ja harjoitteluneuvojat Opintojen suunnittelija Opintosihteeri Muu neuvonta ja ohjaus sekä opintososiaaliset asiat Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus Kypsyysnäyte DIPLOMITYÖ Yleistä diplomityöstä Diplomityön toteutus Diplomityön kirjoittaminen Oikeudellisia kysymyksiä Hyödyllistä luettavaa TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Täydentävät opinnot Avoin yliopisto-opetus Opintoyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintojen tutkimusalat Kemian tekniikka Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka... 64

6 Opinnäytetyö Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning Det nya Aalto-universitetet KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Rakennekaaviot Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelma (HEBIOT) Master-ohjelma Process Systems Engineering Sivuainemoduulit muille tutkinto-ohjelmille Kurssikuvaukset Suositellut kurssien suoritusajankohdat Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan Opetushenkilöstö MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Rakennekaaviot Kurssikuvaukset Suositellut kurssien suoritusajankohdat Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan Opetushenkilöstö PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA Rakennekaaviot Kurssikuvaukset Suositellut kurssien suoritusajankohdat Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan Opetushenkilöstö LIITTEET Liite 1 Liite 2 Perustutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita Jatko-tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita

7 7 1 TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan toiminta käynnistyi Teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen myötä. Tiedekuntaan kuuluu neljä laitosta: biotekniikan ja kemian tekniikan laitos, kemian laitos, materiaalitekniikan laitos ja puunjalostustekniikan laitos. 1.2 Hallinto Tiedekunnan hallintoa hoitavat dekaani, tiedekuntaneuvosto ja koulutusneuvosto. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano : Jäsenet: Varajäsenet: Leisola Matti, dekaani, puheenjohtaja Vuorinen Tapani laitoksen johtaja, varadekaani Kairi Matti, laitoksen varajohtaja Hannula Simo-Pekka, laitoksen johtaja Forsén Olof, laitoksen varajohtaja Karppinen Maarit, laitoksen johtaja Koskinen Ari, laitoksen varajohtaja Seppälä Jukka, laitoksen johtaja Nordström Katrina, laitoksen varajohtaja Mattila-Sandholm Tiina, tutkimus- ja Toivonen Hannu, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Valio Oy teknologiajohtaja, Kemira Oyj (myös Hännisen varajäsen) Hänninen Pauli teknologiajohtaja, Knuutila Kari, teknologiajohtaja, UPM-Kymmene Oyj Outotec Oyj (myös Mattila-Sandholmin varajäsen) Murtomäki Lasse, opettava tutkija Westerlund Lasse, laboratorioinsinööri Klemetti Ursula, laboratorioinsinööri Louhenkilpi Seppo, opettava tutkija Ikonen Leena, tekniikan ylioppilas Kangaspunta Petri, tekniikan ylioppilas (myös Väkevän varajäsen) Väkevä Minna, tekniikan ylioppilas Gustafsson Eeva, tekniikan ylioppilas (myös Ikosen varajäsen) Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Pöytäkirjanpitäjä: osastosihteeri Tuija Mäkinen Esittelijät: Hallintopäällikkö Marjukka Petänen Suunnittelija Leena Hauhio Suunnittelija Sirje Liukko Suunnittelija Virve Pekkarinen Suunnittelija Eija Zitting

8 8 Koulutusneuvoston kokoonpano : Jäsenet: Varajäsenet: Professori Kari Heiskanen puheenjohtaja Professori Olof Forsén Professori Reija Jokela Lehtori Minna Nieminen Professori Jouni Paltakari Professori Tapani Vuorinen Yliopisto-opettaja Pirjo Pietikäinen Professori Markku Hurme Opettava tutkija Jari Aromaa Opettava tutkija Ilkka Penttinen Tutkija Annika Mauno Tutkija Pia Lahti Tekniikan ylioppilas Juho Perälä Tekniikan ylioppilas Henna Jääskeläinen Tekniikan ylioppilas Valtteri Pitkänen Tekniikan ylioppilas Jussi-Pekka Partio Tekniikan ylioppilas Sampsa Veijalainen Tekniikan ylioppilas Matti Eskelinen Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Pöytäkirjanpitäjä: opintosihteeri Johanna Mäenpää Esittelijät: Hallintopäällikkö Marjukka Petänen Suunnittelija Leena Hauhio Suunnittelija Sirje Liukko Suunnittelija Virve Pekkarinen Suunnittelija Eija Zitting Opintosihteeri Johanna Mäenpää Opintosihteeri Anna Mäkilä Opintosihteeri Arja Salmenhaara Dekaani ja varadekaani Dekaani: prof. Matti Leisola, D418 (Kemistintie 1) Varadekaani: prof. Tapani Vuorinen, 213 (Vuorimiehentie 1) Dekaani ja varadekaani ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Tiedekunnan hallintopäällikkö Marjukka Petänen, C208 (Kemistintie 1, PL6100) Tiedottaja Minna Pasanen Tiedekunnan yhteystiedot: Kemian tekniikka: postiosoite: PL 6100, TKK käyntiosoite: Kemistintie 1 Materiaalitekniikka: postiosoite: PL 6200, TKK käyntiosoite: Vuorimiehentie 2 A Puunjalostustekniikka: postiosoite: PL 6400,02015 TKK käyntiosoite: Tekniikantie 3 Puh. (09) 4511

9 9 1.3 Virastomestarit Kemian tekniikka: Taisto Honkola, A Matti Kivinen, A Materiaalitekniikka: Tuomo Laakkonen, 007a Jari Vuori, 161b Puunjalostustekniikka: Ari Häkkinen, 108 (Puu2) 8176 tai Timo Jokinen, 108 (Puu2) 8323 tai Kirjastot Kemian tekniikan kirjasto Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka työskentelee Materiaalitekniikan kirjastossa. Hänet tavoittaa MT-talosta p. (09) tai sähköpostitse Kemian tekniikan kirjat on sijoitettu tutkimusryhmien kirjastoihin ja materiaalitekniikan kirjastoon. Tutkimusryhmien kirjastoja: Fysikaalinen kemia yhteyshenkilö: Eeva-Mari Laitala, , Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia yhteyshenkilö: Annika Tuomola, , Teknillinen kemia ja polymeeriteknologia yhteyshenkilö: Tuula-Riitta Viljava, , Kemian laitetekniikka ja tehdassuunnittelu yhteyshenkilö: Sirpa Aaltonen, , Materiaalitekniikan laitoksen kirjasto Materiaalitekniikan laitoksen kirjasto on maan ainoa kaivosalan ja metallurgian erikoiskirjasto. Kokoelma koostuu alan kirjoista, aikakausilehdistä, sarjoista, käsi- ja kurssikirjoista, slavica- ja diplomi/lisensiaattityökokoelmista sekä väitöskirjoista. Huomattava osa kokoelmaan luetteloiduista hankinnoista on sijoitettu laitoksen tutkimusryhmien käsikirjastoihin tai työhuonekirjoiksi. Kurssikirjojen laina-aika on rajattu. Lehtien laina-aika on 1-3 vuorokautta ja muun materiaalin laina-aika on 1 kuukausi. Kirjastossa on käytössä atk-lainaus (Voyager, myös itsepalvelu), diplomitöistä ja lehdistä täytetään paperinen lainakuitti. Alan tärkeimpien kansainvälisten aikakausijulkaisujen tilauksia on vuosittain noin 80. Kaukopalvelutilauksia kirjasto vastaanottaa, paitsi pääkirjaston kautta, myös suoraan, esim. sähköpostitse ja puhelimitse. Kirjaston palveluita ovat mm. tiedonhaut, saatavuustiedustelut, laina- ja artikkelipyyntöjen välitys. Lukusalin lisäksi kirjastossa on ryhmätyötila, muutama lukupaikka ja 6 mikroa asiakaskäytössä. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo sekä aattoina ja kesällä klo

10 10 Puunjalostustekniikan kirjasto (PK) (Tekniikantie 3; PL 6400, TKK) kirjastoamanuenssi Kati Mäenpää puh , fax sähköposti: Kirjasto on avoinna ma-pe klo Henkilökunnalle ja laitoksen opiskelijoille lukusali on avoinna ma-to klo , pe klo (lukukauden ulkopuolella ma-pe ). Kirjastossa on paperi- ja painatustekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan, sellu- ja ympäristötekniikkaan sekä puutekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kaikki Teknillisen korkeakoulun (TKK) kirjastoihin rajoittamattomin kampuslisenssein hankittu elektroninen aineisto lehdistä kokoteksti- ja viitetietokantoihin on käytettävissä kirjaston mikrotietoasemilla. NELLI tiedonhakuportaalin kautta (www.nelliportaali.fi) tiedonhakuja voi tehdä yhteen tai useampaan aineistoon kerralla tai siirtyä suoraan yksittäisiin aineistoihin. TKK:n kirjastojen aineistoa voi hakea TEEMU- ja TENTTU- tietokannoista, LINDA-tietokannasta voi etsiä tietoa muiden yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kirjoista ja sarjajulkaisuista. Lisätietoja palveluista, kokoelmista ja tiedonhausta on pääkirjaston kotisivuilla (http://lib.tkk.fi/) sekä puunjalostustekniikan laitoksen kirjaston kotisivuilla (http://puu.tkk.fi/fi/kirjasto/). Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto Otaniementie 9; PL 7000, TKK Kirjasto palvelee kaikkia teknistä tietoa tarvitsevia asiakkaita. Kirjasto huolehtii siitä, että erityisesti korkeakoulun tutkijoilla, opettajilla ja opiskelijoilla on käytettävissään ajanmukainen, ajantasainen ja tarpeisiin sopiva tietoaineisto. Aineisto- ja tietopalvelujen lisäksi TKK:n opiskelijoita perehdytetään informatiikkakursseilla kirjaston ja tiedonlähteiden käyttöön. Yhteystiedot: Lainat ja lainojen uudistukset, puh , Informaatiopäivystys ja neuvonta, puh , Laina-ajat ja lainaus: kirjat ja raporttisarjat 4 viikkoa kurssikirjat 2 viikkoa Kurssikirjojen lukusalikappaleita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yölainan voi hakea illalla klo ja viikonloppulainan lauantaina klo (kesällä poikkeavat ajat). Laina on palautettava seuraavana kirjaston aukiolopäivänä viimeistään klo 9, lauantaisin klo 10. Jos kurssikirja palautetaan myöhässä, kirjasta peritään 1 /tunti myöhästymismaksua. Myös muista myöhässä palautetuista tai myöhässä uusituista kirjoista on maksettava myöhästymismaksu voimassaolevan hinnaston mukaan. Lainassa olevia julkaisuja voi varata. Saapumisilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköpostitse. Noutamattomasta tai peruuttamattomasta varauksesta peritään 1. Tarkempia tietoja kirjaston palveluista ja kokoelmista on www-sivuilla osoitteessa:

11 11 Muut kirjastot Valtion teknillinen tutkimuskeskus: Tietopalvelu, Vuorimiehentie 5 A, Otaniemi; postiosoite PL 2000, VTT; vaihde puh. 4561; kirjaston lainaustoimiston suora ohivalinta puh Helsingin yliopisto: Pääkirjasto, Unioninkatu 36, vaihde 1911; palvelutoimiston suora ohivalinta puh ; opiskeluosasto, Vuorikatu 7, kurssikirjalainaamo ja yleinen lainaamo, puh Kumpulan tiedekirjasto, Gustaf Hällströminkatu 2, puh Viikin tiedekirjasto, Viikinkaari 11 A, puh HY Terveystieteiden keskuskirjasto (entinen Lääketieteen keskuskirjasto) Haartmaninkatu 4, lainaustoimisto puh tai

12 12 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä - työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

13 13 Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op P901-P Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on

14 14 hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Mikäli pakollisen vieraan kielen suoritus koostuu useammasta kurssista, niiden tulee olla saman kielen kursseja. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

15 15 Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä - diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen meto-diik ka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op; esimerkkikuva Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta.

16 16 Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tutkinto-ohjelma hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tiedekunta voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.

17 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävän aihealueen opinnot S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3. Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa

18 18 jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 5-15 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat on julkaistu TKK:n opetusohjelmassa (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/opetusohjelma/) ja jatkokoulutussivuilla (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/tutkimusalat/). Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tiedekunta voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. 2.4 Tutkinto-ohjelmien tavoitteet Kemian tekniikka Kemian tekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa valmiudet toimia prosessiteollisuuden sekä siihen liittyvien alojen suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, käyttö-, koulutus- ja johtotehtävissä, joissa edellytetään kemian, biokemian, kemian laitetekniikan, tehdassuunnittelun, teknillisen kemian tai bioprosessitekniikan asiantuntemusta. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa kemian, kemian tekniikan ja teknillisen biokemian tuntemus, yhden tai useamman erikoisalan syventävä teoreettinen ja soveltava tietous, ja näihin perustuva teoreettinen ja metodinen valmius itsenäiseen työskentelyyn ja alan kehityksen seuraamiseen sekä valmius tutkimustyöhön, jatko opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, kansantaloustieteen, yhteiskuntatieteen, ympäristönsuojelun ja työsuojelun opintoja siinä määrin, että valmistuneet kemisti insinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. Lisäksi tutkinto-ohjelman opintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten ja yhden tai useamman vieraan kielen opintoja Materiaalitekniikka Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät perustiedot matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa sekä laaja materiaalitekniikan osaaminen.

19 19 Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla (mm. APD), jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen Puunjalostustekniikka Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat mekaanisen ja kemiallisen puunjalostus-teollisuuden, paperiteollisuuden, graafisen teollisuuden sekä näiden teollisuuksien koneita, laitteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia em. teollisuuksien käyttö-, tehdassuunnittelu-, tuotannonsuunnittelu-, ympäristönsuojelu-, tutkimus-, kehitys-, markkinointi-, konsultointi- ja johtotehtävissä. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen ja menetelmällinen valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja teknillistaloudellisten ongelmien ratkaisuun. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, taloustieteen, yhteiskuntatieteen ja ympäristötekniikan opintoja siinä määrin ja laajuisena, että vastavalmistuneet puunjalostusinsinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. 2.5 Opiskelun kulku Opiskelu tiedekunnan eri tutkinto-ohjelmissa keskittyy kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta matemaattis-luonnontieteellisen pohjan rakentamiseen sekä samalla oman alan perusteiden opiskeluun. Nämä opinnot ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. Tämän opinto-oppaan luvuissa 13.3, 14.3 ja 15.3 ovat kurssien ohjeelliset suorittamisajankohdat. Ne ja kahden ensimmäisen opintovuoden mallilukujärjestykset helpottavat opiskelun suunnittelua. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta on tarkemmin luvuissa 3.3 ja 4.2. Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä moduulivalinnoista, missä järjestyksessä kurssit on tarkoituksenmukaista suorittaa. Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on tärkeää suorittaa esitietoina olevat kurssit suositellussa järjestyksessä. Laboratoriotyöt muodostavat merkittävän osan opiskelusta kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmissa. Niiden suorittamiseen ajallaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska monissa laboratorioissa on mahdollista työskennellä vain tiettyinä aikoina. Mikäli laboratoriotöitä ei suorita ajallaan voi käydä niin, että keskenjääneitä töitä pääsee jatkamaan vasta vuoden kuluttua. Matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa voi suorittaa niin sanotun laajan oppimäärän. Opiskelijat kutsutaan ohjelmaan, mutta siihen voi myös itse hakea. Ohjelmaan hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee ilmoittaa oman tutkinto-ohjelman kansliaan, mikäli laajan oppimäärän

20 20 suoritusoikeutta ei käytetä hyväksi. Tietoja laajasta oppimäärästä saa osoitteesta: II vaiheen valinnan kautta hyväksytyt Toisen vaiheen valinnan kautta tulleet opiskelijat tekevät heti opintojensa alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja opintosopimuksen, lisätietoja luvuissa 3.3 ja 4.2. Täydentävät opinnot on syytä pyrkiä suorittamaan mahdollisimman pian opintojen alussa. Huomattavaa on, että täydentävien opintojen käsittelyyn liittyy erilaisia säännöksiä, lisätietoja oman tutkinto-ohjelman kansliasta. AMK-tutkinnon suorittaneille määrättyä noin 30 op täydentävien opintojen pakettia ei voi sisällyttää tutkintoon. Toisaalta henkilökohtaisia täydentäviä opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon, mikäli voidaan noudattaa yleisiä hyväksilukemisen ehtoja. 2.6 Pääaineet Kemian tekniikka Kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa on neljä (4) pääainetta: Kemia (KE3001) Kem-4: Prof. Reija Jokela Kem-4: Prof. Ari Koskinen Kem-31: Prof. Kyösti Kontturi Kem-35: Prof. Sakari Kulmala Kem-35: ma. prof. Matti Putkonen Biotekniikka ja elintarviketekniikka (KE3002) Kem-30: Prof. Katrina Nordström Kem-30: Prof. Simo Laakso Kem-70: Prof. Matti Leisola Prosessit ja tuotteet (KE3003) Kem-40: Prof. Outi Krause Kem-42: Ville Alopaeus Kem-100: Prof. Jukka Seppälä Kem-107: Prof. Markku Hurme Process Systems Engineering (KE3004) Kem-42: Ville Alopaeus Kem-90: Prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Kem-107: Prof. Markku Hurme Pääainetta haetaan toisen vuosikurssin I periodin aikana. Pääainevalinnat tehdään jättämällä kansliaan hyväksyttäväksi moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS, tiedekunnan www-sivuilta (http://chemat.tkk.fi/fi/) löytyvällä lomakkeella (opinnot -> lomakkeet). Valinnat vahvistaa opintojen suunnittelija.

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kemian tekniikan korkeakoulu BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011 2012 Toimittanut:

Lisätiedot

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kemian tekniikan korkeakoulu BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011 2012 Toimittanut:

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2008 2009 Toimittanut: Leena Hauhio Toimitustyöhön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA

1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1 1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 4 1.1 Yleistä 4 1.2 Hallinto ja yhteystiedot 4 1.3 Laitokset ja opetusyksiköt 5 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 7 2.1 Alempi perustutkinto

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka

Lisätiedot

Pe mennessä opintoasiain toimistoon

Pe mennessä opintoasiain toimistoon TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (2) Opintoasiain toimisto 05.11.2008 Tiedekuntien dekaaneille, opintoasioiden suunnittelijoille ja opintosihteereille LUKUVUODEN 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMINEN

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006. Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006. Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo Kemian tekniikan osasto KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut Johanna Uusitalo Toimitustyöhön osallistunut kanslian väki. ISSN 1795-827X Helsinki 2005 Picaset TEKNILLINEN

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2011 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 Aika Paikka tiistaina 15.2.2011 klo 13.15 alkaen luonnontieteellisen tiedekunnan kokoushuone YL136-1 Käsiteltävät asiat Hallintopäällikön

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Johanna Bovellán

Johanna Bovellán 5.6.2009 Johanna Bovellán Ohjaus tiedekunnassa: kanslia, opintoneuvoja, opettajat, opettajatuutorit Ohjaus killassa: ISOhenkilöt, opiskelijatuutorit (jo pidemmällä opinnoissaan olevia opiskelijoita) Tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

SISÄLLYSLUETTELO. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY...5 1.1 Yleistä...5 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...5 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...7 1.4 Laboratoriot...9 1.5 Osaston kirjasto...10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut:

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas SISÄLLYSLUETTELO 1 1. OSASTON ESITTELY 3 1.1 Yleistä 4 1.2 Hallinto ja yhteystiedot 4 1.3 Toimikunnat ja työryhmät 6 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) 7 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 8 2.1 Alempi perustutkinto

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kemiantekniikan kandidaattiohjelman pääainehaku syksy 2014

Kemiantekniikan kandidaattiohjelman pääainehaku syksy 2014 Kemiantekniikan kandidaattiohjelman pääainehaku syksy 2014 Kemian tekniikan korkeakoulu Pia Lahti 29.9.2014 Tänään 29.9. klo 15.15 -> Tavoite: Tilaisuuden jälkeen 2. vuoden opiskelijoille on selkeää mitä

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot