1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden korkeakoulun ja Sähkötekniikan korkeakoulujen tutkintosääntöjen tultua voimaan. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Teknillisen korkeakoulun hallituksessa 13. päivänä joulukuuta (Muutokset mukaan lukien) 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin opetusta. Korkeakoulussa annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta. ( ) Korkeakoulussa voidaan suorittaa jäljempänä 2 :ssä mainittuja tutkintoja sekä niihin kuulumattomia erillisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. ( ) 2 Tutkinnot Korkeakoulussa voidaan alempana perustutkintona (alempi korkeakoulututkinto) suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinto ja ylempinä perustutkintoina (ylemmät korkeakoulututkinnot) diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto siten kuin 24 heinäkuuta 2009 annetussa yliopistolaissa (558/2009) ja yliopistojen tutkinnoista 19 päivänä elokuuta 2004 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004), jäljempänä tutkintoasetus, sekä tässä tutkintosäännössä on säädetty ja määrätty. ( ) Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoitetaan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla vain ylempää yliopistollista korkeakoulututkintoa. ( ) 3 Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina.

2 2 Tutkinto-ohjelma on yliopiston eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. [Hallitus määrää jokaiselle tutkinto-ohjelmalle sen hallinnosta vastaavan tiedekunnan]. Tiedekunta määrää jokaiselle tutkinto-ohjelmalle sen sisällöstä ja kehittämisestä vastaavan koulutusneuvoston. Tiedekunta määrää jokaiselle tutkinto-ohjelmalle vastaavan professorin. ( ) Siitä, mihin tutkintoon eri tutkinto-ohjelmat johtavat, määrätään erikseen. Jatkotutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkimusalakohtaisesti. Tiedekunta vahvistaa jokaiselle jatkokoulutuksen tutkimusalalle siitä vastaavan professorin. Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aaltoyliopiston korkeakoulun tai muun yliopiston kanssa. ( ) 4 Opintojen pisteytys Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). 5 Perustutkintojen opintokokonaisuudet Alempaan perustutkintoon kuuluvien tutkinto-ohjelman edellyttämien matemaattisluonnontieteellisten ja muiden perusopintojen sekä niihin mahdollisesti sisältyvien taideopintojen laajuus on opintopistettä. ( ) Perustutkinnoissa olennaisen osan aine- ja syventävistä opinnoista muodostavat 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet (moduulit): alemman perustutkinnon ohjelmissa perus- ja jatkomoduulit ja ylemmän perustutkinnon ohjelmissa lisäksi syventävät moduulit ja joissakin tapauksissa myös erikoismoduulit. Perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Alempaan perustutkintoon kuuluu lisäksi tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja koskeva moduuli ja ylempään perustutkintoon tieteen metodiikan opintoja. Vapaasti valittavien opintojen suorittaminen ja opinnäytetyön laatiminen kuuluvat sekä alempaan että ylempään perustutkintoon. Opiskelija suorittaa alemmassa ja ylemmässä perustutkinnossa pää- ja sivuaineopinnot siten kuin niistä jäljempänä määrätään. [Hallitus hyväksyy tutkintojen pääaineet ja määrää pääaineesta vastaavan tiedekunnan.] ( ) 6 Kurssit Korkeakoulun järjestämä opetus toteutetaan kursseina. Tutkinto-ohjelmien kurssit ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Edellä 5 :ssä mainitut moduulit koostuvat kursseista. ( )

