OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN HELSINKI 2006 Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

2 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo, Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot sdfs2.5. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet sdfs2.5. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet sdfs2.5. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet Alempi perustutkinto Perusopintomoduuli S901-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (20 op) Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op) Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON JATKOMODUULIT JA PÄÄAINEET Pääaine Automaatio- ja systeemitekniikka Jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka AS200-2 (20 op) Pääaine Bioniikka Jatkomoduuli Bioniikka S111-2 (20 op) Pääaine Elektroniikka Jatkomoduuli Elektroniikka S110-2 (20 op) Pääaine Sähköfysiikka Jatkomoduuli Sähköfysiikka S112-2 (20 op) Pääaine Sähkötekniikka Jatkomoduuli Sähkötekniikka S113-2 (20 op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op) Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON PÄÄAINEET JA SYVENTÄVÄT MODUULIT PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely... 41

4 4 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) PÄÄAINE Avaruustekniikka Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3 (20 op) PÄÄAINE Bioniikka Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia S260-3 (20 op) Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3 (20 op) PÄÄAINE Kognitiivinen tiede Syventävä moduuli Kognitiivinen teknologia S371-3 (20 p) PÄÄAINE Laskennallinen tiede Syventävä moduuli Laskennallinen tiede ja tekniikka S357-3 (20op) PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka Syventävä moduuli Elektroniikan luotettavuus ja integrointi S361-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Nanotekniikka S341-3 (20 op) Syventävä moduuli Optoelektroniikka S340-3 (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op) PÄÄAINE Optinen teknologia Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3 (20 op) PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3(20 op) Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3 (20 op) PÄÄAINE Signaalinkäsittely Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) PÄÄAINE Sähköfysiikka Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3 (20 p) PÄÄAINE Sähköjärjestelmät Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähköjärjestelmien tietotekniikka S211-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3 (20 op) Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3 (20 op) PÄÄAINE Sähkökäytöt Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3 (20 op) Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikennesovellukset Syventävä moduuli Langalliset tietoliikennejärjestelmät S272-3 (20 op) Syventävä moduuli Optinen tietoliikenne S354-3 (20 op) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op) Diplomityö S901-D (30 op) Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M Sivuaine (20 op + 20 op) Vapaasti valittavat opinnot S901-W (20 op)... 81

5 5 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF) PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C (20 op) Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C (20 op) Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Erikoismoduuli Elektroniikka ja Mittaustekniikka S350-C (20 op) Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C (20 op) Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-C (20 op) Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka S340-C (20 op) Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C (20 op) Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia S260-C (20 op) Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C (20 op) Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C (20 op) Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C (20 op) Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C (20 op) Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C (20 op) Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C (20 op) Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op + 20 op) Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S903-M Vapaasti valittavat opinnot W (20 op) Diplomityö D (30 op) Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Toisen vaiheen valinnat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA

6 6 4.1 Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad...139

7 Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit

8 8 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähköja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto, perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2005 lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtajina ovat professorit Jorma Kyyrä ( ) (huone SI 424, puh ) ja Saska Lindfors (huone SI310a, puh ). Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän ja sen tieteellisen

9 9 neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, puh. (09) Osaston varajohtajat professori Jorma Kyyrä, puh. (09) professori Saska Lindfors, puh. (09) Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Kati Voutilainen, perus- ja jatko-opintoasiat, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, puh. (09) Johanna Mattila, BIO-ohjelma tutorointi, perusopintoasiat, puh. (09) Osastosihteeri Katriina Nykänen, puh. (09) (aamupäivisin) Toimistosihteerit Brita Vuoristo, puh. (09) Lea Fehrmann, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet SE411, SE413 ja SE425, Otaniemi, Espoo. Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä tutkinto-ohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Tutkinto-ohjelmatoimikunnat (EST&TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, ja tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta)

10 10 Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 20 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Matti Karjalainen S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektronifysiikan laboratorio esimies professori Juha Sinkkonen S-69 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Optoelektroniikan laboratorio esimies professori Harri Lipsanen S-104 -alkuiset kurssit Optiikan ja molekyylimateriaalien laboratorio esimies professori Ilkka Tittonen S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Jorma Skyttä S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio a/ esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio / esimies opettava tutkija Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit Sähköverkkojen ja suurjännitekniika esimies professori Matti Lehtonen S-18 -alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio

11 esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio esimies professori Sven-Gustav Häggman 1.5 Osaston kirjasto 11 S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio esimies me. professori Heikki Hämmäinen S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa wwwsivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta

12 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

13 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 13 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

14 Harjoittelu 14 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

15 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan alemmassa tutkintoohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle sähkötekniikan ja elektroniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään elektroniikan ja sähkötekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa sähkötekniikan ja elektroniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen Alemman perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan alempi perustutkinto koostuu perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op) perusmoduulista (A1, 20 op) jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Automaatio- ja systeemitekniikka Bioniikka Elektroniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka Nämä ovat samalla elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Erityisesti bioniikan jatkomoduuli on suunniteltu muodostamaan yhdessä bioniikkapainotteisen perusmoduulin kanssa bioniikan pääaine. Muut jatkomoduulit muodostavat mielekkäimmän kokonaisuuden elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin kanssa. sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op)

16 2.2.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä 16 Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2- moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman osaston opintoasioista vastaavalle tai Katrina Korhoselle, puh , suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa. Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot S951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi 1 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S Johdatus opiskeluun 0 S Digitaalitekniikan perusteet 3

17 T Tietokone työvälineenä 2 T /1203 Ohjelmoinnin perusteet L/Y 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie- Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio /7001 Kie- Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio /7002 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op 17 S951-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista matematiikkaa 10 opintopistettä ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS C/C++ -ohjelmointi 4 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Yhteensä 20 op 2.3 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat:

18 18 tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö 30 op D Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy.

19 19 Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden opetusohjelmaan. Lukuvuonna tutkinto-ohjelmien suunnittelemat M-moduulin sisällöt saattavat poiketa yllämainitusta yleisohjeesta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.

20 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on tässä luvussa esitetty. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmässä tutkintoohjelmassa Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteena elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Nämä kolme voivat olla esim. sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Akustiikka ja äänenkäsittely Avaruustekniikka Bioniikka Elektroniikka ja sovellukset Kognitiivinen tiede Laskennallinen tiede

21 21 Mikro- ja nanotekniikka Optinen teknologia Radiotiede ja -tekniikka Sähköfysiikka Sähköjärjestelmät Sähkökäytöt Signaalinkäsittely Tietoliikennesovellukset, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 1-5. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-5. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osoittamasta erikoismoduulista tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 6 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut elektroniikan ja sähkötekniikan ttkinto-ohjelmassa elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin, elektroniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat elektroniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt elektroniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

22 22

23 2.4.3 Rakennekaaviot 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Tutkinnon perusrakenne. Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pääja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

29 29 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 7: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Tietoliikennetekniikan A1 ja Tietoverkkotekniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Tietoverkkotekniikan A3 moduuliin ja lukee myös Tietoverkkotekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Tietoverkkoliiketoiminnan A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Tietoverkot: Tietoliikennetekniikka A1, Tietoverkkotekniikka A3 ja erikoismoduuli Tietoverkotekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Tietoverkkoliiketoiminta: Tietoverkkotekniikka A2 ja Tietoverkkoliiketoiminta A3. B1-moduuli voi siis olla jokin toisen osaston tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.

30 sdfs 30

31 Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet Alempi perustutkinto Perusopintomoduuli S901-P (80 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S901-P Perusopinnot 80 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin perukurssi 4 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat / Sovellettu todennäköisyyslasku (A) S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi I 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 Eri Johdatus opiskeluun 0 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet Y * 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli 3 Yhteensä 80 op * Tai T Ohjelmoinnin perusteet L Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (20 op) Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja mm. sähkötekniikan ja elektroniikan sekä ohjelmoinnin osalta. Myös tietoliikennetekniikan perusteisiin on mahdollista tutustua moduulissa.

32 32 Sisältö S901-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Piirianalyysi 2 5 S Signaalit ja järjestelmät 5 Valitse seuraavista 6 opintopistettä: AS C/C++-ohjelmoinnin jatkokurssi 4 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 4 S Sähkövoimatekniikka 4 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 T Digitaalinen signaalin käsittely # 6 S Johdatus bioniikkaan * 2 Yhteensä 20 op # Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus. * Suositellaan vain Bioniikka pääaineen valitseville. Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op) Kuvaus Bioniikan perusmoduulissa jatketaan elektroniikan perusopintoja ja aloitetaan bioniikkaa tukevien aineiden opiskelu. Perusmoduulin suorittaminen antaa opiskelijalle valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä edellytykset ratkoa ja kuvata matemaattisesti kenttäteoriaan liittyviä ongelmia. Opinnoissa perehdytään elektroniikan materiaaleihin ja niiden yhteensopivuushaasteisiin, bio- ja mikroelektroniikan suunnitteluun ja valmistustekniikoihin sekä elektroniikkatuotteen materiaaliteknisen luotettavuustestauksen perusteisiin. Moduulissa hankitut perustiedot luovat hyvän pohjan siirtyä bioniikan jatkomoduuliin. Bioniikan perusmoduulin kurssit perustuvat teorialuentoihin, joiden opetusta tukevat soveltavat harjoitus- ja kirjallisuustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on syventää teoriaopintoja ja harjaannuttaa raportointitaitoja. Opetus toteutetaan yhteistyössä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston eri laboratorioiden sekä Suomen johtavan mikro- ja nanotekniikan tutkimukseen keskittyvän mikroelektroniikkakeskus Micronovan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tavoite Bioniikan perusmoduulin tavoite on johdattaa opiskelija bioniikan opintoihin ja antaa opiskelijalle riittävät perusteet sujuvaan opiskeluun bioniikan jatko- ja syventävissä moduuleissa. Tavoitteena on, että bioniikan opiskelijoille annetaan tässä moduulissa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä työkalut kenttäteoriaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Sisältö S111-1 Bioniikka 20 op

33 Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Sovellettu kenttäteoria 5 S Mikrosysteemitekniikka 5 S Materiaalitieteen perusteet 5-8 Yhteensä 20 op Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op) 33 Moduuliketju Moduulista voi jatkaa Automaatio- ja systeemitekniikan, Elektroniikan, Sähköfysiikan ja Sähkötekniikan jatkomoduuleihin. Kuvaus Elekroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulissa annetaan vahva sähkötekniikan ja elektroniikan opinnoissa tarvittava teoreettinen perusta. Kenttäteorian kurssit opettavat ymmärtämään sähkön ja magnetismin ilmiöinä sekä niitä hallitsevat peruslait, harjoittavat niiden soveltamiseen kvantitatiivisesti, sekä kertovat niiden tärkeimmistä ilmenemismuodoista luonnossa ja tekniikassa. Säätötekniikan kurssi antaa elektroniikassa ja sähkötekniikassa välttämättömät säätötekniikan perustiedot ja opettaa säätäjien analyysin ja suunnittelun perusteet. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä, sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Tavoite Elektroniikan, kenttäteorian ja piirianalyysin perustiedot ja taidot. Sisältö S110-1 Elektroniikka ja sähkötekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikka I 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 AS Analoginen säätö (1 3 S Staattinen kenttäteoria 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op (1 Jos valitaan Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli, on AS Analoginen säätö kurssin tilalla luettava AS Tietokonesimulaatiot. ALEMMAN PERUSTUTKINNON JATKOMODUULIT JA PÄÄAINEET Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista (Tutkintosääntö 12 ). Elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmassa on viisi (5) jatkomoduuli, joista valitsemalla opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkinnon pääaine.