PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Puunjalostustekniikan osasto PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut: Leena Hauhio Toimitustyöhön osallistuneet: opintosihteeri Satu Patama opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ISSN Helsinki 2005 Picaset Oy

2 2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva puunjalostustekniikan opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Tutustu oppaaseen huolella, sillä siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi. Osastolla on käynnissä vuosille ajoittuva kansainvälisen koulutusohjelman kehittämishanke, jonka seurauksena puunjalostustekniikan opetus kansainvälistyy ja muuttuu osittain englanninkieliseksi (pääaineopetus jatko- ja syventävien moduulien tasolla). Tutkintovaatimukset määräytyvät ensisijaisesti opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot suoritetaan saman oppaan mukaan. Siksi onkin tärkeää, että säilytät fuksi -vuoden opinto-oppaan. Tarvittaessa voit siirtyä opiskelemaan myöhemmän opinto-oppaan mukaan. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisen myötä tutkintovaatimuksiin tulee muutoksia ja tarkennuksia vielä tämän oppaan painamisen jälkeen, joten seuraa osastoneuvoston päätöksiä ja osaston ilmoitustauluja. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista on puunjalostustekniikan osaston www-sivuilla: Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti isohenkilön, opintoneuvojien, opettajatutorin, opintosihteerin ja opintojen suunnittelijan puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta!

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto Laboratoriot Virastomestarit Kirjastot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Opiskelun kulku Pääaineet Puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinto Puunjalostustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto Erillisiä sivuaineita OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Hakemukset puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto-, kv-, abi- ja harjoitteluneuvojat Opintosihteeri Opintojen suunnittelija... 38

4 4 4.6 Muu neuvonta ja ohjaus sekä opintososiaaliset asiat Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Yleistä diplomityöstä Diplomityön toteutus Diplomityön kirjoittaminen Oikeudellisia kysymyksiä Kypsyysnäyte Hyödyllistä luettavaa TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Täydentävät opinnot Avoin yliopisto-opetus Opintoyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintojen tutkimusalat ja opinnäytetyö Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för träförädlingsteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 65

5 Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Undervisning, examination och utvärdering Att studera på svenska Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Opintosuuntien ohjeelliset lukujärjestykset kahdelle ensimmäiselle lukuvuodelle Kurssien lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan Jatko-opintojen suorittamiseen liittyviä asioita

6 6 1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Puunjalostustekniikan osasto muodostettiin vuonna 1941 siirtämällä koneinsinööriosaston tehdasteollisuuden opintosuunnalta puun mekaanisen teknologian ja paperiteknologian sekä kemian osastolta puun kemiallisen teknologian professuurit perustettavalle osastolle. Ensimmäisenä osaston tilana Otaniemen ja samalla koko korkeakoulun ensimmäisenä rakennuksena Otaniemessä valmistui vuonna 1954 saharakennus. Vuonna 1966 valmistui korkeakoulun ja VTT:n yhteinen puutekninen laboratoriorakennus. Seuraavana vuonna valmistui osaston päärakennus, johon osaston kaikki muut tilat sijoitettiin. Vuoden 1987 alusta puunjalostusosasto muuttui puunjalostustekniikan laitokseksi, joka hallinnollisesti kuului prosessi- ja materiaalitekniikan osastoon. Teknillisen korkeakoulun hallinto-organisaatio muuttui alkaen. Tällöin puunjalostustekniikan laitos muuttui jälleen puunjalostustekniikan osastoksi. Puunjalostustekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä kemian tekniikan osaston sekä materiaalitekniikan osaston kanssa. 1.2 Hallinto Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä tai toimikuntia. Osastoneuvoston kokoonpano asti: Jäsenet: Varajäsenet: prof. Tapani Vuorinen (pj) prof. (ma.) Pertti Viitaniemi prof. Olli Dahl prof. Juhani Aittamaa prof. (ma.) Matti Kairi prof. (ma.) Pertti Viitaniemi prof. Janne Laine prof. Jouni Paltakari prof. Hannu Paulapuro prof. Jouni Paltakari prof. Panu Tikka prof. Juhani Aittamaa teknologiajohtaja Markku Karlsson, Dosentti Kaarlo Niskanen, ulkopuolinen jäsen ulkopuolinen jäsen laboratorioinsinööri Ursula Klemetti toimistosihteeri Saija Helasuo tutkija Annika Mauno tutkija Susanna Ylisuvanto laboratorioteknikko Terho Konttinen virastomestari Ari Häkkinen tekn.yo. Christian Järnefelt tekn.yo. Pasi Kolehmainen tekn.yo. Hanna Kunnas tekn.yo. Heini Lehtonen tekn.yo. Hanna Pynnönen tekn.yo. Maija Saastamoinen Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Pöytäkirjanpitäjä: opintosihteeri Satu Patama Esittelijät: Opintosihteeri Satu Patama (tutkintojen suorittamiseen liittyvät asiat) Hallintopäällikkö Marjukka Petänen (henkilöstö-, yleis- ja taloushallintoasiat) Opintojen suunnittelija Leena Hauhio (opetussuunnitelmat, muut opintoasiat)

7 Osastonjohtaja ja osaston varajohtaja ( asti) Osastonjohtaja: prof. Tapani Vuorinen, P Osaston varajohtaja: prof. Olli Dahl, vesitorni Osastonjohtaja ja varajohtaja ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen Osaston kanslia Osaston kanslia pyritään pitämään avoinna opiskelijoita varten ma - pe ja Muina aikoina sopimuksen mukaan. Kanslian sähköposti: puu-kanslia@tkk.fi. Opintosihteeri Satu Patama, P Opintojen suunnittelija Leena Hauhio, P212a Vastaanotto sopimuksen mukaan. Opintoneuvojat Outi Suomi (KPP), P212b Markku Vuolteenaho (PMT), Pm Pia Forsström (kv-asiat, ruotsink), P212b Mikko Salo (abi-asiat), P212b Harjoitteluneuvoja Pasi Kolehmainen, P 212b Opinto- ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausien alussa. Puunjalostustekniikan osaston postiosoite: PL 6300, TKK käyntiosoite: Vuorimiehentie 1 puhelinvaihde: (09) 4511 telefax:

8 8 1.3 Laboratoriot Puunjalostuksen kemian laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, TKK) professori Tapani Vuorinen, P305, , professori Janne Laine, P307, , dosentti Raimo Alén, Jyväskylän yliopisto, (014) dosentti Anna-Stiina Jääskeläinen, P303, laboratorioinsinööri Riitta Hynynen, P304, , assistentti Raili assistentti Markus erikoisopettajat Klaus Niemelä; FT Monica Österberg osastosihteeri Kristiina Holm, P306, 451 telefax Paperitekniikan laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, TKK) professori Hannu Paulapuro, P209, , professori Jouni Paltakari P207, , dosentti Risto Ritala, Tampereen teknillinen yliopisto, (03) dosentti Kaarlo Niskanen, Oy Keskuslaboratorio, laboratorioinsinööri Timo Ylönen, P203, 451 yliassistentti Kirsi Keskinen, P267, 451 assistentti N.N., P267, 451 assistentti Suvi Katajamäki, P267, erikoisopettajat Jukka TkL Timo Hartus, 516 (vesitorni), ; DI Jukka Sahivirta, 510 (vesitorni), ; FL Timo Korpi, Eka Chemicals Oy, ; DI Antti Palokangas, , ; TkT Eero Hiltunen, Oy Keskuslaboratorio, suunnittelusihteeri N.N., P208, 451 telefax Sellu- ja ympäristötekniikan laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, TKK) professori Panu Tikka, P103, 451 dosentti Carl-Anders Lindholm laboratorioinsinööri Ursula Klemetti, P102, 451 opettava tutkija Marjo Määttänen, P106, 451 assistentti Pertti Korppi, P137, 451 assistentti N.N., P137, 451 erikoisopettajat Jorma Halmepuro, Kari Kovasin, Torolf Laxen, Kari Parviainen toimistosihteeri Saija Helasuo P105, 451 telefax (Tekniikantie 3 (kiinteistö remontissa vuoden 2005 loppuun: tarkista osoite ennen vierailua); PL 6400, TKK, väliaikaistilat: vesitorni, Tekniikantie 6 A. PL 6500, TKK) professori Olli Dahl, G2, 451 dosentti Ilkka Savolainen, , ilkka.savolainen(a)vtt.fi, Susanna Korhonen assistentti N.N., G5A, 451

9 9 erikoisopettaja Risto telefax Puutekniikan laboratorio (Puumiehenkuja 2 B; PL 5100, TKK, laboratorio muuttaa vuodenvaihteessa 2005/2006 osoitteeseen Tekniikantie 3) professori (ma) Matti Kairi, Pm4, 451 professori (ma) Pertti Viitaniemi, Pm2, 451 dosentti Marketta Sipi, yli-insinööri Erkki Tuompo, Pm8, , opettava tutkija Jussi Virtanen, Pm9, , assistentti N.N. erikoisopettajat: laboratorion tutkijat toimistosihteeri Eeva Alho, Pm1, 451 telefax Virastomestarit Ari Häkkinen P Veli Pulkkinen P Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). 1.5 Kirjastot Puunjalostustekniikan osaston kirjasto (PK) Vuorimiehentie 1 A; PL 6300, TKK kirjastoamanuenssi Kati Mäenpää puh , fax sähköposti: puu-kirjasto@tkk.fi Kirjasto on avoinna ma-pe klo Henkilökunnalle ja osaston opiskelijoille lukusali on avoinna ma-to klo , pe klo (lukukauden ulkopuolella ma-pe ). Kirjastossa on paperitekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan sekä sellu- ja ympäristötekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kirjaston verkkotyöasemilla on käytettävissä kaikki Teknillisen korkeakoulun (TKK) kirjastoihin hankittu elektroninen aineisto lehdistä kokoteksti- ja viitetietokantoihin. NELLI tiedonhakuportaalin kautta ( tiedonhakuja voi tehdä yhteen tai useampaan aineistoon kerralla tai siirtyä suoraan yksittäisiin aineistoihin. TKK:n kirjastojen aineistoa voi hakea TEEMU- ja TENTTUtietokannoista, LINDA-tietokannasta voi etsiä tietoa muiden yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kirjoista ja sarjajulkaisuista. Lisätietoja palveluista, kokoelmista ja tiedonhausta on pääkirjaston kotisivuilla ( sekä puunjalostustekniikan osaston kirjaston kotisivuilla (

10 Puutekniikan laboratorion kirjasto (PK Pm) Puumiehenkuja 2 B; PL 5100, TKK toimistosihteeri Eeva Alho, puh , fax , sähköposti: eeva.alho@tkk.fi 10 Kirjastossa on mm. sahatavaran ja puulevyjen tuotantoon ja jalostukseen, huonekaluteollisuuteen ja rakennepuusepän teollisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto Otaniementie 9; PL 7000, TKK Kirjasto on paitsi TKK:n kirjasto myös Suomen teknillinen keskuskirjasto. Sen välityksellä voi tilata kaukolainoja ja jäljenteitä maan muista kirjastoista ja ulkomailta. Yhteystiedot: neuvonta, tiedustelut, lainojen uusimiset, puh , lainaus@tkk.fi Laina-ajat ja lainaus: kirjat ja raporttisarjat 4 viikkoa kurssikirjat 2 viikkoa Kurssikirjojen lukusalikappaleita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yölainan voi hakea illalla klo ja viikonloppulainan lauantaina klo (kesällä poikkeavat ajat). Laina on palautettava seuraavana kirjaston aukiolopäivänä viimeistään klo 9, lauantaisin klo 10. Jos kurssikirja palautetaan myöhässä, kirjasta peritään 1 /tunti myöhästymismaksua. Myös muista myöhässä palautetuista tai myöhässä uusituista kirjoista on maksettava myöhästymismaksu voimassaolevan hinnaston mukaan. Lainassa olevia julkaisuja voi varata. Saapumisilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköpostitse. Noutamattomasta tai peruuttamattomasta varauksesta peritään 1. Tarkempia tietoja kirjaston palveluista ja kokoelmista on www-sivuilla osoitteessa:

11 11 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä - työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

12 12 Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on

13 13 hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

14 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä - diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta

15 15 yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa.

16 16 Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Kuva 3. Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan

17 17 tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. 2.4 Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat mekaanisen ja kemiallisen puunjalostusteollisuuden, paperiteollisuuden, graafisen teollisuuden sekä näiden teollisuuksien koneita, laitteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia em. teollisuuksien käyttö-, tehdassuunnittelu-, tuotannonsuunnittelu-, ympäristönsuojelu-, tutkimus-, kehitys-, markkinointi-, konsultointi- ja johtotehtävissä. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen ja menetelmällinen valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja teknillistaloudellisten ongelmien ratkaisuun. Tutkinto-ohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, taloustieteen, yhteiskuntatieteen ja ympäristötekniikan opintoja siinä määrin ja laajuisena, että vastavalmistuneet puunjalostusinsinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista Opiskelun kulku Opiskelu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa keskittyy kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta matemaattis-luonnontieteellisen pohjan rakentamiseen sekä samalla oman alan perusteiden opiskeluun. Nämä opinnot ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä opiskelijat hakevat pääainetta. Tämän opinto-oppaan liitteenä ovat ohjeelliset lukujärjestykset kahdelle ensimmäiselle opiskeluvuodelle (liite 1). Ne ja mallilukujärjestykset helpottavat kahden ensimmäisen opintovuoden opiskelun suunnittelua. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta on tarkemmin luvuissa 3.3 ja 4.2.

18 18 Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä valinnoista, missä järjestyksessä kurssit on tarkoituksenmukaista suorittaa (suositus kurssien suorittamisjärjestyksestä ilmestyy lukuvuonna ). Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota esitietoina olevien kurssien suorittamiseen Pääaineet Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa on kolme (3) pääainetta: Puutuotetekniikka Puu-28 prof. (ma.) Matti Kairi Puu-28 prof. (ma.) Pertti Viitaniemi Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Puu-127 prof. Olli Dahl Sellutekniikka Puu-23 prof. Panu Tikka Puu-127 prof. Olli Dahl Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Paperi- ja painatustekniikka Puu-21 prof. Hannu Paulapuro Puu-21 prof. Jouni Paltakari Puu-21 prof. N.N. (v alkaen) Puu-19 prof. Tapani Vuorinen Puu-19 prof. Janne Laine Puu-127 prof. Olli Dahl Pääainetta haetaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä. Samaan aikaan opiskelija hyväksytyttää virallisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tarkempia ohjeita pääainevalinnasta, mahdollisista karsintakriteereistä ja opintosuunnitelmasta annetaan lukuvuoden aikana. Seuraa ilmoitustauluja ja osaston www-sivuja. Pääaineen hausta järjestetään tiedotustilaisuuksia kevätlukukauden aikana. Selvitä mahdolliset muutokset tähän opinto-oppaaseen verrattuna. Hakuaika päättyy loppukeväästä 2005 erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Tällä hetkellä voimassa olevan käytännön mukaan pääaineen opiskelijamäärää päätettäessä otetaan huomioon alan insinööritarve ja opetuskapasiteetti. Jos tiettyyn pääaineeseen on enemmän hakijoita kuin sinne voidaan ottaa, niin hakijoiden välillä suoritetaan karsintaa. Karsintakriteerinä toimivat ns. vertailupisteet jotka lasketaan seuraavasti: vertailupisteet = opintoviikkomäärä / läsnäololukukausien määrä Tällöin hakijoita valitaan ko. pääaineeseen tietty lukumäärä vertailupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Osastoneuvosto saattaa määritellä myös muita valintakriteereitä, seuraa osastoneuvoston päätöksiä. Vertailupisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain Teknillisen

19 19 korkeakoulun puunjalostustekniikan koulutus/tutkinto-ohjelman opiskelijana suoritetut opintoviikot. Näihin opintoviikkoihin ei huomioida opintohyvityksiä aiemmista opinnoista eikä muissa korkeakouluissa tai koulutusohjelmissa ennen puunjalostustekniikan koulutus/tutkinto-ohjelmaan siirtymistä suoritettuja opintoja. Vertailupisteet lasketaan opintorekisterissä hakuajan päättyessä olevien suoritusten perusteella. Puunjalostustekniikan opintojen jo alettua opiskelijavaihdon aikana suoritetut opintorekisteriin merkityt, tutkintoon hyväksytyt, opintoviikot huomioidaan kokonaisopintoviikkomäärässä. Läsnäololukukausiin ei huomioida ennen puunjalostustekniikan opintoja ollutta läsnäoloa muissa koulutusohjelmissa, yliopistoissa tai oppilaitoksissa, kuten ammattikorkeakouluissa. Hakija, joka läsnä olevaksi ilmoittautumisesta huolimatta ei ole voinut suorittaa opintoja, mutta haluaa silti poissaolon tulevan huomioonotetuksi läsnäololukukausia laskettaessa, tulee osoittaa erityinen syy poissaoloonsa (esim. asevelvollisuus tai äitiysloma). Syy poissaloon on osoitettava ehdottomasti virallisella asiakirjalla. Tarkempia tietoja pääaineen valinnasta antavat opintosihteeri, opintojen suunnittelija sekä opintoneuvojat. Puutuotetekniikan perusmoduuli Puutuotetekniikan jatkomoduuli Puutekniikan syventävä moduuli Puusta rakentamisen syventävä moduuli Puunjalostuksen kemian syventävä moduuli Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli Sellutekniikan jatkomoduuli Sellutekniikan syventävä moduuli Metsäteollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli DI -työ Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli Paperinvalmistustekniikan syventävä moduuli Paperinjalostustekniikan syventävä moduuli Kandidaatintyö Painatustekniikan syventävä moduuli Kuva 4. Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman rakenne eri moduulivaihtoehtoineen. Kuvassa 4 on yleiskuva puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman perusrakenteesta. Moduulien sisältö ja muut moduulit, kuten erikoismoduulit, on esitelty kappaleissa ja

20 Puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinto P901-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Eri Johdatus opiskeluun 0 Harj-0.xxxx Harjoittelu 3 KE Yleinen ja epäorgaaninen kemia; P, MT 5 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Prosessiautomaation perusteet 3*** Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3* Kon Koneenrakennustekniikka B 4 Kul Lujuusoppi IB 5 Mat Matematiikan peruskurssi P 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi P2: osa 1 5 Mat Matematiikan peruskurssi P2: osa 2 5 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Puu Ympäristötekniikan perusteet 3 T Tietokone työvälineenä 2** T Tietotekniikan työkurssi 3** Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 2 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 * Täytettävä tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. ** Näiden kahden kurssin vaihtoehtona on T-106.xxxx Ohjelmoinnin perusteet (5 op). *** Tämän kurssin vaihtoehtona puutuotetekniikan opiskelijoilla on xx-xx.xxxx Kappaletavara-automaation perusteet (3 op). P901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Koodi Kurssin nimi Kemiallinen puunjalostus, op Puutuotetekniikka op Ene-xx.xxxxx Yleinen energiatekniikka 3 3 KE-31.xxxx Fysikaalinen kemia 6 3 KE Analyyttinen kemia 3 - Puu Johdatus puunjalostukseen 2 2 Puu Työturvallisuus 0 0 Puu Puun rakenne ja kemia 4 4 Puu Puukemian laboratoriotyöt 2 - Puu-23.xxxxx Kuidutus - 2 Rak Statiikka - 3 TU Markkinointi - 3

21 21 Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot suoritetaan saman opinto-oppaan mukaan. Ohjelman yhteisiin opintoihin ja perusopintoihin tulee tarkennuksia ja muutoksia lukuvuoden aikana. Seuraa osastoneuvoston päätöksiä. P100-1 Puutuotetekniikan perusmoduuli (20 op) Professori (ma.) Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op Puu Metsätalouden perusteet 4 Puu Puutieteen perusteet 4 Puu Puun käyttöominaisuudet 4 Puu Puun työstön teoria 4 Puu Puun työstön sovellukset 4 P200-2 Puutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op) Professori (ma.) Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op Puu Puun kosteus ja kuivaaminen 4 Puu Puutuoteteollisuuden 4 tuotantoprosessien perusteet Puu Puutuotteiden markkinat 2 Puu Puun liimaus 4 Puu Puun pintakäsittely 2 Puu Puurakenteiden liitokset L 4 P101-1 Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli (20 op) Koodi Kurssin nimi op Ene Energiateknisen ympäristönsuojelun 3 peruskurssi KE Kemian laitetekniikka I 5 Puu Makromolekyylit, pinnat ja kolloidit 4 Puu Paperitekniikan perusteet 4 Puu Selluloosatekniikan perusteet 4 P201-2 Sellutekniikan jatkomoduuli (20 op) Professori Panu Tikka Koodi Kurssin nimi op Ene-xx.xxxx voimalaitos 3 Puu Sellunvalmistuksen kemia 5 Puu Kemian laitetekniikka sellu- ja 6 paperiprosesseissa Puu Suursaantomassatekniikka 3 Puu Selluloosatekniikan harjoitustyöt 3

22 P202-2 Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Jouni Paltakari, professori N.N. Koodi Kurssin nimi op Puu Päällystystekniikka 5 Puu Kuitu- ja paperifysiikka 5 Puu Basics of Printing Technology 4 Puu Kemian laitetekniikka sellu- ja 6 paperiprosesseissa 22 Mikäli opiskelija suorittaa moduulin P201-2 Sellutekniikan jatkomoduuli (20 op) ja moduulin P202-2 Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli (20 op), tulee hänen suorittaa 6 op muita Puu-alkuisia kursseja päällekkäisyyden (Puu ) korvaamiseksi. Suositeltavia kursseja ovat mm. Puu Puunjalostustalous (2 op), Puu Sellu- ja paperiteollisuuden investointiprojektien suunnittelu ja toteutus (3 op), Puu Metsätalouden perusteet (4 op), Puu Introduction to Wood Properties and Wood products (3 op) ja muut opiskelija henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kuulumattomat Puu-alkuiset kurssit. Korvaavuudeksi ao. moduuleihin soveltuvat Puu-alkuiset kurssit tai osaston hyväksymässä opiskelijavaihdossa suoritetut vastaavat opinnot. Päällekkäisyyden korvaaminen vahvistetaan opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. P901-K Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (10 op) N.N. Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta Puunjalostustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto P100-1 Puutuotetekniikan perusmoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P200-2 Puutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P101-1 Kemiallisen puunjalostuksen perusmoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P201-2 Sellutekniikan jatkomoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla. P202-2 Paperi- ja painatustekniikan jatkomoduuli (20 op) Tämä moduuli on kuvattu puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon kohdalla.

23 23 P300-3 Puutuotetekniikan syventävä moduuli (20 op) Professori (ma.) Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op Puu Puun modifiointi L 4 Puu Tuotantoprosessien analysointi 4 Puu Tuotantoinvestointien suunnittelu 4 Puu Puutuoteteollisuuden liiketoimintamallit L 2 Puu Kilpailukykyisten puutuotteiden 4 kehittäminen L Puu Puutuotteiden markkinointi L 2 P301-3 Sellutekniikan syventävä moduuli (20 op) Professori Panu Tikka Koodi Kurssin nimi op Puu Sellunvalmistuksen kuitulinjaprosessit 5 Puu Sellunvalmistuksen kemikaalikierto- ja energiaprosessit 5 Puu Sellun pesun ja kemikaalikierron 3 laskenta Puu Selluloosatekniikan tutkimusprojekti 7 P302-3 Paperi- ja painatustekniikan syventävä moduuli: Paperinvalmistus (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Jouni Paltakari Koodi Kurssin nimi op Puu Mekaanisen massan valmistus 4 Puu Paperinvalmistustekniikka 5 Puu Paperikemia 4 Puu Paperitekniikan harjoitustyöt 7 P303-3 Paperi- ja painatustekniikan syventävä moduuli: Paperinjalostus (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori Jouni Paltakari Koodi Kurssin nimi op Puu Paperinjalostustekniikka 7 Puu Pakkaustekniikka 5 Puu Paperinjalostustekniikan harjoitustyöt 8 P304-3 Paperi- ja painatustekniikan syventävä moduuli: Painatus (20 op) Professori Hannu Paulapuro, professori N.N. Koodi Kurssin nimi op Puu Printing Machines and Materials 8 Puu Printability and Runnability 5 Puu Painatustekniikan harjoitustyöt 7

24 24 P305-3 Puunjalostuksen kemian syventävä moduuli (20 op) Professori Tapani Vuorinen, professori Janne Laine Moduuli on tarkoitettu ensisijaisesti sellutekniikan, paperi- ja painatustekniikan sekä puutuotetekniikan pääaineopiskelijoille. Moduuli sisältää kaikille yhteisiä puunjalostuksen kemian opintoja sekä pääainekohtaisia opintoja. Yhteiset kurssit sisältävät analytiikkaopintoja sekä harjoitustyön. Pääainekohtaiset kurssit sisältävät sellutekniikan-, paperi- ja painatustekniikan- sekä puutuotetekniikan kemiaan syventyviä opintoja. Moduuli soveltuu opiskelijoille, jotka haluavat syventyä oman alansa analyysi- ja tutkimusmenetelmiin sekä kemiaan. Kursseilla käsitellään sekä metsäteollisuudessa päivittäin tehtävää analytiikkaa että alan hienostuneimpia tutkimusmenetelmiä. Lisäksi kurssit vahvistavat pääaineen teknistä osaamista samalla kun perehdytään tarkemmin raaka-aineiden, prosessien ja tuotteiden kemiaan. Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella P306-3 Metsäteollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli (20 op) Professori Olli Dahl Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella Moduuli on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. P400-C Sellutekniikan erikoismoduuli: Sellutehdas (20 op) Professori Panu Tikka Koodi Kurssin nimi op Puu Selluloosatekniikan perusteet 4 Puu Kemian laitetekniikka sellu- ja 6 paperiprosesseissa Puu Sellunvalmistuksen kuitulinjaprosessit 5 Puu Sellunvalmistuksen kemikaalikierto- ja energiaprosessit 5 Moduuli on tarkoitettu muille kuin paperi- ja painatustekniikan sekä sellutekniikan lukijoille. P401-C Puurakentamisen erikoismoduuli (20 op) Professori (ma.) Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op A Rakenteiden fysiikka ja mekaniikka 3 A Talonrakennustekniikka 6 Puu Introduction to Wood Properties and 3 Wood Products Puu Industrial Wood Construction 3 Puu Great Wood Buildings - case project 5 Moduuli on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

25 25 P402-C BOKU-vaihto-opinnot erikoismoduuli (20 op) Professori (ma.) Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Koodi Kurssin nimi op Wood Utilisation Seminar 3 Composites and Compounds 3 Wood and Fibre Quality 3 Engineered Wood Products 3 Holzindustrielles Labor 3 Fachexkursionen 1,5 (1) Optional course 4 Moduuli on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. P403-C Puusta rakentaminen erikoismoduuli (20 op) Professori (ma.) Matti Kairi, professori (ma.) Pertti Viitaniemi Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella Moduuli on tarkoitettu rakennustekniikan opiskelijoille. P404-C Puunjalostuksen kemian erikoismoduuli (20 op) Professori Tapani Vuorinen, professori Janne Laine Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella Moduuli on tarkoitettu kemian tekniikan opiskelijoille. P405-C Prosessiteollisuuden ympäristötekniikan erikoismoduuli (20 op) Professori Olli Dahl Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella Moduuli on tarkoitettu muille kuin puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Metodiikka moduuli N.N. Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella Siihen on suuniteltu sekä matematiikan opintoja (koesuunnittelu ja tilastollinen analyysi) että tutkimusmetodiikkaan liittyviä opintoja Erillisiä sivuaineita Tutkintoon kuuluu pääaineen lisäksi sivuaine. Sivuaineen perusrakenne on kuvattu luvuissa ja Sivuaineen voi valita vapaasti TKK:n eri tutkinto-ohjelmien tuottamista sivuainekokonaisuuksista. Osaan sivuaineista on erillinen haku. Sivuaineopinnot voi myös suorittaa muussa korkeakoulussa Suomessa tai ulkomailla. Tällöin opiskelijan on haettava sivuaineen hyväksyttämistä osastoneuvostolta. Mikäli puunjalostustekniikan tutkintoohjelman opiskelija suunnittelee sivuaineen suorittamista TKK:n ulkopuolella, kannattaa

26 26 hänen ajoissa kääntyä pääaineen professorin, opintosihteerin, opintoneuvojien tai opintojen suunnittelijan puoleen. Heiltä saa käytännön neuvoja sekä apua hakemusten laatimisessa. Seuraavassa on esitelty puunjalostustekniikan osaston tuottamat pääaineista eroavat sivuainekokonaisuudet. Mikäli kokonaisuus on tarkoitettu vain tietyn tutkinto-ohjelman opiskelijoille, on tästä maininta. IDBM (International Design Business Management) sivuaine (40 op) Koodi Kurssin nimi op Kon Tuotekehitysprojekti 10 TaiK-opintoja 12 HKKK-opintoja 12 Teollisuusprojekti 6 Sivuaine on tarkoitettu puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Sivuaineeseen on erillinen haku vuosittain. Puusta rakentaminen sivuaine (40 op) N.N. Moduulin sisältö vahvistetaan kevätlukukaudella Sivuaine on tarkoitettu puutuotetekniikan opiskelijoille. Linkage -kokonaisuus: Linkage Program 1 Modern Technology in Pulp and Paper Industry (xx op) Linkage moduulin/moduulien opintopistemäärät vahvistetaan lukuvuonna Pakolliset (xx-xx op) AS Process Control 4 op Puu Forest Products Chemistry 3,0 ov Puu Basics of Printing Technology 4 op Puu Introduction to Pulp and Paper Industry 2,0 ov Puu Paper Physics 2,0 ov Puu Paper Chemistry 3,0 ov Puu Paper Technology 3,0 ov Puu Paper Coating 2,0 ov Puu Industrial Economics and Production Management 3,0 ov Puu Pulping Technology 9 op Puu Project Work* 4 op Vaihtoehtoiset (valitaan vähintään 2 ov) Puu Converting Technology 2,0 ov Puu Measurements and Analysis of Pulp and Papermaking Processes 2,0 ov Puu Environmental Protection Technology in Pulp and Paper Industry 2,0 ov * Pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa vain Linkage Program 1 sivuaineen. Muiden ei tarvitse tätä suorittaa.

27 27 Linkage Program 1 on englanninkielinen, vuoden kestävä projektiluonteinen sivuaine, johon hyväksytään noin 20 opiskelijaa. Ohjelmaan on erillinen haku kerran vuodessa, seuraava hakuaika päättyy , minkä jälkeen vapaita paikkoja voi kysyä Linkagekoordinaattorilta. Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelija voi sisällyttää Linkage Program -ohjelman tutkintoonsa sivuaineena. Tästä sivuaineesta ei voi tehdä diplomityötä. Linkage-todistuksen voi saada suoritettuaan vaatimusten mukaiset 35 ov tai xx opintopistettä. Lisätietoja Linkage-koordinaattorilta: linkage.program@hut.fi

28 3 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. tenttijakso I opetusjakso tenttijakso II opetusjakso tenttijakso tenttijakso III opetusjakso tenttijakso IV opetusjakso tenttijakso Pääsiäisloma on Korkeakoulun avajaiset pidetään Lauantaitentit syyslukukaudella 2005: 3.9., 10.9., , , , , , Lauantaitentit kevätlukukaudella 2006: 7.1., 14.1., 4.3., 11.3., 8.4., 29.4., 6.5., Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat osastot laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien aikana sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Luku- ja tenttijärjestyksiä saa puunjalostustekniikan osaston virastomestareilta (Vuorimiehentie 1, aula) ja osaston www-sivuilta: Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy myös WWWTopi-järjestelmästä. 3.3 HOPS Opiskelija suunnittelee opintojaan itse Teknillisessä korkeakoulussa. Suunnittelun apuvälineenä hänellä on henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. TKK:lla on käytössä kahdenlaisia HOPSeja. - Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS. - Opiskelijan oma kurssitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä omahops. HOPSeista lisää luvussa 4.2.