3 3 Kurssin on oltava vähintään 1 opintopisteen laajuinen. Kurssi tulee suunnitella niin, että sen laajuutta ilmaiseva opintopistemäärä voidaan ilmoittaa kokonaislukuna. 7 Opiskelijat Korkeakoulussa on tutkinto- ja erillisopiskelijoita. ( ) Tutkinto-opiskelijat suorittavat joko alemman perustutkinnon, ylemmän perustutkinnon tai jatkotutkintojen opintoja sen mukaan mitä tutkintoa tai tutkintoja suorittamaan heidät on korkeakouluun hyväksytty. ( ) Tutkinto-opiskelijan on joka vuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi Aalto-yliopiston määräämällä tavalla. Mikäli ilmoitusta ei tehdä, opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeutensa menettänyt voi hakea oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. ( ) Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi samaan ylempään perustutkintoon johtava alemman ja ylemmän tai pelkän ylemmän perustutkinnon opinto-oikeus korkeakoulussa. Tutkinto-opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi jatko-opintooikeus korkeakoulussa. Tutkinto-opiskelija voi suorittaa vain yhden samantasoisen jatkotutkinnon korkeakoulussa. ( ) ( ) Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon. Tutkinto-opiskelija voi luopua tutkinnon suoritusoikeudesta ilmoittamalla asiasta kirjallisesti korkeakoululle. Tällöin tutkinnon suoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivästä lukien. ( ) Erillisopiskelija voi suorittaa korkeakoulussa määrätyn ajan niitä opintoja, joita suorittamaan hänet on hyväksytty erillisopiskelijaksi. ( ) 8 Opintojen ohjaus Jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla hänen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka tutkinto-ohjelman hallinnosta vastaava tiedekunta nimeää. Tuutoriopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Tiedekunnat järjestävät lisäksi muutakin opintoohjaustoimintaa. Jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla yliopiston vahvistama henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta käy ilmi opintojen sisältö ja suoritusjärjestys ja jonka mukaisesti opiskelijalla on oikeus suorittaa opintojaan. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta määrätään tarkemmin jäljempänä 7 luvussa. 9 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

4 4 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Mikäli alempaa ja ylempää perustutkintoa suorittamaan otettu opiskelija on vapautettu 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaito-vaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa hänen on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. ( ) 2 LUKU Alempi perustutkinto 10 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. ( ) Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 11 Alemman perustutkinnon laajuus Alempaan perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 12 Alemman perustutkinnon rakenne Alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja sekä niihin mahdollisesti sisältyviä taideopintoja koskeva moduuli (75-85 op); 2) tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15-25 op);

5 5 3) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); 4) vapaasti valittavia opintoja (vähintään 10 op); sekä 5) kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op). ( ) Edellä 1 momentin kohdissa 1 ja 2 esitettyjen moduulien sisältämien opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä. ( ) Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista ja sivuaine toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Edellä 1 momentin 3 kohdassa esitetystä poiketen arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkintoon ei myöskään muodostu 4 momentissa tarkoitettua pää- eikä sivuainetta. ( ) ( ) 13 Alemman perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 12 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintyölle asetetut tavoitteet sekä 9 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 9 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, tiedekunta määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 14 Kandidaattiseminaari Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden osalta opintokokonaisuudessa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Alemmasta tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto nimeää kandidaattiseminaarille vastuuopettajan. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaattiseminaariin kuuluu tutkinto-ohjelmaan liittyvän, tiedekunnan järjestämän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston tarjoamaa opetusta, joka voidaan järjestää yhtä aikaa useammalle kandidaattiseminaarille. Korkeakoulua johtava dekaani antaa tarkempia määräyksiä kandidaattiseminaarista ja siihen hakemisesta. ( ) ( ) 15 Kandidaatintyö

6 6 Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta, josta kandidaattiseminaarin vastuuopettajan määräämä ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaattiseminaarin alussa. Ohjaajan tulee seurata kandidaatintyön etenemistä ja tukea opiskelijaa sen tekemisessä. Kandidaattiseminaarin vastuuopettaja päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan. Kandidaatintyö esitellään kandidaattiseminaarissa. Kandidaatintyö laaditaan suomen tai ruotsin kielellä. Edellä 9 :n 2 momentissa tarkoitettu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia työn myös muulla kielellä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. 16 Kielitaidon osoittaminen Edellä 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellisessä momentissa mainitun tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Korkeakoulua johtava dekaani voi hyväksyä myös muita suoritustapoja vaaditun kielitaidon osoittamiseksi. ( ) ( ) 17 Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. ( )( ) Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli korkeakoulussa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Korkeakoulua johtava dekaani voi hyväksyä myös muita suoritustapoja vaaditun kielitaidon osoittamiseksi. ( ) ( ) 18 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua.

7 7 Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta tulee aina laatia kirjallinen selvitys tiedekunnalle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Harjoittelun kohteena oleviin työtehtäviin perehtyneen henkilön tulee ohjata harjoittelua. Korkeakoulua johtava dekaani hyväksyy tarkemmat harjoittelua koskevat ohjeet. ( ) 19 Alemman perustutkinnon tutkintotodistus Tiedekunnan dekaani antaa tekniikan kandidaatin tutkinnon 13 :ssä tarkoitetulla tavalla suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. ( ) 20 Tutkinnon suorittaminen erinomaisesti Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti-maininnan antamisesta päättää alemman perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0 ja kandidaatintyön arvosana on kiittäen hyväksytty. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. ( ) Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu korkeakoulun ulkopuolella, erinomaisesti-mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu korkeakoulussa. ( ) 3 LUKU Ylempi perustutkinto 21 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito ( ); sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

8 8 Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 22 Ylemmän perustutkinnon laajuus Ylempään perustutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 23 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) tieteen metodiikan opintoja (10 op); 2) kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); 3) vapaasti valittavia opintoja (vähintään 20 op); sekä 4) diplomityö (30 op). ( ) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Aalto-yliopiston korkeakoulujen tai muiden yliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetun tutkinto-ohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä 1 momentissa esitetystä. ( ) ( ) 24 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Tiedekunta voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkintoohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. ( ) Edellä 2 momentissa esitetystä poiketen opiskelijan pääaine muodostuu perusmoduulista, syventävästä moduulista ja tiedekunnan osoittamasta erikoismoduulista tai syventävästä moduulista, mikäli perusmoduulin ja syventävän moduulin välissä oleva jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi 3 momentissa tarkoitettuun sivuaineeseen. ( )

9 9 Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto päättää tarvittaessa miten korkeakouluun suoraan ylempää perustutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja. ( ) Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. 25 Ylemmän perustutkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava edellä 23 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 9 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 9 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, tiedekunta määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 26 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityön aiheen ja kielen vahvistaa ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto määrää lisäksi arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoon tehtävälle diplomityölle yhden työn aihealueeseen perehtyneen tarkastajan, joka ei ole toiminut kyseisen diplomityön valvojana tai ohjaajana. Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan tai edellä mainitun diplomityön tarkastajan kirjalliseen lausuntoon. ( ) Diplomityön valvojan tulee olla korkeakoulun professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi perustellusta syystä nimittää diplomityön valvojaksi myös korkeakoulussa päätoimisessa palvelussuhteessa toimivan dosentin. Edellä 1 momentissa tarkoitetulla diplomityön tarkastajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto tai hänet tulee olla nimitetty jonkun yliopiston professorin virkaan. ( ) ( ) ( ) Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 opintopistettä.

10 10 Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaavalta koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaavalta koulutusneuvostolta. Valvojan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty. Edellä 1 momentissa tarkoitetun diplomityön tarkastajan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen kahden viikon kuluessa siitä, kun työ on jätetty ja esitelty tiedekunnassa sekä arvosanaehdotuksensa ennen työn arvostelemista. ( ) Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena. Korkeakoulua johtava dekaani hyväksyy tarkemmat diplomityötä koskevat ohjeet. ( ) 27 Kielitaidon osoittaminen Edellä 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse edellä 25 :n 4 momentissa jo mainitun mukaisesti osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Edellisessä momentissa mainitun tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella vaadittava tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan niin kuin siitä on edellä 16 :n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 28 Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee osoittaa tutkintosäännön 9 :n 1 momentin 2 kohdan vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. ( ) ( ) Opiskelijalta edellisen momentin perusteella vaadittava kielitaito osoitetaan niin kuin siitä on edellä 17 :n 2 momentissa määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 29

11 11 Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy johonkin 23 :n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun moduuliin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta tulee aina laatia kirjallinen selvitys tiedekunnalle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Harjoittelun kohteena oleviin työtehtäviin perehtyneen henkilön tulee ohjata harjoittelua. Korkeakoulua johtava dekaani hyväksyy tarkemmat harjoittelua koskevat ohjeet. ( ) 30 Ylemmän perustutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulua johtava dekaani antaa diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon 25 :ssä tarkoitetulla tavalla suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. ( ) 31 Tutkinnon suorittaminen oivallisesti Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu korkeakoulun ulkopuolella, oivallisesti-mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu korkeakoulussa. ( ) 4 LUKU Tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto 32 Jatkokoulutuksen järjestäminen Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tehtäväalueella. [Hallitus hyväksyy jatkokoulutuksen tutkimusalat tiedekunnan esityksestä]. Koulutuskokonaisuudet toteutetaan tarvittaessa eri tiedekuntien,

12 12 Aalto-yliopiston korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. ( ) (( )) Jatkotutkintoina korkeakoulussa suoritetaan pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Oikeus filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen voidaan kuitenkin antaa erityisistä syistä. (( )) 33 Jatkokoulutuskelpoisuus Tieteelliseen jatkokoulutukseen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, taikka jolla muutoin todetaan olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. (( )) Tiedekunta järjestää opiskelijavalinnan koulutuskokonaisuuteen. Tiedekunta voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia sekä vaatimuksen suorittaa muita täydentäviä opintoja ja kelpoisuuden tuottavan tutkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia niin kuin näistä tarkemmin erikseen määrätään. (( )) 34 Jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa ongelmanasettelussa. (( )) 35 Jatkokoulutuksen opinnot Jatkokoulutuksen opinnot suoritetaan moduuleina. Opinnoissaan jatkokoulutukseen hyväksytyn tulee: 1) suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tieteelliseen työskentelyyn valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista ja tutkimustiedon välittämistä (5-15 op); 2) perehtyä laajemmin ja syvällisemmin kuin peruskoulutuksessa johonkin tutkimusalaan (30-40 op); sekä 3) perehtyä vähintään yhteen opinnäytetyön tekemistä tukevaan aihealueeseen (10-20 op). Edellä mainittujen opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. ( )

13 13 Tiedekunta voi jäljempänä 37 ja 40 :ssä mainittujen tutkintojen suorittamista varten määrätä jatkokoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi. 36 Opintojen sisältö ja opinnäyte Tiedekunta vahvistaa opiskelijan tutkimusalan. Tiedekunta vahvistaa edellisen pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtien moduulien sisällön tutkimusalasta vastaavan professorin ja 3 kohdan moduulin sisällön tiedekunnan moduulista vastaamaan erikseen nimeämän professorin esityksen perusteella. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan ja yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Opinnäytetyön valvojan tulee olla korkeakoulun professori ja työn ohjaajalla tulee olla suoritettuna jatkotutkinto. Opinnäytetyön valvoja voi toimia tarvittaessa myös työn ohjaajana. (( )) Osasuorituksina jatkotutkintoa varten voidaan hyväksyä sellaisia opiskelijan ennen perustutkintoa suorittamia jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon, kuin myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa suoritettavia jatko-opintotasoisia kursseja. ( ) 37 Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa 35 :ssä tarkoitetut opinnot; sekä 2) laatia lisensiaatintutkimus. 38 Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla lisensiaatintutkimukselta vaadittu tieteellinen arvo. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös tutkimusalaan kuuluvaan aihepiiriin hyvää ja kriittistä perehtyneisyyttä osoittava kirjallisuustutkimus. Edellä 2 momentissa tarkoitettua yhteenvetoa pidetään muodollisessa mielessä lisensiaatintutkimuksena. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä julkaisuja edellisessä momentissa esitetyn vaatimuksen täyttämiseksi.

14 14 Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimus esitellään ja tarkastetaan tiedekunnassa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman erityistä syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun se on jätetty tiedekunnalle. Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena. 39 Lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistus Korkeakoulua johtava dekaani antaa lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. ( ) 40 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa joko tekniikan lisensiaatin tutkinto tai 35 :ssä tarkoitetut opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. 41 Väitöskirja Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Erillisistä julkaisuista tai käsikirjoituksista kootulla julkaisulla tulee kokonaisuutena arvostellen olla väitöskirjalta vaadittu tieteellinen arvo. Edellä 1 momentissa mainittua yhteenvetoa pidetään muodollisessa mielessä väitöskirjana. Yhteenvedon tulee sisältää selostus käsitellystä tutkimusaiheesta, tekijän saavuttamista tärkeimmistä tutkimustuloksista sekä luettelo edellä mainituista erillisjulkaisuista ja sen tulee tarvittaessa täydentää näitä julkaisuja edellisessä momentissa esitetyn vaatimuksen täyttämiseksi. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Mikäli julkaisuista ei käy ilmi tekijän osuus, on tämä selvitettävä yhteenvedossa. Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävänä tiedekunnassa. 42 Julkaisuluvan myöntäminen

15 15 Tohtorin tutkinnon suorittajan on julkaisuluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä julkaisulupahakemus tiedekunnalle. Saatuaan käsikirjoituksen ja hakemuksen tiedekunta päättää niistä asiantuntijoista, jotka tiedekunnan kannalta ovat tarpeellisia, ja lähettää väitöskirjan käsikirjoituksen sekä julkaisulupahakemuksen väitöskirjojen yleistä tasoa korkeakoulussa valvovalle väitöskirjalautakunnalle toimenpiteitä ja lausuntoa varten. ( ) Väitöskirjalautakunta hankkii ja käsittelee asiantuntijalausunnot. Tiedekuntaneuvosto päättää julkaisuluvan myöntämisestä saatuaan asiantuntijalausunnot ja väitöskirjalautakunnan lausunnon. Mikäli väitöskirjalautakunnan lausunto on puoltava, myönteisen päätöksen julkaisulupaa koskevaan hakemukseen voi tehdä myös tiedekunnan dekaani. ( ) Julkaisulupahakemuksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin neljä kuukautta siitä, kun käsikirjoitus ja hakemus on jätetty tiedekunnalle. 43 Väitöstilaisuus Väitöskirjaa on puolustettava julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka ajankohdan ja siinä käytettävän kielen määrää tiedekunta. Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä korkeakoulussa tarkastamista varten nähtävänä vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. ( ) Tiedekunta määrää väitöstilaisuuteen valvojan sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan. Jos erityisestä syystä vastaväittäjä on toiminut esitarkastajana, nimetään lisäksi toinen vastaväittäjä. Väitöstilaisuus alkaa tekijän pitämällä lyhyellä esityksellä, minkä jälkeen vastaväittäjän on esitettävä huomautuksensa. Tämän jälkeen muidenkin on sallittava tehdä väitöskirjan tai sen puolustamisen johdosta suullisia tai kirjallisia huomautuksia. Aiheen siihen antaessaan nämä otetaan huomioon väitöskirjaa arvosteltaessa. Tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä antaa väitöskirjalautakunta. 44 Väitöskirjan hyväksyminen Julkisen tarkastuksen jälkeen on tiedekunnan määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on kaksi, kummankin yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessa annettava tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä tiedekuntaneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Tiedekunnalle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä ajassa. Tämän jälkeen tiedekunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta.

16 16 45 Väitöskirjan kappalemäärä Väitöskirjan tai 41 :n 1 momentissa tarkoitetun yhteenvedon tultua julkaistuksi sitä on luovutettava korkeakoululle määrätty kappalemäärä. Mikäli käytetään vain painettua väitöskirjan julkaisumuotoa, väitöskirjoja tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 60 kappaletta. Milloin väitöskirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa verkossa, yhden sähköisen version lisäksi väitöskirjan painettavia versioita tulee luovuttaa korkeakoululle vähintään 30 kappaletta. ( ) 46 Tohtorin tutkinnon tutkintotodistus ja arvomerkit Korkeakoulua johtava dekaani antaa tohtorin tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle tutkintotodistuksen. ( ) Promootion järjestämisestä, arvomerkkien antamisesta tohtorin tutkinnon suorittaneelle ja kunniatohtorin arvon antamisesta määrätään erikseen. 5 LUKU Aikuiskoulutus 47 Aikaisempien yliopisto-opintojen täydentäminen Suomalaisessa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus täydentää opintojaan korkeakoulussa suorittamalla opetussuunnitelmiin kuuluvia kursseja. ( ) Opinto-oikeuden myöntämisestä päättää opetuksen järjestävä tiedekunta. Tiedekunta voi perustellusta syystä myöntää opinto-oikeuden myös sellaiselle hakijalle, jolla ei ole 1 momentissa tarkoitettua tutkintoa. [Rehtori päättää täydentäviin opintoihin liittyvistä maksuista siten kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty.] ( ) [48 Avoin yliopisto-opetus Yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta. Avoimen yliopiston johtokunta hyväksyy Avoimen yliopiston opetusohjelman. Avoimeen yliopisto-opetukseen voi hakeutua pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimena yliopisto-opetuksena annettavaan opetukseen osallistuvien valintaperusteista ja valinnasta määrätään erikseen. Rehtori päättää avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvistä maksuista siten kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty.]( ) [49 Täydennyskoulutus

17 17 Yliopisto järjestää suunnitelmallista aikuiskoulutusmallin mukaista täydennyskoulutusta ja opetussuunnitelmiin kuulumatonta, pääasiallisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunniteltua muuta täydennyskoulutusta aikuiskoulutustoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Aikuiskoulutusta antavat yksiköt huolehtivat täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Valintaperusteista asianomaiseen koulutukseen samoin kuin mahdollisista kurssimaksuista päättää koulutuksen järjestäjä. ] ( ) 6 LUKU Opiskelijavalinta 50 Alempaa perustutkintoa koskeva valinta Opiskelijoiden valinnassa alemman perustutkinnon tutkinto-ohjelmiin noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Opiskelijat kirjataan tutkinto-ohjelmasta hallintovastuussa olevan tiedekunnan opiskelijaksi. Opiskelijoilla on oikeus jatkaa opintojaan ylempää perustutkintoa varten niin kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty. 51 Ylempää perustutkintoa koskeva valinta Opiskelijoiden valinnassa ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmiin noudatetaan mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Opiskelijat kirjataan tutkinto-ohjelmasta hallintovastuussa olevan tiedekunnan opiskelijaksi. Toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai toisessa yliopistossa suoritetun soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulussa suoritetun soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon perusteella ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja ennen kuin hänet hyväksytään varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. ( ) ( ) 52 Pää- ja sivuainevalinnat Aineesta vastuussa oleva tiedekunta päättää tarvittaessa pää- ja sivuaineet muodostaviin moduuleihin valittavien enimmäismääristä ja valintaperusteista. Opiskelijan pää- ja sivuaineen muodostavat moduulit vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. 53 Jatko-opiskelijoiden valinta

18 18 Jatko-opiskelijoiden valintaperusteista määrätään erikseen. 7 LUKU Opetuksen järjestäminen ja opintosuoritusten arviointi 54 Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1) tutkinto-ohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet; 2) tutkinto-ohjelman vastaavan professorin 3) tutkinto-ohjelmassa olevat moduulit ja niistä vastaavat professorit; 4) tutkinto-ohjelmassa olevat pää- ja sivuaineet ja selvityksen siitä, miten ne muodostuvat moduuleista, sekä 5) kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, osaamistavoitteet, käsiteltävän asiakokonaisuuden, opetus- ja työmuodot, kurssin toteutuksen ajoituksen, opetuskielen, kurssin tuottamisesta vastaavan yksikön tai vastaavat yksiköt sekä kurssin vastuuopettajan. ( ) Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrätään kurssin kuulumisesta moduuleihin sekä siitä, onko moduuliin kuuluva kurssi pakollinen vai vaihtoehtoinen. Tiedekunnat julkaisevat tutkinto-ohjelmakohtaiset opinto-oppaat, joissa opetussuunnitelmat selostetaan tarkemmin. ( ) 55 Opetus Korkeakoulussa annettava opetus sijoitetaan opetusjaksoihin, joita on neljä lukuvuodessa. ( ) Korkeakoulussa annetaan opetusta luennoimalla, järjestämällä harjoituksia ja seminaareja, toimeenpanemalla opintoretkiä sekä muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Korkeakoulu kehittää jatkuvasti opetus- ja arviointimenetelmiään. ( ) Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua tiedekunnan tarkemmin määräämällä tavalla. Opetuksen järjestelyjen vuoksi voidaan järjestää ennakkoilmoittautuminen kurssin pitämistä edeltävänä lukukautena. Kurssi järjestetään vain, jos sille ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita. Luennoitavaksi ilmoitetusta kurssista pidetään luennot, jos sille ilmoittautuu vähintään kolme opiskelijaa kurssin pitäjän ollessa yliopiston vakinainen opettaja ja viisi opiskelijaa kurssin pitäjän ollessa tuntiopettaja. Jos kurssia ei luennoida, siitä voidaan järjestää harjoituksia ja se voidaan suorittaa tutkintovaatimusten perusteella. 56 Henkilökohtainen opintosuunnitelma

19 19 Perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla on oikeus opiskella tutkinto-ohjelmasta vastaavan tiedekunnan vahvistaman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta tulee ilmetä opiskelijan opintoihin kuuluvat moduulit. Opiskelijan oikeus moduulien suorittamiseen syntyy opintosuunnitelman vahvistamisen kautta. Vahvistetun opintosuunnitelman muuttamista koskeva kirjallinen hakemus tehdään tiedekunnalle. Käytyään hakemuksen läpi tiedekunta vahvistaa tarvittavat muutokset opintosuunnitelmaan. Opintosuunnitelma vahvistetaan tutkintokohtaisesti. Sekä alempaa että ylempää perustutkintoa opiskelemaan otetulle opiskelijalle voidaan perustellusta syystä vahvistaa myös ylemmän perustutkinnon opintosuunnitelma ennen alemman perustutkinnon suorittamista. ( ) Jatko-opiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä siitä on tässä pykälässä määrätty. 57 Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tiedekunta päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. ( ) 58 Kokeiden järjestäminen Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, suositellaan kokeita järjestettäväksi neljästi vuodessa. Korkeakoulua johtava dekaani voi määrätä kokeita varten tenttijaksoja. ( ) ( ) Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Kurssista järjestetään kokeita kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Näillä tarkoitetaan kurssin alussa ilmoitettavia tutkintovaatimuksia. Kurssin tai sen osasuoritukselle ilmoittautuminen oikeuttaa opiskelijan suorittamaan kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos kyseiset tutkintovaatimukset eivät ole koehetkellä voimassaolevia, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta.

20 20 59 Arvostelu Opintosuorituksen arvostelee kurssin vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitoksen johtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Laitoksen johtaja voi erityisistä syistä myöntää tähän määräaikaan pidennystä. Perustellusta syystä opettaja voi järjestää edellisessä momentissa tarkoitetun tiedottamisen kuukauden kuluessa myös muulla tavalla. Tiedekunnan on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintosuoritusrekisteriin. Kurssin koostuessa itsenäisistä osasuorituksista opiskelijoille on viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Opintosuorituksen päivämääräksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. 60 Arvosanat Perus- ja jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanoja kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2) ja tyydyttävä (1). Edellä mainittuja arvosanoja käytetään myös hyväksytystä diplomityöstä. Hyväksytystä kandidaatintyöstä käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Edellä 12 1 momentin 5 kohdassa mainitun koko moduulin arvosana määräytyy kandidaatintyön arvosanan mukaan. Lisäksi perustellusta syystä voidaan opetussuunnitelmassa asianomaisella huomautuksella varustettujen kurssien osalta käyttää hyväksytysti osoitetuista tiedoista arvosanaa hyväksytty. ( ) Jatkotutkinnossa käytetään hyväksytystä lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta sekä 35 :n 1 momentissa tarkoitetuista moduuleista arvosanoja kiittäen hyväksytty ja hyväksytty. Edellisessä momentissa tarkoitetusta moduulista annetaan arvosana kiittäen hyväksytty, mikäli moduulin kurssien opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Siinä tapauksessa, että keskiarvon laskennassa ei ole mukana yli puolta moduulin opintopisteistä, moduulista vastaava professori päättää arvosanasta. 61 Opintosuoritusten arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin jäljempänä 61 a :ssä mainitun opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta.

21 21 Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aaltoyliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. ( ) momentit poistettu ( ) Mitä tässä pykälässä säädetään opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta, sovelletaan soveltuvin osin opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaan päätökseen. ( ) 61 a Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja diplomityön arvostelun oikaiseminen ( ) (( )) Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. 3. momentti poistettu ( ) Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista momentti poistettu ( ) 8 LUKU Erinäisiä määräyksiä 62 Opetus- ja tutkintokielet Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. ( ) Korkeakoulussa voi suorittaa ylemmän perustutkinnon ja jatkotutkinnon englannin kielellä sen mukaan kuin korkeakoulua johtavan dekaanin hyväksymissä soveltamisohjeissa tarkemmin säädetään. [Hallitus vahvistaa englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja tutkintoon johtavien opintokokonaisuuksien tutkintokielen.] ( ) ( ) Tiedekunnat voivat käyttää opetuksessa suomen ja ruotsin lisäksi myös muita kieliä. Opiskelijalla on oikeus kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä sekä vieraalla kielellä luennoidusta kurssista asianomaista kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunta. ( ) 63 Todistuksista

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset 91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavista humanistisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU 1 (7) 14.9.2006 VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU 1. VÄITÖSKIRJA 1.1 Säädökset Filosofian tohtorin tutkinnosta säädetään

Lisätiedot

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä 2012-2015 Nämä lukuvuosia 2012-2015 koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2012 ja ovat voimassa 31.7.2015

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut luonnontieteellisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen

Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tampereen yliopiston tutkintosääntö 14.12.2011 1/10 Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 14.12.2011. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 24.4.2012. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellinen koulutusala

Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat määräykset pääainepohjaisen tutkintorakenteen mukaan opiskeleville (voimassa siirtymäkauden eli 1.8.2012

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tampereen yliopiston tutkintosääntö 1/13 Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kauppatieteen akateemisessa komiteassa 27. päivänä toukokuuta 2011.

AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kauppatieteen akateemisessa komiteassa 27. päivänä toukokuuta 2011. AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kauppatieteen akateemisessa komiteassa 27. päivänä toukokuuta 2011. 1 luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tehtävä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET

OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET 1 OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET Rehtori hyväksynyt 28.6.2013 2 Sisällysluettelo 1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 4 Yliopisto... 4 Opiskelijavalinta ja opiskeluoikeus... 5 Koulutusohjelman johtajan tehtävät...

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 LIITE 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 1. HAKUEDELLYTYKSET Yleisenä edellytyksenä erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakemiselle on, että hakija

Lisätiedot

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset 1 Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU Yleistä 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) Tutkintoasetuksessa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 7 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet.

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 Hyväksytty Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnassa

Lisätiedot

Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 17.5.2016 Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous (nro 5/2017)

Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous (nro 5/2017) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnan kokous 4.5.2017 (nro 5/2017) Aika: klo 8.15-9.12 Paikka: Ag B301 Läsnä: Kaisa Aunola, Kaija Collin, Piia Einonen,

Lisätiedot

2 Opinto-oikeus: Tutkintoon johtava opinto-oikeus, jollei toisin mainita.

2 Opinto-oikeus: Tutkintoon johtava opinto-oikeus, jollei toisin mainita. 1 AALTO-YLIOPISTON YLEISET OPETUSTA JA OPISKELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 20.12.2010 yliopistolain (L 558/2009) ja Aaltoyliopiston johtosäännön perusteella

Lisätiedot

Ohjeet ja määräykset

Ohjeet ja määräykset Ohjeet ja määräykset TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Johtamiskorkeakoulun tutkintoja koskevat määräykset

Johtamiskorkeakoulun tutkintoja koskevat määräykset JOHTAMISKORKEAKOULU Nämä määräykset tulevat voimaan 1.8.2015 Johtamiskorkeakoulun tutkintoja koskevat määräykset 2015 2018 1 Johtamiskorkeakoulun tutkinto-ohjelmat Johtamiskorkeakoulussa on kaksi koulutusalaa,

Lisätiedot

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset 1 29.12.2010 tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN (pääaine

Lisätiedot

Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Insinööritieteiden korkeakoulussa

Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Insinööritieteiden korkeakoulussa 1 (6) Hyväksytty n akateemisessa komiteassa Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta ssa 1 Taustaa ja rajauksia Opintojen hyväksilukemisen taustalla olevia ohjeita ja säädöksiä Yliopistolain 44 3 momentti koskien

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2

Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2 Sisällysluettelo Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset 2008-2010 2 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2 1. Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset 2 2.

Lisätiedot

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE Pikaohje esitarkastajille: Arviointi tulee tehdä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun esitarkastaja on saanut käsikirjoituksen. Esitarkastuksessa

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tampereen yliopiston tutkintosääntö Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 13.6.2012. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 11 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tieteellinen jatkokoulutus

Tieteellinen jatkokoulutus Hyväksytty käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 16.2.2016 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tieteellisiä jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintoja

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot