SISÄLLYSLUETTELO. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne P-moduuli O-moduuli Materiaalitieteen perusmoduuli Jatkomoduulit Syventävät moduulit Tieteen metodiikka Erikoismoduulit Perusaineiden laaja oppimäärä OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA...33

2 2 4.1 Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Kypsyysnäyte Diplomityön arvostelun perusteista TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för materialteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Undervisning, examination och utvärdering Att studera på svenska Studier vid andra högskolor...61

3 Studiehandledning...62 LIITE Ajoitussuositukset

4 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 4 Kädessäsi oleva materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Opinto-oppaan tarkoitus on täydentää ja tarkentaa opetusohjelmaa materiaalitekniikan osaston osalta. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Tutustu oppaan antiin huolella; löydät sieltä vastauksen lähes kaikkiin mieltäsi askarruttaviin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Opas julkaistaan myös www-muodossa. Verkossa olevan oppaan löydät osoitteesta Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti opettajatuutorin, isohenkilön, opintoneuvojien, opintosihteerin ja suunnittelijoiden puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! Otaniemessä Paula Leutonen, suunnittelija

5 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Materiaalitekniikan osasto muodostaa yhdessä ja yhteistyössä TKK:n muiden materiaalitekniikan osa-alueilla toimivien osastojen ja laitosten kanssa Suomessa ainutlaatuisen poikkitieteellisen kokonaisuuden, joka kattaa käytännöllisesti katsoen koko materiaalien elinkaaren luonnon mineraalien rikastuksesta ja käsittelyistä, metalliseosten, keraamien ja elektroniikan materiaalien suunnittelusta, valmistuksesta ja muokkauksesta niiden ominaisuuksien hallintaan, suojaukseen ja kierrätykseen. Materiaalitekniikan osasto kouluttaa spesialisteja kandidaateista tohtoreihin ja suorittaa korkeinta tutkimusta materiaalitekniikan alueella. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Materiaalitekniikan osasto on yksi TKK:n kahdestatoista osastosta. Materiaalitekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä kemian tekniikan ja puunjalostustekniikan osastojen kanssa. Osaston asioista päättää osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastonjohtaja: prof. Kari Heiskanen B 369 p. 451 Osaston varajohtaja: prof. Olof Forsén B 258 p. 451 Osaston hallintopäälikkö: Marjukka Petänen V 246 p. 451 Osastonjohtajan sihteeri: Tuija Mäkinen B 370 p. 451 Telefax: 451 Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Osastoneuvoston kokoonpano ( ): Jäsenet: Varajäsenet: prof. Kari Heiskanen prof. Antti Korhonen prof. Lauri Holappa prof. Heikki Jalkanen prof. Olof Forsén prof. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi prof. Seppo Kivivuori prof. Hannu Hänninen prof. Ari Lehto prof. Simo-Pekka Hannula prof. Mikhail Gasik prof. Jorma Kivilahti TkT Kari Knuutila teknologiapäällikkö Kalle Härkki lab.ins. Leif Eriksson lab.ins. Markku Kaskiala toimistosihteeri Tuire Mikluha erik. lab. mest. Ahti Turpela opettava tutkija Marja Oja opettava tutkija Seppo Louhenkilpi tekn.yo. Matti Vaajamo tekn.yo. Marko Järvenpää tekn.yo.iina Kainulainen tekn.yo. Jani Jansson tekn.yo. Suvi Rannantie tekn.yo. Suvi Rauhamaa puheenjohtaja: osastonjohtaja, prof. Kari Heiskanen pöytäkirjanpitäjä: osastosihteeri Tuija Mäkinen

6 Osastoneuvoston esittelijät: Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen: Opintosihteeri Arja Salmenhaara: Suunnittelija Paula Leutonen: 6 henkilöstö- ja yleishallinto opintohallinto; perusopinnot sekä tutkintoasiat opintohallinto; perusopinnot, opetussuunnitelmat ja muut opintoasiat Kokoukseen tulevan aineiston on oltava esittelijöillä tiistaisin 14 päivää ennen kokousta. Osastoneuvoston sähköpostiosoite on mt-osastoneuvosto@tkk.fi. Kanslia Suunnittelija Paula Leutonen huone 112 p. 451 Opintosihteeri Arja Salmenhaara huone 110 p. 451 Tutkimusapulainen Hannele Vuorimies huone 111 p. Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kanslia sijaitsee materiaalitekniikan osaston toisessa kerroksessa. Kanslia on avoinna maanantaista perjantaihin virka-aikaan. Opintoneuvola Opintoneuvoja Antti Kekki (mt-opinto@tkk.fi) p Harjoitteluneuvoja Toni Engström (mt-harjo@tkk.fi) p KV-neuvoja Ville Poijärvi(mt-kvopinto@tkk.fi) p Kalliotekniikan opintoneuvoja (R-osasto) Visa-Matti Myllymäki (mt-opinto@tkk.fi) p Opintoneuvola sijaitsee osaston toisessa kerroksessa, huone 114. Opinto- ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa. Osaston yhteiset Suunnittelija Hanna Opintosihteeri Satu Sarkola huone B368 p. 451 ATK-tuki Harri Koskinen huone B103 p. 451 Vahtimestari Tuoma Laakkonen huone 007a p. 451 Vahtimestari Jari Vuori huone 161b p. Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kirjasto Kirjastoamanuenssi Marjukka Patrakka huone 158 p. Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe klo ja kesällä klo Osaston aukioloajat luentokausina ma-pe klo aattoina klo kesällä: ma-pe klo 8-16

7 Osaston aukioloaikojen ulkopuolella sisään ja uloskäynti ainoastaan kulkukortilla Toimikunnat ja työryhmät Opintotoimikunnan tehtävänä on mm. osaston opetuksen, opintojen seurannan ja opintoneuvonnan kehittäminen, opetuksen laadun arviointi sekä arviointimenetelmien kehittäminen, opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen sekä opintojen korvaavuuksista päättäminen. Toimikunnan tehtävänä on myös pitää yhteyttä opintohallintoon sekä teollisuuteen opetuksen kehittämiseksi. Kokoukseen tuleva aineisto on toimitettava suunnittelijalle 14 päivää ennen kokousta. Opintotoimikunnan kokousajat ilmoitetaan osoitteessa Opintotoimikunnan jäsenet ja varajäsenet Jäsenet: Varajäsenet: professori Olof Forsén, puheenjohtaja professori Heikki Jalkanen opettava tutkija Harri Lehto tutkija Elli Nurminen assistentti Ahti Viljamaa tekniikan ylioppilas Carlo Palermo tutkija Eevaliisa Laine (R-osasto) opintosihteeri Arja Salmenhaara suunnittelija Paula Leutonen, sihteeri tekniikan ylioppilas Bo Priester tekniikan ylioppilas Kaisa Kakko Osaston opintoneuvojilla ja harjoitteluneuvojalla on läsnäolo-oikeus toimikunnan kokouksissa. Jatkokoulutustoimikunnan tehtävänä on mm. suunnitella ja tehdä esityksiä jatko-opintojen kehittämisestä ja harmonisoida opintovaatimuksia sekä käsitellä ja hyväksyä jatko-opintoihin liittyvät hakemukset. Jatko-opintoihin liittyvät hakemukset tulee jättää viimeistään 14 päivää ennen jatkokoulutustoimikunnan kokousta opintosihteerille. Jatkokoulutustoimikunnan kokousajat ilmoitetaan osoitteessa

8 8 Jatkokoulutustoimikunnan jäsenet Jäsenet: professori Mikhail Gasik, puheenjohtaja professori Lauri Holappa professori Simo-Pekka Hannula opettava tutkija Marja Oja tutkija Antero Pehkonen tutkija Heli Kytönen suunnittelija Paula Leutonen opintosihteeri Arja Salmenhaara, sihteeri

9 9 1.4 Laboratoriot Metallurgia Professorit Lauri Holappa, B361, 451 Heikki Jalkanen, B346, 451 Dosentit TkT Jouko Härkki, Oulun yliopisto, (08) TkT Anja Klarin-Henricson, Elektrowatt Ekono Oy, TkT Pekka Taskinen, Outokumpu Research Oy, (02) TkT Olli Hyvärinen, Outokumpu Research Oy, (02) Yli-insinööri TkT Erkki Heikinheimo, B356, 451 Opettavat tutkijat Dosentti, TkT Seppo Louhenkilpi, B362, 451 TkT Marko Kekkonen, B359, 451 Assistentti DI Minna Lind, Toimistosihteerit Marja-Liisa Kivikangas, B360, 451 fax Lea Selin Materiaalitiede Professorit Dosentit Laboratorioinsinööri Opettava tutkija Assistentit Ari Lehto, V241, , Simo-Pekka Hannula, V221, , Prof. Jarl Forstén TkT Matti Korhonen, Cornell University, NY, +1 (607) TkT Hannu Martikainen, TeliaSonera Finland Oyj, PhD Sakari Ruppi, Seco Tools AB, Ruotsi, TkT Mikko Talvitie, Nokia Matkapuhelimet, TkT Markus Turunen, Vaisala Oyj, TkT Mauri Veistinen, Neorem Magnets Oy, (02) TkT, FM Risto O. Toivanen, V135, 451 TkL Ilkka Penttinen, V223, 451 DI Laura Vanonen, V219, 451 Erikoisopettajat PhD Veli-Matti Airaksinen, TKK, DI Jussi Hellman, Metso Powdermet Oy, DI Tapio Saukkonen, TKK, Toimistosihteeri Marjatta Aav, V222, 451 fax Mekaaninen prosessi- ja kierrätystekniikka Professori Kari Heiskanen, B369, 451 Opettavat tutkijat DI Harri Lehto, B366, 451 Dosentti, TkT Marja Oja, B375, 451 Assistentti DI Janne Vuori, B312, Materiaalien muokkaus ja lämpökäsittely Professorit Seppo Kivivuori, B376, 451 Antti Korhonen, 208, 451

10 Dosentit Prof. Heikki Kleemola, VTT, (09) TkT Jyrki Molarius, VTT, (09) Laboratorioinsinööri TkL Leif Eriksson, V031, 451 Assistentit DI Timo Saarinen, V030, 451 DI Ahti Viljamaa, V030, 451 Toimistosihteeri Tuire Mikluha, B311, 451 fax Materiaalien valmistustekniikka Professori Mikhail Gasik, B263, 451 Dosentit TkT Ari Jokilaakso, Outokumpu Oy, (09) 4211 TkT Pekka Taskinen, Outokumpu Research Oy, (02) Laboratorioins. DI Markku Kaskiala, B260, 451 Opettava tutkija TkT Marko Hämäläinen, B261, 451 Erikoisopettajat TkL Jouni Hirvonen, Finemat Oy, TkL Sauli Suominen, Finemat Oy, Toimistosihteeri Kaija Pehkonen, B262, 451 fax Korroosio ja hydrometallurgia Professori Olof Forsén, B258, 451 Opettava tutkija TkT Jari Aromaa, B259, 451 Laboratorioinsinööri DI Markku Kaskiala, B260, 451 Toimistosihteeri Aivi Fogelholm, B238, 451 fax Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@tkk.fi). 1.5 Osaston kirjasto Materiaalitekniikan osaston kirjasto on maan ainoa kaivosalan ja metallurgian erikoiskirjasto. Kokoelma koostuu alan kirjoista, aikakausilehdistä, sarjoista, käsi- ja kurssikirjoista, slavica- ja diplomi/lisensiaattityökokoelmista sekä väitöskirjoista. Huomattava osa kokoelmaan luetteloiduista hankinnoista on sijoitettu osaston laboratorioiden käsikirjastoihin tai työhuonekirjoiksi. Kurssikirjojen laina-aika on rajattu. Lehtien laina-aika on 1-3 vuorokautta ja muun materiaalin laina-aika on 1 kuukausi. Kirjastossa on käytössä atk-lainaus (Voyager, myös itsepalvelu), diplomitöistä ja lehdistä täytetään paperinen lainakuitti. Alan tärkeimpien kansainvälisten aikakausijulkaisujen tilauksia on vuosittain noin 80. Kaukopalvelutilauksia kirjasto vastaanottaa, paitsi pääkirjaston kautta, myös suoraan, esim. sähköpostitse ja puhelimitse. Kirjaston palveluita ovat mm. tiedonhaut, saatavuustiedustelut, laina- ja artikkelipyyntöjen välitys. (Lehti- ) lukusalin lisäksi kirjastossa on ryhmätyötila, muutama lukupaikka ja 6 mikroa asiakaskäytössä. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo sekä aattoina ja kesällä klo

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pääja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

13 13 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

14 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

15 15 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

16 16 Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa

17 17 suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

18 2.4 Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 18 Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät perustiedot matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa sekä laaja materiaalitekniikan osaaminen. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin pyritään vastaamaan nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla (C), jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. C C MT Materiaalitiede 20 op. C C MT Materiaalien valmistus 20 op. C 20 op. MT Materiaalien käsittely ja käyttö 20 op. MT Materiaalien kierrätys 20 op. MT901-M Tieteen metodiikka 10 op DI-työ 30 op. Vapaasti valittavat 20 op. MT Soveltava materiaalitiede 20 op. MT Materiaalien prosessointi 20 op. Kandidaatin työ 10 op. Vapaasti valittavat 10 op. Pääaineet MT901-P Perusopinnot 80 op. MT100-1 Materiaalitiede 20 op. MT901-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op. Kuva 3. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman rakenne

19 2.4.1 P-moduuli 19 Perusmoduulin laajuus on 80 opintopistettä ja siihen kuuluvat kurssit ovat pakollisia kaikille materiaalitieteen tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Perusmoduulin opinnot antavat tarvittavan perusosaamisen myöhemmille opinnoille mm. matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Moduulin sisältö Mat Matematiikan peruskurssi K1 10 op. Mat Matematiikan peruskurssi K2 10 op. Mat Matematiikan peruskurssi KP3-I 5 op. Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta 5 op. Tfy Fysiikka IA 3 op. Tfy Fysiikka IB 3 op. Tfy Fysiikka IIA 3 op. Tfy Fysiikka IIB 3 op. Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 op. T Tietokone työvälineenä* 2 op. T Tietotekniikan peruskurssi * 3 op. T Tietotekniikan työkurssi * 3 op. KE Yleinen ja epäorgaaninen kemia 5 op. KE Orgaaninen kemia I 4 op. Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 op. Kie Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 op. Kie Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 op. Harj Harjoittelu 3 op. Puu Ympäristötekniikan perusteet 3 op. TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 op. TU Johtaminen organisaatiossa 3 op. Eri Johdatus opiskeluun 0 op. Yhteensä 80 op. * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa paketin T Tietokone työvälineenä (2 op.) + T Ohjelmoinnin perusteet ( 5 op.) + JOKO T Tietotekniikan peruskurssi (3 op.) TAI T Tietotekniikan työkurssi (3 op.). Tällöin tietokone työvälineenä kurssi sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. P-moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, ).

20 2.4.2 O-moduuli 20 O-moduulin kurssit täydentävät tutkinto-ohjelman yhteisiä perusopintoja. Moduulin opinnot ovat pakollisia kaikille materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Moduulin sisältö MT Koesuunnittelu ja tulosten käsittely materiaalitekniikassa 3 op. KE Epäorgaanisen instrumenttianalyysin perusteet 5 op. Kul Lujuusoppi I B 5 op. Kon Koneenrakennustekniikka C 3 op. S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 op. Yhteensä 20 op. O-moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, ) Materiaalitieteen perusmoduuli Moduulin tavoitteet Materiaalitieteen perusmoduuli antaa yleiskäsityksen materiaalitieteestä sekä perusilmiöistä ja pohjan jatkomoduulien opiskelulle. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa termodynamiikan ja kinetiikan, materiaalitieteen sekä lämmön- ja aineensiirron perusteet ja yleiset tutkimusmenetelmät sekä polymeerikemian perusteet. Moduulin sisältö MT Kemiallinen termodynamiikka ja kinetiikan perusteet 7 op. MT Materiaalitieteen perusteet 5 op. MT Lämmön- ja aineensiirron perusteet 5 op. KE Polymeeriteknologian perusteet 3 op. Yhteensä 20 op. Materiaalitieteen perusmoduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, ) Jatkomoduulit MT201-2 Soveltava materiaalitiede Moduulin tavoitteet Tämän moduulin suorittanut henkilö ymmärtää keskeiset kiinteässä materiaalissa tapahtuvat ilmiöt sekä niiden vaikutuksen materiaalien mekaanisiin, fysikaalisiin ja teknisiin ominaisuuksiin.

21 Moduulin sisältö MT Materiaalien fysiikka 5 op. MT Materiaalien rakennevirheet 5 op. MT Faasimuutosten perusteet 5 op. MT Muokkaustekniikan perusteet 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Ari Lehto (ari.lehto@tkk.fi, puh ). 21 Jatkomoduuli MT201-2 Soveltava materiaalitiede on esitietona seuraaville syventäville moduuleille: MT301-3 Materiaalitiede MT302-3Materiaalien valmistus MT303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö. MT202-2 Materiaalien prosessointi Moduulin tavoitteet Opiskelija osaa - laskea korkean lämpötilan ja sähkökemiallisten hapetus- ja pelkistysreaktioiden ajavan voiman ja kinetiikan, - kuvata yleistä muutosprosessia yhtälöillä, - rajapintoihin liittyvät käsitteet - partikkelitekniikan käsitteet, ymmärtää partikkelin ominaisuuksien vaikutukset reaktioihin, - suorittaa prosesseihin ja rajapintoihin liittyviä mittauksia ja reaktioiden ajavaan voimaan ja nopeuteen liittyviä mittauksia. Moduulin sisältö MT Materiaalien kemian perusteet 5 op. MT Pintailmiöt 5 op. MT Virtaus 3 op. MT Yksikköprosessit ja mekanismit 7 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Mikhail Gasik (mgasik@cc.hut.fi, puh ). Jatkomoduuli MT202-2 Materiaalien prosessointi on esitietona seuraaville syventäville moduuleille: MT302-3 Materiaalien valmistus MT303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö MT304-3 Materiaalien kierrätys.

22 2.4.5 Syventävät moduulit 22 MT301-3 Materiaalitiede Moduulin tavoitteet Moduulin suorittanut ymmärtää materiaaleissa tapahtuvat rakennemuutokset ja niiden vaikutukset materiaalien ominaisuuksiin sekä osaa soveltaa näitä tietoja haluttujen materiaaliominaisuuksien saavuttamiseksi. Henkilö osaa määritellä ja valita materiaalien tutkimus- ja koestusmenetelmät ja ymmärtää, miten johtopäätökset tehdään ja tulokset esitetään. Moduulin sisältö MT Materiaalitutkimusmenetelmät 5 op. MT Läpivalaisuelektronimikroskopia 2 op. MT Sovellettu materiaalitiede 5 op. MT Sovelletun materiaalitieteen laboratoriotyökurssi 3 op KON Rakenneaineet jännityksen ja ympäristövaikutusten alaisina 3 opintoviikkoa Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Simo-Pekka Hannula (simo-pekka.hannula@tkk.fi, puh ). MT302-3 Materiaalien valmistus Moduulin tavoitteet - Opiskelija ymmärtää perusilmiöt ja vaikuttavat tekijät tyypillisissä materiaalien valmistusprosesseissa. - Opiskelija osaa laskea reaktiotasapainot ja taseet osaprosesseissa ja prosessikokonaisuuksissa. - Opiskelija osaa soveltaa lämmön- ja aineensiirron teoreettisia perusteita materiaalien valmistusprosesseihin. Moduulin sisältö MT Materiaalien valmistusprosessit 7 op. MT Materiaalien valmistuksen laboratoriotyöt 3 op. MT Materiaalisysteemien termodynaaminen laskenta 5 op. MT Prosessikinetiikka 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettajia ovat professori Lauri Holappa (lauri.holappa@tkk.fi, puh ) ja professori Olof Forsén (olof.forsen@tkk.fi, puh ).

23 MT303-3 Materiaalien käsittely ja käyttö 23 Moduulin tavoitteet Moduulin suorittanut opiskelija ymmärtää ympäristön materiaaleille asettamat vaatimukset ja osaa valita oikeat materiaalit eri valmistusmenetelmille sekä muunnella materiaalien ominaisuuksia. Lisäksi hän - osaa laatia vaatimusprofiilin käyttökohteen mukaan - osaa arvioida materiaalien soveltuvuutta käyttökohteeseen - tietää keinot materiaalin ominaisuuksien muuttamiseksi - tietää valmistusmenetelmien perusteet. Moduulin sisältö MT Korroosionestotekniikan perusteet 5 op. MT Pintakäsittelytekniikka 2 op. MT Materiaalien valmistusmenetelmät 3 op. MT Materiaalien lämpökäsittely 5 op. MT Materiaalin suunnittelu 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettajia ovat professori Seppo Kivivuori (seppo.kivivuori@tkk.fi, puh ) ja professori Olof Forsén (olof.forsen@tkk.fi, puh ). MT304-4 Materiaalien kierrätys Moduulin tavoitteet - Opiskelija pystyy monipuolisten kierrätysjärjestelmien datan tasoitukseen ja sen yhteydessä erotusterävyyden ja saanti-pitoisuuskäyrän selvittämiseen sekä kierrätettävyyden arviointiin. - Opiskelija tuntee alan direktiivit ja lainsäädännön. Moduulin sisältö MT Kierrätysjärjestelmät 10 op. MT Kierrätystekniikan erikoistyö 5 op. MT Kierrätystekniikan laboratoriotyöt 5 op. Yhteensä 20 op. Moduulin vastuuopettaja on professori Kari Heiskanen (kari.heiskanen@tkk.fi, puh ).

24 2.4.6 Tieteen metodiikka 24 Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 10 opintopistettä tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja. Moduulin sisältö Mat Matematiikan peruskurssi KP3-II 5 op. Lisäksi opiskelija suorittaa muita, myöhemmin ilmoitettavia, tieteen metodiikkaan liittyviä kursseja, yhteensä 5 op. Yhteensä 10 op Erikoismoduulit Erikoismoduulin tarkoitus on tuoda lisäjoustoa diplomi-insinöörin tutkintorakenteeseen. Sisällön hyväksyy ja suunnittelee aina osasto. Moduuli voi olla osaston suunnittelema kokonaisuus tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva kokonaisuus esim. toisessa yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla suoritetuista opinnoista hyväksi luettu yksilöllinen opintokokonaisuus tai vapaavalintainen moduuli. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmassa erikoismoduuleilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin nopeasti muuttuvilla erikoismoduuleilla, jotka sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen. Tutkinto-ohjelman erikoismoduulien suunnittelutyö jatkuu vielä ja ne otetaan käyttöön lukuvuonna Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä: Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks.

25 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. Tenttijakso I Opetusjakso Tenttijakso II Opetusjakso Tenttijakso Tenttijakso III Opetusjakso Tenttijakso IV Opetusjakso Tenttijakso Pääsiäisloma Korkeakoulun avajaiset Lauantaitentit syyslukukaudella 2005: 3.9., 10.9., , , , , , Lauantaitentit kevätlukukaudella 2006: 7.1., 14.1., 4.3., 11.3., 8.4., 29.4., 6.5., Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat osastot laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys, johon on koottu P-moduuliin (P = perusopinnot) kuuluvat kurssit. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy myös WWWTopi-järjestelmästä.

26 3.3 HOPS 26 Opiskelija suunnittelee opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa. Suunnittelun apuvälineenä hänellä on henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. TKK:lla on käytössä kahdenlaisia HOPSeja. Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä HOPS. Opiskelijan oma kurssitasoinen HOPS, josta käytetään nimitystä omahops. HOPSeista lisää luvussa Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Teknillinen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne muuttuu kaksiportaiseksi, jolloin opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Opintopisteen laajuus on määritelty tarkemmin luvussa 2. Opiskelijan tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Tutkintosäännön mukaan kandidaatin tutkintoon johtavan, ensimmäisen vuosiluokan mukainen opetus on järjestettävä kursseina lukuvuonna Vuonna 2005 opintonsa aloittavat suorittavat opinnot pääsääntöisesti kursseina. Osastot voivat tarjota myös vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuvaa, opintojaksoihin pohjautuvaa opetusta. Opintojaksojen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastaa 40 työtuntia. Jos opinnot etenevät keskimääräistä nopeammassa tahdissa, voi opiskelija suorittaa myös opintojaksoja. Tällöin opintojaksosuoritukset kirjataan opintorekisteriin opintoviikkoina. Opiskelijan opintorekisterissä voi siis olla sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Tulevina lukuvuosina siirrytään uusimuotoiseen opetukseen vaiheittain siten, että alempaan ja ylempään perustutkintoon kuuluva opetus annetaan kokonaisuudessaan kurssimuotoisena viimeistään lukuvuonna Varsin monet osastot käyttävät kuitenkin hyväkseen tutkintosäännön tarjoamaa mahdollisuutta siirtyä antamaan uuden rakenteen mukaista opetusta nopeammassa tahdissa. Monilla osastoilla opetus tarjotaan jo lukuvuonna pääsääntöisesti kurssimuotoisena. Siirtymäsäännöksistä kerrotaan tarkemmin tutkintosäännön 66 :ssä. Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelman siirtyminen uuden tutkintorakenteen mukaiseen opetukseen tapahtuu lukuvuoden alussa. Joitakin jatko-opintojaksoja järjestetään vielä vanhan tutkintosäännön mukaisesti opintoviikkoina.

27 Kurssit ja opintojaksot Alla esitetyt ohjeet ja käytännöt koskevat myös opintojaksoja. Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Yleensä kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WWWTopilla ( tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kielikeskuksen kursseille pitää ilmoittautua WWWTopin kautta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Jos kurssin tai opintojakson tutkintovaatimukset muuttuvat, on opiskelijalla oikeus suorittaa kurssi vuoden ajan vanhojen vaatimusten mukaisesti. Tämän jälkeen on kurssin suoritustavasta sovittava opettajan kanssa. Opetusohjelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. 3.6 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WWWTopilla tai kurssin kotisivulla ilmoitetulla tavalla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla hyväksytystä Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta. Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai 'tänään' -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovella.

28 28 Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen. Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää valvonnatta muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähtiessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10-15 min tentin alusta). Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan. Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita. Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista. Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palauttaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan suoritusrekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu sillä osastolla, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytystä opintosuorituksesta ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Osaston on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Arvosana merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta: Tämä edellyttää, että opiskelijan s-postiosoite on merkitty Oodi-rekisteriin. S-postiosoite ja mahdolliset muut muutokset tulee ilmoittaa osaston kansliaan tai s-postilla opintoasiaintoimiston opiskelijapalveluun osoitteeseen

29 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 29 Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin tai opintojen suunnittelijaan. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Yliopistoasetus 17 TKK:n tutkintosäännön 61 :ssä on yliopistoasetuksen 17 :n säännökseen liittyen määrätty seuraavaa: a. tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua osastoneuvostolta; ja b. diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta. Kurinpito Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Yliopistoasetus Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto